Sisarukseni ovat saaneet enemmän taloudellista tukea vanhemmiltamme
Tilanne on se, että minulla on kaksi itseäni huomattavasti vanhempaa sisarusta, ikäeroa +10 vuotta. Kun sisarusteni lapset olivat pienempiä, hoitivat vanhempamme heitä usein, äiti haki tarhasta, olivat viikonloppuisin yökylässä jne. Lisäksi vanhempani ovat tukeneet sisarusteni lapsia muun muassa kalliiden harrastusvälineiden hankinnoissa, autokoulussa, kielimatkoissa sekä noin 20 vuoden ajan antaneet rahalahjoja jouluisin ja synttäreinä. Yhteensä puhutaan jo todella isoista summista, mitä vuosien varrella on kertynyt.
Nyt minulla on pienet tarhaikäiset lapset, mutta vanhempani ovat jo niin iäkkäitä, etteivät jaksa auttaa lasten hoidossa juurikaan. Jos mennään kylään, niin äiti kyllä leikkii lasten kanssa, mutta eivät ole koskaan hoidossa. Myös eläkkeelle siirtymisen ja tulojen putoamisen johdosta minun perhettäni ei juuri ole taloudellisesti tuettu (kenelläkään meistä sisaruksista ei ole ollut suurta tarvetta taloudelliseen avustukseen, olemme kaikki työssäkäyviä, se sanottakoon).
Sen sijaan huomaan kuinka vanhempani tukeutuvat yhä enemmän minuun kun alkavat itse tarvita apua muun muassa tietokoneasioissa. Sisarusteni lapset ovat jo aikuisia ja heillä omat jutut, sisaruksista toinen muuttanut ulkomaille ja toinen kiireinen yrittäjä. Jotenkin tuntuu, että minulle on jäänyt nyt se lyhyin tikku käteen ja se v*tuttaa.
Miten ottaa mielestäni epäreilu tilanne puheeksi vanhempien kanssa?
Kommentit (122)
Vierailija kirjoitti:
Sinun pitää sanoa vanhemmillesi kylmästi vaan, että pitäkää vähemmän yhteyttä sinuun ja enemmän sisaruksiisi.
Juuri näin.
Muuttaessani ulkomaille en kyllä enää huolehtinut vanhempieni asioista samalla tavalla kuin paikkakunnalle jäänyt sisareni. Vähän vaikea ulkomailta oli hoitaa niitä asioita.
Vierailija kirjoitti:
Missä on kiitollisuus ylipäätään siitä että olet saanut kuitenkin kasvaa turvallisessa kodissa ja sulla on ollut ruokaa ja vaatteet? Monilla on asiat huonommin.
Tämä. Monesti kiittämättömiä ovat lapset jotka saaneet ns kaiken, toista se on alkkisperheen lapsilla.
Puhu asiasta sisarustesi kanssa, mutta älä kuormita asiaa jo vanhoilla vanhemmillasi. Ehkä sisarukset ottavat enemmän yhteyttä, kun tajuavat tilanteesi.
Mitäs jos sanoisit sisaruksille että koska sinä et saa apuja mistään lasten hoitoon, niin et ehdi auttaa vanhempiani, joten se on heidän tehtävänsä.
Kyllä minä heti paikalla keskustelisin vanhempieni kanssa kertoen tuon, kitä ap avauksessasi kerroit. Sanot heille , että sinulla on todella pahamieli asiasta ja ymmärät ne olosuhteet mitkä oli lapsuudessasi ja myös nyt. Mikäli heillä on omaisuutta , pyytäisin heitä hyvittämään asiat tekemällä sellaisen testamentin , jossa saisit enemmän ,kuin nämä sisaresi ja sinulle tulisi hyvä mieli.
Mikäli he eivät halua ymmärtää asiaa, eivätkä tee mitään asian korjaamiseksi, olisin hyvin etäällä heistä ja osallistuisin mahdollisimman vähän heidän elämään.
Tämä olisi oikeudenmukaista.
Vierailija kirjoitti:
Minusta lapsia hankkiessa täytyisi vanhempien lähtökohtaisesti pyrkiä kohtelemaan kaikkia lapsiaan tasavertaisesti. En itse olisi katkera rahasta, mutta tiedän, miten kullanarvoista hoitoapu voi olla pikkulapsiaikana. Sitä ei voi edes mitata rahassa. Minulla olisi vanhempana todella huono omatunto, jos olisin jättänyt yhden lapsista pulaan, mutta auttanut muita.
Mietipä. Sisarusten lapset ovat 20- vuotiaita, aloittajan pieniä. Vanhemmat vauvoja.
Minuun kolahti, kun vanhimman lapsen lapset olivst pieniä, olin alle 60. Kuopuksen lapset, vaikka kauan olleet yhdessä ovat alle 4- vuotiaita.
En millään uskalla heitä.ottaa hoitoon 78- vuotiaana.
Vierailija kirjoitti:
Ärsyttää lukea näistä lapaslapsista, jotka vanhemnat tehneet perinnöttömiksi ja kertoneet siitä lapselle ja sitten lapset yhä ovat niin lapasia etteivät voi katkaista välejä vaan auttavat vanhuuden päivinä kun taas suosikkilapset vähät välittävät ja siitä palkitaan ja vanhemmat tykkäävät heistä silti enemmän ja syntipukkia sortavat ja odottavat häneltä apua. Joo, ei ole tuollainen tilanne ap:lla, mutta paljon saa lukea noita tarinoita.
Kävin vanhempaani katsomassa dementiakodissa ja istuimme siellä oleskelutilassa ja kuulin vierestä kuinka erään vanhuksen ilmeistä syntipukkilasta ripitettiin vanhuksen toimesta. Kaikista lapsuusmuistoista muisti lasta syyllistävän muiston, kuinka oli tehnyt jotain pahaa lapsena. Särähti korvaan pahasti.
Siis oikeesti, etyä vaikka sinkulle pitäisi rahana hyvittää ne tunnit joita olen katsonut toisen sisaruksen lapsia?
Toisaalta kuopukset, kuten aloittaja, ovat voineet saada runsaamman lapsuuden kun isommat jo naimisissa .
Hoida nyt vaan iltatähden velvollisuuksia. Sen takia sinut tehtiinkin. Olit kyllä myös aika lellitty pienenä.
Kyllä muakin ottaisi aivoon, jos sisarusten lapset olis saanu pitkään rahalahjoja ja omat lapset jäis paljon vähemmälle.
Fiksut isovanhemmat ovat tasapuolisia lastenlapsiaan kohtaan.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä muakin ottaisi aivoon, jos sisarusten lapset olis saanu pitkään rahalahjoja ja omat lapset jäis paljon vähemmälle.
Fiksut isovanhemmat ovat tasapuolisia lastenlapsiaan kohtaan.
No miten tuo onnistuu, jos on iso ikäero ja toisten lasten kohdalla ollaan jo eläkkeellä. Ei silloin ole enää rahaa samalla tavalla lahjoitettavana.
Vierailija kirjoitti:
Hoida nyt vaan iltatähden velvollisuuksia. Sen takia sinut tehtiinkin. Olit kyllä myös aika lellitty pienenä.
Jep. Sinä sait kaiken mitä me ei saatu. Sulle maksettiin ajokortti ja ostettiin jopa auto, mikä taas ei tullut kuuloonkaan meidän aikana.
Kaveripiirissäni on tapaus, jossa isolla ikäerolla syntyneiden lasten vanhemmat olivat avanneet sijoitustilin kuopuksen mahdollisille tuleville lapsille samaan aikaan, kun esikoinen sai ensimmäisen lapsensa. Laittoivat tilille aina saman summan rahaa, mitä esikoisen lapset saivat lahjana. Kuopus eli siis kaverini sai tilin käyttöönsä, kun hänen lapsensa syntyi. Oli muuten aika iso potti rahaa. Sitä ei vuosien varrella helposti huomaa kuinka paljon se tekee kun antaa rahalahjan aina merkkipäivänä ja tukee vähän siellä sun täällä. Kaverilla onkin tosi hyvät välit koko perheeseensä, en ihmettele.
Sano vanhemmillesi, että antavat sinulle lisää rahaa tai vedät välit.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä muakin ottaisi aivoon, jos sisarusten lapset olis saanu pitkään rahalahjoja ja omat lapset jäis paljon vähemmälle.
Fiksut isovanhemmat ovat tasapuolisia lastenlapsiaan kohtaan.
Tuo ei vaan onnistu välttämättä käytännössä. Lahjoita nyt rahaa kuukausittan lapsenlapsille, mutta jos tulee lisää lapsia jäätyäni eläkkeelle, niin en vaan voi antaa samaa rahaa kaikille takautuvasti.
Nämä tämmöset tuntuvat niin turhanpäiväiseltä valitukselta. Olen juuri menettänyt toisenkin vanhempani, antaisin mitä vaan, että saisin hänet takaisin. Sen perintöosuutenikin.
Mikä ihmeen epäreilu tilanne? Tilanne on nyt mikä on. Vanhempasi ovat jo eläkkeellä ja heillä on vähemmän rahaa käytössä. Yksi sisaruksistasi asuu ulkomailla, joten sen takia varmaan ovat sinuun enemmän yhteydessä. Ehkä voisivat pitää enemmän yhteyttä toiseen sisarukseesi, joka asuu Suomessa.
Vierailija kirjoitti:
Kaveripiirissäni on tapaus, jossa isolla ikäerolla syntyneiden lasten vanhemmat olivat avanneet sijoitustilin kuopuksen mahdollisille tuleville lapsille samaan aikaan, kun esikoinen sai ensimmäisen lapsensa. Laittoivat tilille aina saman summan rahaa, mitä esikoisen lapset saivat lahjana. Kuopus eli siis kaverini sai tilin käyttöönsä, kun hänen lapsensa syntyi. Oli muuten aika iso potti rahaa. Sitä ei vuosien varrella helposti huomaa kuinka paljon se tekee kun antaa rahalahjan aina merkkipäivänä ja tukee vähän siellä sun täällä. Kaverilla onkin tosi hyvät välit koko perheeseensä, en ihmettele.
Miten avataan tili lapselle, joka ei ole edes syntynyt vielä? Kirjoitit, että sijoitustili avattiin kuopuksen mahdollisille tuleville lapsille?
Miksi haluat väkisin haastaa riitaa (vanhojen) vanhempiesi kanssa ?
Kuulostaa itsekkäältä ja turhalta. Miksi vaikeutat elämääsi tuollaisia miettimällä? Ne kun ei siitä miksikään muutu. Mieti haluatko olla ärsyttävä, katkera ja kateellinen ihminen vai jotain muuta.