Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Diabetes 2 remissioon
30.03.2023 |
Onko keskustelijoiden joukossa ihmisiä jotka ovat päässeet eroon 2 tyypin diabetes lääkityksestä? Ja pystyneet pitämään sen poissa kauan?
Laittakaa parhaat vinkkinne onnistumiseen, selvää on tietenkin, että laihtuminen auttaa. Mutta ruokavaliossa on varmaan muitakin hyviä ainesosia ja pahoja? Kuulisin mielelläni, ja poimisin parhaat vinkit.
Entä mikä on ollut liikunnan merkitys?
Kommentit (681)
Vierailija kirjoitti:
Mitenkäs jos sattuisi teille vhh täydellisen terveille tulemaan joku vakava sairaus tai sydän lähtisi reistailemaan, menettekö lääkäriin vai petraatteko ruokavaliota itseoppineiden gurujen kirjoja lukien?
Älä jauha paskaa kun sinulla ei ole mitään kokemusta asiasta eikä mitään tietoa erilaisista vhh-ruokavalioista. Ruokavalion toimuvuuden voi itse kukin todentaa laboratoriomittauksilla viimekädessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sokeritauti, nimensä mukaan sen saa sokerista.
No ei nyt sentään. Mun papalla oli kakkostyypin diabetes. Hän ei syönyt sokeria tarkoituksella oikein koskaan. Juoksi todella pitkiä juoksulenkkejä vielä iäkkäänäkin. Oli todella hoikka.
Vierailija kirjoitti:
Mitenkäs jos sattuisi teille vhh täydellisen terveille tulemaan joku vakava sairaus tai sydän lähtisi reistailemaan, menettekö lääkäriin vai petraatteko ruokavaliota itseoppineiden gurujen kirjoja lukien?
Lääketiede ymmärsi jo 1900-luvun alussa (saattoi olla jopa aikaisemmin), että diabeteksen hoidossa auttoi hyvin yksinkertainen asia. Kun sairaus on tullut sokeria syömällä, niin vähentämällä sokerin määrää ruokavaliossa, potilaiden olo parani ja sairauden oireet hävisivät.
Mutta, nykyään ihan virallisten ohjeistusten mukaan saa syödä pullaa ja muuta hiilihöttöä, asia kun korjataan lääkityksellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sokeritauti, nimensä mukaan sen saa sokerista.
No ei nyt sentään. Mun papalla oli kakkostyypin diabetes. Hän ei syönyt sokeria tarkoituksella oikein koskaan. Juoksi todella pitkiä juoksulenkkejä vielä iäkkäänäkin. Oli todella hoikka.
Kaikesta hiilihydraateista tulee sokeria sen jälkeen kun ruoka menee käkättimestä alas. Ihan kaikesta. Niin niistä "hyvistä" kuin huonoistakin hiilihydraateista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko maksan kunto tsekattu? Rasvamaksa on nykyään tosi yleinen ja kuormittunut maksa aiheuttaa häiriöitä myös sokeriaineenvaihduntaan. Tosin siihen on sama hoito, kun 2 tyypin diabetekseenkin. Laihtuminen, liikunnan lisääminen, vhh-ruokavalio ja prosessoidun ruuan poistaminen ruokavaliosta. Hyviä rasvoja pitää elimistön saada ja hiilarit mitä tulee, niin laadukkaista ja kuitupitoisista lähteistä. Mikrot ja makrot kuntoon.
Antti Heikkilähän on kirjoittanut aiheesta useammankin kirjan, jotka tosin ovat ehkä vähän kiistanalaisia, mutta eipä maksa mitään kokeilla elämänmuutosta. Mieluummin itse hoitaisin niitä elintapoja, jotka todennäköisesti ovat myötävaikuttaneet elimistön häiriötilan syntymiseen, kuin söisin loppuelämän pillereitä vaivaan. Tai ainakin yrittäisin ensin luonnollisia konsteja ja sitten lääke, jos dieetti ja aktiivisempi elämäntapa eivät auta.
Hippokrateskin sanoi, että olkoon ruoka lääkkeesi. Tsemppiä kaikille tavoitteiden saavuttamisessa, toivon teille terveyttä ja hyvää oloa!
Diabeetikkojen vuosikokeisiin kuuluu maksa/ munuaiskokeet , sydänfilmi, veriarvot.
Lääkkeet ovat pahasta, sanoo Heikkilä. Jokainen saa parantaa syöpänsä gavujuomilla, voikukilla ja pakurikäävillä ja lisäravinteilla.
Ei se ole minulta pois.
No ei kuulu. Minulla on kakkostyypin diabetes ja sydänfilmissä en ole ollut koskaan. Veren sokerit tarkistetaan kerran vuodessa ja samalla otetaan maksa-arvot.
Itseäni ärsyttää aina nämä puheet elintasosairaudesta, itse hankitusta sairaudesta tai liikalihavuudesta. On meitä kakkostyypin diabeetikkoja myös hoikkia ja hyväkuntoisia. Itsellä se puhkesi viidenkymmenen vuoden iässä. Voisin kuvitella, että monen kymmenen vuoden kamalassa stressillä on ollut oma vaikutuksensa, ainakin sitä pidetään riskitekijänä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitenkäs jos sattuisi teille vhh täydellisen terveille tulemaan joku vakava sairaus tai sydän lähtisi reistailemaan, menettekö lääkäriin vai petraatteko ruokavaliota itseoppineiden gurujen kirjoja lukien?
Lääketiede ymmärsi jo 1900-luvun alussa (saattoi olla jopa aikaisemmin), että diabeteksen hoidossa auttoi hyvin yksinkertainen asia. Kun sairaus on tullut sokeria syömällä, niin vähentämällä sokerin määrää ruokavaliossa, potilaiden olo parani ja sairauden oireet hävisivät.
Mutta, nykyään ihan virallisten ohjeistusten mukaan saa syödä pullaa ja muuta hiilihöttöä, asia kun korjataan lääkityksellä.
Tämä. Ei ole tarkoituskaan saada sairautta remissioon, ainoastaan ylläpitää lääkeriippuvuutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mittasin paastoverensokerini ja näytti 6.0 eli ei vielä katastrofi, mutta kannattaa varmaan seurata.
Ylipainoa minulla on muutama kilo (4)koetan nyt niistä päästä eroon. Olen syönyt aika terveellisesti ja vähän, koska liikunta on vähäistä vamman takia. Nukun hirveän huonositi ja stressaan kaikesta joutavastakin, saati nyt kun kaiken maailman uhkia on olemassa.
Jätän nyt hedelmät pois ruokavaliostani, ne maistuvatkin oikeastaan liian makealta, ja yhden päivässä olen syönyt keskimäärin.
Mutta en aio hirveitä määriä proteiinia ruveta syömään, vaan pysyn siinä 50 grammaa kalaa tai kanaa päivässä. Raejuustoa ehkä voisi enemmän syödä ja vaikka munia proteiinilisäksi.
Hirveän vaikea on kyllä parantaa ruokavaliota, kun se on aika lähellä suositellussa pysynyt.
Sukurasitusta kyllä on, molemmilla vanhemmillani oli diabetes 2.
Vaikuttaako ikäåntyminen sokeriaineenvaihdunnan häiriöihin?
Sisareni on aina ollut 50- kiloinen. Hyvin vaikeahoitoinen db n. 80 vuoden iässä. Nyt on 90 ja lääkehoito pitää alke kymmenessä arvot.
Samalla lailla laihalla veljelläni oli, hän sai insuliinia. N. 70 - vuotiaana alkoi, kuoli 84, jotain repesi vatsassa.Ei 2tyypin diabetes riipu painosta, vaan syödystä ravinnosta.
No riippuuhan. Lue nyt ensin asiasta ennen netissä öyhöttämistä. Voihan se toki olla ikävää jos olet lihava ja yrität keksiä tekosyitä olla laihduttamatta.
Eihän riipu.
Riippuu täysin painosta, jonka tässä tapauksessa yhdistän läskiin. Onko tämä joku läskien realimaailmasta pakoa, että väitetään etteikö lihavuus aiheuttaisi tyypin 2 diabetesta?
JOkainen voisi lukea vaikka tämän artikkelin: http:// pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/29397563/
Insulin resistance in obesity: an overview of fundamental alterations
In particular, obesity is strongly associated with the development of insulin resistance,
Ihminen ei ole läski!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitenkäs jos sattuisi teille vhh täydellisen terveille tulemaan joku vakava sairaus tai sydän lähtisi reistailemaan, menettekö lääkäriin vai petraatteko ruokavaliota itseoppineiden gurujen kirjoja lukien?
Todennäköisesti tekisin molemmat. Mutta, nuo ei ole kyllä mitenkään samanarvoisia asioita. Mitä taas tulee tuohon ruokavalioon, niin kannattaa ensi kerralla kysyä siltä lääkäriltä, että kuinka paljon se on opiskellut ravintotieteitä. Todennäköisyys siihen, että ei pätkän vertaa, on hämmästyttävän suuri. Ravintotiede kun ei taida vieläkään kuulua pakollisiin opintoihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko maksan kunto tsekattu? Rasvamaksa on nykyään tosi yleinen ja kuormittunut maksa aiheuttaa häiriöitä myös sokeriaineenvaihduntaan. Tosin siihen on sama hoito, kun 2 tyypin diabetekseenkin. Laihtuminen, liikunnan lisääminen, vhh-ruokavalio ja prosessoidun ruuan poistaminen ruokavaliosta. Hyviä rasvoja pitää elimistön saada ja hiilarit mitä tulee, niin laadukkaista ja kuitupitoisista lähteistä. Mikrot ja makrot kuntoon.
Antti Heikkilähän on kirjoittanut aiheesta useammankin kirjan, jotka tosin ovat ehkä vähän kiistanalaisia, mutta eipä maksa mitään kokeilla elämänmuutosta. Mieluummin itse hoitaisin niitä elintapoja, jotka todennäköisesti ovat myötävaikuttaneet elimistön häiriötilan syntymiseen, kuin söisin loppuelämän pillereitä vaivaan. Tai ainakin yrittäisin ensin luonnollisia konsteja ja sitten lääke, jos dieetti ja aktiivisempi elämäntapa eivät auta.
Hippokrateskin sanoi, että olkoon ruoka lääkkeesi. Tsemppiä kaikille tavoitteiden saavuttamisessa, toivon teille terveyttä ja hyvää oloa!
Diabeetikkojen vuosikokeisiin kuuluu maksa/ munuaiskokeet , sydänfilmi, veriarvot.
Lääkkeet ovat pahasta, sanoo Heikkilä. Jokainen saa parantaa syöpänsä gavujuomilla, voikukilla ja pakurikäävillä ja lisäravinteilla.
Ei se ole minulta pois.No ei kuulu. Minulla on kakkostyypin diabetes ja sydänfilmissä en ole ollut koskaan. Veren sokerit tarkistetaan kerran vuodessa ja samalla otetaan maksa-arvot.
Itseäni ärsyttää aina nämä puheet elintasosairaudesta, itse hankitusta sairaudesta tai liikalihavuudesta. On meitä kakkostyypin diabeetikkoja myös hoikkia ja hyväkuntoisia. Itsellä se puhkesi viidenkymmenen vuoden iässä. Voisin kuvitella, että monen kymmenen vuoden kamalassa stressillä on ollut oma vaikutuksensa, ainakin sitä pidetään riskitekijänä.
Meilläpäin kuuluu db vuositarkastukseen, ihan terveyskeskuksen lähetteellä. Silmänpohjan kuvaus kolmen vuoden välein.
Olen kokenut oikein hyväksi täällä tämän hoidon vaikken lääköriä näe. Db-hoitajan kautta hoituvat asian.
Niin ja jalkojen tarkastus kerran vuodessa että tunto ja verenkierto toimii.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sokeritauti, nimensä mukaan sen saa sokerista.
No ei nyt sentään. Mun papalla oli kakkostyypin diabetes. Hän ei syönyt sokeria tarkoituksella oikein koskaan. Juoksi todella pitkiä juoksulenkkejä vielä iäkkäänäkin. Oli todella hoikka.
Voi voi, Pappasi söi sokeria tarkoituksella ihan joka ikinen päivä. Sokerilla oli vaan toinen kutsumanimi. Joskus sitä kutsutaan perunaksi, joskus taas leiväksi jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mittasin paastoverensokerini ja näytti 6.0 eli ei vielä katastrofi, mutta kannattaa varmaan seurata.
Ylipainoa minulla on muutama kilo (4)koetan nyt niistä päästä eroon. Olen syönyt aika terveellisesti ja vähän, koska liikunta on vähäistä vamman takia. Nukun hirveän huonositi ja stressaan kaikesta joutavastakin, saati nyt kun kaiken maailman uhkia on olemassa.
Jätän nyt hedelmät pois ruokavaliostani, ne maistuvatkin oikeastaan liian makealta, ja yhden päivässä olen syönyt keskimäärin.
Mutta en aio hirveitä määriä proteiinia ruveta syömään, vaan pysyn siinä 50 grammaa kalaa tai kanaa päivässä. Raejuustoa ehkä voisi enemmän syödä ja vaikka munia proteiinilisäksi.
Hirveän vaikea on kyllä parantaa ruokavaliota, kun se on aika lähellä suositellussa pysynyt.
Sukurasitusta kyllä on, molemmilla vanhemmillani oli diabetes 2.
Vaikuttaako ikäåntyminen sokeriaineenvaihdunnan häiriöihin?
Sisareni on aina ollut 50- kiloinen. Hyvin vaikeahoitoinen db n. 80 vuoden iässä. Nyt on 90 ja lääkehoito pitää alke kymmenessä arvot.
Samalla lailla laihalla veljelläni oli, hän sai insuliinia. N. 70 - vuotiaana alkoi, kuoli 84, jotain repesi vatsassa.Ei 2tyypin diabetes riipu painosta, vaan syödystä ravinnosta.
No riippuuhan. Lue nyt ensin asiasta ennen netissä öyhöttämistä. Voihan se toki olla ikävää jos olet lihava ja yrität keksiä tekosyitä olla laihduttamatta.
Eihän riipu.
Riippuu täysin painosta, jonka tässä tapauksessa yhdistän läskiin. Onko tämä joku läskien realimaailmasta pakoa, että väitetään etteikö lihavuus aiheuttaisi tyypin 2 diabetesta?
JOkainen voisi lukea vaikka tämän artikkelin: http:// pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/29397563/
Insulin resistance in obesity: an overview of fundamental alterations
In particular, obesity is strongly associated with the development of insulin resistance,
Ihminen ei ole läski!
Jaa, läskit ovat läskejä, mikseivät olisi? Tässä nähdään taas miten haitallinen ja kallis mielisairaus tämä lihavuuden normalisointi on yhteiskunnalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitenkäs jos sattuisi teille vhh täydellisen terveille tulemaan joku vakava sairaus tai sydän lähtisi reistailemaan, menettekö lääkäriin vai petraatteko ruokavaliota itseoppineiden gurujen kirjoja lukien?
Todennäköisesti tekisin molemmat. Mutta, nuo ei ole kyllä mitenkään samanarvoisia asioita. Mitä taas tulee tuohon ruokavalioon, niin kannattaa ensi kerralla kysyä siltä lääkäriltä, että kuinka paljon se on opiskellut ravintotieteitä. Todennäköisyys siihen, että ei pätkän vertaa, on hämmästyttävän suuri. Ravintotiede kun ei taida vieläkään kuulua pakollisiin opintoihin.
Diabeteshoitajan kanssa yleensä keskustellaan, ei lääkärit käytä aikaansa.
Kaksi kurssia joilla olen käynyt on nimenomaan ollut ravintotieteilijöiden pitämiä.
Rasvoista, katselin äsken, jopa iltalehden artikkelissa on rasvan määrä ensimmäisenä tarkkailtavana sokeritasapainossa.
Toki saa syödä raskaita eläinrasvoja kuka tahtoo, minä en.
Vielä ilkeilen. Sain dp 73- vuotiaana. Tavallista kotiruokaa ja fyysistä työtä tehneenä.
Siis olenko terveempi kuin 30- 50 vuotiaat jotka kamppailevat jo siinä iässä arvojensa kanssa parantaen niitä pekonin syönnillä.
Mietin vaan, kaikki sairaudet ovat minkäikäisenä tahansa ikäviä, nuo "luonnonparantajat" ovat vaan niin kovia syyllistämään muita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitenkäs jos sattuisi teille vhh täydellisen terveille tulemaan joku vakava sairaus tai sydän lähtisi reistailemaan, menettekö lääkäriin vai petraatteko ruokavaliota itseoppineiden gurujen kirjoja lukien?
Todennäköisesti tekisin molemmat. Mutta, nuo ei ole kyllä mitenkään samanarvoisia asioita. Mitä taas tulee tuohon ruokavalioon, niin kannattaa ensi kerralla kysyä siltä lääkäriltä, että kuinka paljon se on opiskellut ravintotieteitä. Todennäköisyys siihen, että ei pätkän vertaa, on hämmästyttävän suuri. Ravintotiede kun ei taida vieläkään kuulua pakollisiin opintoihin.
Diabeteshoitajan kanssa yleensä keskustellaan, ei lääkärit käytä aikaansa.
Kaksi kurssia joilla olen käynyt on nimenomaan ollut ravintotieteilijöiden pitämiä.
Rasvoista, katselin äsken, jopa iltalehden artikkelissa on rasvan määrä ensimmäisenä tarkkailtavana sokeritasapainossa.
Toki saa syödä raskaita eläinrasvoja kuka tahtoo, minä en.
Ymmärrän hyvin tietämättömyytesi, käytäthän lähteinäsi iltapäivälehtien artikkeleita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitenkäs jos sattuisi teille vhh täydellisen terveille tulemaan joku vakava sairaus tai sydän lähtisi reistailemaan, menettekö lääkäriin vai petraatteko ruokavaliota itseoppineiden gurujen kirjoja lukien?
Todennäköisesti tekisin molemmat. Mutta, nuo ei ole kyllä mitenkään samanarvoisia asioita. Mitä taas tulee tuohon ruokavalioon, niin kannattaa ensi kerralla kysyä siltä lääkäriltä, että kuinka paljon se on opiskellut ravintotieteitä. Todennäköisyys siihen, että ei pätkän vertaa, on hämmästyttävän suuri. Ravintotiede kun ei taida vieläkään kuulua pakollisiin opintoihin.
Diabeteshoitajan kanssa yleensä keskustellaan, ei lääkärit käytä aikaansa.
Kaksi kurssia joilla olen käynyt on nimenomaan ollut ravintotieteilijöiden pitämiä.
Rasvoista, katselin äsken, jopa iltalehden artikkelissa on rasvan määrä ensimmäisenä tarkkailtavana sokeritasapainossa.
Toki saa syödä raskaita eläinrasvoja kuka tahtoo, minä en.
Hanki pöljä jatkuvatoiminen glukoosimittari ja iske se käsivarteesi. Sen jälkeen lue mittarista mitä tapahtuu sokereille kun syöt a) rasvoja ja b) hiilihydraattia. Ei tarvitse mutuilla enää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitenkäs jos sattuisi teille vhh täydellisen terveille tulemaan joku vakava sairaus tai sydän lähtisi reistailemaan, menettekö lääkäriin vai petraatteko ruokavaliota itseoppineiden gurujen kirjoja lukien?
Todennäköisesti tekisin molemmat. Mutta, nuo ei ole kyllä mitenkään samanarvoisia asioita. Mitä taas tulee tuohon ruokavalioon, niin kannattaa ensi kerralla kysyä siltä lääkäriltä, että kuinka paljon se on opiskellut ravintotieteitä. Todennäköisyys siihen, että ei pätkän vertaa, on hämmästyttävän suuri. Ravintotiede kun ei taida vieläkään kuulua pakollisiin opintoihin.
Diabeteshoitajan kanssa yleensä keskustellaan, ei lääkärit käytä aikaansa.
Kaksi kurssia joilla olen käynyt on nimenomaan ollut ravintotieteilijöiden pitämiä.
Rasvoista, katselin äsken, jopa iltalehden artikkelissa on rasvan määrä ensimmäisenä tarkkailtavana sokeritasapainossa.
Toki saa syödä raskaita eläinrasvoja kuka tahtoo, minä en.
Miksi ravintotieteilijöille alapeukkuja?
Varmaan ovat opiskelleet enemmän kuin itseoppineiden gurujen pari kirjaa lukeneet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitenkäs jos sattuisi teille vhh täydellisen terveille tulemaan joku vakava sairaus tai sydän lähtisi reistailemaan, menettekö lääkäriin vai petraatteko ruokavaliota itseoppineiden gurujen kirjoja lukien?
Todennäköisesti tekisin molemmat. Mutta, nuo ei ole kyllä mitenkään samanarvoisia asioita. Mitä taas tulee tuohon ruokavalioon, niin kannattaa ensi kerralla kysyä siltä lääkäriltä, että kuinka paljon se on opiskellut ravintotieteitä. Todennäköisyys siihen, että ei pätkän vertaa, on hämmästyttävän suuri. Ravintotiede kun ei taida vieläkään kuulua pakollisiin opintoihin.
Diabeteshoitajan kanssa yleensä keskustellaan, ei lääkärit käytä aikaansa.
Kaksi kurssia joilla olen käynyt on nimenomaan ollut ravintotieteilijöiden pitämiä.
Rasvoista, katselin äsken, jopa iltalehden artikkelissa on rasvan määrä ensimmäisenä tarkkailtavana sokeritasapainossa.
Toki saa syödä raskaita eläinrasvoja kuka tahtoo, minä en.
Hanki pöljä jatkuvatoiminen glukoosimittari ja iske se käsivarteesi. Sen jälkeen lue mittarista mitä tapahtuu sokereille kun syöt a) rasvoja ja b) hiilihydraattia. Ei tarvitse mutuilla enää.
Entäs jos syö järkevästi? Ei pelkkää pekonia eikä taas pelkkää leipää ja perunaa..
Saat pitää pekoniuskosi, ei se ole minulta pois.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitenkäs jos sattuisi teille vhh täydellisen terveille tulemaan joku vakava sairaus tai sydän lähtisi reistailemaan, menettekö lääkäriin vai petraatteko ruokavaliota itseoppineiden gurujen kirjoja lukien?
Todennäköisesti tekisin molemmat. Mutta, nuo ei ole kyllä mitenkään samanarvoisia asioita. Mitä taas tulee tuohon ruokavalioon, niin kannattaa ensi kerralla kysyä siltä lääkäriltä, että kuinka paljon se on opiskellut ravintotieteitä. Todennäköisyys siihen, että ei pätkän vertaa, on hämmästyttävän suuri. Ravintotiede kun ei taida vieläkään kuulua pakollisiin opintoihin.
Diabeteshoitajan kanssa yleensä keskustellaan, ei lääkärit käytä aikaansa.
Kaksi kurssia joilla olen käynyt on nimenomaan ollut ravintotieteilijöiden pitämiä.
Rasvoista, katselin äsken, jopa iltalehden artikkelissa on rasvan määrä ensimmäisenä tarkkailtavana sokeritasapainossa.
Toki saa syödä raskaita eläinrasvoja kuka tahtoo, minä en.
Miksi ravintotieteilijöille alapeukkuja?
Varmaan ovat opiskelleet enemmän kuin itseoppineiden gurujen pari kirjaa lukeneet.
Ovat opiskelleet sitä, mitä Suomessa opetetaan: runsashiilarista ja vähärasvaista ruokaa kaikille sairauksista riippumatta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitenkäs jos sattuisi teille vhh täydellisen terveille tulemaan joku vakava sairaus tai sydän lähtisi reistailemaan, menettekö lääkäriin vai petraatteko ruokavaliota itseoppineiden gurujen kirjoja lukien?
Todennäköisesti tekisin molemmat. Mutta, nuo ei ole kyllä mitenkään samanarvoisia asioita. Mitä taas tulee tuohon ruokavalioon, niin kannattaa ensi kerralla kysyä siltä lääkäriltä, että kuinka paljon se on opiskellut ravintotieteitä. Todennäköisyys siihen, että ei pätkän vertaa, on hämmästyttävän suuri. Ravintotiede kun ei taida vieläkään kuulua pakollisiin opintoihin.
Diabeteshoitajan kanssa yleensä keskustellaan, ei lääkärit käytä aikaansa.
Kaksi kurssia joilla olen käynyt on nimenomaan ollut ravintotieteilijöiden pitämiä.
Rasvoista, katselin äsken, jopa iltalehden artikkelissa on rasvan määrä ensimmäisenä tarkkailtavana sokeritasapainossa.
Toki saa syödä raskaita eläinrasvoja kuka tahtoo, minä en.
Ymmärrän hyvin tietämättömyytesi, käytäthän lähteinäsi iltapäivälehtien artikkeleita.
Ajattelin antaa teidän tasoisenne viitteen kun googlesta hain. Kyllä kova rasva on sokeriarvoille ja kolesterolille pahasta.
Olen käynyt kaksi asiantuntijoiden pitämää db- kurssia.
Alue: Aihe vapaa
Mitenkäs jos sattuisi teille vhh täydellisen terveille tulemaan joku vakava sairaus tai sydän lähtisi reistailemaan, menettekö lääkäriin vai petraatteko ruokavaliota itseoppineiden gurujen kirjoja lukien?