Miten arvostaa ihan tavallista miestä ja suhdetta?

Vierailija kirjoitti:

Voi - samaistun tähän NIIN paljon vaikka olenkin vasta 29v. Oma kumppani on ihan samanlainen. Meillä ei ole vielä lapsia ja mietin pitäisikö nostaa kytkintä ennen kuin tulee mitään vakavampaa.

Meilläkin mies pitää pakottaa matkoille (ja nekin suunnataan korkeintaan jonnekin lähelle eikä yhtään eksoottisempiin paikkoihin.) Mies olisi mielellään kaiken ajan kotona ja ei kaipaa muualle. Se hänelle suotakoon mutta itse tylsistyn suunnattomasti jos olen koko ajan vain kotona. Häntä ei saa oikein ulos ravintoloihinkaan ja jos jonnekin lähdetään niin se on vaan kommentointia siitä miten kallista kaikki on.

Hänet saa seuraksi lähinnä kävelylenkeille ja silloinkin tuntuu ettei ole oikein mitään keskusteltavaa. Mies ei vaan osaa keskustella. Hänen perheensä on ihan samanlaisia tuppisuita ja eivät hekään poistu juurikaan oman pikkukaupunkinsa ulkopuolelle.

Tuntuu jatkuvasti siltä että ollaan kämppiksiä. Henkistä yhteyttä ei ole. Jos yritän ehdottaa yhteistä tekemistä, hän valitsee usein omat projektinsa ennemmin kuin yhteisen ajan. Asiasta ollaan keskusteltu mutta silti tuntuu että viikon jälkeen ollaan palattu samaan tilanteeseen.

Eipä tähän suhteeseen varmaan ole mitään järkeä jäädä jos tuntuu ettei siitä saa mitään irti.

Jos haluat lapsia, aika uudelle suhteelle on NYT. Muutoin saatat huonolla onnella jäädä lapsettomaksi, jos jäät tuohon mietiskelemään, että mitähän tästä tulee. No, ei tule mitään. Saat just tuollaisen suhteen, mitä se on, nykyiseltä mieheltäsi. Hän tarvitsee kumppanikseen toisen nurkkakuntaisen kotihiiren ja sinä menevämmän ja eloisamman kumppanin.

Olen kuullut monen miehen sanovan (valitettavasti), että nyt kun asutaan yhdessä/ollaan kihloissa/mentiin naimisiiin/suhde on vakiintunut, siihen ei tarvitse enää panostaa. Homma hoidettu eli nainen saatu suhteeseen, nyt voi keskittyä omiin asioihinsa. Se on ikään kuin sellainen merkkipaalu vaan tehtävälistassa, johon vedetään ruksi ja sitten siirrytään listassa eteenpäin omiin juttuihin.

Hellyyttä, läheisyyttä, avointa ja rehellistä toista kunnioittavaa keskustelua, huumoria, luottamusta, rakkautta. Siitä on hyvä parisuhde tehty. Edes yksi suudelma ja halaus per päivä riittää siihen että jonkinlainen henkinen ja fyysinen läheisyys pysyy yllä.

Eli mies haluaa naisen pysyvän pois tieltään, valmistelemassa ruokaa ja olemassa päivystystilassa seksiä varten. Olevan tyytyväinen, koska naisella on ruokaa ja koti, eikä nainen joudu kokemaan väkivaltaa.

Jos haluaa jotain enemmän, on epärealistinen ja lapsellinen romantikko, joka on seonnut rakkausromaaneista? 

Oliko niin, että parisuhteen oli tarkoitus tuoda elämään jotain lisäarvoa, vai..? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sitä oppii arvostamaan sillä että dumppaat ukon, kierrät persoonallisuushäiriöisiä pelaajamiehiä pari vuotta ja tajuat että se mikä on sun mielestä tylsää pskaa on itse asiassa ihan vtn hyvää arkea.

Siitä vaan toteuttamaan unelmia.

Tämä.

Harmi kun kommenttisi poistatettiin kirjoitusasun vuoksi. Pointti on kyllä tosi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käytännössä siis tarkoitat suhdetta jossa nainen ei saa mitään kaipaamiaan asioita ja mies saa kaikki ne kaipaamansa plus vielä sen säännöllisen seksin?

Hetkinen... missä avioliitossa mies saa säännöllistä seksiä?

Hyvässä avioliitossa. Siis sellaisessa jossa se mieskin pystyy samaistumaan naisen tarpeisiin. Mutta jos ajatusmaailma on sellainen kuin aikaisemman miehen kuvauksessa jossa vain puuhaillaan omiaan niin ei kai se seksikään niin paljon maistu.

Jaksan aina ihmetellä näitä miehiä jotka ensin monisanaisesti kiroavat miten se vaimo taas vaatii sitä ja tätä mitä pitäisi tehdä ja ette ei sellaista mies jaksa. Ja sitten lopuksi valittavat että "perkele kun se muija ei anna"

Ei se aina niin mene. Minulla on hyvä parisuhde ja hyvä avioliitto. Vaimon halut seksiin ovat vain hiipuneet nopeammin kuin minun. Aiemmin on ollut sairastelua, niin hieman paremmin, mutta halut eivät sanottavasti ole palanneet. Eikä hän itsekään osaa sanoa, missä on vika tai minkä pitäisi olla toisin/paremmin.

Vierailija kirjoitti:

Eli mies haluaa naisen pysyvän pois tieltään, valmistelemassa ruokaa ja olemassa päivystystilassa seksiä varten. Olevan tyytyväinen, koska naisella on ruokaa ja koti, eikä nainen joudu kokemaan väkivaltaa.

Jos haluaa jotain enemmän, on epärealistinen ja lapsellinen romantikko, joka on seonnut rakkausromaaneista? 

Oliko niin, että parisuhteen oli tarkoitus tuoda elämään jotain lisäarvoa, vai..? 

Niinpä. Surullista on, mutta tiedän että näitä miehiä todella on paljon. Ehkä he ovat oppineet tuon parisuhteen mallin kotoaan. Tai sitten eivät oikeasti vain pidä naisista.