Lue keskustelun säännöt.
Jos perin isäni omakotitalon mutta nykyinen vaimo jää siihen asumaan, miten maksan perintöveron?
13.04.2023 |
En voi myydä taloa mutta en saa todennäköisesti lainaakaan (olen hyvin pienituloinen).
Kommentit (924)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://www.minilex.fi/a/perintövero-ja-velka
Ei ainakaan tämän perusteella tasinko olisi perintöveroa pienentävää kuolinpesän velkaa.
Antamasi linkki ei aukea MUTTa
Se tasinko ei ole velkaa koska se lasketaan pois päältä. Eli pesään jää vain se omaisuus mikä oikeasti jää perillisten omistukseen ja jaettavaksi.
Tasinko on lesken omaisuutta eikä siis perintöveron alaista.
Niin, jaettavaksi jää, mutta perintö on se lesken tasinko-osuuskin ja siitä maksetaan perintöveroa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suosittelen maksamaan sen rahalla.
Lainaatko tai annatko 30 tuhatta ap:lle että voi maksaa ?
Mistä tuon 30.000 repäsit. Apn tapauksessa perinnön arvo olisi 150.000. Siitä vero olisi n. 15.000, mutta koska leski jää asumaan taloon, hallintaoikeus pienentää perintöveron määrää.
Ap saa ainoana perijänä sen 300000€. Tasinko laskee perintöveroa, mutta kukaan ei tiedä lesken omaisuuksista mitään.
Ei tiedä ei, siksi on turha jatkaa, eikä isä ole kuollut. Mutta jos tilanne olisi se, että mahdollisella leskellä ei juuri varoja olisi, eikä olisi avioehtoa, niin tasinko olisi 150.000 ja apn osuus 150.000.
Silti se perintö on 300000€.
ei tietenkään ole jos perintöosuus on 150 000
On se 300 000€. Siitä maksetaan perintöverot. LISÄKSI annetaan leskelle tasinkona 1/2 siitä, jos hän on täysin varaton. Tämä siis oma mutuni.
Perukirjaan merkitään vainajan varat ja velat sekä lesken varat(ja velat kaiketi myös) ja siitä loppusummasta puolet on lesken osuus koko määrästä paitsi jos hän on se varakkaampi. Hänen ei tarvitse luopua omasta osuudestaan pesän hyväksi.
Eli jos vainajan (70000) + lesken (30000)omaisuus on 100000 aviolesken tasinko-osuus on 20000€. Pesään jää siis jaettavaksi ja verotettavaksi yhteensä 50000€. Jos perillisiä on 2 molemmat saavat 25000 josta kunkin perintövero on 100€ + 7%*5000€ eli 350€ eli kaikkiaan 450€ / nuppi
Leski ei peri eikä maksa perintöveroa.Tuossa on eri asia se, mitä pesään jää jaettavaksi ja se, mistä summasta perilli(set)nen maksaa perintöveron.
Eikä ole.
Leski saa tasinkoa tuon 20000 näinollen pesään jää 50000€ (lesken omaisuus on 30000 +tasinko 20000€)
Kaksi perillistä. 25000+25000
Molemmilla oma verolaskelma, eli yli 20000€ osuudesta 100€+ 7%*5000€ eli 450€/nuppi, yhteensä 900€Huom! Jos perillisiä on vain yksi eli perintöosuus on 50000€ maksaa hän huomattavasti enemmän eli 1500€+10%*10000€ (eli 10% 40000€ ylittävästä osuudesta) eli yksin perheessään hän maksaisi 2500€
Tämä on mielenkiintoista koska perheet pienenevät koko ajan eli pesässä on vähemmän jakajia kuin ennen mikä tarkoittaa sitä, että verottajan laskennallinen osuus kasvaa koko ajan!!!
Älä sekoita veron määrän laskuja tähän, vaan kyse on AINOASTAAN siitä, mistä summasta perilliset maksavat veroa ja se on tuossa 70 000€.
Ja siis eikö vähemmän jakajia tarkoita isompia perintöjä jolloin verokin on samasta perinnöstä isompi.
Voi jösses. Ihanko oikeasti et ymmärrä sitä, että 50000e perinnöstä, jos jakajia on kaksi, veronalaiseksi jää vain 10000euroa (koska kumpikin saa verottomasti 20000e ja maksaa veroa vain 5000eurosta). Jos on yksi perillinen, veronalaista perintöä on 30000euroa. Eli verottaja saa verot 30000e perinnöstä, kun jos olisi kaksi, verottaja saisi veroa vain 10000eurosta. Jos perillisiä olisi kolme, ei verottaja saisi veroa ollenkaan, koska summa kaikille jäisi alle 20000e.
Että verottaja tulee kuittaamaan paremmat perintöveropotit, kun perillisten määrä pienenee.
Joo, kiitos, tässä ketjussa ei kiinnosta veron määrä, vaan se, vähennetäänkö muka tasinko perinnön arvosta ennen verojen määräytymistä. Ja minä sanoin, että ei vähennetä!
Kyllä vähennetään.
Ei vähennetä.
Uskotko jo. Tässä lainaus suoraan vero.fi -sivustolta. Mitä siitä et ymmärrä???
Jos vainaja on kuolinhetkellään elänyt avioliitossa, perintöveron määräämiseksi on tarpeen selvittää avioliiton vaikutus vainajan perillisille syntyviin oikeuksiin. Avioliittolain puolittamisperiaatteen mukaisesti lähtökohtaisesti puolisoiden avio-oikeuden alaisten varojen ja velkojen erotuksesta puolet kuuluu leskelle. Siksi perukirjassa on tarpeen luetella ja arvostaa sekä ensin kuolleen puolison että lesken avio-oikeuden alainen omaisuus sekä velat. Näin saadaan molempien puolisoiden kuolinhetken omaisuuden yhteenlaskettu säästö, josta puolet verotetaan ensin kuolleen puolison perillisillä ja toinen puolikas kuuluu avio-oikeuden perusteella leskelle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hirveä karhunpalvelus omille lapsille mennä uusiin naimisiin, ainakin huolehtimatta lasten perintöasioista. On ihan eri asia, jos asumisoikeutta käyttää lasten oma äiti/isä, ja tällaisessa tapauksessa myös elossa olevalla vanhemmalla lienee intressissä myös lasten etu. Mutta vanhemman uusi kumppani voi itsekkäästi välittää vain omasta edustaan, nauttia lasten maksaman perintöveron turvin asumisoikeudestaan toisten omistamassa asunnossa ja vähät välittää, vaikka lapset joutuisivat ulosottoon hänen takiaan.
Olet katsonut liikaa Disneyn leffoja. Vanhempien uudet kumppanit on perheenjäseniä ja jos sun vanhempi on päättänyt mennä jonkun kanssa naimisiin, ei sulla ole siihen mitään sanottavaa.
Omat iäkkäät vanhempani asuvat edelleen yhdessä. Mutta tietysti vanhempi päättää asiansa itse, eikä lapsilla ole siihen sanomista. En vaan itse voisi tehdä omille lapsilleni noin kusista temppua. Olen itse eronnut, ja missään tapauksessa en aio mennä naimisiin uuden kumppanin kanssa, koska se sotkisi lasteni perintöasiat. Uusi kumppani on toki perheenjäsen ja rakas ja tärkeä, mutta lapset ovat kuitenkin lapsiani, joiden pärjääminen on minulle tärkeää. En haluaisi, että oma toimintani (kuten naimisiinmeno) tuottaisi heille taloudellisia vaikeuksia.
Samat ajatukset. Itse olen vasta eronnut ja lapset on pieniä. Mitään uutta suhdetta ei ole, mutta jos tulisi, niin tekisin alusta asti selväksi, että naimisiin ei mennä tai jos mennään, niin täysi avioehto, jolla suljetaan pois kaikki avio-oikeus kuoleman (ja eron) varalle. Jos silti haluaa symbolisesti naimisiin, niin ok, mutta kyllä minä lähden siitä, että lapseni tulevat minut perimään, eikä yksikään uusi puoliso pääse sitä prosessia sotkemaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten voi olla mahdollista ja oikeudenmukaista, että perillinen joutuu maksamaan perintöveroa talosta, jossa leski asuu ja jota ei siten voi edes myydä?
Se on laki. Silla lailla se on mahdollista.
Ei tarvitse viisastella. Ihmettelen vain, miten tuo on ollut lainsäätäjien mielestä oikeudenmukaista ja kohtuullista.
Lienee jäänne ajalta kun nainen oli holhottava ja lapsen kaltainen, joka ei voinut hankkia hyvää ammattia ja tienata omia omistuksiaan.
Samaa alentavaa paapomista kuin leskeneläkkeet ja muut, joilla ei ole mitään tekemistä nykyisen tasa-avoisen yhteiskunnan kanssa.
Toisaalta laki on ymmärrettävä ydinperheiden tapauksissa. Esim. omien vanhempieni kohdalla pitäisin täysin luontevana, että leskeksi jäävä jää edelleenkin asumaan yhteiseen kotiin, joka on myös oma lapsuudenkotini ja yhteisen perheemme koti. Nämä uusperhekuviot on se, mikä tekee laista epäoikeudenmukaisen. (Ja ei, en ole ydinperhefanaatikko - itsekin olen eronnut ja minulla on uusi kumppani, vaikka en yhteen ole hänen kanssaan muuttamassakaan enkä naimisiin menossa.)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://www.minilex.fi/a/perintövero-ja-velka
Ei ainakaan tämän perusteella tasinko olisi perintöveroa pienentävää kuolinpesän velkaa.
Siis perintöähän voidaan jakaa vain sen jälkeen kun kuolinpesän varoista on vähennetty kuolinpesän kulut, velat ja leskelle maksettava tasinko (koskee yksinomaan sitä tilannetta jossa vainaja oli eloonjäänyttä puolisoaan varakkaampi eikä puolisoilla ollut avioehtoa, jos leski on edesmennyttä puolisoaan varakkaampi niin mitään tasinkoa ei tarvitse maksaa mihinkään suuntaan). Vasta tämän kaiken ylimenevä osuus on jaettavaa perintöä ja siten veronalaista. Tämä ei toki muuta Ap:n tilannetta eli perinnöstä on maksettava vero vaikka peritty omaisuus ei olisikaan kovin likvidiä ja vaikka tosiasiallisesti perityn omaisuuden saisi haltuunsa vasta sitten joskus pitkän ajan päästä tulevaisuudessa. Myönnän avoimesti että joissakin tilanteissa tämä voi johtaa aika kohtuuttomiinkin tilanteisiin, tosin alaikäisillä perillisillä taitaa olla vielä korotettu alaraja perintöveron alaiselle perinnölle.
Perintövero on progressiivinen mistä seuraa että esim 100 000 euron perinnöstä menee isompi vero siinä tapauksessa jos se menee kokonaisuudessaan yhdelle henkilölle verrattuna siihen tilanteeseen että se jakautuisi vaikkapa tasan neljälle eri henkilölle.
Älä sekoita käsitteitä "perintöä voidaan jakaa" ja "mistä perintövero lasketaan".
Perintövero maksetaan vainajan koko nettovarallisuudesta. Piste. Vainajan elinaikana syntyneet kulut ja velat voi siitä vähentää, mutta ei tasinkoa.
Perintövero on sun henk.koht. vero, ei kuolinpesän vero. Maksat perintöveroa siitä mitä sulle tulee, et koko potista. Tasinko maksetaan ihan ensin pois tuosta summasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suosittelen maksamaan sen rahalla.
Lainaatko tai annatko 30 tuhatta ap:lle että voi maksaa ?
Mistä tuon 30.000 repäsit. Apn tapauksessa perinnön arvo olisi 150.000. Siitä vero olisi n. 15.000, mutta koska leski jää asumaan taloon, hallintaoikeus pienentää perintöveron määrää.
Ap saa ainoana perijänä sen 300000€. Tasinko laskee perintöveroa, mutta kukaan ei tiedä lesken omaisuuksista mitään.
Ei tiedä ei, siksi on turha jatkaa, eikä isä ole kuollut. Mutta jos tilanne olisi se, että mahdollisella leskellä ei juuri varoja olisi, eikä olisi avioehtoa, niin tasinko olisi 150.000 ja apn osuus 150.000.
Silti se perintö on 300000€.
ei tietenkään ole jos perintöosuus on 150 000
On se 300 000€. Siitä maksetaan perintöverot. LISÄKSI annetaan leskelle tasinkona 1/2 siitä, jos hän on täysin varaton. Tämä siis oma mutuni.
Perukirjaan merkitään vainajan varat ja velat sekä lesken varat(ja velat kaiketi myös) ja siitä loppusummasta puolet on lesken osuus koko määrästä paitsi jos hän on se varakkaampi. Hänen ei tarvitse luopua omasta osuudestaan pesän hyväksi.
Eli jos vainajan (70000) + lesken (30000)omaisuus on 100000 aviolesken tasinko-osuus on 20000€. Pesään jää siis jaettavaksi ja verotettavaksi yhteensä 50000€. Jos perillisiä on 2 molemmat saavat 25000 josta kunkin perintövero on 100€ + 7%*5000€ eli 350€ eli kaikkiaan 450€ / nuppi
Leski ei peri eikä maksa perintöveroa.Tuossa on eri asia se, mitä pesään jää jaettavaksi ja se, mistä summasta perilli(set)nen maksaa perintöveron.
Eikä ole.
Leski saa tasinkoa tuon 20000 näinollen pesään jää 50000€ (lesken omaisuus on 30000 +tasinko 20000€)
Kaksi perillistä. 25000+25000
Molemmilla oma verolaskelma, eli yli 20000€ osuudesta 100€+ 7%*5000€ eli 450€/nuppi, yhteensä 900€Huom! Jos perillisiä on vain yksi eli perintöosuus on 50000€ maksaa hän huomattavasti enemmän eli 1500€+10%*10000€ (eli 10% 40000€ ylittävästä osuudesta) eli yksin perheessään hän maksaisi 2500€
Tämä on mielenkiintoista koska perheet pienenevät koko ajan eli pesässä on vähemmän jakajia kuin ennen mikä tarkoittaa sitä, että verottajan laskennallinen osuus kasvaa koko ajan!!!
Älä sekoita veron määrän laskuja tähän, vaan kyse on AINOASTAAN siitä, mistä summasta perilliset maksavat veroa ja se on tuossa 70 000€.
Ja siis eikö vähemmän jakajia tarkoita isompia perintöjä jolloin verokin on samasta perinnöstä isompi.
Voi jösses. Ihanko oikeasti et ymmärrä sitä, että 50000e perinnöstä, jos jakajia on kaksi, veronalaiseksi jää vain 10000euroa (koska kumpikin saa verottomasti 20000e ja maksaa veroa vain 5000eurosta). Jos on yksi perillinen, veronalaista perintöä on 30000euroa. Eli verottaja saa verot 30000e perinnöstä, kun jos olisi kaksi, verottaja saisi veroa vain 10000eurosta. Jos perillisiä olisi kolme, ei verottaja saisi veroa ollenkaan, koska summa kaikille jäisi alle 20000e.
Että verottaja tulee kuittaamaan paremmat perintöveropotit, kun perillisten määrä pienenee.
Joo, kiitos, tässä ketjussa ei kiinnosta veron määrä, vaan se, vähennetäänkö muka tasinko perinnön arvosta ennen verojen määräytymistä. Ja minä sanoin, että ei vähennetä!
No olet kyllä väärässä.
Usko juristia.Tasinko soitetaan pois ennen pesän arvon ja perillisten osuusperusteisten perintövero-osuuksien laskemista
JOS olet ollut osakkaana missä on toimittu toisin, kannattaa ottaa yhteys juristin ja selvittää pystytkö verottajalle vielä tekemään oikaisupyynnön. Teitä on nimittäin sitten liikaa verotettu.
Laitatko linkkiä tähän? Olen pesän ainoa perijä, joten en tiedä mistä osuusperusteisista perintövero-osuuksista puhut. Perukirjassamme ei ole mielestäni tasingosta sanaakaan, missä se ilmoitettaisiin ja millälailla muka vähennyksenä ilmoitetaan perukirjassa, koska se ei ole vainajan velkaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suosittelen maksamaan sen rahalla.
Lainaatko tai annatko 30 tuhatta ap:lle että voi maksaa ?
Mistä tuon 30.000 repäsit. Apn tapauksessa perinnön arvo olisi 150.000. Siitä vero olisi n. 15.000, mutta koska leski jää asumaan taloon, hallintaoikeus pienentää perintöveron määrää.
Ap saa ainoana perijänä sen 300000€. Tasinko laskee perintöveroa, mutta kukaan ei tiedä lesken omaisuuksista mitään.
Ei tiedä ei, siksi on turha jatkaa, eikä isä ole kuollut. Mutta jos tilanne olisi se, että mahdollisella leskellä ei juuri varoja olisi, eikä olisi avioehtoa, niin tasinko olisi 150.000 ja apn osuus 150.000.
Silti se perintö on 300000€.
ei tietenkään ole jos perintöosuus on 150 000
On se 300 000€. Siitä maksetaan perintöverot. LISÄKSI annetaan leskelle tasinkona 1/2 siitä, jos hän on täysin varaton. Tämä siis oma mutuni.
Mun mutu taas olis, että ensin kuolinpesästä hoidetaan velat pois, ml. tasinko, ja vasta sen jälkeen katsotaan, paljonko varsinaista perintöä jää. Eli perintöä olisi sitten se 150000e ja siitä verot.
No ei ainakaan meillä hoidettu, ja siis pesää hoiti asianajaja minulla sekä leskellä oli omat asianajajamme.
Siis väitätkö, että maksoit perintöveron myös tasinkona vanhempasi puolisolle maksetusta osuudesta? Noinkohan. Logiikkahan on ihan sama, kuin jos asunnosta olisi vielä pankkilainaa. Ensin maksetaan (kuolinpesän varoista) laina pois ja sitten katsotaan, paljonko varsinaista perintöä jää. Ja veroa ei tarvi maksaa siitä, mitä on velkana maksettava pois, vaan vasta siitä, mitä oikeasti jää perintöä velkojen jälkeen. Tasinkohan on ihan vastaava velka.
Meillä tehtiin perukirja, johon laitettiin vainajan ja lesken netto-varallisuus. Maksoin perintöveron isäni nettovarallisuudesta. Siinä kohtaa tasingon määrää ei vielä selvitetty. Myöhemmin löytyi mm. lahjakirja, jolla eräs 43 000 euron arvoinen osakepotti siirtyikin avio-oikeudesta vapaaksi, eli vain minulle.
Hinkkasimme avio-oikeuden alaisia varoja noin 2 vuotta, ennen kuin olimme samaa mieltä siitä, mikä oli molempien avio-oikeuden alainen nettovarallisuus tarkasti ottaen kuolinhetkellä.
Ei tasinkoa merkitty perukirjaan vainajan velkoina. Eihän se ole edes vainajan velka.
Miten sen siis voisi vähentää ennen perintöveron maksua?
Oikeasti? Siis jos leski (tässä isän uusi puoliso, joka ei ole lapsen äiti) on varaton ja isä omistaa 300000e arvoisen asunnon, niin lapsi maksaa perintöveron 300000 eurosta, vaikka joutuu maksamaan tuosta tasinkona 150000e leskelle? Miten joku isä voi tehdä lapselleen noin? Ihan käsittämättömiä vanhempia, ketkä ei yhtään mieti, että miten kuviot menee, vaan ihan vaan ilosta mennään uusiin naimisiin ilman avioehtoja.
Jos tämä oikeasti menee näin, niin tässä on kyllä toinen epäkohta, joka todellakin pitäisi laissa korjata. Siis että verot tulisi maksettavaksi vasta, kun tasinko on selvitetty ja maksettu, ja perintövero menisi vasta sitten tasingon jälkeen jäävästä osasta.
Ei se todellakaan mene noin. Tasingosta ei tarvitse maksaa perintöveroa. Useimmiten perukirjan perusteella tasingon määrä on täysin selvä. Jos sitten myöhemmin tulee ilmi jotain, joka muuttaa tasinkoa siitä, mitä se olisi suoraan perukirjasta laskettuna, pitää hakea verottajalta oikaisua. Mahdollisesti tarvitaan myös täydennysperukirja.
Miten niin ei mene? Eihän tasinko ole vainajan velkaa. Perittävästä omaisuudesta ennen ositusta voidaan vähentää ainoastaan vainajan velat.
Perintöveroa maksetaan ainoastaan perinnöstä tai perijän laskennallisesta perintöosuudesta, jos perinnönjakoa ei ole vielä tehty siinä vaiheessa, kun perintövero määrätään. Tasinko ei kuulu perintöön, joten siitä ei makseta perintöveroa.
Mieti nyt vähän, miten perintöverotus menisi, jos sinun käsityksesi pitäisi paikkansa. A ja B ovat naimisissa ja heillä on yksi yhteinen lapsi. A:lla on pankkitilillä 300 000 €, B:llä ei ole mitään. Kummallakaan ei ole velkaa tai muuta omaisuutta. A kuolee ensin. B saa tasinkona 150 000 € ja yhteinen lapsi perintönä 150 000 €. Sinä väität, että yhteinen lapsi joutuu nyt maksamaan perintöverot 300 000 eurosta. Kolmen vuoden päästä B kuolee. Yhteinen lapsi perii nyt B:ltä 150 000 € ja maksaa siitä perintöverot. Jos sinun väitteesi pitäisi paikkansa, niin lapsi maksaisi tuosta 150 000 euron tasingosta perintöverot kahteen kertaan: ensin A:n kuoleman jälkeen (vaikka tasinko meneekin silloin B:lle) ja toisen kerran B:n kuoleman jälkeen. Johan kaikki lehdet olisivat täynnä valitusta tästä epäreiluudesta, jos se menisi oikeasti näin.
"...yhteinen lapsi joutuu nyt maksamaan perintöverot 300 000 eurosta." Väitän, että kyllä joutuu.
"Yhteinen lapsi perii nyt B:ltä 150 000 € ja maksaa siitä perintöverot." Väitän, että näin on.
Mutta miten usein vanhempien yhteinen asunto on vain toisen nimissä kokonaan?
Suosittelen, että nyt ihan oikeasti tarkistat saamasi perintöverolaskelman ja jos sen perusteella näyttää siltä, että olet maksanut perintöverot myös tasingosta, käännyt lakimiehesi puoleen. Saat hänen palkkionsa (tämän selvittelystä) takaisin moninkertaisena, kun haet oikaisun perintöverotukseesi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suosittelen maksamaan sen rahalla.
Lainaatko tai annatko 30 tuhatta ap:lle että voi maksaa ?
Mistä tuon 30.000 repäsit. Apn tapauksessa perinnön arvo olisi 150.000. Siitä vero olisi n. 15.000, mutta koska leski jää asumaan taloon, hallintaoikeus pienentää perintöveron määrää.
Ap saa ainoana perijänä sen 300000€. Tasinko laskee perintöveroa, mutta kukaan ei tiedä lesken omaisuuksista mitään.
Ei tiedä ei, siksi on turha jatkaa, eikä isä ole kuollut. Mutta jos tilanne olisi se, että mahdollisella leskellä ei juuri varoja olisi, eikä olisi avioehtoa, niin tasinko olisi 150.000 ja apn osuus 150.000.
Silti se perintö on 300000€.
ei tietenkään ole jos perintöosuus on 150 000
On se 300 000€. Siitä maksetaan perintöverot. LISÄKSI annetaan leskelle tasinkona 1/2 siitä, jos hän on täysin varaton. Tämä siis oma mutuni.
Perukirjaan merkitään vainajan varat ja velat sekä lesken varat(ja velat kaiketi myös) ja siitä loppusummasta puolet on lesken osuus koko määrästä paitsi jos hän on se varakkaampi. Hänen ei tarvitse luopua omasta osuudestaan pesän hyväksi.
Eli jos vainajan (70000) + lesken (30000)omaisuus on 100000 aviolesken tasinko-osuus on 20000€. Pesään jää siis jaettavaksi ja verotettavaksi yhteensä 50000€. Jos perillisiä on 2 molemmat saavat 25000 josta kunkin perintövero on 100€ + 7%*5000€ eli 350€ eli kaikkiaan 450€ / nuppi
Leski ei peri eikä maksa perintöveroa.Tuossa on eri asia se, mitä pesään jää jaettavaksi ja se, mistä summasta perilli(set)nen maksaa perintöveron.
Eikä ole.
Leski saa tasinkoa tuon 20000 näinollen pesään jää 50000€ (lesken omaisuus on 30000 +tasinko 20000€)
Kaksi perillistä. 25000+25000
Molemmilla oma verolaskelma, eli yli 20000€ osuudesta 100€+ 7%*5000€ eli 450€/nuppi, yhteensä 900€Huom! Jos perillisiä on vain yksi eli perintöosuus on 50000€ maksaa hän huomattavasti enemmän eli 1500€+10%*10000€ (eli 10% 40000€ ylittävästä osuudesta) eli yksin perheessään hän maksaisi 2500€
Tämä on mielenkiintoista koska perheet pienenevät koko ajan eli pesässä on vähemmän jakajia kuin ennen mikä tarkoittaa sitä, että verottajan laskennallinen osuus kasvaa koko ajan!!!
Älä sekoita veron määrän laskuja tähän, vaan kyse on AINOASTAAN siitä, mistä summasta perilliset maksavat veroa ja se on tuossa 70 000€.
Ja siis eikö vähemmän jakajia tarkoita isompia perintöjä jolloin verokin on samasta perinnöstä isompi.
Voi jösses. Ihanko oikeasti et ymmärrä sitä, että 50000e perinnöstä, jos jakajia on kaksi, veronalaiseksi jää vain 10000euroa (koska kumpikin saa verottomasti 20000e ja maksaa veroa vain 5000eurosta). Jos on yksi perillinen, veronalaista perintöä on 30000euroa. Eli verottaja saa verot 30000e perinnöstä, kun jos olisi kaksi, verottaja saisi veroa vain 10000eurosta. Jos perillisiä olisi kolme, ei verottaja saisi veroa ollenkaan, koska summa kaikille jäisi alle 20000e.
Että verottaja tulee kuittaamaan paremmat perintöveropotit, kun perillisten määrä pienenee.
Joo, kiitos, tässä ketjussa ei kiinnosta veron määrä, vaan se, vähennetäänkö muka tasinko perinnön arvosta ennen verojen määräytymistä. Ja minä sanoin, että ei vähennetä!
Kyllä vähennetään.
Ei vähennetä.
Uskotko jo. Tässä lainaus suoraan vero.fi -sivustolta. Mitä siitä et ymmärrä???
Jos vainaja on kuolinhetkellään elänyt avioliitossa, perintöveron määräämiseksi on tarpeen selvittää avioliiton vaikutus vainajan perillisille syntyviin oikeuksiin. Avioliittolain puolittamisperiaatteen mukaisesti lähtökohtaisesti puolisoiden avio-oikeuden alaisten varojen ja velkojen erotuksesta puolet kuuluu leskelle. Siksi perukirjassa on tarpeen luetella ja arvostaa sekä ensin kuolleen puolison että lesken avio-oikeuden alainen omaisuus sekä velat. Näin saadaan molempien puolisoiden kuolinhetken omaisuuden yhteenlaskettu säästö, josta puolet verotetaan ensin kuolleen puolison perillisillä ja toinen puolikas kuuluu avio-oikeuden perusteella leskelle.
Ja tässä vielä linkki:
https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/48577/ensin_ku…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://www.minilex.fi/a/perintövero-ja-velka
Ei ainakaan tämän perusteella tasinko olisi perintöveroa pienentävää kuolinpesän velkaa.
Siis perintöähän voidaan jakaa vain sen jälkeen kun kuolinpesän varoista on vähennetty kuolinpesän kulut, velat ja leskelle maksettava tasinko (koskee yksinomaan sitä tilannetta jossa vainaja oli eloonjäänyttä puolisoaan varakkaampi eikä puolisoilla ollut avioehtoa, jos leski on edesmennyttä puolisoaan varakkaampi niin mitään tasinkoa ei tarvitse maksaa mihinkään suuntaan). Vasta tämän kaiken ylimenevä osuus on jaettavaa perintöä ja siten veronalaista. Tämä ei toki muuta Ap:n tilannetta eli perinnöstä on maksettava vero vaikka peritty omaisuus ei olisikaan kovin likvidiä ja vaikka tosiasiallisesti perityn omaisuuden saisi haltuunsa vasta sitten joskus pitkän ajan päästä tulevaisuudessa. Myönnän avoimesti että joissakin tilanteissa tämä voi johtaa aika kohtuuttomiinkin tilanteisiin, tosin alaikäisillä perillisillä taitaa olla vielä korotettu alaraja perintöveron alaiselle perinnölle.
Perintövero on progressiivinen mistä seuraa että esim 100 000 euron perinnöstä menee isompi vero siinä tapauksessa jos se menee kokonaisuudessaan yhdelle henkilölle verrattuna siihen tilanteeseen että se jakautuisi vaikkapa tasan neljälle eri henkilölle.
Älä sekoita käsitteitä "perintöä voidaan jakaa" ja "mistä perintövero lasketaan".
Perintövero maksetaan vainajan koko nettovarallisuudesta. Piste. Vainajan elinaikana syntyneet kulut ja velat voi siitä vähentää, mutta ei tasinkoa.
Perintövero on sun henk.koht. vero, ei kuolinpesän vero. Maksat perintöveroa siitä mitä sulle tulee, et koko potista. Tasinko maksetaan ihan ensin pois tuosta summasta.
On on, mutta olin ainoa perillinen. Eli kaikki, mitä kp omisti, oli minun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten voi olla mahdollista ja oikeudenmukaista, että perillinen joutuu maksamaan perintöveroa talosta, jossa leski asuu ja jota ei siten voi edes myydä?
Se on laki. Silla lailla se on mahdollista.
Ei tarvitse viisastella. Ihmettelen vain, miten tuo on ollut lainsäätäjien mielestä oikeudenmukaista ja kohtuullista.
Lienee jäänne ajalta kun nainen oli holhottava ja lapsen kaltainen, joka ei voinut hankkia hyvää ammattia ja tienata omia omistuksiaan.
Samaa alentavaa paapomista kuin leskeneläkkeet ja muut, joilla ei ole mitään tekemistä nykyisen tasa-avoisen yhteiskunnan kanssa.
Työkokeilusta työmarkkinatuella ei kerry eläkettä.
Eläkettä kertyy vain ansiosidonnaisesta mitä kokoomus haluaa taas leikata.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi tätä samaa pitää pohtia joka viikko? Yleensä jää kyllä muutakin kuin asunto. Eikä ne perintöverot niin korkeita ole.
Ei jää muuta. Ja oletan että noin 300 000 euron talosta tulee kuitenkin aika paljon veroa.
Ap
Kyllä tosta sellainen melkein 38 000 euroa veroa tulee, mutta edelleen, sitä ei tarvitse maksaa jos leski jää siihen asumaan.
Perintövero pitää tietenkin maksaa heti kun perunkirjoitus kuoleman jälkeen tehdään. Sillä jääkö leski asumaan asuntoon ei ole perintöveron suhteen merkitystä.
Mutta se avioleski saa tasinkona puolet omaisuudesta itselleen, joten kuolleen puolison lapsi perii vain puolet omaisuudesta ilman avioehtoa. Vaikka siis asunto olisi ollut pelkästään kuolleen nimissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://www.minilex.fi/a/perintövero-ja-velka
Ei ainakaan tämän perusteella tasinko olisi perintöveroa pienentävää kuolinpesän velkaa.
Antamasi linkki ei aukea MUTTa
Se tasinko ei ole velkaa koska se lasketaan pois päältä. Eli pesään jää vain se omaisuus mikä oikeasti jää perillisten omistukseen ja jaettavaksi.
Tasinko on lesken omaisuutta eikä siis perintöveron alaista.Niin, jaettavaksi jää, mutta perintö on se lesken tasinko-osuuskin ja siitä maksetaan perintöveroa.
Ei.
Jos leski saa tasinkoa vaikkapa 100000€ hån ei maksa siitä mitään perintöveroa. Se on hänen laskennallinen osuutensa eli laskennallisesti se on kuulunut hänelle ja vainajan ollessa elossa eikä kukaan maksa (perintö/lahja)veroa omaisuudesta minkä jo omistaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten voi olla mahdollista ja oikeudenmukaista, että perillinen joutuu maksamaan perintöveroa talosta, jossa leski asuu ja jota ei siten voi edes myydä?
Se oikudenmukaisuus tulee siitä kun ajatellaan jokaisen olevan oikeutettu asumaan kodissaan jonka omistaa.
Puhutaan eri asiasta. Ei ole mitään epäselvää siinä, että jokainen saa asua kodissaan, jonka omistaa. Jos leski omistaa kotinsa, ensiksi kuolleen puolison perillisillä ei ole siihen osaa eikä arpaa - ei perintöosuutta eikä verovelvollisuutta. Epäoikeudenmukaista on sen sijaan se, että perillinen joutuu heti maksamaan perintöveroa asunnosta, jonka saaminen nimelliseen omistukseen on käytännössä pelkkä rasite niin kauan kuin leski jää asumaan sinne hallintaoikeutensa nojalla ikään kuin olisi omistaja vaikkei ole.
Eri
Kyllä leski maksaa yhtiövastikkeen eli ei hän siellä ilmaiseksi asu.
Niin maksaa ja leski vastaa asunnon kuluista myös siihen saakka, mitä asunnosta saisi tuottoja vuokratessa.
Eikö yhtiövastike ole omistajan (eli perinnönsaajan=lapsen) harteilla?
Leski maksaa hoitovastikkeen. Sen sen lapsi voi joutua maksamaan rahoitusvastiketta ainakin joissakin tapauksissa.
Jääkö rahoitusvastikevelka ihmisen kuoleman jälkeen elämään omaa elämäänsä, jos asuntoa ei voi myydä lesken asumisoikeuden vuoksi? Asuntohan pitää nimenomaan myydä, koska siitä on velkaa, ja jos koko velka ollut kuolleen nimissä. Ei perinnön saajaa voi velvoittaa ottamaan velkaa itselleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suosittelen maksamaan sen rahalla.
Lainaatko tai annatko 30 tuhatta ap:lle että voi maksaa ?
Mistä tuon 30.000 repäsit. Apn tapauksessa perinnön arvo olisi 150.000. Siitä vero olisi n. 15.000, mutta koska leski jää asumaan taloon, hallintaoikeus pienentää perintöveron määrää.
Ap saa ainoana perijänä sen 300000€. Tasinko laskee perintöveroa, mutta kukaan ei tiedä lesken omaisuuksista mitään.
Ei tiedä ei, siksi on turha jatkaa, eikä isä ole kuollut. Mutta jos tilanne olisi se, että mahdollisella leskellä ei juuri varoja olisi, eikä olisi avioehtoa, niin tasinko olisi 150.000 ja apn osuus 150.000.
Silti se perintö on 300000€.
ei tietenkään ole jos perintöosuus on 150 000
On se 300 000€. Siitä maksetaan perintöverot. LISÄKSI annetaan leskelle tasinkona 1/2 siitä, jos hän on täysin varaton. Tämä siis oma mutuni.
Perukirjaan merkitään vainajan varat ja velat sekä lesken varat(ja velat kaiketi myös) ja siitä loppusummasta puolet on lesken osuus koko määrästä paitsi jos hän on se varakkaampi. Hänen ei tarvitse luopua omasta osuudestaan pesän hyväksi.
Eli jos vainajan (70000) + lesken (30000)omaisuus on 100000 aviolesken tasinko-osuus on 20000€. Pesään jää siis jaettavaksi ja verotettavaksi yhteensä 50000€. Jos perillisiä on 2 molemmat saavat 25000 josta kunkin perintövero on 100€ + 7%*5000€ eli 350€ eli kaikkiaan 450€ / nuppi
Leski ei peri eikä maksa perintöveroa.Tuossa on eri asia se, mitä pesään jää jaettavaksi ja se, mistä summasta perilli(set)nen maksaa perintöveron.
Eikä ole.
Leski saa tasinkoa tuon 20000 näinollen pesään jää 50000€ (lesken omaisuus on 30000 +tasinko 20000€)
Kaksi perillistä. 25000+25000
Molemmilla oma verolaskelma, eli yli 20000€ osuudesta 100€+ 7%*5000€ eli 450€/nuppi, yhteensä 900€Huom! Jos perillisiä on vain yksi eli perintöosuus on 50000€ maksaa hän huomattavasti enemmän eli 1500€+10%*10000€ (eli 10% 40000€ ylittävästä osuudesta) eli yksin perheessään hän maksaisi 2500€
Tämä on mielenkiintoista koska perheet pienenevät koko ajan eli pesässä on vähemmän jakajia kuin ennen mikä tarkoittaa sitä, että verottajan laskennallinen osuus kasvaa koko ajan!!!
Älä sekoita veron määrän laskuja tähän, vaan kyse on AINOASTAAN siitä, mistä summasta perilliset maksavat veroa ja se on tuossa 70 000€.
Ja siis eikö vähemmän jakajia tarkoita isompia perintöjä jolloin verokin on samasta perinnöstä isompi.
Voi jösses. Ihanko oikeasti et ymmärrä sitä, että 50000e perinnöstä, jos jakajia on kaksi, veronalaiseksi jää vain 10000euroa (koska kumpikin saa verottomasti 20000e ja maksaa veroa vain 5000eurosta). Jos on yksi perillinen, veronalaista perintöä on 30000euroa. Eli verottaja saa verot 30000e perinnöstä, kun jos olisi kaksi, verottaja saisi veroa vain 10000eurosta. Jos perillisiä olisi kolme, ei verottaja saisi veroa ollenkaan, koska summa kaikille jäisi alle 20000e.
Että verottaja tulee kuittaamaan paremmat perintöveropotit, kun perillisten määrä pienenee.
Joo, kiitos, tässä ketjussa ei kiinnosta veron määrä, vaan se, vähennetäänkö muka tasinko perinnön arvosta ennen verojen määräytymistä. Ja minä sanoin, että ei vähennetä!
Kyllä vähennetään.
Ei vähennetä.
Uskotko jo. Tässä lainaus suoraan vero.fi -sivustolta. Mitä siitä et ymmärrä???
Jos vainaja on kuolinhetkellään elänyt avioliitossa, perintöveron määräämiseksi on tarpeen selvittää avioliiton vaikutus vainajan perillisille syntyviin oikeuksiin. Avioliittolain puolittamisperiaatteen mukaisesti lähtökohtaisesti puolisoiden avio-oikeuden alaisten varojen ja velkojen erotuksesta puolet kuuluu leskelle. Siksi perukirjassa on tarpeen luetella ja arvostaa sekä ensin kuolleen puolison että lesken avio-oikeuden alainen omaisuus sekä velat. Näin saadaan molempien puolisoiden kuolinhetken omaisuuden yhteenlaskettu säästö, josta puolet verotetaan ensin kuolleen puolison perillisillä ja toinen puolikas kuuluu avio-oikeuden perusteella leskelle.
Niin, vainajan velat. Ei tuossa sanota, että tasinko on vainajan velkaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://www.minilex.fi/a/perintövero-ja-velka
Ei ainakaan tämän perusteella tasinko olisi perintöveroa pienentävää kuolinpesän velkaa.
Antamasi linkki ei aukea MUTTa
Se tasinko ei ole velkaa koska se lasketaan pois päältä. Eli pesään jää vain se omaisuus mikä oikeasti jää perillisten omistukseen ja jaettavaksi.
Tasinko on lesken omaisuutta eikä siis perintöveron alaista.Niin, jaettavaksi jää, mutta perintö on se lesken tasinko-osuuskin ja siitä maksetaan perintöveroa.
Ei.
Jos leski saa tasinkoa vaikkapa 100000€ hån ei maksa siitä mitään perintöveroa. Se on hänen laskennallinen osuutensa eli laskennallisesti se on kuulunut hänelle ja vainajan ollessa elossa eikä kukaan maksa (perintö/lahja)veroa omaisuudesta minkä jo omistaa.
Ei hän maksakaan, vaan perillinen maksaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suosittelen maksamaan sen rahalla.
Lainaatko tai annatko 30 tuhatta ap:lle että voi maksaa ?
Mistä tuon 30.000 repäsit. Apn tapauksessa perinnön arvo olisi 150.000. Siitä vero olisi n. 15.000, mutta koska leski jää asumaan taloon, hallintaoikeus pienentää perintöveron määrää.
Ap saa ainoana perijänä sen 300000€. Tasinko laskee perintöveroa, mutta kukaan ei tiedä lesken omaisuuksista mitään.
Ei tiedä ei, siksi on turha jatkaa, eikä isä ole kuollut. Mutta jos tilanne olisi se, että mahdollisella leskellä ei juuri varoja olisi, eikä olisi avioehtoa, niin tasinko olisi 150.000 ja apn osuus 150.000.
Silti se perintö on 300000€.
ei tietenkään ole jos perintöosuus on 150 000
On se 300 000€. Siitä maksetaan perintöverot. LISÄKSI annetaan leskelle tasinkona 1/2 siitä, jos hän on täysin varaton. Tämä siis oma mutuni.
Perukirjaan merkitään vainajan varat ja velat sekä lesken varat(ja velat kaiketi myös) ja siitä loppusummasta puolet on lesken osuus koko määrästä paitsi jos hän on se varakkaampi. Hänen ei tarvitse luopua omasta osuudestaan pesän hyväksi.
Eli jos vainajan (70000) + lesken (30000)omaisuus on 100000 aviolesken tasinko-osuus on 20000€. Pesään jää siis jaettavaksi ja verotettavaksi yhteensä 50000€. Jos perillisiä on 2 molemmat saavat 25000 josta kunkin perintövero on 100€ + 7%*5000€ eli 350€ eli kaikkiaan 450€ / nuppi
Leski ei peri eikä maksa perintöveroa.Tuossa on eri asia se, mitä pesään jää jaettavaksi ja se, mistä summasta perilli(set)nen maksaa perintöveron.
Eikä ole.
Leski saa tasinkoa tuon 20000 näinollen pesään jää 50000€ (lesken omaisuus on 30000 +tasinko 20000€)
Kaksi perillistä. 25000+25000
Molemmilla oma verolaskelma, eli yli 20000€ osuudesta 100€+ 7%*5000€ eli 450€/nuppi, yhteensä 900€Huom! Jos perillisiä on vain yksi eli perintöosuus on 50000€ maksaa hän huomattavasti enemmän eli 1500€+10%*10000€ (eli 10% 40000€ ylittävästä osuudesta) eli yksin perheessään hän maksaisi 2500€
Tämä on mielenkiintoista koska perheet pienenevät koko ajan eli pesässä on vähemmän jakajia kuin ennen mikä tarkoittaa sitä, että verottajan laskennallinen osuus kasvaa koko ajan!!!
Älä sekoita veron määrän laskuja tähän, vaan kyse on AINOASTAAN siitä, mistä summasta perilliset maksavat veroa ja se on tuossa 70 000€.
Ja siis eikö vähemmän jakajia tarkoita isompia perintöjä jolloin verokin on samasta perinnöstä isompi.
Voi jösses. Ihanko oikeasti et ymmärrä sitä, että 50000e perinnöstä, jos jakajia on kaksi, veronalaiseksi jää vain 10000euroa (koska kumpikin saa verottomasti 20000e ja maksaa veroa vain 5000eurosta). Jos on yksi perillinen, veronalaista perintöä on 30000euroa. Eli verottaja saa verot 30000e perinnöstä, kun jos olisi kaksi, verottaja saisi veroa vain 10000eurosta. Jos perillisiä olisi kolme, ei verottaja saisi veroa ollenkaan, koska summa kaikille jäisi alle 20000e.
Että verottaja tulee kuittaamaan paremmat perintöveropotit, kun perillisten määrä pienenee.
Joo, kiitos, tässä ketjussa ei kiinnosta veron määrä, vaan se, vähennetäänkö muka tasinko perinnön arvosta ennen verojen määräytymistä. Ja minä sanoin, että ei vähennetä!
Kyllä vähennetään.
Ei vähennetä.
Uskotko jo. Tässä lainaus suoraan vero.fi -sivustolta. Mitä siitä et ymmärrä???
Jos vainaja on kuolinhetkellään elänyt avioliitossa, perintöveron määräämiseksi on tarpeen selvittää avioliiton vaikutus vainajan perillisille syntyviin oikeuksiin. Avioliittolain puolittamisperiaatteen mukaisesti lähtökohtaisesti puolisoiden avio-oikeuden alaisten varojen ja velkojen erotuksesta puolet kuuluu leskelle. Siksi perukirjassa on tarpeen luetella ja arvostaa sekä ensin kuolleen puolison että lesken avio-oikeuden alainen omaisuus sekä velat. Näin saadaan molempien puolisoiden kuolinhetken omaisuuden yhteenlaskettu säästö, josta puolet verotetaan ensin kuolleen puolison perillisillä ja toinen puolikas kuuluu avio-oikeuden perusteella leskelle.
Ja tässä vielä linkki:
https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/48577/ensin_ku…
Näissä ohjeissa ei sanota MITÄÄN tasingon olemisesta vähennyskelpoinen ennen perintöveron määräytymistä.
M
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi tätä samaa pitää pohtia joka viikko? Yleensä jää kyllä muutakin kuin asunto. Eikä ne perintöverot niin korkeita ole.
Ei jää muuta. Ja oletan että noin 300 000 euron talosta tulee kuitenkin aika paljon veroa.
Ap
Kyllä tosta sellainen melkein 38 000 euroa veroa tulee, mutta edelleen, sitä ei tarvitse maksaa jos leski jää siihen asumaan.
Perintövero pitää tietenkin maksaa heti kun perunkirjoitus kuoleman jälkeen tehdään. Sillä jääkö leski asumaan asuntoon ei ole perintöveron suhteen merkitystä.
Mutta se avioleski saa tasinkona puolet omaisuudesta itselleen, joten kuolleen puolison lapsi perii vain puolet omaisuudesta ilman avioehtoa. Vaikka siis asunto olisi ollut pelkästään kuolleen nimissä.
Ei.
Jos vainajan netto-omaisuus on 100 000€ ja
Lesken netto-omaisuus 100 000€ tai enemmän, leski ei saa tasinkona yhtään mitään
Jos vainajan omaisuus 100 000€ ja lesken 80 000€ on lesken tasinko-osuus 10 000€
Vain jos vainajan omaisuus 100 000€ ja leski täysin varaton, on tasinko-osuus puolet eli 50 000€
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suosittelen maksamaan sen rahalla.
Lainaatko tai annatko 30 tuhatta ap:lle että voi maksaa ?
Mistä tuon 30.000 repäsit. Apn tapauksessa perinnön arvo olisi 150.000. Siitä vero olisi n. 15.000, mutta koska leski jää asumaan taloon, hallintaoikeus pienentää perintöveron määrää.
Ap saa ainoana perijänä sen 300000€. Tasinko laskee perintöveroa, mutta kukaan ei tiedä lesken omaisuuksista mitään.
Ei tiedä ei, siksi on turha jatkaa, eikä isä ole kuollut. Mutta jos tilanne olisi se, että mahdollisella leskellä ei juuri varoja olisi, eikä olisi avioehtoa, niin tasinko olisi 150.000 ja apn osuus 150.000.
Silti se perintö on 300000€.
ei tietenkään ole jos perintöosuus on 150 000
On se 300 000€. Siitä maksetaan perintöverot. LISÄKSI annetaan leskelle tasinkona 1/2 siitä, jos hän on täysin varaton. Tämä siis oma mutuni.
Mun mutu taas olis, että ensin kuolinpesästä hoidetaan velat pois, ml. tasinko, ja vasta sen jälkeen katsotaan, paljonko varsinaista perintöä jää. Eli perintöä olisi sitten se 150000e ja siitä verot.
No ei ainakaan meillä hoidettu, ja siis pesää hoiti asianajaja minulla sekä leskellä oli omat asianajajamme.
Siis väitätkö, että maksoit perintöveron myös tasinkona vanhempasi puolisolle maksetusta osuudesta? Noinkohan. Logiikkahan on ihan sama, kuin jos asunnosta olisi vielä pankkilainaa. Ensin maksetaan (kuolinpesän varoista) laina pois ja sitten katsotaan, paljonko varsinaista perintöä jää. Ja veroa ei tarvi maksaa siitä, mitä on velkana maksettava pois, vaan vasta siitä, mitä oikeasti jää perintöä velkojen jälkeen. Tasinkohan on ihan vastaava velka.
Meillä tehtiin perukirja, johon laitettiin vainajan ja lesken netto-varallisuus. Maksoin perintöveron isäni nettovarallisuudesta. Siinä kohtaa tasingon määrää ei vielä selvitetty. Myöhemmin löytyi mm. lahjakirja, jolla eräs 43 000 euron arvoinen osakepotti siirtyikin avio-oikeudesta vapaaksi, eli vain minulle.
Hinkkasimme avio-oikeuden alaisia varoja noin 2 vuotta, ennen kuin olimme samaa mieltä siitä, mikä oli molempien avio-oikeuden alainen nettovarallisuus tarkasti ottaen kuolinhetkellä.
Ei tasinkoa merkitty perukirjaan vainajan velkoina. Eihän se ole edes vainajan velka.
Miten sen siis voisi vähentää ennen perintöveron maksua?
Oikeasti? Siis jos leski (tässä isän uusi puoliso, joka ei ole lapsen äiti) on varaton ja isä omistaa 300000e arvoisen asunnon, niin lapsi maksaa perintöveron 300000 eurosta, vaikka joutuu maksamaan tuosta tasinkona 150000e leskelle? Miten joku isä voi tehdä lapselleen noin? Ihan käsittämättömiä vanhempia, ketkä ei yhtään mieti, että miten kuviot menee, vaan ihan vaan ilosta mennään uusiin naimisiin ilman avioehtoja.
Jos tämä oikeasti menee näin, niin tässä on kyllä toinen epäkohta, joka todellakin pitäisi laissa korjata. Siis että verot tulisi maksettavaksi vasta, kun tasinko on selvitetty ja maksettu, ja perintövero menisi vasta sitten tasingon jälkeen jäävästä osasta.
Ei se todellakaan mene noin. Tasingosta ei tarvitse maksaa perintöveroa. Useimmiten perukirjan perusteella tasingon määrä on täysin selvä. Jos sitten myöhemmin tulee ilmi jotain, joka muuttaa tasinkoa siitä, mitä se olisi suoraan perukirjasta laskettuna, pitää hakea verottajalta oikaisua. Mahdollisesti tarvitaan myös täydennysperukirja.
Miten niin ei mene? Eihän tasinko ole vainajan velkaa. Perittävästä omaisuudesta ennen ositusta voidaan vähentää ainoastaan vainajan velat.
Perintöveroa maksetaan ainoastaan perinnöstä tai perijän laskennallisesta perintöosuudesta, jos perinnönjakoa ei ole vielä tehty siinä vaiheessa, kun perintövero määrätään. Tasinko ei kuulu perintöön, joten siitä ei makseta perintöveroa.
Mieti nyt vähän, miten perintöverotus menisi, jos sinun käsityksesi pitäisi paikkansa. A ja B ovat naimisissa ja heillä on yksi yhteinen lapsi. A:lla on pankkitilillä 300 000 €, B:llä ei ole mitään. Kummallakaan ei ole velkaa tai muuta omaisuutta. A kuolee ensin. B saa tasinkona 150 000 € ja yhteinen lapsi perintönä 150 000 €. Sinä väität, että yhteinen lapsi joutuu nyt maksamaan perintöverot 300 000 eurosta. Kolmen vuoden päästä B kuolee. Yhteinen lapsi perii nyt B:ltä 150 000 € ja maksaa siitä perintöverot. Jos sinun väitteesi pitäisi paikkansa, niin lapsi maksaisi tuosta 150 000 euron tasingosta perintöverot kahteen kertaan: ensin A:n kuoleman jälkeen (vaikka tasinko meneekin silloin B:lle) ja toisen kerran B:n kuoleman jälkeen. Johan kaikki lehdet olisivat täynnä valitusta tästä epäreiluudesta, jos se menisi oikeasti näin.
"...yhteinen lapsi joutuu nyt maksamaan perintöverot 300 000 eurosta." Väitän, että kyllä joutuu.
"Yhteinen lapsi perii nyt B:ltä 150 000 € ja maksaa siitä perintöverot." Väitän, että näin on.
Mutta miten usein vanhempien yhteinen asunto on vain toisen nimissä kokonaan?
Suosittelen, että nyt ihan oikeasti tarkistat saamasi perintöverolaskelman ja jos sen perusteella näyttää siltä, että olet maksanut perintöverot myös tasingosta, käännyt lakimiehesi puoleen. Saat hänen palkkionsa (tämän selvittelystä) takaisin moninkertaisena, kun haet oikaisun perintöverotukseesi.
Vainaja kuoli 2019 joten voiko vielä oikaista, jos olisitkin oikeassa? Mitä epäilen, ei verottajan sivuilla ainakaan tarjottu, että tasingonkin saa vähentää ennen perintöveron laskemista!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten voi olla mahdollista ja oikeudenmukaista, että perillinen joutuu maksamaan perintöveroa talosta, jossa leski asuu ja jota ei siten voi edes myydä?
Se oikudenmukaisuus tulee siitä kun ajatellaan jokaisen olevan oikeutettu asumaan kodissaan jonka omistaa.
Puhutaan eri asiasta. Ei ole mitään epäselvää siinä, että jokainen saa asua kodissaan, jonka omistaa. Jos leski omistaa kotinsa, ensiksi kuolleen puolison perillisillä ei ole siihen osaa eikä arpaa - ei perintöosuutta eikä verovelvollisuutta. Epäoikeudenmukaista on sen sijaan se, että perillinen joutuu heti maksamaan perintöveroa asunnosta, jonka saaminen nimelliseen omistukseen on käytännössä pelkkä rasite niin kauan kuin leski jää asumaan sinne hallintaoikeutensa nojalla ikään kuin olisi omistaja vaikkei ole.
Eri
Kyllä leski maksaa yhtiövastikkeen eli ei hän siellä ilmaiseksi asu.
Niin maksaa ja leski vastaa asunnon kuluista myös siihen saakka, mitä asunnosta saisi tuottoja vuokratessa.
Eikö yhtiövastike ole omistajan (eli perinnönsaajan=lapsen) harteilla?
Leski maksaa hoitovastikkeen. Sen sen lapsi voi joutua maksamaan rahoitusvastiketta ainakin joissakin tapauksissa.
Jääkö rahoitusvastikevelka ihmisen kuoleman jälkeen elämään omaa elämäänsä, jos asuntoa ei voi myydä lesken asumisoikeuden vuoksi? Asuntohan pitää nimenomaan myydä, koska siitä on velkaa, ja jos koko velka ollut kuolleen nimissä. Ei perinnön saajaa voi velvoittaa ottamaan velkaa itselleen.
Mikäli ryhtyy perintöön (eli ei kieltäydy siitä) ottaa vastuulleen myös pesän kaikki velat.
Se perheenjäsenyys mitataan siinä yhteistyöhalukkuudessa, kun pitää päättää, jääkö asumaan yhteiseen kotiin, vaikka se on vainajan lasten edun vastaista - vai suostuuko muuttamaan pois, jotta lapset saavat perintönsä hallintaansa. Vanhempi tekisi kaikkensa lastensa puolesta ja lastensa hyväksi - mutta tekeekö vanhemman uusi kumppani? Jos tekee, hän varmasti kokee lapset perheenjäsenikseen. Jos ei tee, puhe perheenjäsenyydestä on tyhjää höpinää.