Jos perin isäni omakotitalon mutta nykyinen vaimo jää siihen asumaan, miten maksan perintöveron?

Kuulemma 60% ei maksa perinnöstään veroa, kun ovat niin pieniä. Suomi on rikas maa! No, valtio on, tai ainakin oli.

Tämä on varmaan provo. Mutta, jos ei ole.. Ap kirjoitti, että kyseessä on hänen lapsuuden kotinsa. Onko siis isän ja äidin välinen ositus tehty? Onko isä ja perikunta omistajina jo nyt, ja leski ei lainkaan? Onko isä ollut jossain vaiheessa ainoa omistaja? Onko leski ostanut puolet asunnosta itselleen? Onko avioehtoa? jne. Ap:n kysymykseen ei voi vastata. En tosin jaksa lukea koko ketjua.

Perinnöstä voi kieltäytyä.

Leskeä ei voi väkisin kantaa keinutuolissaan pihalle kämpästä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitäisi poistaa koko perintövero. Moneenko kertaan tämä sosialistien valtio haluaa verottaa ihmisten omaisuutta. 

Kannatan! Mieheni maksoi perintöverot äitinsä kuoltua, seuraavana vuonna isänsä kuoltua ja kahden vuoden kuluttua hän kuoli itse. Minä ja lapset maksettiin taas perintöverot.

Siis samaa omaisuutta verotettiin tuloverojen lisäksi 3 kertaa! 

Ei mitään järkeä. Tämä ei ole, vaikka olenkin vasemmistolainen ja köyhien puolella, sivistysvaltion merkki. Pelkkä rahantekokone. Kansalaiset eivät ole valtiota varten vaan valtio kansalaisia!

Vierailija kirjoitti:

Lasketaanko leskeksi vain aviopuoliso vai pitkäaikainen avopuoliso myös?

Meillä pian ajankohtainen aihe, kun miehen äiti ja tämän miesystävä alkaa olla aika vanhoja ja eivät ole naimisissa, mutta talo on anopin nimissä.

Ja tuo anopin miesystävä osaa olla hyvin kiero persoona... Varsinkin miestäni kohtaan.

Mulla ja miehelläni on yhteisiä lapsia, joten muksujenkaan niskaan ei viitsi perintöä antaa...

Kannattaa kysyä lakimieheltä. Ensinnäkin pitää tarkastaa, että tehty lain mukainen ositus miehen äidin ja tämän kuolleen puolison välillä. Jos ei ole, olette ksessa. Sen voi vielä tehdä. Miehen äidin olisi hyvä tehdä testamentti vaikka niin että lakimiehen lisäksi kaikki aikuiset lapset ovat paikalla. Järkevää olisi vaikka myydä halvalla asunto omille lapsille jo nyt vaikka asuukin siinä. Edunvalvojanakaan omainen ei voi myydä kiinteää omaisuutta, jos äiti joutuu palvelukotiin.

Vierailija kirjoitti:

Tämä on varmaan provo. Mutta, jos ei ole.. Ap kirjoitti, että kyseessä on hänen lapsuuden kotinsa. Onko siis isän ja äidin välinen ositus tehty? Onko isä ja perikunta omistajina jo nyt, ja leski ei lainkaan? Onko isä ollut jossain vaiheessa ainoa omistaja? Onko leski ostanut puolet asunnosta itselleen? Onko avioehtoa? jne. Ap:n kysymykseen ei voi vastata. En tosin jaksa lukea koko ketjua.

Isä on ainoa omistaja. Avioehto todennäköisesti on. Ja oli tai ei niin tilanne on kuitenkin se että leski saa taloon jäädä ja minulle tulee perintöveroa.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Kannatan! Mieheni maksoi perintöverot äitinsä kuoltua, seuraavana vuonna isänsä kuoltua ja kahden vuoden kuluttua hän kuoli itse. Minä ja lapset maksettiin taas perintöverot.

Siis samaa omaisuutta verotettiin tuloverojen lisäksi 3 kertaa! 

Miehesi äidin omaisuus ja hänen isänsä omaisuus olivat eri omaisuudet, joten miehesi maksoi niistä vain kerran ts. esim. ensin äitinsä talon puolikkaasta ja myöhemmin isänsä puolikkaasta. Jos miehesi kuoli kahden vuoden sisällä isänsä kuolemasta, niin siitä osuudesta ei tarvinnut enää maksaa uudestaan veroja. Jos aikaa meni yli kaksi vuotta, niin sitten maksettiin koko summasta. Eli maksimissaan kaksi kertaa verotettiin samaa omaisuutta

Isä voi myydä asunnon sinulle jo nyt tai lahjoittaa

Ja alkaa maksaa vuokraa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä on varmaan provo. Mutta, jos ei ole.. Ap kirjoitti, että kyseessä on hänen lapsuuden kotinsa. Onko siis isän ja äidin välinen ositus tehty? Onko isä ja perikunta omistajina jo nyt, ja leski ei lainkaan? Onko isä ollut jossain vaiheessa ainoa omistaja? Onko leski ostanut puolet asunnosta itselleen? Onko avioehtoa? jne. Ap:n kysymykseen ei voi vastata. En tosin jaksa lukea koko ketjua.

Isä on ainoa omistaja. Avioehto todennäköisesti on. Ja oli tai ei niin tilanne on kuitenkin se että leski saa taloon jäädä ja minulle tulee perintöveroa.

Ap

No tämä on silloin isän tahto, ja hän voisi halutessaan muuttaa tilannetta esim. lahjoituksella/testamentilla/myymällä talon jo eläessään tms.

Vierailija kirjoitti:

Onko mahdollista kieltäytyä osasta perintöä? Esim jos perintönä on talletuksia ja omakotitalo, niin maksaa perintöverot talletuksista, mutta kieltäytyy esim. kiinteistöstä vedoten siihen, ettei kiinteistöllä ole enää arvoa tai sen myyminen on mahdotonta.

Jos kiinteistöllä ei oikeasti ole arvoa, se merkitään perukirjaan arvottomaksi. Silloin se ei kasvata myöskään veron määrää.

Käske sen loisen maksaa. Ei ole äitisi.

Kuka sen tasingon leskelle maksaa? Ja sen määrä ilmenee myöhemmin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vero on tuhansia 300000 euron omaisuudesta. Ei pankki anna lainaa, jos ei ole maksukykyä. Perintövero on väärin.

Ap:n osuus lienee puolet tuosta

Kyllä 150000 omaisuudestakin vero on tuhansia.

https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/omaisuus/perinto/perintoverolaskur…

150000 € omaisuudesta veroluokka I (lähisukulaiset) kuuluva maksaa perintöveroa 15 200,00 €, joten siinä jää voitolle 134800 euroa.

Jospa se leskeksi jäänyt äitipuoli lunastaa tuon osuuden itselleen ottamalla pankista lainaa tai hän testamenttaa omaisuutensa edesmenneen aviomiehensä pojalle.

Minun vanhemmillani oli hyvissä ajoissa tehty keskinäinen testamentti, jolloin isän menehtyessä kaikki hänen varansa ja omaisuuteensa siirretiin äidin nimiin. Samalla säästimme veljeni kanssa perintöveroista, sillä varsinainen perinnönjako meidän välillä tehtiin vasta äitimme kuoltua pari vuotta myöhemmin. Meillä ei ollut mitään typeriä ja tarpeettomia riitoja perinnön suhteen.

Ei ole mitenkään tavatonta, että jäljelle jäänyt leski tärvää koko omaisuuden eläessään. Hänhän saa käyttää sitä tuossa tapauksessa ihan miten haluaa. Myös testamentata sen vaikka uskonnolliselle yhdistykselle. Silloin lapset eivät lopulta saa mitään.

Ei kukaan voi testamentata toisen omaisuutta kenellekään. Tärvätä kyllä voi vaikkapa laiminlyömällä huollot. Periaatteessa omistaja maksaa talon korjaukset.

Entäpä, jos luopuu perintöoikeudestaan ja perintökaaresta ei löydy toista perijää tai halukasta ottamaan vastaan taloa, jossa asustelee asukas ilmaiseksi ja jonka huoltokustannukset kaatuvat syliin. Eihän sellaista kukaan osta.

Jääkö talo silloin kokonaan leskelle, vai meneekö valtiolle. Ja edelleen, asusteleeko se leski vielä silloinkin siinä ilmaiseksi?

Aviopuoliso perii tuossa tapauksessa. Eli leski

Vain jos todella ketään muuta ei ole.

Noinhan siinä luki. Kukaan muu ei ota vastaan

Vierailija kirjoitti:

Kuka sen tasingon leskelle maksaa? Ja sen määrä ilmenee myöhemmin?

Kuolinpesä maksaa. Kun ihminen kuolee, syntyy juridinen käsite nimeltä kuolinpesä. Ositus tehdään niin että osa yhteenlasketusta omaisuudesta jää pesään ja osan saa leski, koska hänen avioliittonsa on päättynyt puolison kuolemaan.

Jos isä on avioitunut uudelleen myöhemmällä iällä, on hyvin todennäköistä että hänen uudella puolisollaan on omaakin omaisuutta. Jos sitä on yhtä paljon kuin kuolleella puolisolla, ositus toimitetaan niin että leski pitää oman omaisuutensa ja koko isän omaisuus jää kuolinpesään perillisten jaettavaksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Okei, jos perittynä on puolikas asunto. Kun leski sitten kuolee, kenelle se hänen puolikas menee? Voiko käydä niin että ap omistaa puoliksi jonkun random tyypin kanssa sen lapsuudenkotinsa?

Tottakai voi käydä noin. Se on ap:n isän oma talo, ellei sitetn ap omista siitä jo nyt jotain. Jos leskellä on lapsi, niin ap perii oman puole talosta ja lesken lapset toisen puolen lesken kuoltua.

Vain jos apn isän leski omistaa siitä talosta jotakin tai saa tasinkona talosta osan. Jos se on apn isän nimissä kokonaan, ei lesken lapsille siitä mitään mene.

Ei pidä paikkaansa. Ap ei ole kertonut, onko isällään ja tämän vaimolla avioehto. Jos ei ole, leski saa tasinkona puolet yhteisestä omaisuudesta. Siihen ei vaikuta yhtään se, kumpi talon tai muun omistaa. Toisin kuin avioerossa, enemmän omistava leski saa tosin pitää oman omaisuutensa. Tässä apn tilanteessa oletusarvo on, ettei leskellä olisi paljoa omaa omaisuutta, jolloin hän saisi osituksessa puolet talosta ja isän perilliset toisen puolen.

Tasingon voi maksaa muutoinkin kuin sillä talolla.

Mikä ei poista lesken asumisoikeutta. Siksi olisi järkevämpi antaa tasinkona se talo kokonaisuudessaan leskelle niin että perillinen pitää muun mitä jää.

Ei tietenkään poista, mutta estää sen että talosta menee myöhemmin *väärään sukuun* osa. Ehdottamassasi tilanteessa koko talo.

Mieluummin koko talo leskelle ja itselle rahat kuin puolet talosta itselle niin ettei sitä taloa pysty käyttämään eikä myymään välttämättä koko loppuelmänsä aikana. Tietysti jos haluaa välttämättä omistaa talon jossa ei voi itse asua, ja jota ei voi itse myydäkään, niin sittenhän tuo on ihannetilanne.

Voithan yrittää maksaa lesken ulos talosta ja myydä asunnon.

Vierailija kirjoitti:

Tässä on syy, miksi en ole avioeron jälkeen mennyt enää uusiin naimisiin vaan pysyn avoliitossa. Edellisen liiton lasteni ei tarvitse kärsiä hallintaoikeudesta. 

Joutaisi perintölakia muutenkin muuttaa ja rajoittaa lesken asumisoikeus 1-2 vuoteen näinä hajoavien avioliittojen aikoina. Tuo säännös on peräisin jostain menneisyydestä. 

Avoliitossa vuokralla siis varmaankin? Tai omassa kämpässä jossa avopuoliso asuu myös, ja on siihen tyytyväinen että jos kuolet ennen häntä, hänellä ei ole kuin pari vuotta aikaa asua tuossa talossasi ennen kuin se laitetaan perijöille lihoiksi.

Jos ei halua avioliiton etuja ja vastuita,. niin silloin ei pidä mennä avioliittoon, eikä vain itkeä sitä että nyyh, miksi ei avioliittolakia muuteta kun haluan väkisin tehdä juridisen sopimuksen kumppanini kanssa, mutta en kuitenkaan suostu sen nimen omaisen sopimuksen ehtoihin!!111

Jos ei halua, niin sitten ei tee. 

Monella meillä on rakastava suhhde, ja haluamme nimen omaan että meidän kuollessa se puoliso ei jää tyhjän päälle. Me siis juuri haluamme sitä että leski saa jäädä yhteiseen kotiin. Lapsilla on omat elämät ja omat rahat, eivät he ole meidän pussilla kärkkymässä perintöä odotellessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä on syy, miksi en ole avioeron jälkeen mennyt enää uusiin naimisiin vaan pysyn avoliitossa. Edellisen liiton lasteni ei tarvitse kärsiä hallintaoikeudesta. 

Joutaisi perintölakia muutenkin muuttaa ja rajoittaa lesken asumisoikeus 1-2 vuoteen näinä hajoavien avioliittojen aikoina. Tuo säännös on peräisin jostain menneisyydestä. 

On kyllä totaalisen idiottimainen laki minunkin mielestäni.

Onneksi vanhempani kuoltua hänen puolisonsa oli niin reilu mies, että maksoi muut ulos talon omistuksista. Olisi voinut myös roikuttaa meitä löysässä hirressa asumisoikeutensa turvin, jos olisi ollut pihi änkyrä luonteeltaan.

Sillä leskellä ei välttämättä ole tuollaiseen rahaa. JA jos leski on pihi, niin onletko sinä perinnön kärkkyjä sitten ahne, vai mistä johtuu ettet pidä vanhempasi tahtoa minään?

Kyllä  se perintövero on monessa tapauksessa ihan  ryöstämistä.   Kun  palkallaan elävät ihmiset ovat ostaneet itselleen omaisuutta, onhan siitä maksettu koko ajan myös   veroja.   Kauppaa tehdessä   tulee aina myös isot varainsiirtoverot.  Perintövero   on aivan epäjohdonmukainen.   Jos leski saa  " omaa " omaisuuttaan "  testamentilla  takaisin  vaikka  hän    on ehkä ollut se   ainoa  jolla oli jo maksettu  perheasunto  olemassa   naimisiin mennessä.  Vaikka se    on ollut sitten myöhemmin  osa   yhteenlasketusta  talosta. Ja taas  siitä  veroja.   Lasten osuus     on jo  ihan kohtuuton   kun varaton yksinhuoltaja   perii  talokiinteistön ja ei ole    rahaa  maksaa  perintöveroa.   Käytännössä ei peri edes mitään .Perintövero  POIS !.