Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Jos perin isäni omakotitalon mutta nykyinen vaimo jää siihen asumaan, miten maksan perintöveron?
13.04.2023 |
En voi myydä taloa mutta en saa todennäköisesti lainaakaan (olen hyvin pienituloinen).
Kommentit (924)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suosittelen maksamaan sen rahalla.
Lainaatko tai annatko 30 tuhatta ap:lle että voi maksaa ?
Mistä tuon 30.000 repäsit. Apn tapauksessa perinnön arvo olisi 150.000. Siitä vero olisi n. 15.000, mutta koska leski jää asumaan taloon, hallintaoikeus pienentää perintöveron määrää.
Ap saa ainoana perijänä sen 300000€. Tasinko laskee perintöveroa, mutta kukaan ei tiedä lesken omaisuuksista mitään.
Ei tiedä ei, siksi on turha jatkaa, eikä isä ole kuollut. Mutta jos tilanne olisi se, että mahdollisella leskellä ei juuri varoja olisi, eikä olisi avioehtoa, niin tasinko olisi 150.000 ja apn osuus 150.000.
Silti se perintö on 300000€.
ei tietenkään ole jos perintöosuus on 150 000
On se 300 000€. Siitä maksetaan perintöverot. LISÄKSI annetaan leskelle tasinkona 1/2 siitä, jos hän on täysin varaton. Tämä siis oma mutuni.
Mun mutu taas olis, että ensin kuolinpesästä hoidetaan velat pois, ml. tasinko, ja vasta sen jälkeen katsotaan, paljonko varsinaista perintöä jää. Eli perintöä olisi sitten se 150000e ja siitä verot.
No ei ainakaan meillä hoidettu, ja siis pesää hoiti asianajaja minulla sekä leskellä oli omat asianajajamme.
Siis väitätkö, että maksoit perintöveron myös tasinkona vanhempasi puolisolle maksetusta osuudesta? Noinkohan. Logiikkahan on ihan sama, kuin jos asunnosta olisi vielä pankkilainaa. Ensin maksetaan (kuolinpesän varoista) laina pois ja sitten katsotaan, paljonko varsinaista perintöä jää. Ja veroa ei tarvi maksaa siitä, mitä on velkana maksettava pois, vaan vasta siitä, mitä oikeasti jää perintöä velkojen jälkeen. Tasinkohan on ihan vastaava velka.
Meillä tehtiin perukirja, johon laitettiin vainajan ja lesken netto-varallisuus. Maksoin perintöveron isäni nettovarallisuudesta. Siinä kohtaa tasingon määrää ei vielä selvitetty. Myöhemmin löytyi mm. lahjakirja, jolla eräs 43 000 euron arvoinen osakepotti siirtyikin avio-oikeudesta vapaaksi, eli vain minulle.
Hinkkasimme avio-oikeuden alaisia varoja noin 2 vuotta, ennen kuin olimme samaa mieltä siitä, mikä oli molempien avio-oikeuden alainen nettovarallisuus tarkasti ottaen kuolinhetkellä.
Ei tasinkoa merkitty perukirjaan vainajan velkoina. Eihän se ole edes vainajan velka.
Miten sen siis voisi vähentää ennen perintöveron maksua?
Oikeasti? Siis jos leski (tässä isän uusi puoliso, joka ei ole lapsen äiti) on varaton ja isä omistaa 300000e arvoisen asunnon, niin lapsi maksaa perintöveron 300000 eurosta, vaikka joutuu maksamaan tuosta tasinkona 150000e leskelle? Miten joku isä voi tehdä lapselleen noin? Ihan käsittämättömiä vanhempia, ketkä ei yhtään mieti, että miten kuviot menee, vaan ihan vaan ilosta mennään uusiin naimisiin ilman avioehtoja.
Moni ei ajattele yhtään nenäänsä pidemmälle uuden suhteen huumassa.
No, moni varmaan ehtisi 2 ekan vuoden alkuhuumaan jälkeen sanoa puolisolleen, että tästä on muuten tulossa lapsilleni ihan kohtuuton tilanne, laitetaanpas tämä tilanne nyt sellaiseen asentoon, että se tulee olemaan heillekin reilu, jos minä kuolisin ensimmäiseksi. Jos ei se siipalle käy, niin siitä muistutellaan häntä pitkin matkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suosittelen maksamaan sen rahalla.
Lainaatko tai annatko 30 tuhatta ap:lle että voi maksaa ?
Mistä tuon 30.000 repäsit. Apn tapauksessa perinnön arvo olisi 150.000. Siitä vero olisi n. 15.000, mutta koska leski jää asumaan taloon, hallintaoikeus pienentää perintöveron määrää.
Ap saa ainoana perijänä sen 300000€. Tasinko laskee perintöveroa, mutta kukaan ei tiedä lesken omaisuuksista mitään.
Ei tiedä ei, siksi on turha jatkaa, eikä isä ole kuollut. Mutta jos tilanne olisi se, että mahdollisella leskellä ei juuri varoja olisi, eikä olisi avioehtoa, niin tasinko olisi 150.000 ja apn osuus 150.000.
Silti se perintö on 300000€.
ei tietenkään ole jos perintöosuus on 150 000
On se 300 000€. Siitä maksetaan perintöverot. LISÄKSI annetaan leskelle tasinkona 1/2 siitä, jos hän on täysin varaton. Tämä siis oma mutuni.
Mun mutu taas olis, että ensin kuolinpesästä hoidetaan velat pois, ml. tasinko, ja vasta sen jälkeen katsotaan, paljonko varsinaista perintöä jää. Eli perintöä olisi sitten se 150000e ja siitä verot.
No ei ainakaan meillä hoidettu, ja siis pesää hoiti asianajaja minulla sekä leskellä oli omat asianajajamme.
Siis väitätkö, että maksoit perintöveron myös tasinkona vanhempasi puolisolle maksetusta osuudesta? Noinkohan. Logiikkahan on ihan sama, kuin jos asunnosta olisi vielä pankkilainaa. Ensin maksetaan (kuolinpesän varoista) laina pois ja sitten katsotaan, paljonko varsinaista perintöä jää. Ja veroa ei tarvi maksaa siitä, mitä on velkana maksettava pois, vaan vasta siitä, mitä oikeasti jää perintöä velkojen jälkeen. Tasinkohan on ihan vastaava velka.
Meillä tehtiin perukirja, johon laitettiin vainajan ja lesken netto-varallisuus. Maksoin perintöveron isäni nettovarallisuudesta. Siinä kohtaa tasingon määrää ei vielä selvitetty. Myöhemmin löytyi mm. lahjakirja, jolla eräs 43 000 euron arvoinen osakepotti siirtyikin avio-oikeudesta vapaaksi, eli vain minulle.
Hinkkasimme avio-oikeuden alaisia varoja noin 2 vuotta, ennen kuin olimme samaa mieltä siitä, mikä oli molempien avio-oikeuden alainen nettovarallisuus tarkasti ottaen kuolinhetkellä.
Ei tasinkoa merkitty perukirjaan vainajan velkoina. Eihän se ole edes vainajan velka.
Miten sen siis voisi vähentää ennen perintöveron maksua?
Oikeasti? Siis jos leski (tässä isän uusi puoliso, joka ei ole lapsen äiti) on varaton ja isä omistaa 300000e arvoisen asunnon, niin lapsi maksaa perintöveron 300000 eurosta, vaikka joutuu maksamaan tuosta tasinkona 150000e leskelle? Miten joku isä voi tehdä lapselleen noin? Ihan käsittämättömiä vanhempia, ketkä ei yhtään mieti, että miten kuviot menee, vaan ihan vaan ilosta mennään uusiin naimisiin ilman avioehtoja.
Jos tämä oikeasti menee näin, niin tässä on kyllä toinen epäkohta, joka todellakin pitäisi laissa korjata. Siis että verot tulisi maksettavaksi vasta, kun tasinko on selvitetty ja maksettu, ja perintövero menisi vasta sitten tasingon jälkeen jäävästä osasta.
Ei se todellakaan mene noin. Tasingosta ei tarvitse maksaa perintöveroa. Useimmiten perukirjan perusteella tasingon määrä on täysin selvä. Jos sitten myöhemmin tulee ilmi jotain, joka muuttaa tasinkoa siitä, mitä se olisi suoraan perukirjasta laskettuna, pitää hakea verottajalta oikaisua. Mahdollisesti tarvitaan myös täydennysperukirja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten voi olla mahdollista ja oikeudenmukaista, että perillinen joutuu maksamaan perintöveroa talosta, jossa leski asuu ja jota ei siten voi edes myydä?
Se oikudenmukaisuus tulee siitä kun ajatellaan jokaisen olevan oikeutettu asumaan kodissaan jonka omistaa.
Puhutaan eri asiasta. Ei ole mitään epäselvää siinä, että jokainen saa asua kodissaan, jonka omistaa. Jos leski omistaa kotinsa, ensiksi kuolleen puolison perillisillä ei ole siihen osaa eikä arpaa - ei perintöosuutta eikä verovelvollisuutta. Epäoikeudenmukaista on sen sijaan se, että perillinen joutuu heti maksamaan perintöveroa asunnosta, jonka saaminen nimelliseen omistukseen on käytännössä pelkkä rasite niin kauan kuin leski jää asumaan sinne hallintaoikeutensa nojalla ikään kuin olisi omistaja vaikkei ole.
Eri
Kyllä leski maksaa yhtiövastikkeen eli ei hän siellä ilmaiseksi asu.
Niin maksaa ja leski vastaa asunnon kuluista myös siihen saakka, mitä asunnosta saisi tuottoja vuokratessa.
Eikö yhtiövastike ole omistajan (eli perinnönsaajan=lapsen) harteilla?
Leski maksaa hoitovastikkeen. Sen sen lapsi voi joutua maksamaan rahoitusvastiketta ainakin joissakin tapauksissa.
Mikä peruste tähän on?
Lapsi maksaa rahoitusvastikkeen osuutta enintään omistamassaan suhteessa. Jos leski omistaa 1/2 hän maksaa aina puolet rahoitusvastikkeestakin. Mutta lesken voidaan vaatia maksavan myös lasten osuuden rahoitusvastiketta asunnosta saatavaan (laskennalliseen, koska asuntohan ei ole vuokralla) vuokrahyötyyn saakka.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suosittelen maksamaan sen rahalla.
Lainaatko tai annatko 30 tuhatta ap:lle että voi maksaa ?
Mistä tuon 30.000 repäsit. Apn tapauksessa perinnön arvo olisi 150.000. Siitä vero olisi n. 15.000, mutta koska leski jää asumaan taloon, hallintaoikeus pienentää perintöveron määrää.
Ap saa ainoana perijänä sen 300000€. Tasinko laskee perintöveroa, mutta kukaan ei tiedä lesken omaisuuksista mitään.
Ei tiedä ei, siksi on turha jatkaa, eikä isä ole kuollut. Mutta jos tilanne olisi se, että mahdollisella leskellä ei juuri varoja olisi, eikä olisi avioehtoa, niin tasinko olisi 150.000 ja apn osuus 150.000.
Silti se perintö on 300000€.
ei tietenkään ole jos perintöosuus on 150 000
On se 300 000€. Siitä maksetaan perintöverot. LISÄKSI annetaan leskelle tasinkona 1/2 siitä, jos hän on täysin varaton. Tämä siis oma mutuni.
Mun mutu taas olis, että ensin kuolinpesästä hoidetaan velat pois, ml. tasinko, ja vasta sen jälkeen katsotaan, paljonko varsinaista perintöä jää. Eli perintöä olisi sitten se 150000e ja siitä verot.
No ei ainakaan meillä hoidettu, ja siis pesää hoiti asianajaja minulla sekä leskellä oli omat asianajajamme.
Siis väitätkö, että maksoit perintöveron myös tasinkona vanhempasi puolisolle maksetusta osuudesta? Noinkohan. Logiikkahan on ihan sama, kuin jos asunnosta olisi vielä pankkilainaa. Ensin maksetaan (kuolinpesän varoista) laina pois ja sitten katsotaan, paljonko varsinaista perintöä jää. Ja veroa ei tarvi maksaa siitä, mitä on velkana maksettava pois, vaan vasta siitä, mitä oikeasti jää perintöä velkojen jälkeen. Tasinkohan on ihan vastaava velka.
Meillä tehtiin perukirja, johon laitettiin vainajan ja lesken netto-varallisuus. Maksoin perintöveron isäni nettovarallisuudesta. Siinä kohtaa tasingon määrää ei vielä selvitetty. Myöhemmin löytyi mm. lahjakirja, jolla eräs 43 000 euron arvoinen osakepotti siirtyikin avio-oikeudesta vapaaksi, eli vain minulle.
Hinkkasimme avio-oikeuden alaisia varoja noin 2 vuotta, ennen kuin olimme samaa mieltä siitä, mikä oli molempien avio-oikeuden alainen nettovarallisuus tarkasti ottaen kuolinhetkellä.
Ei tasinkoa merkitty perukirjaan vainajan velkoina. Eihän se ole edes vainajan velka.
Miten sen siis voisi vähentää ennen perintöveron maksua?
Oikeasti? Siis jos leski (tässä isän uusi puoliso, joka ei ole lapsen äiti) on varaton ja isä omistaa 300000e arvoisen asunnon, niin lapsi maksaa perintöveron 300000 eurosta, vaikka joutuu maksamaan tuosta tasinkona 150000e leskelle? Miten joku isä voi tehdä lapselleen noin? Ihan käsittämättömiä vanhempia, ketkä ei yhtään mieti, että miten kuviot menee, vaan ihan vaan ilosta mennään uusiin naimisiin ilman avioehtoja.
Moni ei ajattele yhtään nenäänsä pidemmälle uuden suhteen huumassa.
No, moni varmaan ehtisi 2 ekan vuoden alkuhuumaan jälkeen sanoa puolisolleen, että tästä on muuten tulossa lapsilleni ihan kohtuuton tilanne, laitetaanpas tämä tilanne nyt sellaiseen asentoon, että se tulee olemaan heillekin reilu, jos minä kuolisin ensimmäiseksi. Jos ei se siipalle käy, niin siitä muistutellaan häntä pitkin matkaa.
Entä jos siippa ei myöhemminkään suostu tai "unohtaa" asian?
Helpoimmalla pääsee, kun kieltäytyy perinnöstä. Itse aion tehdä niin. En ala maksaa ns. tyhjästä. Varsinkaan, jos äitini kuolee ennen isäpuoltani, ja isäpuoli jää taloon asumaan. Ja minun pitäisi vielä maksaa siitä. Ei muuten onnistu. Eikä edes kiinnosta vanha omakotitalo jossain muuttotappiopaikkakunnalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten voi olla mahdollista ja oikeudenmukaista, että perillinen joutuu maksamaan perintöveroa talosta, jossa leski asuu ja jota ei siten voi edes myydä?
Se oikudenmukaisuus tulee siitä kun ajatellaan jokaisen olevan oikeutettu asumaan kodissaan jonka omistaa.
Puhutaan eri asiasta. Ei ole mitään epäselvää siinä, että jokainen saa asua kodissaan, jonka omistaa. Jos leski omistaa kotinsa, ensiksi kuolleen puolison perillisillä ei ole siihen osaa eikä arpaa - ei perintöosuutta eikä verovelvollisuutta. Epäoikeudenmukaista on sen sijaan se, että perillinen joutuu heti maksamaan perintöveroa asunnosta, jonka saaminen nimelliseen omistukseen on käytännössä pelkkä rasite niin kauan kuin leski jää asumaan sinne hallintaoikeutensa nojalla ikään kuin olisi omistaja vaikkei ole.
Eri
Kyllä leski maksaa yhtiövastikkeen eli ei hän siellä ilmaiseksi asu.
Niin maksaa ja leski vastaa asunnon kuluista myös siihen saakka, mitä asunnosta saisi tuottoja vuokratessa.
Eikö yhtiövastike ole omistajan (eli perinnönsaajan=lapsen) harteilla?
Leski maksaa hoitovastikkeen. Sen sen lapsi voi joutua maksamaan rahoitusvastiketta ainakin joissakin tapauksissa.
Mikä peruste tähän on?
Lapsi maksaa rahoitusvastikkeen osuutta enintään omistamassaan suhteessa. Jos leski omistaa 1/2 hän maksaa aina puolet rahoitusvastikkeestakin. Mutta lesken voidaan vaatia maksavan myös lasten osuuden rahoitusvastiketta asunnosta saatavaan (laskennalliseen, koska asuntohan ei ole vuokralla) vuokrahyötyyn saakka.
Selvä. Kiitoksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suosittelen maksamaan sen rahalla.
Lainaatko tai annatko 30 tuhatta ap:lle että voi maksaa ?
Mistä tuon 30.000 repäsit. Apn tapauksessa perinnön arvo olisi 150.000. Siitä vero olisi n. 15.000, mutta koska leski jää asumaan taloon, hallintaoikeus pienentää perintöveron määrää.
Ap saa ainoana perijänä sen 300000€. Tasinko laskee perintöveroa, mutta kukaan ei tiedä lesken omaisuuksista mitään.
Ei tiedä ei, siksi on turha jatkaa, eikä isä ole kuollut. Mutta jos tilanne olisi se, että mahdollisella leskellä ei juuri varoja olisi, eikä olisi avioehtoa, niin tasinko olisi 150.000 ja apn osuus 150.000.
Silti se perintö on 300000€.
ei tietenkään ole jos perintöosuus on 150 000
On se 300 000€. Siitä maksetaan perintöverot. LISÄKSI annetaan leskelle tasinkona 1/2 siitä, jos hän on täysin varaton. Tämä siis oma mutuni.
Mun mutu taas olis, että ensin kuolinpesästä hoidetaan velat pois, ml. tasinko, ja vasta sen jälkeen katsotaan, paljonko varsinaista perintöä jää. Eli perintöä olisi sitten se 150000e ja siitä verot.
No ei ainakaan meillä hoidettu, ja siis pesää hoiti asianajaja minulla sekä leskellä oli omat asianajajamme.
Siis väitätkö, että maksoit perintöveron myös tasinkona vanhempasi puolisolle maksetusta osuudesta? Noinkohan. Logiikkahan on ihan sama, kuin jos asunnosta olisi vielä pankkilainaa. Ensin maksetaan (kuolinpesän varoista) laina pois ja sitten katsotaan, paljonko varsinaista perintöä jää. Ja veroa ei tarvi maksaa siitä, mitä on velkana maksettava pois, vaan vasta siitä, mitä oikeasti jää perintöä velkojen jälkeen. Tasinkohan on ihan vastaava velka.
Meillä tehtiin perukirja, johon laitettiin vainajan ja lesken netto-varallisuus. Maksoin perintöveron isäni nettovarallisuudesta. Siinä kohtaa tasingon määrää ei vielä selvitetty. Myöhemmin löytyi mm. lahjakirja, jolla eräs 43 000 euron arvoinen osakepotti siirtyikin avio-oikeudesta vapaaksi, eli vain minulle.
Hinkkasimme avio-oikeuden alaisia varoja noin 2 vuotta, ennen kuin olimme samaa mieltä siitä, mikä oli molempien avio-oikeuden alainen nettovarallisuus tarkasti ottaen kuolinhetkellä.
Ei tasinkoa merkitty perukirjaan vainajan velkoina. Eihän se ole edes vainajan velka.
Miten sen siis voisi vähentää ennen perintöveron maksua?
Oikeasti? Siis jos leski (tässä isän uusi puoliso, joka ei ole lapsen äiti) on varaton ja isä omistaa 300000e arvoisen asunnon, niin lapsi maksaa perintöveron 300000 eurosta, vaikka joutuu maksamaan tuosta tasinkona 150000e leskelle? Miten joku isä voi tehdä lapselleen noin? Ihan käsittämättömiä vanhempia, ketkä ei yhtään mieti, että miten kuviot menee, vaan ihan vaan ilosta mennään uusiin naimisiin ilman avioehtoja.
Jos tämä oikeasti menee näin, niin tässä on kyllä toinen epäkohta, joka todellakin pitäisi laissa korjata. Siis että verot tulisi maksettavaksi vasta, kun tasinko on selvitetty ja maksettu, ja perintövero menisi vasta sitten tasingon jälkeen jäävästä osasta.
Ei se todellakaan mene noin. Tasingosta ei tarvitse maksaa perintöveroa. Useimmiten perukirjan perusteella tasingon määrä on täysin selvä. Jos sitten myöhemmin tulee ilmi jotain, joka muuttaa tasinkoa siitä, mitä se olisi suoraan perukirjasta laskettuna, pitää hakea verottajalta oikaisua. Mahdollisesti tarvitaan myös täydennysperukirja.
Miten niin ei mene? Eihän tasinko ole vainajan velkaa. Perittävästä omaisuudesta ennen ositusta voidaan vähentää ainoastaan vainajan velat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Anteeksi kun kysyn tässä ketjussa, mutta alkoi mieityttää mitä tapahtuu kun isäni kuolee. Vanhempani erosivat jo kauan sitten eikä kummallakaan ole uutta puolisoa. Isäni omistaa asumisoikeusasunnon jonka arvo on jotain 20 000 - 25 000e. Joudun ilmeisesti maksamaan perintöveroa, mutta entä jos minulla ei ole varaa maksaa sitä, mitä tapahtuu? Joudunko ulosottoon?
Riippuu mitä muuta häneltä jää perittävää, esim. käteistä tilillä. Omaisuudesta vähennetään kulut, esim. hautaus, laskut ym. Rintaperilliselle ei tuosta summasta jää vähennysten jälkeen veroja maksettavaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suosittelen maksamaan sen rahalla.
Lainaatko tai annatko 30 tuhatta ap:lle että voi maksaa ?
Mistä tuon 30.000 repäsit. Apn tapauksessa perinnön arvo olisi 150.000. Siitä vero olisi n. 15.000, mutta koska leski jää asumaan taloon, hallintaoikeus pienentää perintöveron määrää.
Ap saa ainoana perijänä sen 300000€. Tasinko laskee perintöveroa, mutta kukaan ei tiedä lesken omaisuuksista mitään.
Ei tiedä ei, siksi on turha jatkaa, eikä isä ole kuollut. Mutta jos tilanne olisi se, että mahdollisella leskellä ei juuri varoja olisi, eikä olisi avioehtoa, niin tasinko olisi 150.000 ja apn osuus 150.000.
Silti se perintö on 300000€.
ei tietenkään ole jos perintöosuus on 150 000
On se 300 000€. Siitä maksetaan perintöverot. LISÄKSI annetaan leskelle tasinkona 1/2 siitä, jos hän on täysin varaton. Tämä siis oma mutuni.
Perukirjaan merkitään vainajan varat ja velat sekä lesken varat(ja velat kaiketi myös) ja siitä loppusummasta puolet on lesken osuus koko määrästä paitsi jos hän on se varakkaampi. Hänen ei tarvitse luopua omasta osuudestaan pesän hyväksi.
Eli jos vainajan (70000) + lesken (30000)omaisuus on 100000 aviolesken tasinko-osuus on 20000€. Pesään jää siis jaettavaksi ja verotettavaksi yhteensä 50000€. Jos perillisiä on 2 molemmat saavat 25000 josta kunkin perintövero on 100€ + 7%*5000€ eli 350€ eli kaikkiaan 450€ / nuppi
Leski ei peri eikä maksa perintöveroa.Tuossa on eri asia se, mitä pesään jää jaettavaksi ja se, mistä summasta perilli(set)nen maksaa perintöveron.
Eikä ole.
Leski saa tasinkoa tuon 20000 näinollen pesään jää 50000€ (lesken omaisuus on 30000 +tasinko 20000€)
Kaksi perillistä. 25000+25000
Molemmilla oma verolaskelma, eli yli 20000€ osuudesta 100€+ 7%*5000€ eli 450€/nuppi, yhteensä 900€Huom! Jos perillisiä on vain yksi eli perintöosuus on 50000€ maksaa hän huomattavasti enemmän eli 1500€+10%*10000€ (eli 10% 40000€ ylittävästä osuudesta) eli yksin perheessään hän maksaisi 2500€
Tämä on mielenkiintoista koska perheet pienenevät koko ajan eli pesässä on vähemmän jakajia kuin ennen mikä tarkoittaa sitä, että verottajan laskennallinen osuus kasvaa koko ajan!!!
Älä sekoita veron määrän laskuja tähän, vaan kyse on AINOASTAAN siitä, mistä summasta perilliset maksavat veroa ja se on tuossa 70 000€.
Ja siis eikö vähemmän jakajia tarkoita isompia perintöjä jolloin verokin on samasta perinnöstä isompi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hirveä karhunpalvelus omille lapsille mennä uusiin naimisiin, ainakin huolehtimatta lasten perintöasioista. On ihan eri asia, jos asumisoikeutta käyttää lasten oma äiti/isä, ja tällaisessa tapauksessa myös elossa olevalla vanhemmalla lienee intressissä myös lasten etu. Mutta vanhemman uusi kumppani voi itsekkäästi välittää vain omasta edustaan, nauttia lasten maksaman perintöveron turvin asumisoikeudestaan toisten omistamassa asunnossa ja vähät välittää, vaikka lapset joutuisivat ulosottoon hänen takiaan.
Vierailija kirjoitti:
Anteeksi kun kysyn tässä ketjussa, mutta alkoi mieityttää mitä tapahtuu kun isäni kuolee. Vanhempani erosivat jo kauan sitten eikä kummallakaan ole uutta puolisoa. Isäni omistaa asumisoikeusasunnon jonka arvo on jotain 20 000 - 25 000e. Joudun ilmeisesti maksamaan perintöveroa, mutta entä jos minulla ei ole varaa maksaa sitä, mitä tapahtuu? Joudunko ulosottoon?
Jos isäsi omaisuuden nettoarvo (eli kun kaikki hänen laskut ja velat on vähennetty) on esim 21000€ maksat 100€ tuosta 20000€ osuudesta ja 7% siitä yli olevasta osuudesta eli 1000€*7%=70€
Eli maksaisit tällä hetkellä perintöveroa 170€.
Toivottavasti et joudu sen vuoksi ulosottoon jos/kun kuitenkin petit sen 21000€ arvosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suosittelen maksamaan sen rahalla.
Lainaatko tai annatko 30 tuhatta ap:lle että voi maksaa ?
Mistä tuon 30.000 repäsit. Apn tapauksessa perinnön arvo olisi 150.000. Siitä vero olisi n. 15.000, mutta koska leski jää asumaan taloon, hallintaoikeus pienentää perintöveron määrää.
Ap saa ainoana perijänä sen 300000€. Tasinko laskee perintöveroa, mutta kukaan ei tiedä lesken omaisuuksista mitään.
Ei tiedä ei, siksi on turha jatkaa, eikä isä ole kuollut. Mutta jos tilanne olisi se, että mahdollisella leskellä ei juuri varoja olisi, eikä olisi avioehtoa, niin tasinko olisi 150.000 ja apn osuus 150.000.
Silti se perintö on 300000€.
ei tietenkään ole jos perintöosuus on 150 000
On se 300 000€. Siitä maksetaan perintöverot. LISÄKSI annetaan leskelle tasinkona 1/2 siitä, jos hän on täysin varaton. Tämä siis oma mutuni.
Perukirjaan merkitään vainajan varat ja velat sekä lesken varat(ja velat kaiketi myös) ja siitä loppusummasta puolet on lesken osuus koko määrästä paitsi jos hän on se varakkaampi. Hänen ei tarvitse luopua omasta osuudestaan pesän hyväksi.
Eli jos vainajan (70000) + lesken (30000)omaisuus on 100000 aviolesken tasinko-osuus on 20000€. Pesään jää siis jaettavaksi ja verotettavaksi yhteensä 50000€. Jos perillisiä on 2 molemmat saavat 25000 josta kunkin perintövero on 100€ + 7%*5000€ eli 350€ eli kaikkiaan 450€ / nuppi
Leski ei peri eikä maksa perintöveroa.Tuossa on eri asia se, mitä pesään jää jaettavaksi ja se, mistä summasta perilli(set)nen maksaa perintöveron.
Eikä ole.
Leski saa tasinkoa tuon 20000 näinollen pesään jää 50000€ (lesken omaisuus on 30000 +tasinko 20000€)
Kaksi perillistä. 25000+25000
Molemmilla oma verolaskelma, eli yli 20000€ osuudesta 100€+ 7%*5000€ eli 450€/nuppi, yhteensä 900€Huom! Jos perillisiä on vain yksi eli perintöosuus on 50000€ maksaa hän huomattavasti enemmän eli 1500€+10%*10000€ (eli 10% 40000€ ylittävästä osuudesta) eli yksin perheessään hän maksaisi 2500€
Tämä on mielenkiintoista koska perheet pienenevät koko ajan eli pesässä on vähemmän jakajia kuin ennen mikä tarkoittaa sitä, että verottajan laskennallinen osuus kasvaa koko ajan!!!
Älä sekoita veron määrän laskuja tähän, vaan kyse on AINOASTAAN siitä, mistä summasta perilliset maksavat veroa ja se on tuossa 70 000€.
Ja siis eikö vähemmän jakajia tarkoita isompia perintöjä jolloin verokin on samasta perinnöstä isompi.
Äh, sori luin huonosti, et ihmetellytkään verojen määrän pienenemistä. Mitä ihmeellistä tai huutomerkkien aihetta tuossa, että verot kasvavat nyt on? Koko ajanhan veroja tulee lisää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anteeksi kun kysyn tässä ketjussa, mutta alkoi mieityttää mitä tapahtuu kun isäni kuolee. Vanhempani erosivat jo kauan sitten eikä kummallakaan ole uutta puolisoa. Isäni omistaa asumisoikeusasunnon jonka arvo on jotain 20 000 - 25 000e. Joudun ilmeisesti maksamaan perintöveroa, mutta entä jos minulla ei ole varaa maksaa sitä, mitä tapahtuu? Joudunko ulosottoon?
Riippuu mitä muuta häneltä jää perittävää, esim. käteistä tilillä. Omaisuudesta vähennetään kulut, esim. hautaus, laskut ym. Rintaperilliselle ei tuosta summasta jää vähennysten jälkeen veroja maksettavaksi.
Kiitos selkeästä vastauksesta! Isälläni on todennäköisesti hieman rahaa tilillään, todennäköisesti korkeintaan muutama kymmenen tuhatta. Muuta omaisuutta ei ole paitsi vähän kodin irtaimistoa. Olen vanhempieni ainoa lapsi ja rintaperillinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suosittelen maksamaan sen rahalla.
Lainaatko tai annatko 30 tuhatta ap:lle että voi maksaa ?
Mistä tuon 30.000 repäsit. Apn tapauksessa perinnön arvo olisi 150.000. Siitä vero olisi n. 15.000, mutta koska leski jää asumaan taloon, hallintaoikeus pienentää perintöveron määrää.
Ap saa ainoana perijänä sen 300000€. Tasinko laskee perintöveroa, mutta kukaan ei tiedä lesken omaisuuksista mitään.
Ei tiedä ei, siksi on turha jatkaa, eikä isä ole kuollut. Mutta jos tilanne olisi se, että mahdollisella leskellä ei juuri varoja olisi, eikä olisi avioehtoa, niin tasinko olisi 150.000 ja apn osuus 150.000.
Silti se perintö on 300000€.
ei tietenkään ole jos perintöosuus on 150 000
On se 300 000€. Siitä maksetaan perintöverot. LISÄKSI annetaan leskelle tasinkona 1/2 siitä, jos hän on täysin varaton. Tämä siis oma mutuni.
Perukirjaan merkitään vainajan varat ja velat sekä lesken varat(ja velat kaiketi myös) ja siitä loppusummasta puolet on lesken osuus koko määrästä paitsi jos hän on se varakkaampi. Hänen ei tarvitse luopua omasta osuudestaan pesän hyväksi.
Eli jos vainajan (70000) + lesken (30000)omaisuus on 100000 aviolesken tasinko-osuus on 20000€. Pesään jää siis jaettavaksi ja verotettavaksi yhteensä 50000€. Jos perillisiä on 2 molemmat saavat 25000 josta kunkin perintövero on 100€ + 7%*5000€ eli 350€ eli kaikkiaan 450€ / nuppi
Leski ei peri eikä maksa perintöveroa.Tuossa on eri asia se, mitä pesään jää jaettavaksi ja se, mistä summasta perilli(set)nen maksaa perintöveron.
Eikä ole.
Leski saa tasinkoa tuon 20000 näinollen pesään jää 50000€ (lesken omaisuus on 30000 +tasinko 20000€)
Kaksi perillistä. 25000+25000
Molemmilla oma verolaskelma, eli yli 20000€ osuudesta 100€+ 7%*5000€ eli 450€/nuppi, yhteensä 900€Huom! Jos perillisiä on vain yksi eli perintöosuus on 50000€ maksaa hän huomattavasti enemmän eli 1500€+10%*10000€ (eli 10% 40000€ ylittävästä osuudesta) eli yksin perheessään hän maksaisi 2500€
Tämä on mielenkiintoista koska perheet pienenevät koko ajan eli pesässä on vähemmän jakajia kuin ennen mikä tarkoittaa sitä, että verottajan laskennallinen osuus kasvaa koko ajan!!!
Älä sekoita veron määrän laskuja tähän, vaan kyse on AINOASTAAN siitä, mistä summasta perilliset maksavat veroa ja se on tuossa 70 000€.
Ja siis eikö vähemmän jakajia tarkoita isompia perintöjä jolloin verokin on samasta perinnöstä isompi.
Ei!!!
Tasinko-osuus on tavallaan pesän velka ja se otetaan pois ensin ja siitä nettosummasta vasta lasketaan se vero, eli tässä tapauksessa tuosta jää 50000€
Usko nyt jo, tuo laskelma pitää 100% paikkansa!!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suosittelen maksamaan sen rahalla.
Lainaatko tai annatko 30 tuhatta ap:lle että voi maksaa ?
Mistä tuon 30.000 repäsit. Apn tapauksessa perinnön arvo olisi 150.000. Siitä vero olisi n. 15.000, mutta koska leski jää asumaan taloon, hallintaoikeus pienentää perintöveron määrää.
Ap saa ainoana perijänä sen 300000€. Tasinko laskee perintöveroa, mutta kukaan ei tiedä lesken omaisuuksista mitään.
Ei tiedä ei, siksi on turha jatkaa, eikä isä ole kuollut. Mutta jos tilanne olisi se, että mahdollisella leskellä ei juuri varoja olisi, eikä olisi avioehtoa, niin tasinko olisi 150.000 ja apn osuus 150.000.
Silti se perintö on 300000€.
ei tietenkään ole jos perintöosuus on 150 000
On se 300 000€. Siitä maksetaan perintöverot. LISÄKSI annetaan leskelle tasinkona 1/2 siitä, jos hän on täysin varaton. Tämä siis oma mutuni.
Perukirjaan merkitään vainajan varat ja velat sekä lesken varat(ja velat kaiketi myös) ja siitä loppusummasta puolet on lesken osuus koko määrästä paitsi jos hän on se varakkaampi. Hänen ei tarvitse luopua omasta osuudestaan pesän hyväksi.
Eli jos vainajan (70000) + lesken (30000)omaisuus on 100000 aviolesken tasinko-osuus on 20000€. Pesään jää siis jaettavaksi ja verotettavaksi yhteensä 50000€. Jos perillisiä on 2 molemmat saavat 25000 josta kunkin perintövero on 100€ + 7%*5000€ eli 350€ eli kaikkiaan 450€ / nuppi
Leski ei peri eikä maksa perintöveroa.Tuossa on eri asia se, mitä pesään jää jaettavaksi ja se, mistä summasta perilli(set)nen maksaa perintöveron.
Eikä ole.
Leski saa tasinkoa tuon 20000 näinollen pesään jää 50000€ (lesken omaisuus on 30000 +tasinko 20000€)
Kaksi perillistä. 25000+25000
Molemmilla oma verolaskelma, eli yli 20000€ osuudesta 100€+ 7%*5000€ eli 450€/nuppi, yhteensä 900€Huom! Jos perillisiä on vain yksi eli perintöosuus on 50000€ maksaa hän huomattavasti enemmän eli 1500€+10%*10000€ (eli 10% 40000€ ylittävästä osuudesta) eli yksin perheessään hän maksaisi 2500€
Tämä on mielenkiintoista koska perheet pienenevät koko ajan eli pesässä on vähemmän jakajia kuin ennen mikä tarkoittaa sitä, että verottajan laskennallinen osuus kasvaa koko ajan!!!
Älä sekoita veron määrän laskuja tähän, vaan kyse on AINOASTAAN siitä, mistä summasta perilliset maksavat veroa ja se on tuossa 70 000€.
Ja siis eikö vähemmän jakajia tarkoita isompia perintöjä jolloin verokin on samasta perinnöstä isompi.
Ei!!!
Tasinko-osuus on tavallaan pesän velka ja se otetaan pois ensin ja siitä nettosummasta vasta lasketaan se vero, eli tässä tapauksessa tuosta jää 50000€
Usko nyt jo, tuo laskelma pitää 100% paikkansa!!
Eivät pesän velat vähennä perintöveron määrää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me olemme avopari, mutta tuskin parikymppiset lapset isäänsä tästä ulos ajaisi. Heillä on lämpimät välit. Varmaan jollain aikavälillä talo menisi myyntiin, mutta perittävää on muutakin kuin talo ja miksi he ajaisivat niin heille tärkeän isänsä pois. Minä siis olen meistä varakkaampi. Omistan tämän omakotitalon ja muutenkin sijoitusvarallisuutta kohtuullisen paljon.
Tässäpä se.
Kaikki on nyt hyvin, ja välit ovat hyvät.
Entäpä, jos lapsi menee naimisiin henkilön kanssa, joka haluaa, että rahaa pitää saada nyt, ja välit muuttuvat huonoiksi?
Myös lapset voivat olla kusipäitä, joten jokaisen kannattaa olla oman omaisuutensa omistaja ja haltija ihan loppuun asti.
Ongelma ei ole ydinperheissä.
On niitä ydinperheissäkin huonoja välejä.
Vähän väliä täälläkin valitetaan, kuinka ei jakseta omaa äitiä, ja ei haluta olla missään tekemisissä.
Kuitenkin aikaa ja tarmoa löytyy sitten, kun perintöä ollaan jakamassa ja raha kiiluu silmissä.
Kyllä se rahan kiiluminen jonkun isän/äidin uuden puolison silmissä on vielä paljon arvelluttavampaa. Varsinkin, jos se uusi puoliso on siihen astikin loisinut sen isän/äidin rahoilla ilmaiseksi toisen asunnossa ja sitten jää siihen vieläkin loisimaan, kun se isä/äiti on jo kuollut. Kunnon rahankiilto silmissä naimisiin -meininkiä.
Uusperheiden lisäännyttyä näiden kaikenlaisten uusien puolisoiden asumisoikeuksia tulee olemaan jatkossa lähes kaikilla perillisillä. Pitäisi kyllä todellakin tarkistaa lainsäädäntö tuon osalta, ettei tosiaan voi tulla tällaisia, että lapsi joutuu uuden puolison asumisoikeuden vuoksi luopumaan perinnöstään.
Mistä sinäkin kenenkään loisimista tai taloudenpidosta tiedät?
He ovat voineet yhdessä rakentaa elämäänsä ja yhdessä myös rahoittaneet elämänsä, ja se uusi kumppani voi hyvin olla maksanut vaikka mitä, mistä sinä et voi tietää mitään.
Lopeta loisimisen hokeminen, mene töihin tienaamaan omat rahasi ja anna muiden elää elämäänsä haluamallaan tavalla haluamisesta kumppaneiden kanssa.
Oli niin kipakka vastaus, että taisi kolahtaa ja kovaa?
Juu, olen vanhempi nainen ja puolisoani varakkaampi ja omistan yhteisen kotimme. Puolisoni on koko ajan osallistunut yhteisiin kuluihin, maksanut harrastukseksemme,, ulkomaan matkamme ja arjen menot, autoa ja ruokaa myöten.
Ei tulisi mieleenkään, että hän olisi loisinut omistamassani asunnossa, ja hänet kuuluisi täältä häätää lapseni toimesta jos nyt kupsahdan.
Mutta entä, jos lapsesi joutuu taloudellisiin vaikeuksiin tai jopa ulosottoon puolisosi asumisoikeuden vuoksi? Edelleenkö ajattelet, että vain puolison etu kiinnostaa?
Ymmärrän sinänsä näkemystäsi, mutta vikahan onkin perintöverokäytännössä. Ongelmaa ei olisikaan, jos perintöveroa ei tarvitsisi maksaa ennen kuin asunnon oikeasti saa haltuunsa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anteeksi kun kysyn tässä ketjussa, mutta alkoi mieityttää mitä tapahtuu kun isäni kuolee. Vanhempani erosivat jo kauan sitten eikä kummallakaan ole uutta puolisoa. Isäni omistaa asumisoikeusasunnon jonka arvo on jotain 20 000 - 25 000e. Joudun ilmeisesti maksamaan perintöveroa, mutta entä jos minulla ei ole varaa maksaa sitä, mitä tapahtuu? Joudunko ulosottoon?
Jos isäsi omaisuuden nettoarvo (eli kun kaikki hänen laskut ja velat on vähennetty) on esim 21000€ maksat 100€ tuosta 20000€ osuudesta ja 7% siitä yli olevasta osuudesta eli 1000€*7%=70€
Eli maksaisit tällä hetkellä perintöveroa 170€.Toivottavasti et joudu sen vuoksi ulosottoon jos/kun kuitenkin petit sen 21000€ arvosta.
Kiitän.
https://www.minilex.fi/a/perintövero-ja-velka
Ei ainakaan tämän perusteella tasinko olisi perintöveroa pienentävää kuolinpesän velkaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suosittelen maksamaan sen rahalla.
Lainaatko tai annatko 30 tuhatta ap:lle että voi maksaa ?
Mistä tuon 30.000 repäsit. Apn tapauksessa perinnön arvo olisi 150.000. Siitä vero olisi n. 15.000, mutta koska leski jää asumaan taloon, hallintaoikeus pienentää perintöveron määrää.
Ap saa ainoana perijänä sen 300000€. Tasinko laskee perintöveroa, mutta kukaan ei tiedä lesken omaisuuksista mitään.
Ei kai tasinko pienennä perintöveroja? Saisi kyllä. Isäni kuoli 2019 ja mielestäni perukirjassa ei mainita tasingon määrää, eikä sitä, mikä on sen velkaa luova osuus kuolinpesälle. Olen ainoa perillinen.
Pienentää se, tasinkolaskelma liitetään perunkirjaan.
Voihan sen sinne liitteeksi laittaa, mutta eihän se ole vainajan velka. Millä perusteella se siis pienentäisi perinnönsaajien perintöveroja?
Voi sua.
Alue: Aihe vapaa
Eikä ole.
Leski saa tasinkoa tuon 20000 näinollen pesään jää 50000€ (lesken omaisuus on 30000 +tasinko 20000€)
Kaksi perillistä. 25000+25000
Molemmilla oma verolaskelma, eli yli 20000€ osuudesta 100€+ 7%*5000€ eli 450€/nuppi, yhteensä 900€
Huom! Jos perillisiä on vain yksi eli perintöosuus on 50000€ maksaa hän huomattavasti enemmän eli 1500€+10%*10000€ (eli 10% 40000€ ylittävästä osuudesta) eli yksin perheessään hän maksaisi 2500€
Tämä on mielenkiintoista koska perheet pienenevät koko ajan eli pesässä on vähemmän jakajia kuin ennen mikä tarkoittaa sitä, että verottajan laskennallinen osuus kasvaa koko ajan!!!