Siskontytär sanoi pääsiäislounaalla toivovansa että kuolen

Mulle on ykkösluokalla luokkakaveri sanonut että olisi iloinen jos kuolisin, koska silloin "Maija" olisi hänen paras kaverinsa. ("Maija" oli siis meidän yhteinen kaverimme).

Muistan muutenkin että puhuttiin tappamisesta ja kuolemisesta, vähintäänkin leikeissä aina joku barbi kuoli, tai toinen barbi tappoi toisen, välillä tosi brutaalisti :D. Olen myös itse möläytellyt kaikkia kummallisia, häiriintyneitä juttuja. Meidän pihan lapsilla oli myös leikki jossa pahikset oli aasin n*ssijoita. En tiedä mistä joku oli tuon sanan oppinut, varmaan jostain leffasta tms. Sitä sitten porukalla hoettiin ja juostiin pakoon aasin n*ssijoita. Meistä tuli ihan tavallisia työssäkäyviä aikuisia naisia kuitenkin.

Minua lähinnä kummastuttaa, miten vähä-älyisinä, suorastaan aivottomina näissä ketjuissa 6-vuotiaita - siis alaluokille menossa olevia lapsia - oikein pidetään. Lapsi ei osaa sisäistää kuoleman lopullisuutta ja osaa käsitellä sitä mielessään samalla tavalla kuin aikuiset, mutta kyllä tuota paljon nuoremmatkin lapset jo itkevät kun Bambin äiti tai Simban isä kuolee elokuvassa, tai pelkäävät jos animaatiopupu juoksee metsästäjää karkuun. Ja normaali alakouluikäinen kyllä ymmärtää, ettei kuolema ole mikään positiivinen asia.

Lapset möläyttelevät kaikenlaista noloa tajuamatta, että se on noloa. "Äiti, miks tolla naisella on niin oudot hampaat." Mutta normaali alakouluikäinen ei myöskään tahallaan pahoita kenenkään mieltä. Empatia alkaa kehittyä jo 2-vuotiaalla, ja vaikka se ei ole lapsella ja vielä teinilläkään täydellinen - usein ei aikuisillakaan - niin NORMAALI ekaluokkalainen ei kyllä todellakaan noin vain kerro läheiselle ihmiselle toivovansa tämän kuolemaa. Yleensä lapset katuvat sitäkin, jos vihastuneina ovat sanoneet "toivottavasti kuolet!"

Jos tämä juttu nyt edes oli totta, sitähän ei voi täällä tietää koskaan.

Kuusivuotias on kiinnostunut kuolemasta, mutta ei välttämättä ymmärrä sen sanan merkitystä, kun kaikki elokuvienkin hahmot heräävät kuolleista henkiin. Jos ei ole omaisen kuolemaa kokenut, ei varmasti ymmärrä. Toki tuollaisesta puhuminen (päikkärissäkin voidaan kuulla kaikenlaista) pitää kieltää.

Olisin vastannut, että.älä huoli, Kyllä mä kuilenkin, mutta en vielä pitkään aikaan.

No ei varmasti tuon ikäinen edes ole ymmärtänyt miten inhottavasta asiasta on kyse, kuullut jostain tuollaisen heiton ja nyt vain toisti mitä on kuullut. Tuskin ymmärtää itse asian merkitystä, se on vanhempien tehtävänä selventää mukulalle. Älä ota liian vakavasti.

206 jatkaa, itse muistan lapsuudesta tilanteen missä sanoin n. 5-6 v päiväkodissa hoitajaa huo taksi. Sanoin vaan. Olin sen jostain kuullut, en edes ymmärtänyt mitä se merkitsee joten laukaisin sen vain spontaanisti suustani. No hirveä paskamyrsky siitä sitten tuli päiväkodissa ja kotona, äiti selitti miksi asia on paha. No en laukonut enää huo rakommentteja.

Mutta pointti se, että ei lapsi ihan oikeasti välttämättä ymmärrä mistä on edes kyse.

Jos olisi oma muksu niin olisi jo aikoja sitten pesty suu saippualla ja tanssitettu koivuniemen herraa pieksämäellä. Ei jumalauta ole todellista että penskat saa anteeksi ihan kaikenlaisen sekoilun ja sikailun :(

Mietipä tarkemmin ettet olisi näiden pääsiäiseen liittyvien asioiden takia puhunut jostain ylösnousemuksesta.

Eräs 4 vuotias lapsi sanoi, kun isänsä kuoli, että hyvä kun kuoli. Järkytyin!

Tuollaista seuraa kun ei lasta kasvateta riittävän jämäkästi. Kenenkään kuolemaa ei toivota, ei edes vihapäissään. Joku jo ehdotti ettei lasta kutsuttaisi kylään tuollaisen käytöksen vuoksi. Mielestäni hyvä idea. Tämä konkreettisesti opettaisi lapselle, että törkeällä käytöksellä on seurauksensa.

Miksi ei saisi toivoa toisen kuolemaa?

Tulee mieleen että hän on nähnyt jonkun sanovan jollekin suuttuneena niin, vaikka telkkarissa, ja koki nyt jostain syystä suuttumusta (ei saanut nähdä kaveria koska täti tuli kylään tjsp) ja laukaisi alitajuntaansa jääneen uuden kommentin. Lapsi ei välttämättä tiedä mikä lauseen todellinen tarkoitus on, koska ei ole sitä ihan ymmärtänyt telkkaria katsoessaan, ja on voinut testata alkaako muut vaikka nauramaan kun sanoo niin.

Vierailija kirjoitti:

Miksi ei saisi toivoa toisen kuolemaa?

Varsinkin jos se ihminen on todella ilkeä? Totuus tulee lasten suusta.

Vierailija kirjoitti:

Toivottavasti ei ole ensimmäisiä merkkejä psykopatiasta. Sellainenhan alkaa näkyä jo pienillä lapsilla.

Sieltähän se tuli viimein, psykopatia mainittu! Vielä piruksi ja saatanaksi nimittely uupuu ap-lapsivihatrollilta.

Pikkupenskalle oli luvattu joku kiva juttu, hoploppi tai joku muu retki ja kun sinä menitkin kylään, niin se jäi saamatta.

Osasi fiksuna vielä laskelmoida että nyt loppuu nämä pyhät ja huomenna eskariin eikä toivoakaan siitä hoplopista tai mistälie taas pitkiin aikoihin.

Ei ollut sen kummempaa. Joku tarhassa tokaissut toiselle noin tai telkkarista kuuli. Ei kannata ottaa kaikkia penskojen purkauksia henkilökohtaisesti.

Ne harjoittelee vielä. Kaikkea.