Jos perin isäni omakotitalon mutta nykyinen vaimo jää siihen asumaan, miten maksan perintöveron?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä en käsitä näitä vanhempia, ketkä menee uusiin naimisiin ja jättää lapsensa tuollaiseen tilanteeseen perintönsä kanssa, että lapsi joutuu käytännössä rahoittamaan uuden naisen asumisen ja vielä maksamaan perintöverotkin.

Jos lapsi ei pysty maksamaan perintöveroja, täytyy lapsen ilmeisesti kieltäytyä perinnöstä, eli tuo uudelleen naimisiin meneminen oli vanhemmat sitten sellainen temppu, että teki lapsestaan perinnöttömän. Siis päätti, että jättää sen 300000e uudelle naiselle, eikä lapselle. Ei kyllä pysty arvostamaan sellaista vanhempaa, ja aikamoinen pokka pitää olla sillä isän uudella puolisollakin, että ihan kylmästi vaan pakottaa miehen lapsen luopumaan perinnöstä, että se 300000e asunto jää hänelle, vaikka hän ei itse ilmeisesti ole maksanut sitä yhtään. Ihan kuin jossain jenkkisarjassa.

Jokaisen omaa omaisuutta se on, ei lasten. Jos on elämänsä elänyt jonkun kanssa, on se ihminen varmasti ollut tärkeä. En minä ainakaan vanhemmiltani odota mitään enää sit kun heistä aika jättää, perintö on kiva joo, mutta ihan omaa elämäänsä ja omin rahoin saavat elää, ei mulle tarvitse perintöä kartuttaa.

Joo, tosi hyvät sulle, että olet tuollainen sädekehän kiillottaja, joka ihan mielellään antaisi 300000e perinnön isän uudelle naiselle. Kyllä se nyt moraalisesti ja myös todellisuudessa on sen lapsen omaisuutta vanhemman kuoltua ja tuo uusi nainen on ihan ulkopuolinen hyötyjä kuviossa. Röyhkeäkin vielä, jos kehtaa viedä miehen lapsen perinnön, kun lapsella ei ole varaa maksaa omistaan perintöveroja ja putkiremontteja taloon, jossa tämä isin uusi nainen nyt vaan asustelee.

Ei se sitä perintöä vie. Jos kieltäytyy itse perinnöstään, niin eipä siinä ole paljon itkemistä.

Jos ei ole varaa maksaa talon remontteja ja ylläpitoa sekä perintöveroa, ilmeisesti on pakko kieltäytyä koko perinnöstä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suosittelen maksamaan sen rahalla.

Lainaatko tai annatko 30 tuhatta ap:lle että voi maksaa ?

Mistä tuon 30.000 repäsit. Apn tapauksessa perinnön arvo olisi 150.000. Siitä vero olisi n. 15.000, mutta koska leski jää asumaan taloon, hallintaoikeus pienentää perintöveron määrää.

Ap saa ainoana perijänä sen 300000€. Tasinko laskee perintöveroa, mutta kukaan ei tiedä lesken omaisuuksista mitään.

Ei tiedä ei, siksi on turha jatkaa, eikä isä ole kuollut. Mutta jos tilanne olisi se, että mahdollisella leskellä ei juuri varoja olisi, eikä olisi avioehtoa, niin tasinko olisi 150.000 ja apn osuus 150.000.

Silti se perintö on 300000€.

ei tietenkään ole jos perintöosuus on 150 000 

On se 300 000€. Siitä maksetaan perintöverot. LISÄKSI annetaan leskelle tasinkona 1/2 siitä, jos hän on täysin varaton. Tämä siis oma mutuni.

Perukirjaan merkitään vainajan varat ja velat sekä lesken varat(ja velat kaiketi myös) ja siitä loppusummasta puolet on lesken osuus koko määrästä paitsi jos hän on se varakkaampi. Hänen ei tarvitse luopua omasta osuudestaan pesän hyväksi.

Eli jos vainajan (70000) + lesken (30000)omaisuus on 100000 aviolesken tasinko-osuus on 20000€. Pesään jää siis jaettavaksi ja verotettavaksi yhteensä 50000€. Jos perillisiä on 2 molemmat saavat 25000 josta kunkin perintövero on 100€ + 7%*5000€ eli 350€ eli kaikkiaan 450€ / nuppi

Leski ei peri eikä maksa perintöveroa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä en käsitä näitä vanhempia, ketkä menee uusiin naimisiin ja jättää lapsensa tuollaiseen tilanteeseen perintönsä kanssa, että lapsi joutuu käytännössä rahoittamaan uuden naisen asumisen ja vielä maksamaan perintöverotkin.

Jos lapsi ei pysty maksamaan perintöveroja, täytyy lapsen ilmeisesti kieltäytyä perinnöstä, eli tuo uudelleen naimisiin meneminen oli vanhemmat sitten sellainen temppu, että teki lapsestaan perinnöttömän. Siis päätti, että jättää sen 300000e uudelle naiselle, eikä lapselle. Ei kyllä pysty arvostamaan sellaista vanhempaa, ja aikamoinen pokka pitää olla sillä isän uudella puolisollakin, että ihan kylmästi vaan pakottaa miehen lapsen luopumaan perinnöstä, että se 300000e asunto jää hänelle, vaikka hän ei itse ilmeisesti ole maksanut sitä yhtään. Ihan kuin jossain jenkkisarjassa.

Niin, pitäisi olla eri asunnot. Naisenkaan ei kannata siivota jotain isoa omakotitaloa ja tehdä pihatöitä, jos asunto menee perinnöksi miehen lapsille.

Jos asutaan eri kaupungissa niin mies voi myydä asuntonsa vaikka järven rannalta ja ostaa toisesta kaupungista jonkun kerrostalo-osakkeen.

Ja jos miehelle tulee aivoinfarkti niin nainen voi sanoa heippa ja hommata uuden miehen. Lapset hoitakoon isänsä.

Moni nainen ei halua muuttaa samaan asuntoon 60-vuotiaan miehen kanssa, koska ei halua joutua omaishoitajaksi. Voi sanoa heippa jos jotain tulee. Ja kela maksaa yksin asuvalle enemmän tukia.

Kotihoitaja maksu menee eläkkeen suuruuden mukaan, kotihoitaja antaa lääkkeet, auttaa pukemisessa ja antaa aamupalaa/välipalaa, hän käy 2-3 kertaa päivässä ja on 10 minuuttia kerralla.

Ateriapalvelu tuo lämpimän ruoan, maksaa noin 7,50 annos. Kauppa tuo muut ruoat, ottaa kotiinkuljetusmaksun.

Kodin siivous ostetaan yksityiseltä siivousyritykseltä.

Monella kunnalla on pyykinpesu hinnastot netissä.

Kylvetys eli peseminen maksaa erikseen.

Takkapuiden kantamisen voi ostaa yksityiseltä yritykseltä.

Juu, netistä löytyy vaikka mitä. Mutta monikaan yli 80v tai nuorempikaan, ei osaa hakea tietoa netistä. Kyllä ainakin se asioiden järjesteleminen jää omaisten tehtäväksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suosittelen maksamaan sen rahalla.

Lainaatko tai annatko 30 tuhatta ap:lle että voi maksaa ?

Mistä tuon 30.000 repäsit. Apn tapauksessa perinnön arvo olisi 150.000. Siitä vero olisi n. 15.000, mutta koska leski jää asumaan taloon, hallintaoikeus pienentää perintöveron määrää.

Ap saa ainoana perijänä sen 300000€. Tasinko laskee perintöveroa, mutta kukaan ei tiedä lesken omaisuuksista mitään.

Ei tiedä ei, siksi on turha jatkaa, eikä isä ole kuollut. Mutta jos tilanne olisi se, että mahdollisella leskellä ei juuri varoja olisi, eikä olisi avioehtoa, niin tasinko olisi 150.000 ja apn osuus 150.000.

Silti se perintö on 300000€.

ei tietenkään ole jos perintöosuus on 150 000 

On se 300 000€. Siitä maksetaan perintöverot. LISÄKSI annetaan leskelle tasinkona 1/2 siitä, jos hän on täysin varaton. Tämä siis oma mutuni.

Mun mutu taas olis, että ensin kuolinpesästä hoidetaan velat pois, ml. tasinko, ja vasta sen jälkeen katsotaan, paljonko varsinaista perintöä jää. Eli perintöä olisi sitten se 150000e ja siitä verot.

No ei ainakaan meillä hoidettu, ja siis pesää hoiti asianajaja minulla sekä leskellä oli omat asianajajamme.

Siis väitätkö, että maksoit perintöveron myös tasinkona vanhempasi puolisolle maksetusta osuudesta? Noinkohan. Logiikkahan on ihan sama, kuin jos asunnosta olisi vielä pankkilainaa. Ensin maksetaan (kuolinpesän varoista) laina pois ja sitten katsotaan, paljonko varsinaista perintöä jää. Ja veroa ei tarvi maksaa siitä, mitä on velkana maksettava pois, vaan vasta siitä, mitä oikeasti jää perintöä velkojen jälkeen. Tasinkohan on ihan vastaava velka.

Meillä tehtiin perukirja, johon laitettiin vainajan ja lesken netto-varallisuus. Maksoin perintöveron isäni nettovarallisuudesta. Siinä kohtaa tasingon määrää ei vielä selvitetty. Myöhemmin löytyi mm. lahjakirja, jolla eräs 43 000 euron arvoinen osakepotti siirtyikin avio-oikeudesta vapaaksi, eli vain minulle. 

Hinkkasimme avio-oikeuden alaisia varoja noin 2 vuotta, ennen kuin olimme samaa mieltä siitä, mikä oli molempien avio-oikeuden alainen nettovarallisuus tarkasti ottaen kuolinhetkellä. 

Ei tasinkoa merkitty perukirjaan vainajan velkoina. Eihän se ole edes vainajan velka. 

Miten sen siis voisi vähentää ennen perintöveron maksua?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suosittelen maksamaan sen rahalla.

Lainaatko tai annatko 30 tuhatta ap:lle että voi maksaa ?

Mistä tuon 30.000 repäsit. Apn tapauksessa perinnön arvo olisi 150.000. Siitä vero olisi n. 15.000, mutta koska leski jää asumaan taloon, hallintaoikeus pienentää perintöveron määrää.

Ap saa ainoana perijänä sen 300000€. Tasinko laskee perintöveroa, mutta kukaan ei tiedä lesken omaisuuksista mitään.

Ei kai tasinko pienennä perintöveroja? Saisi kyllä. Isäni kuoli 2019 ja mielestäni perukirjassa ei mainita tasingon määrää, eikä sitä, mikä on sen velkaa luova osuus kuolinpesälle. Olen ainoa perillinen.

Pienentää se, tasinkolaskelma liitetään perunkirjaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä koko leskenasumisoikeus on täysin jäänne ja sitä pitäisi miettiä uusiksi. Esimerkki:

Isä menee naimisiin ja kuoleekin parin vuoden avioliittovuoden jälkeen. (yhtä hyvin äiti tietysti...) Tämän jälkeen nuori leski jää asumaan perikunnan omistamaa taloa ja joudutte osallistumaan 50 vuotta talon korjauksiin, investoimaan jne. Nuori leski voi ottaa uuden miehen asumaan siihen ja tehdä lauman tenavia, ja silti hän saa asua sen entisen miehen lasten omistamassa talossa. 

Mitäs, kun katto vuotaa? Ne lapset maksaa korjauksen. Mitäs, kun salaojat pitää uusia? Lapset uusivat. 

No tämä. Kysehän ei ole vain siitä perintöverosta, vaan tosiaan, jos asuntoon tulee pakollisia remontteja, niin taas saa ne lapset kaivaa kuvetta ja leski vaan ilmaiseksi asua möllöttää. Ihan käsittämätön kuvio ja tästä kyllä todella pitäisi tehdä joku lakialoite, että tuosta lesken asumisoikeudesta täytyy luopua.

Lesken asumisoikeus voisi olla aikarajoitteinen, esim 5 vuotta.

Ja samalla perinnön saajat voisivat aivan hyvin saada maksaa perintöveron vasta 5v3kk kuluttua - esimerkiksi?

Tällöin toki se leski voisi perillisten suostumuksella ja tavallisella vuokrasopimuksella saada jäädä tuon 5v jälkeenkin siihen samaan asuntoon?

Hyvä idea tämmöinen sopeutumisaika. Viisi vuotta riittää hyvin, että leskinsaa asiansa ja asumisensa järjestettyä niin, että perinnönsaajat saavat myös hallintaoikeuden perintöönsä.

Hassua tässä lesken hallintaoikeudessa on se, että se ei vähennä perintöveron määrää

mitenkään Jos taas lahjoitan asunnon ja pidätän siihen itselläni hallintaoikeuden, lahjan saaja maksaa sitä vähemmän lahjaveroa, mitä pidemmän hallintaoikeusjakson määrittelen itselleni (ja jos määritän elinikäisen hallintaoikeuden, lahjaveron alennus riippuu myös iästäni!)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Me olemme avopari, mutta tuskin parikymppiset lapset isäänsä tästä ulos ajaisi. Heillä on lämpimät välit. Varmaan jollain aikavälillä talo menisi myyntiin, mutta perittävää on muutakin kuin talo ja miksi he ajaisivat niin heille tärkeän isänsä pois. Minä siis olen meistä varakkaampi. Omistan tämän omakotitalon ja muutenkin sijoitusvarallisuutta kohtuullisen paljon. 

Tässäpä se.

Kaikki on nyt hyvin, ja välit ovat hyvät.

Entäpä, jos lapsi menee naimisiin henkilön kanssa, joka haluaa, että rahaa pitää saada nyt, ja välit muuttuvat huonoiksi?

Myös lapset voivat olla kusipäitä, joten jokaisen kannattaa olla oman omaisuutensa omistaja ja haltija ihan loppuun asti.

Ongelma ei ole ydinperheissä.

On niitä ydinperheissäkin huonoja välejä.

Vähän väliä täälläkin valitetaan, kuinka ei jakseta omaa äitiä, ja ei haluta olla missään tekemisissä.

Kuitenkin aikaa ja tarmoa löytyy sitten, kun perintöä ollaan jakamassa ja raha kiiluu silmissä.

Kyllä se rahan kiiluminen jonkun isän/äidin uuden puolison silmissä on vielä paljon arvelluttavampaa. Varsinkin, jos se uusi puoliso on siihen astikin loisinut sen isän/äidin rahoilla ilmaiseksi toisen asunnossa ja sitten jää siihen vieläkin loisimaan, kun se isä/äiti on jo kuollut. Kunnon rahankiilto silmissä naimisiin -meininkiä.

Uusperheiden lisäännyttyä näiden kaikenlaisten uusien puolisoiden asumisoikeuksia tulee olemaan jatkossa lähes kaikilla perillisillä. Pitäisi kyllä todellakin tarkistaa lainsäädäntö tuon osalta, ettei tosiaan voi tulla tällaisia, että lapsi joutuu uuden puolison asumisoikeuden vuoksi luopumaan perinnöstään.

Mistä sinäkin kenenkään loisimista tai taloudenpidosta tiedät?

He ovat voineet yhdessä rakentaa elämäänsä ja yhdessä myös rahoittaneet elämänsä, ja se uusi kumppani voi hyvin olla maksanut vaikka mitä, mistä sinä et voi tietää mitään.

Lopeta loisimisen hokeminen, mene töihin tienaamaan omat rahasi ja anna muiden elää elämäänsä haluamallaan tavalla haluamisesta kumppaneiden kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suosittelen maksamaan sen rahalla.

Lainaatko tai annatko 30 tuhatta ap:lle että voi maksaa ?

Mistä tuon 30.000 repäsit. Apn tapauksessa perinnön arvo olisi 150.000. Siitä vero olisi n. 15.000, mutta koska leski jää asumaan taloon, hallintaoikeus pienentää perintöveron määrää.

Ap saa ainoana perijänä sen 300000€. Tasinko laskee perintöveroa, mutta kukaan ei tiedä lesken omaisuuksista mitään.

Ei kai tasinko pienennä perintöveroja? Saisi kyllä. Isäni kuoli 2019 ja mielestäni perukirjassa ei mainita tasingon määrää, eikä sitä, mikä on sen velkaa luova osuus kuolinpesälle. Olen ainoa perillinen.

Pienentää se, tasinkolaskelma liitetään perunkirjaan.

Voihan sen sinne liitteeksi laittaa, mutta eihän se ole vainajan velka. Millä perusteella se siis pienentäisi perinnönsaajien perintöveroja?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suosittelen maksamaan sen rahalla.

Lainaatko tai annatko 30 tuhatta ap:lle että voi maksaa ?

Mistä tuon 30.000 repäsit. Apn tapauksessa perinnön arvo olisi 150.000. Siitä vero olisi n. 15.000, mutta koska leski jää asumaan taloon, hallintaoikeus pienentää perintöveron määrää.

Ap saa ainoana perijänä sen 300000€. Tasinko laskee perintöveroa, mutta kukaan ei tiedä lesken omaisuuksista mitään.

Ei tiedä ei, siksi on turha jatkaa, eikä isä ole kuollut. Mutta jos tilanne olisi se, että mahdollisella leskellä ei juuri varoja olisi, eikä olisi avioehtoa, niin tasinko olisi 150.000 ja apn osuus 150.000.

Silti se perintö on 300000€.

ei tietenkään ole jos perintöosuus on 150 000 

On se 300 000€. Siitä maksetaan perintöverot. LISÄKSI annetaan leskelle tasinkona 1/2 siitä, jos hän on täysin varaton. Tämä siis oma mutuni.

Perukirjaan merkitään vainajan varat ja velat sekä lesken varat(ja velat kaiketi myös) ja siitä loppusummasta puolet on lesken osuus koko määrästä paitsi jos hän on se varakkaampi. Hänen ei tarvitse luopua omasta osuudestaan pesän hyväksi.

Eli jos vainajan (70000) + lesken (30000)omaisuus on 100000 aviolesken tasinko-osuus on 20000€. Pesään jää siis jaettavaksi ja verotettavaksi yhteensä 50000€. Jos perillisiä on 2 molemmat saavat 25000 josta kunkin perintövero on 100€ + 7%*5000€ eli 350€ eli kaikkiaan 450€ / nuppi

Leski ei peri eikä maksa perintöveroa.

Tuossa on eri asia se, mitä pesään jää jaettavaksi ja se, mistä summasta perilli(set)nen maksaa perintöveron.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Me olemme avopari, mutta tuskin parikymppiset lapset isäänsä tästä ulos ajaisi. Heillä on lämpimät välit. Varmaan jollain aikavälillä talo menisi myyntiin, mutta perittävää on muutakin kuin talo ja miksi he ajaisivat niin heille tärkeän isänsä pois. Minä siis olen meistä varakkaampi. Omistan tämän omakotitalon ja muutenkin sijoitusvarallisuutta kohtuullisen paljon. 

Tässäpä se.

Kaikki on nyt hyvin, ja välit ovat hyvät.

Entäpä, jos lapsi menee naimisiin henkilön kanssa, joka haluaa, että rahaa pitää saada nyt, ja välit muuttuvat huonoiksi?

Myös lapset voivat olla kusipäitä, joten jokaisen kannattaa olla oman omaisuutensa omistaja ja haltija ihan loppuun asti.

Ongelma ei ole ydinperheissä.

On niitä ydinperheissäkin huonoja välejä.

Vähän väliä täälläkin valitetaan, kuinka ei jakseta omaa äitiä, ja ei haluta olla missään tekemisissä.

Kuitenkin aikaa ja tarmoa löytyy sitten, kun perintöä ollaan jakamassa ja raha kiiluu silmissä.

Kyllä se rahan kiiluminen jonkun isän/äidin uuden puolison silmissä on vielä paljon arvelluttavampaa. Varsinkin, jos se uusi puoliso on siihen astikin loisinut sen isän/äidin rahoilla ilmaiseksi toisen asunnossa ja sitten jää siihen vieläkin loisimaan, kun se isä/äiti on jo kuollut. Kunnon rahankiilto silmissä naimisiin -meininkiä.

Uusperheiden lisäännyttyä näiden kaikenlaisten uusien puolisoiden asumisoikeuksia tulee olemaan jatkossa lähes kaikilla perillisillä. Pitäisi kyllä todellakin tarkistaa lainsäädäntö tuon osalta, ettei tosiaan voi tulla tällaisia, että lapsi joutuu uuden puolison asumisoikeuden vuoksi luopumaan perinnöstään.

Mistä sinäkin kenenkään loisimista tai taloudenpidosta tiedät?

He ovat voineet yhdessä rakentaa elämäänsä ja yhdessä myös rahoittaneet elämänsä, ja se uusi kumppani voi hyvin olla maksanut vaikka mitä, mistä sinä et voi tietää mitään.

Lopeta loisimisen hokeminen, mene töihin tienaamaan omat rahasi ja anna muiden elää elämäänsä haluamallaan tavalla haluamisesta kumppaneiden kanssa.

Oli niin kipakka vastaus, että taisi kolahtaa ja kovaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä koko leskenasumisoikeus on täysin jäänne ja sitä pitäisi miettiä uusiksi. Esimerkki:

Isä menee naimisiin ja kuoleekin parin vuoden avioliittovuoden jälkeen. (yhtä hyvin äiti tietysti...) Tämän jälkeen nuori leski jää asumaan perikunnan omistamaa taloa ja joudutte osallistumaan 50 vuotta talon korjauksiin, investoimaan jne. Nuori leski voi ottaa uuden miehen asumaan siihen ja tehdä lauman tenavia, ja silti hän saa asua sen entisen miehen lasten omistamassa talossa. 

Mitäs, kun katto vuotaa? Ne lapset maksaa korjauksen. Mitäs, kun salaojat pitää uusia? Lapset uusivat. 

No tämä. Kysehän ei ole vain siitä perintöverosta, vaan tosiaan, jos asuntoon tulee pakollisia remontteja, niin taas saa ne lapset kaivaa kuvetta ja leski vaan ilmaiseksi asua möllöttää. Ihan käsittämätön kuvio ja tästä kyllä todella pitäisi tehdä joku lakialoite, että tuosta lesken asumisoikeudesta täytyy luopua.

Lesken asumisoikeus voisi olla aikarajoitteinen, esim 5 vuotta.

Ja samalla perinnön saajat voisivat aivan hyvin saada maksaa perintöveron vasta 5v3kk kuluttua - esimerkiksi?

Tällöin toki se leski voisi perillisten suostumuksella ja tavallisella vuokrasopimuksella saada jäädä tuon 5v jälkeenkin siihen samaan asuntoon?

Hyvä idea tämmöinen sopeutumisaika. Viisi vuotta riittää hyvin, että leskinsaa asiansa ja asumisensa järjestettyä niin, että perinnönsaajat saavat myös hallintaoikeuden perintöönsä.

Hassua tässä lesken hallintaoikeudessa on se, että se ei vähennä perintöveron määrää

mitenkään Jos taas lahjoitan asunnon ja pidätän siihen itselläni hallintaoikeuden, lahjan saaja maksaa sitä vähemmän lahjaveroa, mitä pidemmän hallintaoikeusjakson määrittelen itselleni (ja jos määritän elinikäisen hallintaoikeuden, lahjaveron alennus riippuu myös iästäni!)

Kyllä lesken asumisoikeus pienentää perillisten perintöveroja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten voi olla mahdollista ja oikeudenmukaista, että perillinen joutuu maksamaan perintöveroa talosta, jossa leski asuu ja jota ei siten voi edes myydä?

Se oikudenmukaisuus tulee siitä kun ajatellaan jokaisen olevan oikeutettu asumaan kodissaan jonka omistaa.

Puhutaan eri asiasta. Ei ole mitään epäselvää siinä, että jokainen saa asua kodissaan, jonka omistaa. Jos leski omistaa kotinsa, ensiksi kuolleen puolison perillisillä ei ole siihen osaa eikä arpaa - ei perintöosuutta eikä verovelvollisuutta. Epäoikeudenmukaista on sen sijaan se, että perillinen joutuu heti maksamaan perintöveroa asunnosta, jonka saaminen nimelliseen omistukseen on käytännössä pelkkä rasite niin kauan kuin leski jää asumaan sinne hallintaoikeutensa nojalla ikään kuin olisi omistaja vaikkei ole.

Eri 

Kyllä leski maksaa yhtiövastikkeen eli ei hän siellä ilmaiseksi asu.

Niin maksaa ja leski vastaa asunnon kuluista myös siihen saakka, mitä asunnosta saisi tuottoja vuokratessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Me olemme avopari, mutta tuskin parikymppiset lapset isäänsä tästä ulos ajaisi. Heillä on lämpimät välit. Varmaan jollain aikavälillä talo menisi myyntiin, mutta perittävää on muutakin kuin talo ja miksi he ajaisivat niin heille tärkeän isänsä pois. Minä siis olen meistä varakkaampi. Omistan tämän omakotitalon ja muutenkin sijoitusvarallisuutta kohtuullisen paljon. 

Tässäpä se.

Kaikki on nyt hyvin, ja välit ovat hyvät.

Entäpä, jos lapsi menee naimisiin henkilön kanssa, joka haluaa, että rahaa pitää saada nyt, ja välit muuttuvat huonoiksi?

Myös lapset voivat olla kusipäitä, joten jokaisen kannattaa olla oman omaisuutensa omistaja ja haltija ihan loppuun asti.

Ongelma ei ole ydinperheissä.

On niitä ydinperheissäkin huonoja välejä.

Vähän väliä täälläkin valitetaan, kuinka ei jakseta omaa äitiä, ja ei haluta olla missään tekemisissä.

Kuitenkin aikaa ja tarmoa löytyy sitten, kun perintöä ollaan jakamassa ja raha kiiluu silmissä.

Kyllä se rahan kiiluminen jonkun isän/äidin uuden puolison silmissä on vielä paljon arvelluttavampaa. Varsinkin, jos se uusi puoliso on siihen astikin loisinut sen isän/äidin rahoilla ilmaiseksi toisen asunnossa ja sitten jää siihen vieläkin loisimaan, kun se isä/äiti on jo kuollut. Kunnon rahankiilto silmissä naimisiin -meininkiä.

Uusperheiden lisäännyttyä näiden kaikenlaisten uusien puolisoiden asumisoikeuksia tulee olemaan jatkossa lähes kaikilla perillisillä. Pitäisi kyllä todellakin tarkistaa lainsäädäntö tuon osalta, ettei tosiaan voi tulla tällaisia, että lapsi joutuu uuden puolison asumisoikeuden vuoksi luopumaan perinnöstään.

Mistä sinäkin kenenkään loisimista tai taloudenpidosta tiedät?

He ovat voineet yhdessä rakentaa elämäänsä ja yhdessä myös rahoittaneet elämänsä, ja se uusi kumppani voi hyvin olla maksanut vaikka mitä, mistä sinä et voi tietää mitään.

Lopeta loisimisen hokeminen, mene töihin tienaamaan omat rahasi ja anna muiden elää elämäänsä haluamallaan tavalla haluamisesta kumppaneiden kanssa.

Oli niin kipakka vastaus, että taisi kolahtaa ja kovaa?

Juu, olen vanhempi nainen ja puolisoani varakkaampi ja omistan yhteisen kotimme. Puolisoni on koko ajan osallistunut yhteisiin kuluihin, maksanut harrastukseksemme,, ulkomaan matkamme ja arjen menot, autoa ja ruokaa myöten.

Ei tulisi mieleenkään, että hän olisi loisinut omistamassani asunnossa, ja hänet kuuluisi täältä häätää lapseni toimesta jos nyt kupsahdan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suosittelen maksamaan sen rahalla.

Lainaatko tai annatko 30 tuhatta ap:lle että voi maksaa ?

Mistä tuon 30.000 repäsit. Apn tapauksessa perinnön arvo olisi 150.000. Siitä vero olisi n. 15.000, mutta koska leski jää asumaan taloon, hallintaoikeus pienentää perintöveron määrää.

Ap saa ainoana perijänä sen 300000€. Tasinko laskee perintöveroa, mutta kukaan ei tiedä lesken omaisuuksista mitään.

Ei tiedä ei, siksi on turha jatkaa, eikä isä ole kuollut. Mutta jos tilanne olisi se, että mahdollisella leskellä ei juuri varoja olisi, eikä olisi avioehtoa, niin tasinko olisi 150.000 ja apn osuus 150.000.

Silti se perintö on 300000€.

ei tietenkään ole jos perintöosuus on 150 000 

On se 300 000€. Siitä maksetaan perintöverot. LISÄKSI annetaan leskelle tasinkona 1/2 siitä, jos hän on täysin varaton. Tämä siis oma mutuni.

Mun mutu taas olis, että ensin kuolinpesästä hoidetaan velat pois, ml. tasinko, ja vasta sen jälkeen katsotaan, paljonko varsinaista perintöä jää. Eli perintöä olisi sitten se 150000e ja siitä verot.

No ei ainakaan meillä hoidettu, ja siis pesää hoiti asianajaja minulla sekä leskellä oli omat asianajajamme.

Siis väitätkö, että maksoit perintöveron myös tasinkona vanhempasi puolisolle maksetusta osuudesta? Noinkohan. Logiikkahan on ihan sama, kuin jos asunnosta olisi vielä pankkilainaa. Ensin maksetaan (kuolinpesän varoista) laina pois ja sitten katsotaan, paljonko varsinaista perintöä jää. Ja veroa ei tarvi maksaa siitä, mitä on velkana maksettava pois, vaan vasta siitä, mitä oikeasti jää perintöä velkojen jälkeen. Tasinkohan on ihan vastaava velka.

Meillä tehtiin perukirja, johon laitettiin vainajan ja lesken netto-varallisuus. Maksoin perintöveron isäni nettovarallisuudesta. Siinä kohtaa tasingon määrää ei vielä selvitetty. Myöhemmin löytyi mm. lahjakirja, jolla eräs 43 000 euron arvoinen osakepotti siirtyikin avio-oikeudesta vapaaksi, eli vain minulle. 

Hinkkasimme avio-oikeuden alaisia varoja noin 2 vuotta, ennen kuin olimme samaa mieltä siitä, mikä oli molempien avio-oikeuden alainen nettovarallisuus tarkasti ottaen kuolinhetkellä. 

Ei tasinkoa merkitty perukirjaan vainajan velkoina. Eihän se ole edes vainajan velka. 

Miten sen siis voisi vähentää ennen perintöveron maksua?

Oikeasti?  Siis jos leski (tässä isän uusi puoliso, joka ei ole lapsen äiti) on varaton ja isä omistaa 300000e arvoisen asunnon, niin lapsi maksaa perintöveron 300000 eurosta, vaikka joutuu maksamaan tuosta tasinkona 150000e leskelle? Miten joku isä voi tehdä lapselleen noin? Ihan käsittämättömiä vanhempia, ketkä ei yhtään mieti, että miten kuviot menee, vaan ihan vaan ilosta mennään uusiin naimisiin ilman avioehtoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten voi olla mahdollista ja oikeudenmukaista, että perillinen joutuu maksamaan perintöveroa talosta, jossa leski asuu ja jota ei siten voi edes myydä?

Se oikudenmukaisuus tulee siitä kun ajatellaan jokaisen olevan oikeutettu asumaan kodissaan jonka omistaa.

Puhutaan eri asiasta. Ei ole mitään epäselvää siinä, että jokainen saa asua kodissaan, jonka omistaa. Jos leski omistaa kotinsa, ensiksi kuolleen puolison perillisillä ei ole siihen osaa eikä arpaa - ei perintöosuutta eikä verovelvollisuutta. Epäoikeudenmukaista on sen sijaan se, että perillinen joutuu heti maksamaan perintöveroa asunnosta, jonka saaminen nimelliseen omistukseen on käytännössä pelkkä rasite niin kauan kuin leski jää asumaan sinne hallintaoikeutensa nojalla ikään kuin olisi omistaja vaikkei ole.

Eri 

Kyllä leski maksaa yhtiövastikkeen eli ei hän siellä ilmaiseksi asu.

Niin maksaa ja leski vastaa asunnon kuluista myös siihen saakka, mitä asunnosta saisi tuottoja vuokratessa.

Eikö yhtiövastike ole omistajan (eli perinnönsaajan=lapsen) harteilla?

Tietenkään tasingosta ei makseta perintöveroa, koska tasinko ei kuulu perintöön. Ei perintöveroa makseta sen mukaan, mikä on ollut vainajan omaisuus, vaan sen mukaan, kuinka paljon on saanut tai saamassa perintöä (vaikka perintöä ei aina saakaan heti käyttöönsä lesken tai jonkun muun hallintaoikeuden vuoksi).

Jos joku on mielestään maksanut tasingosta perintöveroa, suosittelen häntä tarkistamaan verottajalta tulleen perintöverolaskelman. Jos siinä on oikeasti laskettu tasinko mukaan perintöön ja perintövero tämän mukaan, kannattaa hakea verottajalta oikaisua perintöverotukseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suosittelen maksamaan sen rahalla.

Lainaatko tai annatko 30 tuhatta ap:lle että voi maksaa ?

Mistä tuon 30.000 repäsit. Apn tapauksessa perinnön arvo olisi 150.000. Siitä vero olisi n. 15.000, mutta koska leski jää asumaan taloon, hallintaoikeus pienentää perintöveron määrää.

Ap saa ainoana perijänä sen 300000€. Tasinko laskee perintöveroa, mutta kukaan ei tiedä lesken omaisuuksista mitään.

Ei tiedä ei, siksi on turha jatkaa, eikä isä ole kuollut. Mutta jos tilanne olisi se, että mahdollisella leskellä ei juuri varoja olisi, eikä olisi avioehtoa, niin tasinko olisi 150.000 ja apn osuus 150.000.

Silti se perintö on 300000€.

ei tietenkään ole jos perintöosuus on 150 000 

On se 300 000€. Siitä maksetaan perintöverot. LISÄKSI annetaan leskelle tasinkona 1/2 siitä, jos hän on täysin varaton. Tämä siis oma mutuni.

Mun mutu taas olis, että ensin kuolinpesästä hoidetaan velat pois, ml. tasinko, ja vasta sen jälkeen katsotaan, paljonko varsinaista perintöä jää. Eli perintöä olisi sitten se 150000e ja siitä verot.

No ei ainakaan meillä hoidettu, ja siis pesää hoiti asianajaja minulla sekä leskellä oli omat asianajajamme.

Siis väitätkö, että maksoit perintöveron myös tasinkona vanhempasi puolisolle maksetusta osuudesta? Noinkohan. Logiikkahan on ihan sama, kuin jos asunnosta olisi vielä pankkilainaa. Ensin maksetaan (kuolinpesän varoista) laina pois ja sitten katsotaan, paljonko varsinaista perintöä jää. Ja veroa ei tarvi maksaa siitä, mitä on velkana maksettava pois, vaan vasta siitä, mitä oikeasti jää perintöä velkojen jälkeen. Tasinkohan on ihan vastaava velka.

Meillä tehtiin perukirja, johon laitettiin vainajan ja lesken netto-varallisuus. Maksoin perintöveron isäni nettovarallisuudesta. Siinä kohtaa tasingon määrää ei vielä selvitetty. Myöhemmin löytyi mm. lahjakirja, jolla eräs 43 000 euron arvoinen osakepotti siirtyikin avio-oikeudesta vapaaksi, eli vain minulle. 

Hinkkasimme avio-oikeuden alaisia varoja noin 2 vuotta, ennen kuin olimme samaa mieltä siitä, mikä oli molempien avio-oikeuden alainen nettovarallisuus tarkasti ottaen kuolinhetkellä. 

Ei tasinkoa merkitty perukirjaan vainajan velkoina. Eihän se ole edes vainajan velka. 

Miten sen siis voisi vähentää ennen perintöveron maksua?

Oikeasti?  Siis jos leski (tässä isän uusi puoliso, joka ei ole lapsen äiti) on varaton ja isä omistaa 300000e arvoisen asunnon, niin lapsi maksaa perintöveron 300000 eurosta, vaikka joutuu maksamaan tuosta tasinkona 150000e leskelle? Miten joku isä voi tehdä lapselleen noin? Ihan käsittämättömiä vanhempia, ketkä ei yhtään mieti, että miten kuviot menee, vaan ihan vaan ilosta mennään uusiin naimisiin ilman avioehtoja.

Moni ei ajattele yhtään nenäänsä pidemmälle uuden suhteen huumassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suosittelen maksamaan sen rahalla.

Lainaatko tai annatko 30 tuhatta ap:lle että voi maksaa ?

Mistä tuon 30.000 repäsit. Apn tapauksessa perinnön arvo olisi 150.000. Siitä vero olisi n. 15.000, mutta koska leski jää asumaan taloon, hallintaoikeus pienentää perintöveron määrää.

Ap saa ainoana perijänä sen 300000€. Tasinko laskee perintöveroa, mutta kukaan ei tiedä lesken omaisuuksista mitään.

Ei tiedä ei, siksi on turha jatkaa, eikä isä ole kuollut. Mutta jos tilanne olisi se, että mahdollisella leskellä ei juuri varoja olisi, eikä olisi avioehtoa, niin tasinko olisi 150.000 ja apn osuus 150.000.

Silti se perintö on 300000€.

ei tietenkään ole jos perintöosuus on 150 000 

On se 300 000€. Siitä maksetaan perintöverot. LISÄKSI annetaan leskelle tasinkona 1/2 siitä, jos hän on täysin varaton. Tämä siis oma mutuni.

Mun mutu taas olis, että ensin kuolinpesästä hoidetaan velat pois, ml. tasinko, ja vasta sen jälkeen katsotaan, paljonko varsinaista perintöä jää. Eli perintöä olisi sitten se 150000e ja siitä verot.

No ei ainakaan meillä hoidettu, ja siis pesää hoiti asianajaja minulla sekä leskellä oli omat asianajajamme.

Siis väitätkö, että maksoit perintöveron myös tasinkona vanhempasi puolisolle maksetusta osuudesta? Noinkohan. Logiikkahan on ihan sama, kuin jos asunnosta olisi vielä pankkilainaa. Ensin maksetaan (kuolinpesän varoista) laina pois ja sitten katsotaan, paljonko varsinaista perintöä jää. Ja veroa ei tarvi maksaa siitä, mitä on velkana maksettava pois, vaan vasta siitä, mitä oikeasti jää perintöä velkojen jälkeen. Tasinkohan on ihan vastaava velka.

Meillä tehtiin perukirja, johon laitettiin vainajan ja lesken netto-varallisuus. Maksoin perintöveron isäni nettovarallisuudesta. Siinä kohtaa tasingon määrää ei vielä selvitetty. Myöhemmin löytyi mm. lahjakirja, jolla eräs 43 000 euron arvoinen osakepotti siirtyikin avio-oikeudesta vapaaksi, eli vain minulle. 

Hinkkasimme avio-oikeuden alaisia varoja noin 2 vuotta, ennen kuin olimme samaa mieltä siitä, mikä oli molempien avio-oikeuden alainen nettovarallisuus tarkasti ottaen kuolinhetkellä. 

Ei tasinkoa merkitty perukirjaan vainajan velkoina. Eihän se ole edes vainajan velka. 

Miten sen siis voisi vähentää ennen perintöveron maksua?

Oikeasti?  Siis jos leski (tässä isän uusi puoliso, joka ei ole lapsen äiti) on varaton ja isä omistaa 300000e arvoisen asunnon, niin lapsi maksaa perintöveron 300000 eurosta, vaikka joutuu maksamaan tuosta tasinkona 150000e leskelle? Miten joku isä voi tehdä lapselleen noin? Ihan käsittämättömiä vanhempia, ketkä ei yhtään mieti, että miten kuviot menee, vaan ihan vaan ilosta mennään uusiin naimisiin ilman avioehtoja.

Jos tämä oikeasti menee näin, niin tässä on kyllä toinen epäkohta, joka todellakin pitäisi laissa korjata. Siis että verot tulisi maksettavaksi vasta, kun tasinko on selvitetty ja maksettu, ja perintövero menisi vasta sitten tasingon jälkeen jäävästä osasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten voi olla mahdollista ja oikeudenmukaista, että perillinen joutuu maksamaan perintöveroa talosta, jossa leski asuu ja jota ei siten voi edes myydä?

Se oikudenmukaisuus tulee siitä kun ajatellaan jokaisen olevan oikeutettu asumaan kodissaan jonka omistaa.

Puhutaan eri asiasta. Ei ole mitään epäselvää siinä, että jokainen saa asua kodissaan, jonka omistaa. Jos leski omistaa kotinsa, ensiksi kuolleen puolison perillisillä ei ole siihen osaa eikä arpaa - ei perintöosuutta eikä verovelvollisuutta. Epäoikeudenmukaista on sen sijaan se, että perillinen joutuu heti maksamaan perintöveroa asunnosta, jonka saaminen nimelliseen omistukseen on käytännössä pelkkä rasite niin kauan kuin leski jää asumaan sinne hallintaoikeutensa nojalla ikään kuin olisi omistaja vaikkei ole.

Eri 

Kyllä leski maksaa yhtiövastikkeen eli ei hän siellä ilmaiseksi asu.

Niin maksaa ja leski vastaa asunnon kuluista myös siihen saakka, mitä asunnosta saisi tuottoja vuokratessa.

Eikö yhtiövastike ole omistajan (eli perinnönsaajan=lapsen) harteilla?

Leski maksaa hoitovastikkeen. Sen sen lapsi voi joutua maksamaan rahoitusvastiketta ainakin joissakin tapauksissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten voi olla mahdollista ja oikeudenmukaista, että perillinen joutuu maksamaan perintöveroa talosta, jossa leski asuu ja jota ei siten voi edes myydä?

Se oikudenmukaisuus tulee siitä kun ajatellaan jokaisen olevan oikeutettu asumaan kodissaan jonka omistaa.

Puhutaan eri asiasta. Ei ole mitään epäselvää siinä, että jokainen saa asua kodissaan, jonka omistaa. Jos leski omistaa kotinsa, ensiksi kuolleen puolison perillisillä ei ole siihen osaa eikä arpaa - ei perintöosuutta eikä verovelvollisuutta. Epäoikeudenmukaista on sen sijaan se, että perillinen joutuu heti maksamaan perintöveroa asunnosta, jonka saaminen nimelliseen omistukseen on käytännössä pelkkä rasite niin kauan kuin leski jää asumaan sinne hallintaoikeutensa nojalla ikään kuin olisi omistaja vaikkei ole.

Eri 

Kyllä leski maksaa yhtiövastikkeen eli ei hän siellä ilmaiseksi asu.

Niin maksaa ja leski vastaa asunnon kuluista myös siihen saakka, mitä asunnosta saisi tuottoja vuokratessa.

Eikö yhtiövastike ole omistajan (eli perinnönsaajan=lapsen) harteilla?

Leski maksaa hoitovastikkeen. Sen sen lapsi voi joutua maksamaan rahoitusvastiketta ainakin joissakin tapauksissa.

Mikä peruste tähän on?