Mä oon tehnyt luokkahypyn
Olen pohtinut sitä paljon viime aikoina. Mutta näin on. Olen tehnyt luokkaretken, luokkahypyn, luokkanousun. Duunariperheestä ponnistanut.
Kommentit (370)
Vierailija kirjoitti:
Olen vilpittömästi iloinen jos joku onnistuu suomessa tuohon. Itse olen duunari perheestä työtön ja koitan hypätä työttömästä keskiluokkaan (tai alempaan keskiluokkaan jos sellainen on).
Toistaiseksi vaikuttaa siltä että pitää alkaa pyrkimään yliopistoon jotta saisi töitä mitä kannattaa tehdä...
Joo, ei pääse yliopistotutkinnolla töihin. Koettu on.
Vierailija kirjoitti:
Kovalla työllä ja opiskelulla hyppäsin ylimpään tulodesibeliin.
Höpölöpö. Menestys on AINA säkää!!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa tämä on täysin mahdollista. Silti moni jättää tämän evään syömättä ja sitten valittavat kaiken olevan epäreilua.
Itsellä onneksi ajatusmaailma on ollut jo kotona lapsena kokoomuslainen, vaikka pienituloisia duunareita olimme. Nyt olen itse puolisoni kanssa ylemmässä keskiluokassa ahkeran opiskelunsa ja työnteon ansiosta. Hänellä sama tilanne, vaikka hänen lapsuuden kotinsa oli landelta ja tulipunainen kommunisti.
Sinä olet vain mistään tietämätön itseään ylentävä possunen. Työttömissä on myös korkeakoulutettuja. Ahkera opiskelu ei ole mikään tae sille, että saa töitä. Minullakin on kiitettävän rivi todistuksessa, mutta ei sillä töitä saa. Ihan jotavaa vessapaperia koko todistus.
Työttömät korkeakoulutetut ovat niitä, jotka eivät ole vielä sisäistäneet, että työnantaja ei maksa hyvistä arvosanoista kuten vanhemmat aikanaan, vaan että niillä hyvillä arvosanoilla hankittuja tietoja ja taitoja kannattaa pyrkiä käyttämään niin, että työnantaja hyötyy niistä rahallisesti vähintään maksetun palkan verran + sivukulut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mekin noustiin välillä keskiluokkaan. Osteltiin talouspaperia ja kaikkea. Tiputtiin sit takaisin köyhällistöön.
Talouspaperia?
Niin se on se mitä rikkaat ostaa vähän niinkuin osakkeita.
Mullakin on varaa talouspaperiin vain jouluna. Ennen oli myös juhannuksena, mutta hinnat nousivat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa tämä on täysin mahdollista. Silti moni jättää tämän evään syömättä ja sitten valittavat kaiken olevan epäreilua.
Itsellä onneksi ajatusmaailma on ollut jo kotona lapsena kokoomuslainen, vaikka pienituloisia duunareita olimme. Nyt olen itse puolisoni kanssa ylemmässä keskiluokassa ahkeran opiskelunsa ja työnteon ansiosta. Hänellä sama tilanne, vaikka hänen lapsuuden kotinsa oli landelta ja tulipunainen kommunisti.
Sinä olet vain mistään tietämätön itseään ylentävä possunen. Työttömissä on myös korkeakoulutettuja. Ahkera opiskelu ei ole mikään tae sille, että saa töitä. Minullakin on kiitettävän rivi todistuksessa, mutta ei sillä töitä saa. Ihan jotavaa vessapaperia koko todistus.
Työttömät korkeakoulutetut ovat niitä, jotka eivät ole vielä sisäistäneet, että työnantaja ei maksa hyvistä arvosanoista kuten vanhemmat aikanaan, vaan että niillä hyvillä arvosanoilla hankittuja tietoja ja taitoja kannattaa pyrkiä käyttämään niin, että työnantaja hyötyy niistä rahallisesti vähintään maksetun palkan verran + sivukulut.
Eiväthän he anna siihen mahdollisuutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elintaso ja koulutusmahdollisuudet kasvaneet Suomessa niin rytinällä että meitä "luokkahyppelijöitä" on todella paljon.
Voiko alemmasta alaluokasta loikata suoraan ylimpään yläluokkaan vai pitääkö mennä askel kerrallaan? Alaluokasta ylempi alaluokka, sitten siitä alempi keskiluokka ja ylempi keskiluokka. Seuraavaksi Ylempi alaluokka ja lopuksi yläluokka.
Sekä alempi että ylempi yläluokka on poissa laskuista, koska rehellisellä työllä ei rikastu, mutta muutoin ylempään keskiluokkaan mennään kyllä askel kerrallaan. Duunariperheestä tutkintoon (tuilla+lainalla). Tuoreella tutkinnolla entry-level töihin ja opintolaina pois. 2-5 vuotta relevanttia työkokemusta hankittuaan palkankorotus ja asuntolaina. Nyt ollaan alemmassa keskiluokassa. Siitä sitten ura kunnolla käyntiin, verkostoidutaan ja (itse)opiskellaan. Yletään, tullaan huippuammattilaiseksi. Asuntolaina maksetuksi päälle nelikymppisenä ja näin duunariperheen vesalla on 6-8 tonnin kuukausipalkka yhdistettynä maksettuun omakotitaloon, pihassa saattaa olla vielä rahoituksella hankittu uusi auto, mutta golf alkaa tuntua ihan järkeenkäyvältä harrastukselta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mekin noustiin välillä keskiluokkaan. Osteltiin talouspaperia ja kaikkea. Tiputtiin sit takaisin köyhällistöön.
Talouspaperia?
Niin se on se mitä rikkaat ostaa vähän niinkuin osakkeita.
Mullakin on varaa talouspaperiin vain jouluna. Ennen oli myös juhannuksena, mutta hinnat nousivat.
Siis oikeastiko?!
Talouspaperi maksaa alle euron rulla
https://www.puuilo.fi/serla-talouspaperi-puoliarkki-4rll?gclid=EAIaIQob…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa tämä on täysin mahdollista. Silti moni jättää tämän evään syömättä ja sitten valittavat kaiken olevan epäreilua.
Itsellä onneksi ajatusmaailma on ollut jo kotona lapsena kokoomuslainen, vaikka pienituloisia duunareita olimme. Nyt olen itse puolisoni kanssa ylemmässä keskiluokassa ahkeran opiskelunsa ja työnteon ansiosta. Hänellä sama tilanne, vaikka hänen lapsuuden kotinsa oli landelta ja tulipunainen kommunisti.
Sinä olet vain mistään tietämätön itseään ylentävä possunen. Työttömissä on myös korkeakoulutettuja. Ahkera opiskelu ei ole mikään tae sille, että saa töitä. Minullakin on kiitettävän rivi todistuksessa, mutta ei sillä töitä saa. Ihan jotavaa vessapaperia koko todistus.
Työttömät korkeakoulutetut ovat niitä, jotka eivät ole vielä sisäistäneet, että työnantaja ei maksa hyvistä arvosanoista kuten vanhemmat aikanaan, vaan että niillä hyvillä arvosanoilla hankittuja tietoja ja taitoja kannattaa pyrkiä käyttämään niin, että työnantaja hyötyy niistä rahallisesti vähintään maksetun palkan verran + sivukulut.
Eiväthän he anna siihen mahdollisuutta.
Kannattaa siinä tapauksessa pyrkiä kertomaan työhaastattelussa omin sanoin mitä osaa, ja jättää ne tutkinnot suosiolla kotiin työhaastatteluun mennessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elintaso ja koulutusmahdollisuudet kasvaneet Suomessa niin rytinällä että meitä "luokkahyppelijöitä" on todella paljon.
Voiko alemmasta alaluokasta loikata suoraan ylimpään yläluokkaan vai pitääkö mennä askel kerrallaan? Alaluokasta ylempi alaluokka, sitten siitä alempi keskiluokka ja ylempi keskiluokka. Seuraavaksi Ylempi alaluokka ja lopuksi yläluokka.
Sekä alempi että ylempi yläluokka on poissa laskuista, koska rehellisellä työllä ei rikastu, mutta muutoin ylempään keskiluokkaan mennään kyllä askel kerrallaan. Duunariperheestä tutkintoon (tuilla+lainalla). Tuoreella tutkinnolla entry-level töihin ja opintolaina pois. 2-5 vuotta relevanttia työkokemusta hankittuaan palkankorotus ja asuntolaina. Nyt ollaan alemmassa keskiluokassa. Siitä sitten ura kunnolla käyntiin, verkostoidutaan ja (itse)opiskellaan. Yletään, tullaan huippuammattilaiseksi. Asuntolaina maksetuksi päälle nelikymppisenä ja näin duunariperheen vesalla on 6-8 tonnin kuukausipalkka yhdistettynä maksettuun omakotitaloon, pihassa saattaa olla vielä rahoituksella hankittu uusi auto, mutta golf alkaa tuntua ihan järkeenkäyvältä harrastukselta.
Muuten olen samaa mieltä, mutta ne luokkahyppijät joita tunnen, on aika tyytyväisiä jo siihen tasaiseen 4000 e / kk palkkaan ja keskijohtoon ja se heille usein riittää.
Yritän etäopiskella diletantiksi. Tähtäimenä alemman keskiluokan pääsykokeet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elintaso ja koulutusmahdollisuudet kasvaneet Suomessa niin rytinällä että meitä "luokkahyppelijöitä" on todella paljon.
Voiko alemmasta alaluokasta loikata suoraan ylimpään yläluokkaan vai pitääkö mennä askel kerrallaan? Alaluokasta ylempi alaluokka, sitten siitä alempi keskiluokka ja ylempi keskiluokka. Seuraavaksi Ylempi alaluokka ja lopuksi yläluokka.
Sekä alempi että ylempi yläluokka on poissa laskuista, koska rehellisellä työllä ei rikastu, mutta muutoin ylempään keskiluokkaan mennään kyllä askel kerrallaan. Duunariperheestä tutkintoon (tuilla+lainalla). Tuoreella tutkinnolla entry-level töihin ja opintolaina pois. 2-5 vuotta relevanttia työkokemusta hankittuaan palkankorotus ja asuntolaina. Nyt ollaan alemmassa keskiluokassa. Siitä sitten ura kunnolla käyntiin, verkostoidutaan ja (itse)opiskellaan. Yletään, tullaan huippuammattilaiseksi. Asuntolaina maksetuksi päälle nelikymppisenä ja näin duunariperheen vesalla on 6-8 tonnin kuukausipalkka yhdistettynä maksettuun omakotitaloon, pihassa saattaa olla vielä rahoituksella hankittu uusi auto, mutta golf alkaa tuntua ihan järkeenkäyvältä harrastukselta.
Muuten olen samaa mieltä, mutta ne luokkahyppijät joita tunnen, on aika tyytyväisiä jo siihen tasaiseen 4000 e / kk palkkaan ja keskijohtoon ja se heille usein riittää.
Hyvinkin riittää, mutta jos olisin jättänyt luokkahyppyjen kuvauksen alempaan keskiluokkaan, niin vastaukseni olisi jäänyt hieman vajaaksi.
Minä en lokeroi itseäni, en myöskään muita ihmisiä luokkiin. Eikö tuollainen ajattelutapa ole peräisin jostain keski-ajalta?
En osaa nähdä, että koulutus, asuinpaikka, työ tai tulotaso tekisivät ihmisistä pohjimmiltaan kovinkaan erilaisia. Kun hieman pintaa rapsutetaan, ovat ihmiset hämmästyttävän samanlaisia "luokistaan" huolimatta.
Ihmiseltä joka kokee tarvetta kohottaa itseään muiden yläpuolelle, on jäänyt sisäistämättä jokin aivan oleellinen asia elämää, ihmiskuntaa ja itseään koskien.
-Kapanteri.- kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kovalla työllä ja opiskelulla hyppäsin ylimpään tulodesibeliin.
Höpölöpö. Menestys on AINA säkää!!
Olen jo vanhempi ihminen mutta muistan ajan jolloin kävin yliopiston lukusalissa lukemassa. Siellä oli nuoria ihmisiä jotka istuivat lukemassa aamusta iltamyöhään joka päivä. Ajattelin silloin, että täällä ovat ihmiset eivät usko elämässä tuuriin vaan kovaan työhön. En tiedä miten heille on elämässä käynyt mutta itselleni on käynyt ihan hyvin, ja tuuria ei ole ollut mukana yhtään.
Mää ole kyllä ihan luokattoman omaluokkainen.
Tein taas happihypyn, tekee hyvää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elintaso ja koulutusmahdollisuudet kasvaneet Suomessa niin rytinällä että meitä "luokkahyppelijöitä" on todella paljon.
Voiko alemmasta alaluokasta loikata suoraan ylimpään yläluokkaan vai pitääkö mennä askel kerrallaan? Alaluokasta ylempi alaluokka, sitten siitä alempi keskiluokka ja ylempi keskiluokka. Seuraavaksi Ylempi alaluokka ja lopuksi yläluokka.
Sekä alempi että ylempi yläluokka on poissa laskuista, koska rehellisellä työllä ei rikastu, mutta muutoin ylempään keskiluokkaan mennään kyllä askel kerrallaan. Duunariperheestä tutkintoon (tuilla+lainalla). Tuoreella tutkinnolla entry-level töihin ja opintolaina pois. 2-5 vuotta relevanttia työkokemusta hankittuaan palkankorotus ja asuntolaina. Nyt ollaan alemmassa keskiluokassa. Siitä sitten ura kunnolla käyntiin, verkostoidutaan ja (itse)opiskellaan. Yletään, tullaan huippuammattilaiseksi. Asuntolaina maksetuksi päälle nelikymppisenä ja näin duunariperheen vesalla on 6-8 tonnin kuukausipalkka yhdistettynä maksettuun omakotitaloon, pihassa saattaa olla vielä rahoituksella hankittu uusi auto, mutta golf alkaa tuntua ihan järkeenkäyvältä harrastukselta.
Ihanan keskiluokkaista!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa tämä on täysin mahdollista. Silti moni jättää tämän evään syömättä ja sitten valittavat kaiken olevan epäreilua.
Itsellä onneksi ajatusmaailma on ollut jo kotona lapsena kokoomuslainen, vaikka pienituloisia duunareita olimme. Nyt olen itse puolisoni kanssa ylemmässä keskiluokassa ahkeran opiskelunsa ja työnteon ansiosta. Hänellä sama tilanne, vaikka hänen lapsuuden kotinsa oli landelta ja tulipunainen kommunisti.
Minkä alan oppineita olette?
odotamme edelleen vastausta.
Hyppäsin johtopäätökseen, oman elämän CEO.
Vierailija kirjoitti:
Minä en lokeroi itseäni, en myöskään muita ihmisiä luokkiin. Eikö tuollainen ajattelutapa ole peräisin jostain keski-ajalta?
En osaa nähdä, että koulutus, asuinpaikka, työ tai tulotaso tekisivät ihmisistä pohjimmiltaan kovinkaan erilaisia. Kun hieman pintaa rapsutetaan, ovat ihmiset hämmästyttävän samanlaisia "luokistaan" huolimatta.
Ihmiseltä joka kokee tarvetta kohottaa itseään muiden yläpuolelle, on jäänyt sisäistämättä jokin aivan oleellinen asia elämää, ihmiskuntaa ja itseään koskien.
Kyllähän tuo luokkateorian mukainen luokkajako on mennyttä maailmaa, mutta mielenkiinnon kohteista ne erot tulevat. Jos omat mielenkiinnon kohteet liikkuvat akselilla "kylpyhuoneremontti, maksaako 30k vai 40k", "ulkomaanmatkat, minne seuraavaksi" tai "onko tesla järkevä talviauto", niin duunarikavereiden kanssa yhteisiä puheenaiheita on etsittävä lähinnä säistä. Ei sillä, että kulutuskeskeisyys olisi mitenkään määrittelevä, mutta illanistujaisten puheenaiheet kyllä ovat kovin yksipuoliset koskien punalaputettujen sihtileipien laadukkuutta tai bensiinin hinnannousun kauhistelua.
Voiko alemmasta alaluokasta loikata suoraan ylimpään yläluokkaan vai pitääkö mennä askel kerrallaan? Alaluokasta ylempi alaluokka, sitten siitä alempi keskiluokka ja ylempi keskiluokka. Seuraavaksi Ylempi alaluokka ja lopuksi yläluokka.