Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Jos perin isäni omakotitalon mutta nykyinen vaimo jää siihen asumaan, miten maksan perintöveron?
13.04.2023 |
En voi myydä taloa mutta en saa todennäköisesti lainaakaan (olen hyvin pienituloinen).
Kommentit (924)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suosittelen maksamaan sen rahalla.
Lainaatko tai annatko 30 tuhatta ap:lle että voi maksaa ?
Mistä tuon 30.000 repäsit. Apn tapauksessa perinnön arvo olisi 150.000. Siitä vero olisi n. 15.000, mutta koska leski jää asumaan taloon, hallintaoikeus pienentää perintöveron määrää.
Ap saa ainoana perijänä sen 300000€. Tasinko laskee perintöveroa, mutta kukaan ei tiedä lesken omaisuuksista mitään.
Ei tiedä ei, siksi on turha jatkaa, eikä isä ole kuollut. Mutta jos tilanne olisi se, että mahdollisella leskellä ei juuri varoja olisi, eikä olisi avioehtoa, niin tasinko olisi 150.000 ja apn osuus 150.000.
Silti se perintö on 300000€.
ei tietenkään ole jos perintöosuus on 150 000
On se 300 000€. Siitä maksetaan perintöverot. LISÄKSI annetaan leskelle tasinkona 1/2 siitä, jos hän on täysin varaton. Tämä siis oma mutuni.
Perukirjaan merkitään vainajan varat ja velat sekä lesken varat(ja velat kaiketi myös) ja siitä loppusummasta puolet on lesken osuus koko määrästä paitsi jos hän on se varakkaampi. Hänen ei tarvitse luopua omasta osuudestaan pesän hyväksi.
Eli jos vainajan (70000) + lesken (30000)omaisuus on 100000 aviolesken tasinko-osuus on 20000€. Pesään jää siis jaettavaksi ja verotettavaksi yhteensä 50000€. Jos perillisiä on 2 molemmat saavat 25000 josta kunkin perintövero on 100€ + 7%*5000€ eli 350€ eli kaikkiaan 450€ / nuppi
Leski ei peri eikä maksa perintöveroa.Tuossa on eri asia se, mitä pesään jää jaettavaksi ja se, mistä summasta perilli(set)nen maksaa perintöveron.
Eikä ole.
Leski saa tasinkoa tuon 20000 näinollen pesään jää 50000€ (lesken omaisuus on 30000 +tasinko 20000€)
Kaksi perillistä. 25000+25000
Molemmilla oma verolaskelma, eli yli 20000€ osuudesta 100€+ 7%*5000€ eli 450€/nuppi, yhteensä 900€Huom! Jos perillisiä on vain yksi eli perintöosuus on 50000€ maksaa hän huomattavasti enemmän eli 1500€+10%*10000€ (eli 10% 40000€ ylittävästä osuudesta) eli yksin perheessään hän maksaisi 2500€
Tämä on mielenkiintoista koska perheet pienenevät koko ajan eli pesässä on vähemmän jakajia kuin ennen mikä tarkoittaa sitä, että verottajan laskennallinen osuus kasvaa koko ajan!!!
Älä sekoita veron määrän laskuja tähän, vaan kyse on AINOASTAAN siitä, mistä summasta perilliset maksavat veroa ja se on tuossa 70 000€.
Ja siis eikö vähemmän jakajia tarkoita isompia perintöjä jolloin verokin on samasta perinnöstä isompi.
Voi jösses. Ihanko oikeasti et ymmärrä sitä, että 50000e perinnöstä, jos jakajia on kaksi, veronalaiseksi jää vain 10000euroa (koska kumpikin saa verottomasti 20000e ja maksaa veroa vain 5000eurosta). Jos on yksi perillinen, veronalaista perintöä on 30000euroa. Eli verottaja saa verot 30000e perinnöstä, kun jos olisi kaksi, verottaja saisi veroa vain 10000eurosta. Jos perillisiä olisi kolme, ei verottaja saisi veroa ollenkaan, koska summa kaikille jäisi alle 20000e.
Että verottaja tulee kuittaamaan paremmat perintöveropotit, kun perillisten määrä pienenee.
Joo, kiitos, tässä ketjussa ei kiinnosta veron määrä, vaan se, vähennetäänkö muka tasinko perinnön arvosta ennen verojen määräytymistä. Ja minä sanoin, että ei vähennetä!
Kyllä vähennetään.
Ei vähennetä.
Uskotko jo. Tässä lainaus suoraan vero.fi -sivustolta. Mitä siitä et ymmärrä???
Jos vainaja on kuolinhetkellään elänyt avioliitossa, perintöveron määräämiseksi on tarpeen selvittää avioliiton vaikutus vainajan perillisille syntyviin oikeuksiin. Avioliittolain puolittamisperiaatteen mukaisesti lähtökohtaisesti puolisoiden avio-oikeuden alaisten varojen ja velkojen erotuksesta puolet kuuluu leskelle. Siksi perukirjassa on tarpeen luetella ja arvostaa sekä ensin kuolleen puolison että lesken avio-oikeuden alainen omaisuus sekä velat. Näin saadaan molempien puolisoiden kuolinhetken omaisuuden yhteenlaskettu säästö, josta puolet verotetaan ensin kuolleen puolison perillisillä ja toinen puolikas kuuluu avio-oikeuden perusteella leskelle.
Ja tässä vielä linkki:
https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/48577/ensin_ku…Näissä ohjeissa ei sanota MITÄÄN tasingon olemisesta vähennyskelpoinen ennen perintöveron määräytymistä.
Mieti nyt ihan kaikessa rauhassa, mitä tarkoittaa ohjeen lause: "josta puolet verotetaan ensin kuolleen puolison perillisillä". Sinun kannattaa uskoa, että olet väärässä ihan sen takia, että voit saada verottajalta takaisin sievoisen summan, jos olet maksanut perintöveron myös lesken tasingosta. Tosin lakimiehesi on ollut täysin ammattitaidoton, jos hän on antanut tapahtua näin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Leskelle jäävä asunto voi olla esim. kerrostalon kaksio, josta ei enää juuri pienempään muuteta, koska yksiöt ovat suhteessa kalliimpia. Suurissa kaupungeissa pienetkin asunnot ovat sen verran arvokkaita, että kyllä siitä verotettavaa arvoa syntyy. Perintövero on rahaa, riippumatta siitä onko se leski siellä oma vanhempi vai uusi puoliso. Joko sitä rahaa on tai ei ole maksaa niitä veroja. Tunne sekoitetaan rahaan, eli ei ehkä huvittaisi maksaa, jos se asukas on joku uusi puoliso. Mutta, mitä laki määrää, se maksetaan. Ei pitäisi vaikuttaa siihen, minkälaiset välit perijöillä ja leskellä on, miten asiat hoidetaan. Laki auttaa vaikeissa asioissa osapuolia, kun niissä ei mennä sen mukaan, mitä mieltä kukakin on kenestäkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://www.minilex.fi/a/perintövero-ja-velka
Ei ainakaan tämän perusteella tasinko olisi perintöveroa pienentävää kuolinpesän velkaa.
Siis perintöähän voidaan jakaa vain sen jälkeen kun kuolinpesän varoista on vähennetty kuolinpesän kulut, velat ja leskelle maksettava tasinko (koskee yksinomaan sitä tilannetta jossa vainaja oli eloonjäänyttä puolisoaan varakkaampi eikä puolisoilla ollut avioehtoa, jos leski on edesmennyttä puolisoaan varakkaampi niin mitään tasinkoa ei tarvitse maksaa mihinkään suuntaan). Vasta tämän kaiken ylimenevä osuus on jaettavaa perintöä ja siten veronalaista. Tämä ei toki muuta Ap:n tilannetta eli perinnöstä on maksettava vero vaikka peritty omaisuus ei olisikaan kovin likvidiä ja vaikka tosiasiallisesti perityn omaisuuden saisi haltuunsa vasta sitten joskus pitkän ajan päästä tulevaisuudessa. Myönnän avoimesti että joissakin tilanteissa tämä voi johtaa aika kohtuuttomiinkin tilanteisiin, tosin alaikäisillä perillisillä taitaa olla vielä korotettu alaraja perintöveron alaiselle perinnölle.
Perintövero on progressiivinen mistä seuraa että esim 100 000 euron perinnöstä menee isompi vero siinä tapauksessa jos se menee kokonaisuudessaan yhdelle henkilölle verrattuna siihen tilanteeseen että se jakautuisi vaikkapa tasan neljälle eri henkilölle.
Älä sekoita käsitteitä "perintöä voidaan jakaa" ja "mistä perintövero lasketaan".
Perintövero maksetaan vainajan koko nettovarallisuudesta. Piste. Vainajan elinaikana syntyneet kulut ja velat voi siitä vähentää, mutta ei tasinkoa.
Perintövero on sun henk.koht. vero, ei kuolinpesän vero. Maksat perintöveroa siitä mitä sulle tulee, et koko potista. Tasinko maksetaan ihan ensin pois tuosta summasta.
Olin sellaisen kuolinpesän osakas, jossa pesänjakajaa vaihdettiin kahdesti, kun vainajan aiemmin edesmenneen puolison suku ei meinannut millään hyväksyä "sukutilan" pirstomista.
Tästä seurasi niin suuret kulut, että pesän varallisuus hupeni huimasti. Jouduin silti maksamaan perintöveron alkuperäisestä pesän arvosta, mikä perukirjassa oli luetteloitu. Eli maksoin perintöveroa myös pesänselvittäjien palkkioista. Kuten tietysti muutkin osakkaat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suosittelen maksamaan sen rahalla.
Lainaatko tai annatko 30 tuhatta ap:lle että voi maksaa ?
Mistä tuon 30.000 repäsit. Apn tapauksessa perinnön arvo olisi 150.000. Siitä vero olisi n. 15.000, mutta koska leski jää asumaan taloon, hallintaoikeus pienentää perintöveron määrää.
Ap saa ainoana perijänä sen 300000€. Tasinko laskee perintöveroa, mutta kukaan ei tiedä lesken omaisuuksista mitään.
Ei tiedä ei, siksi on turha jatkaa, eikä isä ole kuollut. Mutta jos tilanne olisi se, että mahdollisella leskellä ei juuri varoja olisi, eikä olisi avioehtoa, niin tasinko olisi 150.000 ja apn osuus 150.000.
Silti se perintö on 300000€.
ei tietenkään ole jos perintöosuus on 150 000
On se 300 000€. Siitä maksetaan perintöverot. LISÄKSI annetaan leskelle tasinkona 1/2 siitä, jos hän on täysin varaton. Tämä siis oma mutuni.
Mun mutu taas olis, että ensin kuolinpesästä hoidetaan velat pois, ml. tasinko, ja vasta sen jälkeen katsotaan, paljonko varsinaista perintöä jää. Eli perintöä olisi sitten se 150000e ja siitä verot.
No ei ainakaan meillä hoidettu, ja siis pesää hoiti asianajaja minulla sekä leskellä oli omat asianajajamme.
Siis väitätkö, että maksoit perintöveron myös tasinkona vanhempasi puolisolle maksetusta osuudesta? Noinkohan. Logiikkahan on ihan sama, kuin jos asunnosta olisi vielä pankkilainaa. Ensin maksetaan (kuolinpesän varoista) laina pois ja sitten katsotaan, paljonko varsinaista perintöä jää. Ja veroa ei tarvi maksaa siitä, mitä on velkana maksettava pois, vaan vasta siitä, mitä oikeasti jää perintöä velkojen jälkeen. Tasinkohan on ihan vastaava velka.
Meillä tehtiin perukirja, johon laitettiin vainajan ja lesken netto-varallisuus. Maksoin perintöveron isäni nettovarallisuudesta. Siinä kohtaa tasingon määrää ei vielä selvitetty. Myöhemmin löytyi mm. lahjakirja, jolla eräs 43 000 euron arvoinen osakepotti siirtyikin avio-oikeudesta vapaaksi, eli vain minulle.
Hinkkasimme avio-oikeuden alaisia varoja noin 2 vuotta, ennen kuin olimme samaa mieltä siitä, mikä oli molempien avio-oikeuden alainen nettovarallisuus tarkasti ottaen kuolinhetkellä.
Ei tasinkoa merkitty perukirjaan vainajan velkoina. Eihän se ole edes vainajan velka.
Miten sen siis voisi vähentää ennen perintöveron maksua?
Oikeasti? Siis jos leski (tässä isän uusi puoliso, joka ei ole lapsen äiti) on varaton ja isä omistaa 300000e arvoisen asunnon, niin lapsi maksaa perintöveron 300000 eurosta, vaikka joutuu maksamaan tuosta tasinkona 150000e leskelle? Miten joku isä voi tehdä lapselleen noin? Ihan käsittämättömiä vanhempia, ketkä ei yhtään mieti, että miten kuviot menee, vaan ihan vaan ilosta mennään uusiin naimisiin ilman avioehtoja.
Jos tämä oikeasti menee näin, niin tässä on kyllä toinen epäkohta, joka todellakin pitäisi laissa korjata. Siis että verot tulisi maksettavaksi vasta, kun tasinko on selvitetty ja maksettu, ja perintövero menisi vasta sitten tasingon jälkeen jäävästä osasta.
Ei se todellakaan mene noin. Tasingosta ei tarvitse maksaa perintöveroa. Useimmiten perukirjan perusteella tasingon määrä on täysin selvä. Jos sitten myöhemmin tulee ilmi jotain, joka muuttaa tasinkoa siitä, mitä se olisi suoraan perukirjasta laskettuna, pitää hakea verottajalta oikaisua. Mahdollisesti tarvitaan myös täydennysperukirja.
Miten niin ei mene? Eihän tasinko ole vainajan velkaa. Perittävästä omaisuudesta ennen ositusta voidaan vähentää ainoastaan vainajan velat.
Perintöveroa maksetaan ainoastaan perinnöstä tai perijän laskennallisesta perintöosuudesta, jos perinnönjakoa ei ole vielä tehty siinä vaiheessa, kun perintövero määrätään. Tasinko ei kuulu perintöön, joten siitä ei makseta perintöveroa.
Mieti nyt vähän, miten perintöverotus menisi, jos sinun käsityksesi pitäisi paikkansa. A ja B ovat naimisissa ja heillä on yksi yhteinen lapsi. A:lla on pankkitilillä 300 000 €, B:llä ei ole mitään. Kummallakaan ei ole velkaa tai muuta omaisuutta. A kuolee ensin. B saa tasinkona 150 000 € ja yhteinen lapsi perintönä 150 000 €. Sinä väität, että yhteinen lapsi joutuu nyt maksamaan perintöverot 300 000 eurosta. Kolmen vuoden päästä B kuolee. Yhteinen lapsi perii nyt B:ltä 150 000 € ja maksaa siitä perintöverot. Jos sinun väitteesi pitäisi paikkansa, niin lapsi maksaisi tuosta 150 000 euron tasingosta perintöverot kahteen kertaan: ensin A:n kuoleman jälkeen (vaikka tasinko meneekin silloin B:lle) ja toisen kerran B:n kuoleman jälkeen. Johan kaikki lehdet olisivat täynnä valitusta tästä epäreiluudesta, jos se menisi oikeasti näin.
"...yhteinen lapsi joutuu nyt maksamaan perintöverot 300 000 eurosta." Väitän, että kyllä joutuu.
"Yhteinen lapsi perii nyt B:ltä 150 000 € ja maksaa siitä perintöverot." Väitän, että näin on.
Mutta miten usein vanhempien yhteinen asunto on vain toisen nimissä kokonaan?
Suosittelen, että nyt ihan oikeasti tarkistat saamasi perintöverolaskelman ja jos sen perusteella näyttää siltä, että olet maksanut perintöverot myös tasingosta, käännyt lakimiehesi puoleen. Saat hänen palkkionsa (tämän selvittelystä) takaisin moninkertaisena, kun haet oikaisun perintöverotukseesi.
Vainaja kuoli 2019 joten voiko vielä oikaista, jos olisitkin oikeassa? Mitä epäilen, ei verottajan sivuilla ainakaan tarjottu, että tasingonkin saa vähentää ennen perintöveron laskemista!
Tämä taas vero.fi sivulta eli käsittäisin tämän niin, että olette jo myöhässä, pahoittelut siitä, mutta kannattaa soittaa ja kysyä tai katsoa jos omaverosta selviäisi:
"1
MILLOIN OIKAISUVAATIMUKSEN VOI TEHDÄ?
Voit tehdä oikaisuvaatimuksen 3 vuoden kuluessa verovuoden päättymisestä. Verovuosi tarkoittaa perintöverotuksessa sitä vuotta, jolloin perinnönjättäjä on kuollut. Tarkista muutoksenhakuaika aina muutoksenhakuohjeesta, joka on perintöverotuspäätöksen liitteenä.
Jos vuoden viimeinen päivä on lauantai tai sunnuntai, määräpäivä on seuraava arkipäivä. Oikaisuvaatimuksen pitää olla perillä Verohallinnossa määräpäivänä viimeistään klo 16.15.
Oikaisuvaatimusten määräajat
Perinnönjättäjän kuolinvuosiOikaisuvaatimuksen pitää olla perillä viimeistään
20202.1.2024
202131.12.2024
202231.12.2025
Lähde: https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/omaisuus/perinto/oikaisuvaatimus-p…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten voi olla mahdollista ja oikeudenmukaista, että perillinen joutuu maksamaan perintöveroa talosta, jossa leski asuu ja jota ei siten voi edes myydä?
Se oikudenmukaisuus tulee siitä kun ajatellaan jokaisen olevan oikeutettu asumaan kodissaan jonka omistaa.
Puhutaan eri asiasta. Ei ole mitään epäselvää siinä, että jokainen saa asua kodissaan, jonka omistaa. Jos leski omistaa kotinsa, ensiksi kuolleen puolison perillisillä ei ole siihen osaa eikä arpaa - ei perintöosuutta eikä verovelvollisuutta. Epäoikeudenmukaista on sen sijaan se, että perillinen joutuu heti maksamaan perintöveroa asunnosta, jonka saaminen nimelliseen omistukseen on käytännössä pelkkä rasite niin kauan kuin leski jää asumaan sinne hallintaoikeutensa nojalla ikään kuin olisi omistaja vaikkei ole.
Eri
Kyllä leski maksaa yhtiövastikkeen eli ei hän siellä ilmaiseksi asu.
Niin maksaa ja leski vastaa asunnon kuluista myös siihen saakka, mitä asunnosta saisi tuottoja vuokratessa.
Eikö yhtiövastike ole omistajan (eli perinnönsaajan=lapsen) harteilla?
Leski maksaa hoitovastikkeen. Sen sen lapsi voi joutua maksamaan rahoitusvastiketta ainakin joissakin tapauksissa.
Jääkö rahoitusvastikevelka ihmisen kuoleman jälkeen elämään omaa elämäänsä, jos asuntoa ei voi myydä lesken asumisoikeuden vuoksi? Asuntohan pitää nimenomaan myydä, koska siitä on velkaa, ja jos koko velka ollut kuolleen nimissä. Ei perinnön saajaa voi velvoittaa ottamaan velkaa itselleen.
Mikäli ryhtyy perintöön (eli ei kieltäydy siitä) ottaa vastuulleen myös pesän kaikki velat.
Velka ei periydy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suosittelen maksamaan sen rahalla.
Lainaatko tai annatko 30 tuhatta ap:lle että voi maksaa ?
Mistä tuon 30.000 repäsit. Apn tapauksessa perinnön arvo olisi 150.000. Siitä vero olisi n. 15.000, mutta koska leski jää asumaan taloon, hallintaoikeus pienentää perintöveron määrää.
Ap saa ainoana perijänä sen 300000€. Tasinko laskee perintöveroa, mutta kukaan ei tiedä lesken omaisuuksista mitään.
Ei tiedä ei, siksi on turha jatkaa, eikä isä ole kuollut. Mutta jos tilanne olisi se, että mahdollisella leskellä ei juuri varoja olisi, eikä olisi avioehtoa, niin tasinko olisi 150.000 ja apn osuus 150.000.
Silti se perintö on 300000€.
ei tietenkään ole jos perintöosuus on 150 000
On se 300 000€. Siitä maksetaan perintöverot. LISÄKSI annetaan leskelle tasinkona 1/2 siitä, jos hän on täysin varaton. Tämä siis oma mutuni.
Perukirjaan merkitään vainajan varat ja velat sekä lesken varat(ja velat kaiketi myös) ja siitä loppusummasta puolet on lesken osuus koko määrästä paitsi jos hän on se varakkaampi. Hänen ei tarvitse luopua omasta osuudestaan pesän hyväksi.
Eli jos vainajan (70000) + lesken (30000)omaisuus on 100000 aviolesken tasinko-osuus on 20000€. Pesään jää siis jaettavaksi ja verotettavaksi yhteensä 50000€. Jos perillisiä on 2 molemmat saavat 25000 josta kunkin perintövero on 100€ + 7%*5000€ eli 350€ eli kaikkiaan 450€ / nuppi
Leski ei peri eikä maksa perintöveroa.Tuossa on eri asia se, mitä pesään jää jaettavaksi ja se, mistä summasta perilli(set)nen maksaa perintöveron.
Eikä ole.
Leski saa tasinkoa tuon 20000 näinollen pesään jää 50000€ (lesken omaisuus on 30000 +tasinko 20000€)
Kaksi perillistä. 25000+25000
Molemmilla oma verolaskelma, eli yli 20000€ osuudesta 100€+ 7%*5000€ eli 450€/nuppi, yhteensä 900€Huom! Jos perillisiä on vain yksi eli perintöosuus on 50000€ maksaa hän huomattavasti enemmän eli 1500€+10%*10000€ (eli 10% 40000€ ylittävästä osuudesta) eli yksin perheessään hän maksaisi 2500€
Tämä on mielenkiintoista koska perheet pienenevät koko ajan eli pesässä on vähemmän jakajia kuin ennen mikä tarkoittaa sitä, että verottajan laskennallinen osuus kasvaa koko ajan!!!
Älä sekoita veron määrän laskuja tähän, vaan kyse on AINOASTAAN siitä, mistä summasta perilliset maksavat veroa ja se on tuossa 70 000€.
Ja siis eikö vähemmän jakajia tarkoita isompia perintöjä jolloin verokin on samasta perinnöstä isompi.
Voi jösses. Ihanko oikeasti et ymmärrä sitä, että 50000e perinnöstä, jos jakajia on kaksi, veronalaiseksi jää vain 10000euroa (koska kumpikin saa verottomasti 20000e ja maksaa veroa vain 5000eurosta). Jos on yksi perillinen, veronalaista perintöä on 30000euroa. Eli verottaja saa verot 30000e perinnöstä, kun jos olisi kaksi, verottaja saisi veroa vain 10000eurosta. Jos perillisiä olisi kolme, ei verottaja saisi veroa ollenkaan, koska summa kaikille jäisi alle 20000e.
Että verottaja tulee kuittaamaan paremmat perintöveropotit, kun perillisten määrä pienenee.
Joo, kiitos, tässä ketjussa ei kiinnosta veron määrä, vaan se, vähennetäänkö muka tasinko perinnön arvosta ennen verojen määräytymistä. Ja minä sanoin, että ei vähennetä!
Kyllä vähennetään.
Ei vähennetä.
Uskotko jo. Tässä lainaus suoraan vero.fi -sivustolta. Mitä siitä et ymmärrä???
Jos vainaja on kuolinhetkellään elänyt avioliitossa, perintöveron määräämiseksi on tarpeen selvittää avioliiton vaikutus vainajan perillisille syntyviin oikeuksiin. Avioliittolain puolittamisperiaatteen mukaisesti lähtökohtaisesti puolisoiden avio-oikeuden alaisten varojen ja velkojen erotuksesta puolet kuuluu leskelle. Siksi perukirjassa on tarpeen luetella ja arvostaa sekä ensin kuolleen puolison että lesken avio-oikeuden alainen omaisuus sekä velat. Näin saadaan molempien puolisoiden kuolinhetken omaisuuden yhteenlaskettu säästö, josta puolet verotetaan ensin kuolleen puolison perillisillä ja toinen puolikas kuuluu avio-oikeuden perusteella leskelle.
Niin, vainajan velat. Ei tuossa sanota, että tasinko on vainajan velkaa.
Mutta siinä sanotaan, että perillisten perintövero maksetaan vain siitä osasta, joka ei kuulu avio-oikeuden perusteella leskelle. Näin ollen tasingon osuudesta ei perillisen kuulu maksaa veroa. Olet maksanut liikaa, jos teillä tasingon määrä selvisi vasta perintöveron määräytymisen jälkeen. Hae oikaisua, jos ei ole vanhentunut (sitä en tiedä).
Laita ajattelemasi kohta tänne, muuten katson, että tarkoitat tätä kohtaa: "Vastaavasti sellainen lesken avio-oikeuden ulkopuolinen omaisuus, johon vainajan perillisille ei synny oikeuksia, voidaan jättää verotuksen ulkopuolelle.", jolloin olet ymmärtänyt väärin. Sillä viitataan sellaiseen lesken omaisuuteen, joka on avio-oikeudesta vapaata, eli sen ulkopuolella ja josta perillisten ei kuulu maksaa perintöveroa, koska eivät ole sitä perimässäkään.
En ole lukenut koko ketjua, anteeksi siitä.
Mutta mitkä on lesken velvollisuudet? Jos ja kun jää asumaan, niin mitä hänen tulee maksaa? Jotain vuokra?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suosittelen maksamaan sen rahalla.
Lainaatko tai annatko 30 tuhatta ap:lle että voi maksaa ?
Mistä tuon 30.000 repäsit. Apn tapauksessa perinnön arvo olisi 150.000. Siitä vero olisi n. 15.000, mutta koska leski jää asumaan taloon, hallintaoikeus pienentää perintöveron määrää.
Ap saa ainoana perijänä sen 300000€. Tasinko laskee perintöveroa, mutta kukaan ei tiedä lesken omaisuuksista mitään.
Ei tiedä ei, siksi on turha jatkaa, eikä isä ole kuollut. Mutta jos tilanne olisi se, että mahdollisella leskellä ei juuri varoja olisi, eikä olisi avioehtoa, niin tasinko olisi 150.000 ja apn osuus 150.000.
Silti se perintö on 300000€.
ei tietenkään ole jos perintöosuus on 150 000
On se 300 000€. Siitä maksetaan perintöverot. LISÄKSI annetaan leskelle tasinkona 1/2 siitä, jos hän on täysin varaton. Tämä siis oma mutuni.
Mun mutu taas olis, että ensin kuolinpesästä hoidetaan velat pois, ml. tasinko, ja vasta sen jälkeen katsotaan, paljonko varsinaista perintöä jää. Eli perintöä olisi sitten se 150000e ja siitä verot.
No ei ainakaan meillä hoidettu, ja siis pesää hoiti asianajaja minulla sekä leskellä oli omat asianajajamme.
Siis väitätkö, että maksoit perintöveron myös tasinkona vanhempasi puolisolle maksetusta osuudesta? Noinkohan. Logiikkahan on ihan sama, kuin jos asunnosta olisi vielä pankkilainaa. Ensin maksetaan (kuolinpesän varoista) laina pois ja sitten katsotaan, paljonko varsinaista perintöä jää. Ja veroa ei tarvi maksaa siitä, mitä on velkana maksettava pois, vaan vasta siitä, mitä oikeasti jää perintöä velkojen jälkeen. Tasinkohan on ihan vastaava velka.
Meillä tehtiin perukirja, johon laitettiin vainajan ja lesken netto-varallisuus. Maksoin perintöveron isäni nettovarallisuudesta. Siinä kohtaa tasingon määrää ei vielä selvitetty. Myöhemmin löytyi mm. lahjakirja, jolla eräs 43 000 euron arvoinen osakepotti siirtyikin avio-oikeudesta vapaaksi, eli vain minulle.
Hinkkasimme avio-oikeuden alaisia varoja noin 2 vuotta, ennen kuin olimme samaa mieltä siitä, mikä oli molempien avio-oikeuden alainen nettovarallisuus tarkasti ottaen kuolinhetkellä.
Ei tasinkoa merkitty perukirjaan vainajan velkoina. Eihän se ole edes vainajan velka.
Miten sen siis voisi vähentää ennen perintöveron maksua?
Oikeasti? Siis jos leski (tässä isän uusi puoliso, joka ei ole lapsen äiti) on varaton ja isä omistaa 300000e arvoisen asunnon, niin lapsi maksaa perintöveron 300000 eurosta, vaikka joutuu maksamaan tuosta tasinkona 150000e leskelle? Miten joku isä voi tehdä lapselleen noin? Ihan käsittämättömiä vanhempia, ketkä ei yhtään mieti, että miten kuviot menee, vaan ihan vaan ilosta mennään uusiin naimisiin ilman avioehtoja.
Jos tämä oikeasti menee näin, niin tässä on kyllä toinen epäkohta, joka todellakin pitäisi laissa korjata. Siis että verot tulisi maksettavaksi vasta, kun tasinko on selvitetty ja maksettu, ja perintövero menisi vasta sitten tasingon jälkeen jäävästä osasta.
Ei se todellakaan mene noin. Tasingosta ei tarvitse maksaa perintöveroa. Useimmiten perukirjan perusteella tasingon määrä on täysin selvä. Jos sitten myöhemmin tulee ilmi jotain, joka muuttaa tasinkoa siitä, mitä se olisi suoraan perukirjasta laskettuna, pitää hakea verottajalta oikaisua. Mahdollisesti tarvitaan myös täydennysperukirja.
Miten niin ei mene? Eihän tasinko ole vainajan velkaa. Perittävästä omaisuudesta ennen ositusta voidaan vähentää ainoastaan vainajan velat.
Perintöveroa maksetaan ainoastaan perinnöstä tai perijän laskennallisesta perintöosuudesta, jos perinnönjakoa ei ole vielä tehty siinä vaiheessa, kun perintövero määrätään. Tasinko ei kuulu perintöön, joten siitä ei makseta perintöveroa.
Mieti nyt vähän, miten perintöverotus menisi, jos sinun käsityksesi pitäisi paikkansa. A ja B ovat naimisissa ja heillä on yksi yhteinen lapsi. A:lla on pankkitilillä 300 000 €, B:llä ei ole mitään. Kummallakaan ei ole velkaa tai muuta omaisuutta. A kuolee ensin. B saa tasinkona 150 000 € ja yhteinen lapsi perintönä 150 000 €. Sinä väität, että yhteinen lapsi joutuu nyt maksamaan perintöverot 300 000 eurosta. Kolmen vuoden päästä B kuolee. Yhteinen lapsi perii nyt B:ltä 150 000 € ja maksaa siitä perintöverot. Jos sinun väitteesi pitäisi paikkansa, niin lapsi maksaisi tuosta 150 000 euron tasingosta perintöverot kahteen kertaan: ensin A:n kuoleman jälkeen (vaikka tasinko meneekin silloin B:lle) ja toisen kerran B:n kuoleman jälkeen. Johan kaikki lehdet olisivat täynnä valitusta tästä epäreiluudesta, jos se menisi oikeasti näin.
"...yhteinen lapsi joutuu nyt maksamaan perintöverot 300 000 eurosta." Väitän, että kyllä joutuu.
"Yhteinen lapsi perii nyt B:ltä 150 000 € ja maksaa siitä perintöverot." Väitän, että näin on.
Mutta miten usein vanhempien yhteinen asunto on vain toisen nimissä kokonaan?
Suosittelen, että nyt ihan oikeasti tarkistat saamasi perintöverolaskelman ja jos sen perusteella näyttää siltä, että olet maksanut perintöverot myös tasingosta, käännyt lakimiehesi puoleen. Saat hänen palkkionsa (tämän selvittelystä) takaisin moninkertaisena, kun haet oikaisun perintöverotukseesi.
Vainaja kuoli 2019 joten voiko vielä oikaista, jos olisitkin oikeassa? Mitä epäilen, ei verottajan sivuilla ainakaan tarjottu, että tasingonkin saa vähentää ennen perintöveron laskemista!
Valitettavasti näyttää siltä, että vuonna 2019 kuolleen vainajan osalta oikaisuvaatimus olisi pitänyt tehdä viime vuoden loppuun mennessä.
Mutta epäilen kovasti, että tasinko on oikeasti jo vähennetty, mutta et ole huomannut sitä. Olisi ollut lakimieheltä melkoista ammattitaidottomuutta, jos hän ei olisi huolehtinut siitä.
Jos kuolleella on velkaa omissa nimisään ja myös omaisuutta, niin omaisuudella kuitataan vainajan velat, esim. jos on jäänyt käteistä tai myymällä omaisuutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suosittelen maksamaan sen rahalla.
Lainaatko tai annatko 30 tuhatta ap:lle että voi maksaa ?
Mistä tuon 30.000 repäsit. Apn tapauksessa perinnön arvo olisi 150.000. Siitä vero olisi n. 15.000, mutta koska leski jää asumaan taloon, hallintaoikeus pienentää perintöveron määrää.
Ap saa ainoana perijänä sen 300000€. Tasinko laskee perintöveroa, mutta kukaan ei tiedä lesken omaisuuksista mitään.
Ei tiedä ei, siksi on turha jatkaa, eikä isä ole kuollut. Mutta jos tilanne olisi se, että mahdollisella leskellä ei juuri varoja olisi, eikä olisi avioehtoa, niin tasinko olisi 150.000 ja apn osuus 150.000.
Silti se perintö on 300000€.
ei tietenkään ole jos perintöosuus on 150 000
On se 300 000€. Siitä maksetaan perintöverot. LISÄKSI annetaan leskelle tasinkona 1/2 siitä, jos hän on täysin varaton. Tämä siis oma mutuni.
Perukirjaan merkitään vainajan varat ja velat sekä lesken varat(ja velat kaiketi myös) ja siitä loppusummasta puolet on lesken osuus koko määrästä paitsi jos hän on se varakkaampi. Hänen ei tarvitse luopua omasta osuudestaan pesän hyväksi.
Eli jos vainajan (70000) + lesken (30000)omaisuus on 100000 aviolesken tasinko-osuus on 20000€. Pesään jää siis jaettavaksi ja verotettavaksi yhteensä 50000€. Jos perillisiä on 2 molemmat saavat 25000 josta kunkin perintövero on 100€ + 7%*5000€ eli 350€ eli kaikkiaan 450€ / nuppi
Leski ei peri eikä maksa perintöveroa.Tuossa on eri asia se, mitä pesään jää jaettavaksi ja se, mistä summasta perilli(set)nen maksaa perintöveron.
Eikä ole.
Leski saa tasinkoa tuon 20000 näinollen pesään jää 50000€ (lesken omaisuus on 30000 +tasinko 20000€)
Kaksi perillistä. 25000+25000
Molemmilla oma verolaskelma, eli yli 20000€ osuudesta 100€+ 7%*5000€ eli 450€/nuppi, yhteensä 900€Huom! Jos perillisiä on vain yksi eli perintöosuus on 50000€ maksaa hän huomattavasti enemmän eli 1500€+10%*10000€ (eli 10% 40000€ ylittävästä osuudesta) eli yksin perheessään hän maksaisi 2500€
Tämä on mielenkiintoista koska perheet pienenevät koko ajan eli pesässä on vähemmän jakajia kuin ennen mikä tarkoittaa sitä, että verottajan laskennallinen osuus kasvaa koko ajan!!!
Älä sekoita veron määrän laskuja tähän, vaan kyse on AINOASTAAN siitä, mistä summasta perilliset maksavat veroa ja se on tuossa 70 000€.
Ja siis eikö vähemmän jakajia tarkoita isompia perintöjä jolloin verokin on samasta perinnöstä isompi.
Voi jösses. Ihanko oikeasti et ymmärrä sitä, että 50000e perinnöstä, jos jakajia on kaksi, veronalaiseksi jää vain 10000euroa (koska kumpikin saa verottomasti 20000e ja maksaa veroa vain 5000eurosta). Jos on yksi perillinen, veronalaista perintöä on 30000euroa. Eli verottaja saa verot 30000e perinnöstä, kun jos olisi kaksi, verottaja saisi veroa vain 10000eurosta. Jos perillisiä olisi kolme, ei verottaja saisi veroa ollenkaan, koska summa kaikille jäisi alle 20000e.
Että verottaja tulee kuittaamaan paremmat perintöveropotit, kun perillisten määrä pienenee.
Joo, kiitos, tässä ketjussa ei kiinnosta veron määrä, vaan se, vähennetäänkö muka tasinko perinnön arvosta ennen verojen määräytymistä. Ja minä sanoin, että ei vähennetä!
Kyllä vähennetään.
Ei vähennetä.
Uskotko jo. Tässä lainaus suoraan vero.fi -sivustolta. Mitä siitä et ymmärrä???
Jos vainaja on kuolinhetkellään elänyt avioliitossa, perintöveron määräämiseksi on tarpeen selvittää avioliiton vaikutus vainajan perillisille syntyviin oikeuksiin. Avioliittolain puolittamisperiaatteen mukaisesti lähtökohtaisesti puolisoiden avio-oikeuden alaisten varojen ja velkojen erotuksesta puolet kuuluu leskelle. Siksi perukirjassa on tarpeen luetella ja arvostaa sekä ensin kuolleen puolison että lesken avio-oikeuden alainen omaisuus sekä velat. Näin saadaan molempien puolisoiden kuolinhetken omaisuuden yhteenlaskettu säästö, josta puolet verotetaan ensin kuolleen puolison perillisillä ja toinen puolikas kuuluu avio-oikeuden perusteella leskelle.
Ja tässä vielä linkki:
https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/48577/ensin_ku…Näissä ohjeissa ei sanota MITÄÄN tasingon olemisesta vähennyskelpoinen ennen perintöveron määräytymistä.
Mieti nyt ihan kaikessa rauhassa, mitä tarkoittaa ohjeen lause: "josta puolet verotetaan ensin kuolleen puolison perillisillä". Sinun kannattaa uskoa, että olet väärässä ihan sen takia, että voit saada verottajalta takaisin sievoisen summan, jos olet maksanut perintöveron myös lesken tasingosta. Tosin lakimiehesi on ollut täysin ammattitaidoton, jos hän on antanut tapahtua näin.
Eikö verottaja sitten katso automaattisesti perillisiltä verotettavaa osuutta, jos vainajan ja lesken varat ja velat on perukirjassa esitetty, sekä avio-oikeuden alainen ja siitä vapaa varallisuus myös?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suosittelen maksamaan sen rahalla.
Lainaatko tai annatko 30 tuhatta ap:lle että voi maksaa ?
Mistä tuon 30.000 repäsit. Apn tapauksessa perinnön arvo olisi 150.000. Siitä vero olisi n. 15.000, mutta koska leski jää asumaan taloon, hallintaoikeus pienentää perintöveron määrää.
Ap saa ainoana perijänä sen 300000€. Tasinko laskee perintöveroa, mutta kukaan ei tiedä lesken omaisuuksista mitään.
Ei tiedä ei, siksi on turha jatkaa, eikä isä ole kuollut. Mutta jos tilanne olisi se, että mahdollisella leskellä ei juuri varoja olisi, eikä olisi avioehtoa, niin tasinko olisi 150.000 ja apn osuus 150.000.
Silti se perintö on 300000€.
ei tietenkään ole jos perintöosuus on 150 000
On se 300 000€. Siitä maksetaan perintöverot. LISÄKSI annetaan leskelle tasinkona 1/2 siitä, jos hän on täysin varaton. Tämä siis oma mutuni.
Mun mutu taas olis, että ensin kuolinpesästä hoidetaan velat pois, ml. tasinko, ja vasta sen jälkeen katsotaan, paljonko varsinaista perintöä jää. Eli perintöä olisi sitten se 150000e ja siitä verot.
No ei ainakaan meillä hoidettu, ja siis pesää hoiti asianajaja minulla sekä leskellä oli omat asianajajamme.
Siis väitätkö, että maksoit perintöveron myös tasinkona vanhempasi puolisolle maksetusta osuudesta? Noinkohan. Logiikkahan on ihan sama, kuin jos asunnosta olisi vielä pankkilainaa. Ensin maksetaan (kuolinpesän varoista) laina pois ja sitten katsotaan, paljonko varsinaista perintöä jää. Ja veroa ei tarvi maksaa siitä, mitä on velkana maksettava pois, vaan vasta siitä, mitä oikeasti jää perintöä velkojen jälkeen. Tasinkohan on ihan vastaava velka.
Meillä tehtiin perukirja, johon laitettiin vainajan ja lesken netto-varallisuus. Maksoin perintöveron isäni nettovarallisuudesta. Siinä kohtaa tasingon määrää ei vielä selvitetty. Myöhemmin löytyi mm. lahjakirja, jolla eräs 43 000 euron arvoinen osakepotti siirtyikin avio-oikeudesta vapaaksi, eli vain minulle.
Hinkkasimme avio-oikeuden alaisia varoja noin 2 vuotta, ennen kuin olimme samaa mieltä siitä, mikä oli molempien avio-oikeuden alainen nettovarallisuus tarkasti ottaen kuolinhetkellä.
Ei tasinkoa merkitty perukirjaan vainajan velkoina. Eihän se ole edes vainajan velka.
Miten sen siis voisi vähentää ennen perintöveron maksua?
Oikeasti? Siis jos leski (tässä isän uusi puoliso, joka ei ole lapsen äiti) on varaton ja isä omistaa 300000e arvoisen asunnon, niin lapsi maksaa perintöveron 300000 eurosta, vaikka joutuu maksamaan tuosta tasinkona 150000e leskelle? Miten joku isä voi tehdä lapselleen noin? Ihan käsittämättömiä vanhempia, ketkä ei yhtään mieti, että miten kuviot menee, vaan ihan vaan ilosta mennään uusiin naimisiin ilman avioehtoja.
Jos tämä oikeasti menee näin, niin tässä on kyllä toinen epäkohta, joka todellakin pitäisi laissa korjata. Siis että verot tulisi maksettavaksi vasta, kun tasinko on selvitetty ja maksettu, ja perintövero menisi vasta sitten tasingon jälkeen jäävästä osasta.
Ei se todellakaan mene noin. Tasingosta ei tarvitse maksaa perintöveroa. Useimmiten perukirjan perusteella tasingon määrä on täysin selvä. Jos sitten myöhemmin tulee ilmi jotain, joka muuttaa tasinkoa siitä, mitä se olisi suoraan perukirjasta laskettuna, pitää hakea verottajalta oikaisua. Mahdollisesti tarvitaan myös täydennysperukirja.
Miten niin ei mene? Eihän tasinko ole vainajan velkaa. Perittävästä omaisuudesta ennen ositusta voidaan vähentää ainoastaan vainajan velat.
Perintöveroa maksetaan ainoastaan perinnöstä tai perijän laskennallisesta perintöosuudesta, jos perinnönjakoa ei ole vielä tehty siinä vaiheessa, kun perintövero määrätään. Tasinko ei kuulu perintöön, joten siitä ei makseta perintöveroa.
Mieti nyt vähän, miten perintöverotus menisi, jos sinun käsityksesi pitäisi paikkansa. A ja B ovat naimisissa ja heillä on yksi yhteinen lapsi. A:lla on pankkitilillä 300 000 €, B:llä ei ole mitään. Kummallakaan ei ole velkaa tai muuta omaisuutta. A kuolee ensin. B saa tasinkona 150 000 € ja yhteinen lapsi perintönä 150 000 €. Sinä väität, että yhteinen lapsi joutuu nyt maksamaan perintöverot 300 000 eurosta. Kolmen vuoden päästä B kuolee. Yhteinen lapsi perii nyt B:ltä 150 000 € ja maksaa siitä perintöverot. Jos sinun väitteesi pitäisi paikkansa, niin lapsi maksaisi tuosta 150 000 euron tasingosta perintöverot kahteen kertaan: ensin A:n kuoleman jälkeen (vaikka tasinko meneekin silloin B:lle) ja toisen kerran B:n kuoleman jälkeen. Johan kaikki lehdet olisivat täynnä valitusta tästä epäreiluudesta, jos se menisi oikeasti näin.
"...yhteinen lapsi joutuu nyt maksamaan perintöverot 300 000 eurosta." Väitän, että kyllä joutuu.
"Yhteinen lapsi perii nyt B:ltä 150 000 € ja maksaa siitä perintöverot." Väitän, että näin on.
Mutta miten usein vanhempien yhteinen asunto on vain toisen nimissä kokonaan?
Suosittelen, että nyt ihan oikeasti tarkistat saamasi perintöverolaskelman ja jos sen perusteella näyttää siltä, että olet maksanut perintöverot myös tasingosta, käännyt lakimiehesi puoleen. Saat hänen palkkionsa (tämän selvittelystä) takaisin moninkertaisena, kun haet oikaisun perintöverotukseesi.
Vainaja kuoli 2019 joten voiko vielä oikaista, jos olisitkin oikeassa? Mitä epäilen, ei verottajan sivuilla ainakaan tarjottu, että tasingonkin saa vähentää ennen perintöveron laskemista!
Valitettavasti näyttää siltä, että vuonna 2019 kuolleen vainajan osalta oikaisuvaatimus olisi pitänyt tehdä viime vuoden loppuun mennessä.
Mutta epäilen kovasti, että tasinko on oikeasti jo vähennetty, mutta et ole huomannut sitä. Olisi ollut lakimieheltä melkoista ammattitaidottomuutta, jos hän ei olisi huolehtinut siitä.
Miten lakimiehen pitää siitä huolehtia, jos verottaja katsoo sen automaattisesti, saatuaan perukirjassa kaikki vaadittavat tiedot?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten voi olla mahdollista ja oikeudenmukaista, että perillinen joutuu maksamaan perintöveroa talosta, jossa leski asuu ja jota ei siten voi edes myydä?
Se oikudenmukaisuus tulee siitä kun ajatellaan jokaisen olevan oikeutettu asumaan kodissaan jonka omistaa.
Puhutaan eri asiasta. Ei ole mitään epäselvää siinä, että jokainen saa asua kodissaan, jonka omistaa. Jos leski omistaa kotinsa, ensiksi kuolleen puolison perillisillä ei ole siihen osaa eikä arpaa - ei perintöosuutta eikä verovelvollisuutta. Epäoikeudenmukaista on sen sijaan se, että perillinen joutuu heti maksamaan perintöveroa asunnosta, jonka saaminen nimelliseen omistukseen on käytännössä pelkkä rasite niin kauan kuin leski jää asumaan sinne hallintaoikeutensa nojalla ikään kuin olisi omistaja vaikkei ole.
Eri
Kyllä leski maksaa yhtiövastikkeen eli ei hän siellä ilmaiseksi asu.
Niin maksaa ja leski vastaa asunnon kuluista myös siihen saakka, mitä asunnosta saisi tuottoja vuokratessa.
Eikö yhtiövastike ole omistajan (eli perinnönsaajan=lapsen) harteilla?
Leski maksaa hoitovastikkeen. Sen sen lapsi voi joutua maksamaan rahoitusvastiketta ainakin joissakin tapauksissa.
Jääkö rahoitusvastikevelka ihmisen kuoleman jälkeen elämään omaa elämäänsä, jos asuntoa ei voi myydä lesken asumisoikeuden vuoksi? Asuntohan pitää nimenomaan myydä, koska siitä on velkaa, ja jos koko velka ollut kuolleen nimissä. Ei perinnön saajaa voi velvoittaa ottamaan velkaa itselleen.
Mikäli ryhtyy perintöön (eli ei kieltäydy siitä) ottaa vastuulleen myös pesän kaikki velat.
Velka ei periydy.
Jos pesällä on enemmän velkaa kuin varallisuutta pitää pesä laittaa konkurssiin.
Mutta jos haluat periä sen isäsi asunnon, mistä on velkaa vielä 50000€ joudut ottamaan sen velan vastuullesi tai pesän pitää pystyä maksamaan sen pois. Ei se niin mene, että voit ottaa sen asunnon mutta velka haihtuu ilmaan isäsi kuoleman mukana.
Mutta siinä mielessä velka ei periydy, että JOS et RYHDY pesään (eli luovut perinnöstä) et joudu myöskään maksamaan velkaa pois omistasi.
Eli siinä konkurssipesässä perillinen ei joudu ottamaan velkoja vastuulleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suosittelen maksamaan sen rahalla.
Lainaatko tai annatko 30 tuhatta ap:lle että voi maksaa ?
Mistä tuon 30.000 repäsit. Apn tapauksessa perinnön arvo olisi 150.000. Siitä vero olisi n. 15.000, mutta koska leski jää asumaan taloon, hallintaoikeus pienentää perintöveron määrää.
Ap saa ainoana perijänä sen 300000€. Tasinko laskee perintöveroa, mutta kukaan ei tiedä lesken omaisuuksista mitään.
Ei tiedä ei, siksi on turha jatkaa, eikä isä ole kuollut. Mutta jos tilanne olisi se, että mahdollisella leskellä ei juuri varoja olisi, eikä olisi avioehtoa, niin tasinko olisi 150.000 ja apn osuus 150.000.
Silti se perintö on 300000€.
ei tietenkään ole jos perintöosuus on 150 000
On se 300 000€. Siitä maksetaan perintöverot. LISÄKSI annetaan leskelle tasinkona 1/2 siitä, jos hän on täysin varaton. Tämä siis oma mutuni.
Mun mutu taas olis, että ensin kuolinpesästä hoidetaan velat pois, ml. tasinko, ja vasta sen jälkeen katsotaan, paljonko varsinaista perintöä jää. Eli perintöä olisi sitten se 150000e ja siitä verot.
No ei ainakaan meillä hoidettu, ja siis pesää hoiti asianajaja minulla sekä leskellä oli omat asianajajamme.
Siis väitätkö, että maksoit perintöveron myös tasinkona vanhempasi puolisolle maksetusta osuudesta? Noinkohan. Logiikkahan on ihan sama, kuin jos asunnosta olisi vielä pankkilainaa. Ensin maksetaan (kuolinpesän varoista) laina pois ja sitten katsotaan, paljonko varsinaista perintöä jää. Ja veroa ei tarvi maksaa siitä, mitä on velkana maksettava pois, vaan vasta siitä, mitä oikeasti jää perintöä velkojen jälkeen. Tasinkohan on ihan vastaava velka.
Meillä tehtiin perukirja, johon laitettiin vainajan ja lesken netto-varallisuus. Maksoin perintöveron isäni nettovarallisuudesta. Siinä kohtaa tasingon määrää ei vielä selvitetty. Myöhemmin löytyi mm. lahjakirja, jolla eräs 43 000 euron arvoinen osakepotti siirtyikin avio-oikeudesta vapaaksi, eli vain minulle.
Hinkkasimme avio-oikeuden alaisia varoja noin 2 vuotta, ennen kuin olimme samaa mieltä siitä, mikä oli molempien avio-oikeuden alainen nettovarallisuus tarkasti ottaen kuolinhetkellä.
Ei tasinkoa merkitty perukirjaan vainajan velkoina. Eihän se ole edes vainajan velka.
Miten sen siis voisi vähentää ennen perintöveron maksua?
Oikeasti? Siis jos leski (tässä isän uusi puoliso, joka ei ole lapsen äiti) on varaton ja isä omistaa 300000e arvoisen asunnon, niin lapsi maksaa perintöveron 300000 eurosta, vaikka joutuu maksamaan tuosta tasinkona 150000e leskelle? Miten joku isä voi tehdä lapselleen noin? Ihan käsittämättömiä vanhempia, ketkä ei yhtään mieti, että miten kuviot menee, vaan ihan vaan ilosta mennään uusiin naimisiin ilman avioehtoja.
Jos tämä oikeasti menee näin, niin tässä on kyllä toinen epäkohta, joka todellakin pitäisi laissa korjata. Siis että verot tulisi maksettavaksi vasta, kun tasinko on selvitetty ja maksettu, ja perintövero menisi vasta sitten tasingon jälkeen jäävästä osasta.
Ei se todellakaan mene noin. Tasingosta ei tarvitse maksaa perintöveroa. Useimmiten perukirjan perusteella tasingon määrä on täysin selvä. Jos sitten myöhemmin tulee ilmi jotain, joka muuttaa tasinkoa siitä, mitä se olisi suoraan perukirjasta laskettuna, pitää hakea verottajalta oikaisua. Mahdollisesti tarvitaan myös täydennysperukirja.
Miten niin ei mene? Eihän tasinko ole vainajan velkaa. Perittävästä omaisuudesta ennen ositusta voidaan vähentää ainoastaan vainajan velat.
Perintöveroa maksetaan ainoastaan perinnöstä tai perijän laskennallisesta perintöosuudesta, jos perinnönjakoa ei ole vielä tehty siinä vaiheessa, kun perintövero määrätään. Tasinko ei kuulu perintöön, joten siitä ei makseta perintöveroa.
Mieti nyt vähän, miten perintöverotus menisi, jos sinun käsityksesi pitäisi paikkansa. A ja B ovat naimisissa ja heillä on yksi yhteinen lapsi. A:lla on pankkitilillä 300 000 €, B:llä ei ole mitään. Kummallakaan ei ole velkaa tai muuta omaisuutta. A kuolee ensin. B saa tasinkona 150 000 € ja yhteinen lapsi perintönä 150 000 €. Sinä väität, että yhteinen lapsi joutuu nyt maksamaan perintöverot 300 000 eurosta. Kolmen vuoden päästä B kuolee. Yhteinen lapsi perii nyt B:ltä 150 000 € ja maksaa siitä perintöverot. Jos sinun väitteesi pitäisi paikkansa, niin lapsi maksaisi tuosta 150 000 euron tasingosta perintöverot kahteen kertaan: ensin A:n kuoleman jälkeen (vaikka tasinko meneekin silloin B:lle) ja toisen kerran B:n kuoleman jälkeen. Johan kaikki lehdet olisivat täynnä valitusta tästä epäreiluudesta, jos se menisi oikeasti näin.
"...yhteinen lapsi joutuu nyt maksamaan perintöverot 300 000 eurosta." Väitän, että kyllä joutuu.
"Yhteinen lapsi perii nyt B:ltä 150 000 € ja maksaa siitä perintöverot." Väitän, että näin on.
Mutta miten usein vanhempien yhteinen asunto on vain toisen nimissä kokonaan?
Suosittelen, että nyt ihan oikeasti tarkistat saamasi perintöverolaskelman ja jos sen perusteella näyttää siltä, että olet maksanut perintöverot myös tasingosta, käännyt lakimiehesi puoleen. Saat hänen palkkionsa (tämän selvittelystä) takaisin moninkertaisena, kun haet oikaisun perintöverotukseesi.
Vainaja kuoli 2019 joten voiko vielä oikaista, jos olisitkin oikeassa? Mitä epäilen, ei verottajan sivuilla ainakaan tarjottu, että tasingonkin saa vähentää ennen perintöveron laskemista!
Valitettavasti näyttää siltä, että vuonna 2019 kuolleen vainajan osalta oikaisuvaatimus olisi pitänyt tehdä viime vuoden loppuun mennessä.
Mutta epäilen kovasti, että tasinko on oikeasti jo vähennetty, mutta et ole huomannut sitä. Olisi ollut lakimieheltä melkoista ammattitaidottomuutta, jos hän ei olisi huolehtinut siitä.
Miten lakimiehen pitää siitä huolehtia, jos verottaja katsoo sen automaattisesti, saatuaan perukirjassa kaikki vaadittavat tiedot?
Ainoastaan oli niin, että verottajalle ei mielestäni oikaistu sitä, että osa eräistä osakkeista olikin AOV, eli 43 000€:n arvoinen potti. Tosin kun se oli ensin mukana perukirjassa avio-oikeuden alaisena omaisuutena, niin se tämän tiedon mukaan pienensi perintöveroani? (=Lisäsi lesken tasinkoa)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suosittelen maksamaan sen rahalla.
Lainaatko tai annatko 30 tuhatta ap:lle että voi maksaa ?
Mistä tuon 30.000 repäsit. Apn tapauksessa perinnön arvo olisi 150.000. Siitä vero olisi n. 15.000, mutta koska leski jää asumaan taloon, hallintaoikeus pienentää perintöveron määrää.
Ap saa ainoana perijänä sen 300000€. Tasinko laskee perintöveroa, mutta kukaan ei tiedä lesken omaisuuksista mitään.
Ei tiedä ei, siksi on turha jatkaa, eikä isä ole kuollut. Mutta jos tilanne olisi se, että mahdollisella leskellä ei juuri varoja olisi, eikä olisi avioehtoa, niin tasinko olisi 150.000 ja apn osuus 150.000.
Silti se perintö on 300000€.
ei tietenkään ole jos perintöosuus on 150 000
On se 300 000€. Siitä maksetaan perintöverot. LISÄKSI annetaan leskelle tasinkona 1/2 siitä, jos hän on täysin varaton. Tämä siis oma mutuni.
Perukirjaan merkitään vainajan varat ja velat sekä lesken varat(ja velat kaiketi myös) ja siitä loppusummasta puolet on lesken osuus koko määrästä paitsi jos hän on se varakkaampi. Hänen ei tarvitse luopua omasta osuudestaan pesän hyväksi.
Eli jos vainajan (70000) + lesken (30000)omaisuus on 100000 aviolesken tasinko-osuus on 20000€. Pesään jää siis jaettavaksi ja verotettavaksi yhteensä 50000€. Jos perillisiä on 2 molemmat saavat 25000 josta kunkin perintövero on 100€ + 7%*5000€ eli 350€ eli kaikkiaan 450€ / nuppi
Leski ei peri eikä maksa perintöveroa.Tuossa on eri asia se, mitä pesään jää jaettavaksi ja se, mistä summasta perilli(set)nen maksaa perintöveron.
Eikä ole.
Leski saa tasinkoa tuon 20000 näinollen pesään jää 50000€ (lesken omaisuus on 30000 +tasinko 20000€)
Kaksi perillistä. 25000+25000
Molemmilla oma verolaskelma, eli yli 20000€ osuudesta 100€+ 7%*5000€ eli 450€/nuppi, yhteensä 900€Huom! Jos perillisiä on vain yksi eli perintöosuus on 50000€ maksaa hän huomattavasti enemmän eli 1500€+10%*10000€ (eli 10% 40000€ ylittävästä osuudesta) eli yksin perheessään hän maksaisi 2500€
Tämä on mielenkiintoista koska perheet pienenevät koko ajan eli pesässä on vähemmän jakajia kuin ennen mikä tarkoittaa sitä, että verottajan laskennallinen osuus kasvaa koko ajan!!!
Älä sekoita veron määrän laskuja tähän, vaan kyse on AINOASTAAN siitä, mistä summasta perilliset maksavat veroa ja se on tuossa 70 000€.
Ja siis eikö vähemmän jakajia tarkoita isompia perintöjä jolloin verokin on samasta perinnöstä isompi.
Voi jösses. Ihanko oikeasti et ymmärrä sitä, että 50000e perinnöstä, jos jakajia on kaksi, veronalaiseksi jää vain 10000euroa (koska kumpikin saa verottomasti 20000e ja maksaa veroa vain 5000eurosta). Jos on yksi perillinen, veronalaista perintöä on 30000euroa. Eli verottaja saa verot 30000e perinnöstä, kun jos olisi kaksi, verottaja saisi veroa vain 10000eurosta. Jos perillisiä olisi kolme, ei verottaja saisi veroa ollenkaan, koska summa kaikille jäisi alle 20000e.
Että verottaja tulee kuittaamaan paremmat perintöveropotit, kun perillisten määrä pienenee.
Joo, kiitos, tässä ketjussa ei kiinnosta veron määrä, vaan se, vähennetäänkö muka tasinko perinnön arvosta ennen verojen määräytymistä. Ja minä sanoin, että ei vähennetä!
Kyllä vähennetään.
Ei vähennetä.
Uskotko jo. Tässä lainaus suoraan vero.fi -sivustolta. Mitä siitä et ymmärrä???
Jos vainaja on kuolinhetkellään elänyt avioliitossa, perintöveron määräämiseksi on tarpeen selvittää avioliiton vaikutus vainajan perillisille syntyviin oikeuksiin. Avioliittolain puolittamisperiaatteen mukaisesti lähtökohtaisesti puolisoiden avio-oikeuden alaisten varojen ja velkojen erotuksesta puolet kuuluu leskelle. Siksi perukirjassa on tarpeen luetella ja arvostaa sekä ensin kuolleen puolison että lesken avio-oikeuden alainen omaisuus sekä velat. Näin saadaan molempien puolisoiden kuolinhetken omaisuuden yhteenlaskettu säästö, josta puolet verotetaan ensin kuolleen puolison perillisillä ja toinen puolikas kuuluu avio-oikeuden perusteella leskelle.
Niin, vainajan velat. Ei tuossa sanota, että tasinko on vainajan velkaa.
Mutta siinä sanotaan, että perillisten perintövero maksetaan vain siitä osasta, joka ei kuulu avio-oikeuden perusteella leskelle. Näin ollen tasingon osuudesta ei perillisen kuulu maksaa veroa. Olet maksanut liikaa, jos teillä tasingon määrä selvisi vasta perintöveron määräytymisen jälkeen. Hae oikaisua, jos ei ole vanhentunut (sitä en tiedä).
Laita ajattelemasi kohta tänne, muuten katson, että tarkoitat tätä kohtaa: "Vastaavasti sellainen lesken avio-oikeuden ulkopuolinen omaisuus, johon vainajan perillisille ei synny oikeuksia, voidaan jättää verotuksen ulkopuolelle.", jolloin olet ymmärtänyt väärin. Sillä viitataan sellaiseen lesken omaisuuteen, joka on avio-oikeudesta vapaata, eli sen ulkopuolella ja josta perillisten ei kuulu maksaa perintöveroa, koska eivät ole sitä perimässäkään.
Voi v*ttu!
Mieti nyt tuota omaa lausettasi: "perillisten ei kuulu maksaa perintöveroa, koska he eivät ole sitä perimässäkään" - tämä koskee nimenomaan lesken omaisuutta, mitä myös se tasinko-osuus on. Perilliset eivät ole sitä perimässä!!!
Eli vastaus tasinkoasiaan ap:n esimerkissä on seuraava?
Hän kyllä perii 300 000€, mutta jos leski on täysin varaton, eikä avioehtoa ole, niin verottaja katsoo, että verotettava perintö on tasingon takia 150 000€ ja ap saa perintönä sen, maksaa 150 000€ (eli 1/2 asunnosta) leskelle tasinkoa ja maksaa verot 150 000€:sta.
?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suosittelen maksamaan sen rahalla.
Lainaatko tai annatko 30 tuhatta ap:lle että voi maksaa ?
Mistä tuon 30.000 repäsit. Apn tapauksessa perinnön arvo olisi 150.000. Siitä vero olisi n. 15.000, mutta koska leski jää asumaan taloon, hallintaoikeus pienentää perintöveron määrää.
Ap saa ainoana perijänä sen 300000€. Tasinko laskee perintöveroa, mutta kukaan ei tiedä lesken omaisuuksista mitään.
Ei tiedä ei, siksi on turha jatkaa, eikä isä ole kuollut. Mutta jos tilanne olisi se, että mahdollisella leskellä ei juuri varoja olisi, eikä olisi avioehtoa, niin tasinko olisi 150.000 ja apn osuus 150.000.
Silti se perintö on 300000€.
ei tietenkään ole jos perintöosuus on 150 000
On se 300 000€. Siitä maksetaan perintöverot. LISÄKSI annetaan leskelle tasinkona 1/2 siitä, jos hän on täysin varaton. Tämä siis oma mutuni.
Perukirjaan merkitään vainajan varat ja velat sekä lesken varat(ja velat kaiketi myös) ja siitä loppusummasta puolet on lesken osuus koko määrästä paitsi jos hän on se varakkaampi. Hänen ei tarvitse luopua omasta osuudestaan pesän hyväksi.
Eli jos vainajan (70000) + lesken (30000)omaisuus on 100000 aviolesken tasinko-osuus on 20000€. Pesään jää siis jaettavaksi ja verotettavaksi yhteensä 50000€. Jos perillisiä on 2 molemmat saavat 25000 josta kunkin perintövero on 100€ + 7%*5000€ eli 350€ eli kaikkiaan 450€ / nuppi
Leski ei peri eikä maksa perintöveroa.Tuossa on eri asia se, mitä pesään jää jaettavaksi ja se, mistä summasta perilli(set)nen maksaa perintöveron.
Eikä ole.
Leski saa tasinkoa tuon 20000 näinollen pesään jää 50000€ (lesken omaisuus on 30000 +tasinko 20000€)
Kaksi perillistä. 25000+25000
Molemmilla oma verolaskelma, eli yli 20000€ osuudesta 100€+ 7%*5000€ eli 450€/nuppi, yhteensä 900€Huom! Jos perillisiä on vain yksi eli perintöosuus on 50000€ maksaa hän huomattavasti enemmän eli 1500€+10%*10000€ (eli 10% 40000€ ylittävästä osuudesta) eli yksin perheessään hän maksaisi 2500€
Tämä on mielenkiintoista koska perheet pienenevät koko ajan eli pesässä on vähemmän jakajia kuin ennen mikä tarkoittaa sitä, että verottajan laskennallinen osuus kasvaa koko ajan!!!
Älä sekoita veron määrän laskuja tähän, vaan kyse on AINOASTAAN siitä, mistä summasta perilliset maksavat veroa ja se on tuossa 70 000€.
Ja siis eikö vähemmän jakajia tarkoita isompia perintöjä jolloin verokin on samasta perinnöstä isompi.
Voi jösses. Ihanko oikeasti et ymmärrä sitä, että 50000e perinnöstä, jos jakajia on kaksi, veronalaiseksi jää vain 10000euroa (koska kumpikin saa verottomasti 20000e ja maksaa veroa vain 5000eurosta). Jos on yksi perillinen, veronalaista perintöä on 30000euroa. Eli verottaja saa verot 30000e perinnöstä, kun jos olisi kaksi, verottaja saisi veroa vain 10000eurosta. Jos perillisiä olisi kolme, ei verottaja saisi veroa ollenkaan, koska summa kaikille jäisi alle 20000e.
Että verottaja tulee kuittaamaan paremmat perintöveropotit, kun perillisten määrä pienenee.
Joo, kiitos, tässä ketjussa ei kiinnosta veron määrä, vaan se, vähennetäänkö muka tasinko perinnön arvosta ennen verojen määräytymistä. Ja minä sanoin, että ei vähennetä!
Kyllä vähennetään.
Ei vähennetä.
Uskotko jo. Tässä lainaus suoraan vero.fi -sivustolta. Mitä siitä et ymmärrä???
Jos vainaja on kuolinhetkellään elänyt avioliitossa, perintöveron määräämiseksi on tarpeen selvittää avioliiton vaikutus vainajan perillisille syntyviin oikeuksiin. Avioliittolain puolittamisperiaatteen mukaisesti lähtökohtaisesti puolisoiden avio-oikeuden alaisten varojen ja velkojen erotuksesta puolet kuuluu leskelle. Siksi perukirjassa on tarpeen luetella ja arvostaa sekä ensin kuolleen puolison että lesken avio-oikeuden alainen omaisuus sekä velat. Näin saadaan molempien puolisoiden kuolinhetken omaisuuden yhteenlaskettu säästö, josta puolet verotetaan ensin kuolleen puolison perillisillä ja toinen puolikas kuuluu avio-oikeuden perusteella leskelle.
Niin, vainajan velat. Ei tuossa sanota, että tasinko on vainajan velkaa.
Mutta siinä sanotaan, että perillisten perintövero maksetaan vain siitä osasta, joka ei kuulu avio-oikeuden perusteella leskelle. Näin ollen tasingon osuudesta ei perillisen kuulu maksaa veroa. Olet maksanut liikaa, jos teillä tasingon määrä selvisi vasta perintöveron määräytymisen jälkeen. Hae oikaisua, jos ei ole vanhentunut (sitä en tiedä).
Laita ajattelemasi kohta tänne, muuten katson, että tarkoitat tätä kohtaa: "Vastaavasti sellainen lesken avio-oikeuden ulkopuolinen omaisuus, johon vainajan perillisille ei synny oikeuksia, voidaan jättää verotuksen ulkopuolelle.", jolloin olet ymmärtänyt väärin. Sillä viitataan sellaiseen lesken omaisuuteen, joka on avio-oikeudesta vapaata, eli sen ulkopuolella ja josta perillisten ei kuulu maksaa perintöveroa, koska eivät ole sitä perimässäkään.
Voi v*ttu!
Mieti nyt tuota omaa lausettasi: "perillisten ei kuulu maksaa perintöveroa, koska he eivät ole sitä perimässäkään" - tämä koskee nimenomaan lesken omaisuutta, mitä myös se tasinko-osuus on. Perilliset eivät ole sitä perimässä!!!
Kun et osaa selittää asioita. niin et vain osaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suosittelen maksamaan sen rahalla.
Lainaatko tai annatko 30 tuhatta ap:lle että voi maksaa ?
Mistä tuon 30.000 repäsit. Apn tapauksessa perinnön arvo olisi 150.000. Siitä vero olisi n. 15.000, mutta koska leski jää asumaan taloon, hallintaoikeus pienentää perintöveron määrää.
Ap saa ainoana perijänä sen 300000€. Tasinko laskee perintöveroa, mutta kukaan ei tiedä lesken omaisuuksista mitään.
Ei tiedä ei, siksi on turha jatkaa, eikä isä ole kuollut. Mutta jos tilanne olisi se, että mahdollisella leskellä ei juuri varoja olisi, eikä olisi avioehtoa, niin tasinko olisi 150.000 ja apn osuus 150.000.
Silti se perintö on 300000€.
ei tietenkään ole jos perintöosuus on 150 000
On se 300 000€. Siitä maksetaan perintöverot. LISÄKSI annetaan leskelle tasinkona 1/2 siitä, jos hän on täysin varaton. Tämä siis oma mutuni.
Mun mutu taas olis, että ensin kuolinpesästä hoidetaan velat pois, ml. tasinko, ja vasta sen jälkeen katsotaan, paljonko varsinaista perintöä jää. Eli perintöä olisi sitten se 150000e ja siitä verot.
No ei ainakaan meillä hoidettu, ja siis pesää hoiti asianajaja minulla sekä leskellä oli omat asianajajamme.
Siis väitätkö, että maksoit perintöveron myös tasinkona vanhempasi puolisolle maksetusta osuudesta? Noinkohan. Logiikkahan on ihan sama, kuin jos asunnosta olisi vielä pankkilainaa. Ensin maksetaan (kuolinpesän varoista) laina pois ja sitten katsotaan, paljonko varsinaista perintöä jää. Ja veroa ei tarvi maksaa siitä, mitä on velkana maksettava pois, vaan vasta siitä, mitä oikeasti jää perintöä velkojen jälkeen. Tasinkohan on ihan vastaava velka.
Meillä tehtiin perukirja, johon laitettiin vainajan ja lesken netto-varallisuus. Maksoin perintöveron isäni nettovarallisuudesta. Siinä kohtaa tasingon määrää ei vielä selvitetty. Myöhemmin löytyi mm. lahjakirja, jolla eräs 43 000 euron arvoinen osakepotti siirtyikin avio-oikeudesta vapaaksi, eli vain minulle.
Hinkkasimme avio-oikeuden alaisia varoja noin 2 vuotta, ennen kuin olimme samaa mieltä siitä, mikä oli molempien avio-oikeuden alainen nettovarallisuus tarkasti ottaen kuolinhetkellä.
Ei tasinkoa merkitty perukirjaan vainajan velkoina. Eihän se ole edes vainajan velka.
Miten sen siis voisi vähentää ennen perintöveron maksua?
Oikeasti? Siis jos leski (tässä isän uusi puoliso, joka ei ole lapsen äiti) on varaton ja isä omistaa 300000e arvoisen asunnon, niin lapsi maksaa perintöveron 300000 eurosta, vaikka joutuu maksamaan tuosta tasinkona 150000e leskelle? Miten joku isä voi tehdä lapselleen noin? Ihan käsittämättömiä vanhempia, ketkä ei yhtään mieti, että miten kuviot menee, vaan ihan vaan ilosta mennään uusiin naimisiin ilman avioehtoja.
Jos tämä oikeasti menee näin, niin tässä on kyllä toinen epäkohta, joka todellakin pitäisi laissa korjata. Siis että verot tulisi maksettavaksi vasta, kun tasinko on selvitetty ja maksettu, ja perintövero menisi vasta sitten tasingon jälkeen jäävästä osasta.
Ei se todellakaan mene noin. Tasingosta ei tarvitse maksaa perintöveroa. Useimmiten perukirjan perusteella tasingon määrä on täysin selvä. Jos sitten myöhemmin tulee ilmi jotain, joka muuttaa tasinkoa siitä, mitä se olisi suoraan perukirjasta laskettuna, pitää hakea verottajalta oikaisua. Mahdollisesti tarvitaan myös täydennysperukirja.
Miten niin ei mene? Eihän tasinko ole vainajan velkaa. Perittävästä omaisuudesta ennen ositusta voidaan vähentää ainoastaan vainajan velat.
Perintöveroa maksetaan ainoastaan perinnöstä tai perijän laskennallisesta perintöosuudesta, jos perinnönjakoa ei ole vielä tehty siinä vaiheessa, kun perintövero määrätään. Tasinko ei kuulu perintöön, joten siitä ei makseta perintöveroa.
Mieti nyt vähän, miten perintöverotus menisi, jos sinun käsityksesi pitäisi paikkansa. A ja B ovat naimisissa ja heillä on yksi yhteinen lapsi. A:lla on pankkitilillä 300 000 €, B:llä ei ole mitään. Kummallakaan ei ole velkaa tai muuta omaisuutta. A kuolee ensin. B saa tasinkona 150 000 € ja yhteinen lapsi perintönä 150 000 €. Sinä väität, että yhteinen lapsi joutuu nyt maksamaan perintöverot 300 000 eurosta. Kolmen vuoden päästä B kuolee. Yhteinen lapsi perii nyt B:ltä 150 000 € ja maksaa siitä perintöverot. Jos sinun väitteesi pitäisi paikkansa, niin lapsi maksaisi tuosta 150 000 euron tasingosta perintöverot kahteen kertaan: ensin A:n kuoleman jälkeen (vaikka tasinko meneekin silloin B:lle) ja toisen kerran B:n kuoleman jälkeen. Johan kaikki lehdet olisivat täynnä valitusta tästä epäreiluudesta, jos se menisi oikeasti näin.
"...yhteinen lapsi joutuu nyt maksamaan perintöverot 300 000 eurosta." Väitän, että kyllä joutuu.
"Yhteinen lapsi perii nyt B:ltä 150 000 € ja maksaa siitä perintöverot." Väitän, että näin on.
Mutta miten usein vanhempien yhteinen asunto on vain toisen nimissä kokonaan?
Suosittelen, että nyt ihan oikeasti tarkistat saamasi perintöverolaskelman ja jos sen perusteella näyttää siltä, että olet maksanut perintöverot myös tasingosta, käännyt lakimiehesi puoleen. Saat hänen palkkionsa (tämän selvittelystä) takaisin moninkertaisena, kun haet oikaisun perintöverotukseesi.
Vainaja kuoli 2019 joten voiko vielä oikaista, jos olisitkin oikeassa? Mitä epäilen, ei verottajan sivuilla ainakaan tarjottu, että tasingonkin saa vähentää ennen perintöveron laskemista!
Valitettavasti näyttää siltä, että vuonna 2019 kuolleen vainajan osalta oikaisuvaatimus olisi pitänyt tehdä viime vuoden loppuun mennessä.
Mutta epäilen kovasti, että tasinko on oikeasti jo vähennetty, mutta et ole huomannut sitä. Olisi ollut lakimieheltä melkoista ammattitaidottomuutta, jos hän ei olisi huolehtinut siitä.
Miten lakimiehen pitää siitä huolehtia, jos verottaja katsoo sen automaattisesti, saatuaan perukirjassa kaikki vaadittavat tiedot?
Ainoastaan oli niin, että verottajalle ei mielestäni oikaistu sitä, että osa eräistä osakkeista olikin AOV, eli 43 000€:n arvoinen potti. Tosin kun se oli ensin mukana perukirjassa avio-oikeuden alaisena omaisuutena, niin se tämän tiedon mukaan pienensi perintöveroani? (=Lisäsi lesken tasinkoa)
Avio-oikeudesta vapaa omaisuus on 100% perikunnan omaisuutta eli se itse asiassa tuolloin nostaisi pesän arvoa ja perintöveron määrää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suosittelen maksamaan sen rahalla.
Lainaatko tai annatko 30 tuhatta ap:lle että voi maksaa ?
Mistä tuon 30.000 repäsit. Apn tapauksessa perinnön arvo olisi 150.000. Siitä vero olisi n. 15.000, mutta koska leski jää asumaan taloon, hallintaoikeus pienentää perintöveron määrää.
Ap saa ainoana perijänä sen 300000€. Tasinko laskee perintöveroa, mutta kukaan ei tiedä lesken omaisuuksista mitään.
Ei tiedä ei, siksi on turha jatkaa, eikä isä ole kuollut. Mutta jos tilanne olisi se, että mahdollisella leskellä ei juuri varoja olisi, eikä olisi avioehtoa, niin tasinko olisi 150.000 ja apn osuus 150.000.
Silti se perintö on 300000€.
ei tietenkään ole jos perintöosuus on 150 000
On se 300 000€. Siitä maksetaan perintöverot. LISÄKSI annetaan leskelle tasinkona 1/2 siitä, jos hän on täysin varaton. Tämä siis oma mutuni.
Perukirjaan merkitään vainajan varat ja velat sekä lesken varat(ja velat kaiketi myös) ja siitä loppusummasta puolet on lesken osuus koko määrästä paitsi jos hän on se varakkaampi. Hänen ei tarvitse luopua omasta osuudestaan pesän hyväksi.
Eli jos vainajan (70000) + lesken (30000)omaisuus on 100000 aviolesken tasinko-osuus on 20000€. Pesään jää siis jaettavaksi ja verotettavaksi yhteensä 50000€. Jos perillisiä on 2 molemmat saavat 25000 josta kunkin perintövero on 100€ + 7%*5000€ eli 350€ eli kaikkiaan 450€ / nuppi
Leski ei peri eikä maksa perintöveroa.Tuossa on eri asia se, mitä pesään jää jaettavaksi ja se, mistä summasta perilli(set)nen maksaa perintöveron.
Eikä ole.
Leski saa tasinkoa tuon 20000 näinollen pesään jää 50000€ (lesken omaisuus on 30000 +tasinko 20000€)
Kaksi perillistä. 25000+25000
Molemmilla oma verolaskelma, eli yli 20000€ osuudesta 100€+ 7%*5000€ eli 450€/nuppi, yhteensä 900€Huom! Jos perillisiä on vain yksi eli perintöosuus on 50000€ maksaa hän huomattavasti enemmän eli 1500€+10%*10000€ (eli 10% 40000€ ylittävästä osuudesta) eli yksin perheessään hän maksaisi 2500€
Tämä on mielenkiintoista koska perheet pienenevät koko ajan eli pesässä on vähemmän jakajia kuin ennen mikä tarkoittaa sitä, että verottajan laskennallinen osuus kasvaa koko ajan!!!
Älä sekoita veron määrän laskuja tähän, vaan kyse on AINOASTAAN siitä, mistä summasta perilliset maksavat veroa ja se on tuossa 70 000€.
Ja siis eikö vähemmän jakajia tarkoita isompia perintöjä jolloin verokin on samasta perinnöstä isompi.
Voi jösses. Ihanko oikeasti et ymmärrä sitä, että 50000e perinnöstä, jos jakajia on kaksi, veronalaiseksi jää vain 10000euroa (koska kumpikin saa verottomasti 20000e ja maksaa veroa vain 5000eurosta). Jos on yksi perillinen, veronalaista perintöä on 30000euroa. Eli verottaja saa verot 30000e perinnöstä, kun jos olisi kaksi, verottaja saisi veroa vain 10000eurosta. Jos perillisiä olisi kolme, ei verottaja saisi veroa ollenkaan, koska summa kaikille jäisi alle 20000e.
Että verottaja tulee kuittaamaan paremmat perintöveropotit, kun perillisten määrä pienenee.
Joo, kiitos, tässä ketjussa ei kiinnosta veron määrä, vaan se, vähennetäänkö muka tasinko perinnön arvosta ennen verojen määräytymistä. Ja minä sanoin, että ei vähennetä!
Kyllä vähennetään.
Ei vähennetä.
Uskotko jo. Tässä lainaus suoraan vero.fi -sivustolta. Mitä siitä et ymmärrä???
Jos vainaja on kuolinhetkellään elänyt avioliitossa, perintöveron määräämiseksi on tarpeen selvittää avioliiton vaikutus vainajan perillisille syntyviin oikeuksiin. Avioliittolain puolittamisperiaatteen mukaisesti lähtökohtaisesti puolisoiden avio-oikeuden alaisten varojen ja velkojen erotuksesta puolet kuuluu leskelle. Siksi perukirjassa on tarpeen luetella ja arvostaa sekä ensin kuolleen puolison että lesken avio-oikeuden alainen omaisuus sekä velat. Näin saadaan molempien puolisoiden kuolinhetken omaisuuden yhteenlaskettu säästö, josta puolet verotetaan ensin kuolleen puolison perillisillä ja toinen puolikas kuuluu avio-oikeuden perusteella leskelle.
Niin, vainajan velat. Ei tuossa sanota, että tasinko on vainajan velkaa.
Mutta siinä sanotaan, että perillisten perintövero maksetaan vain siitä osasta, joka ei kuulu avio-oikeuden perusteella leskelle. Näin ollen tasingon osuudesta ei perillisen kuulu maksaa veroa. Olet maksanut liikaa, jos teillä tasingon määrä selvisi vasta perintöveron määräytymisen jälkeen. Hae oikaisua, jos ei ole vanhentunut (sitä en tiedä).
Laita ajattelemasi kohta tänne, muuten katson, että tarkoitat tätä kohtaa: "Vastaavasti sellainen lesken avio-oikeuden ulkopuolinen omaisuus, johon vainajan perillisille ei synny oikeuksia, voidaan jättää verotuksen ulkopuolelle.", jolloin olet ymmärtänyt väärin. Sillä viitataan sellaiseen lesken omaisuuteen, joka on avio-oikeudesta vapaata, eli sen ulkopuolella ja josta perillisten ei kuulu maksaa perintöveroa, koska eivät ole sitä perimässäkään.
Hei, maksa ihan rauhassa tasingosta veroa, jos haluat, mutta laitan uudelleen tähän tuon vero.fi lainauksen, minkä jo aiemmin sait:
Jos vainaja on kuolinhetkellään elänyt avioliitossa, perintöveron määräämiseksi on tarpeen selvittää avioliiton vaikutus vainajan perillisille syntyviin oikeuksiin. Avioliittolain puolittamisperiaatteen mukaisesti lähtökohtaisesti puolisoiden avio-oikeuden alaisten varojen ja velkojen erotuksesta puolet kuuluu leskelle. Siksi perukirjassa on tarpeen luetella ja arvostaa sekä ensin kuolleen puolison että lesken avio-oikeuden alainen omaisuus sekä velat. Näin saadaan molempien puolisoiden kuolinhetken omaisuuden yhteenlaskettu säästö, josta puolet verotetaan ensin kuolleen puolison perillisillä ja toinen puolikas kuuluu avio-oikeuden perusteella leskelle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suosittelen maksamaan sen rahalla.
Lainaatko tai annatko 30 tuhatta ap:lle että voi maksaa ?
Mistä tuon 30.000 repäsit. Apn tapauksessa perinnön arvo olisi 150.000. Siitä vero olisi n. 15.000, mutta koska leski jää asumaan taloon, hallintaoikeus pienentää perintöveron määrää.
Ap saa ainoana perijänä sen 300000€. Tasinko laskee perintöveroa, mutta kukaan ei tiedä lesken omaisuuksista mitään.
Ei tiedä ei, siksi on turha jatkaa, eikä isä ole kuollut. Mutta jos tilanne olisi se, että mahdollisella leskellä ei juuri varoja olisi, eikä olisi avioehtoa, niin tasinko olisi 150.000 ja apn osuus 150.000.
Silti se perintö on 300000€.
ei tietenkään ole jos perintöosuus on 150 000
On se 300 000€. Siitä maksetaan perintöverot. LISÄKSI annetaan leskelle tasinkona 1/2 siitä, jos hän on täysin varaton. Tämä siis oma mutuni.
Perukirjaan merkitään vainajan varat ja velat sekä lesken varat(ja velat kaiketi myös) ja siitä loppusummasta puolet on lesken osuus koko määrästä paitsi jos hän on se varakkaampi. Hänen ei tarvitse luopua omasta osuudestaan pesän hyväksi.
Eli jos vainajan (70000) + lesken (30000)omaisuus on 100000 aviolesken tasinko-osuus on 20000€. Pesään jää siis jaettavaksi ja verotettavaksi yhteensä 50000€. Jos perillisiä on 2 molemmat saavat 25000 josta kunkin perintövero on 100€ + 7%*5000€ eli 350€ eli kaikkiaan 450€ / nuppi
Leski ei peri eikä maksa perintöveroa.Tuossa on eri asia se, mitä pesään jää jaettavaksi ja se, mistä summasta perilli(set)nen maksaa perintöveron.
Eikä ole.
Leski saa tasinkoa tuon 20000 näinollen pesään jää 50000€ (lesken omaisuus on 30000 +tasinko 20000€)
Kaksi perillistä. 25000+25000
Molemmilla oma verolaskelma, eli yli 20000€ osuudesta 100€+ 7%*5000€ eli 450€/nuppi, yhteensä 900€Huom! Jos perillisiä on vain yksi eli perintöosuus on 50000€ maksaa hän huomattavasti enemmän eli 1500€+10%*10000€ (eli 10% 40000€ ylittävästä osuudesta) eli yksin perheessään hän maksaisi 2500€
Tämä on mielenkiintoista koska perheet pienenevät koko ajan eli pesässä on vähemmän jakajia kuin ennen mikä tarkoittaa sitä, että verottajan laskennallinen osuus kasvaa koko ajan!!!
Älä sekoita veron määrän laskuja tähän, vaan kyse on AINOASTAAN siitä, mistä summasta perilliset maksavat veroa ja se on tuossa 70 000€.
Ja siis eikö vähemmän jakajia tarkoita isompia perintöjä jolloin verokin on samasta perinnöstä isompi.
Voi jösses. Ihanko oikeasti et ymmärrä sitä, että 50000e perinnöstä, jos jakajia on kaksi, veronalaiseksi jää vain 10000euroa (koska kumpikin saa verottomasti 20000e ja maksaa veroa vain 5000eurosta). Jos on yksi perillinen, veronalaista perintöä on 30000euroa. Eli verottaja saa verot 30000e perinnöstä, kun jos olisi kaksi, verottaja saisi veroa vain 10000eurosta. Jos perillisiä olisi kolme, ei verottaja saisi veroa ollenkaan, koska summa kaikille jäisi alle 20000e.
Että verottaja tulee kuittaamaan paremmat perintöveropotit, kun perillisten määrä pienenee.
Joo, kiitos, tässä ketjussa ei kiinnosta veron määrä, vaan se, vähennetäänkö muka tasinko perinnön arvosta ennen verojen määräytymistä. Ja minä sanoin, että ei vähennetä!
Kyllä vähennetään.
Ei vähennetä.
Uskotko jo. Tässä lainaus suoraan vero.fi -sivustolta. Mitä siitä et ymmärrä???
Jos vainaja on kuolinhetkellään elänyt avioliitossa, perintöveron määräämiseksi on tarpeen selvittää avioliiton vaikutus vainajan perillisille syntyviin oikeuksiin. Avioliittolain puolittamisperiaatteen mukaisesti lähtökohtaisesti puolisoiden avio-oikeuden alaisten varojen ja velkojen erotuksesta puolet kuuluu leskelle. Siksi perukirjassa on tarpeen luetella ja arvostaa sekä ensin kuolleen puolison että lesken avio-oikeuden alainen omaisuus sekä velat. Näin saadaan molempien puolisoiden kuolinhetken omaisuuden yhteenlaskettu säästö, josta puolet verotetaan ensin kuolleen puolison perillisillä ja toinen puolikas kuuluu avio-oikeuden perusteella leskelle.
Niin, vainajan velat. Ei tuossa sanota, että tasinko on vainajan velkaa.
Mutta siinä sanotaan, että perillisten perintövero maksetaan vain siitä osasta, joka ei kuulu avio-oikeuden perusteella leskelle. Näin ollen tasingon osuudesta ei perillisen kuulu maksaa veroa. Olet maksanut liikaa, jos teillä tasingon määrä selvisi vasta perintöveron määräytymisen jälkeen. Hae oikaisua, jos ei ole vanhentunut (sitä en tiedä).
Laita ajattelemasi kohta tänne, muuten katson, että tarkoitat tätä kohtaa: "Vastaavasti sellainen lesken avio-oikeuden ulkopuolinen omaisuus, johon vainajan perillisille ei synny oikeuksia, voidaan jättää verotuksen ulkopuolelle.", jolloin olet ymmärtänyt väärin. Sillä viitataan sellaiseen lesken omaisuuteen, joka on avio-oikeudesta vapaata, eli sen ulkopuolella ja josta perillisten ei kuulu maksaa perintöveroa, koska eivät ole sitä perimässäkään.
Voi v*ttu!
Mieti nyt tuota omaa lausettasi: "perillisten ei kuulu maksaa perintöveroa, koska he eivät ole sitä perimässäkään" - tämä koskee nimenomaan lesken omaisuutta, mitä myös se tasinko-osuus on. Perilliset eivät ole sitä perimässä!!!
Mutta alun esimerkissä AP KYLLÄ PERII 300 000€. On eri asia, jos verottaja katsoo, että perintövero maksetaan vain 150 000€:sta tasingon takia. Ap maksaa 150 000€ tasinkoa 300 000€:n perinnöstään.
Alue: Aihe vapaa
Mutta siinä sanotaan, että perillisten perintövero maksetaan vain siitä osasta, joka ei kuulu avio-oikeuden perusteella leskelle. Näin ollen tasingon osuudesta ei perillisen kuulu maksaa veroa. Olet maksanut liikaa, jos teillä tasingon määrä selvisi vasta perintöveron määräytymisen jälkeen. Hae oikaisua, jos ei ole vanhentunut (sitä en tiedä).