Isovanhemmat alle 70v ja totaalisen "maalaisia", muilla samanlaista?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monella tuonikäisellä ei ole ollut mahdollisuutta kouluttautua kansakoulua pidemmälle ja on jäänyt englannit oppimatta.

No mutta miten tämä toinen mummo&vaari ovat samanikäisiä ja ovat opetelleet auttavasti englantia? Miksi ihmiset tekeytyvät ihan tyhmäksi suorastaan, kun maailma on aivan auki ja mahdollisuuksia täynnä? Olkoon se vaikka pilkkimistä, makkaranpaisto tai sitten matkustamista ulkomaille!

Yhtä outoa on tämän päivän ihmisille, etteivät he tunne omaa historiaansa.

Tämän päivän seitsemänkymppiset ovat kokeneet luokkaerot. Vähävaraisten lapset kävi kansakoulun ja läksivät töihin 15-17v koska oli Suomen jällleenrakentamisen ja hyvinvointi valtion rakentaminen.

Osa varakkaiden lapsista meni oppikouluun, joka oli maksullinen ja lähin oppikoulu saattoi olla satojen kilometrien päässä.

Ei koulutus ennen ollut itsestään selvää ja se saattoi jättää lapseen henkiset jäljet.

Tästä on puhunut esim. lastenpsykiatri Jari Sinkkonen, kuinka hänen erotettiin vanhemmistaan ja kodista ja laitettiin yksin pärjäämään ja asumaan vieraalle paikkakunnalle jo 13v joka tietenkin jätti arvet.

Tämän päivän seitenkymppiset kyllä kävivät jo vähintään kansalaiskoulun siihen kansakoulun päälle, iso osa myös sen oppikoulua vastaavan ilmaisen keskikoulun.

Oppikouluja oli kyllä enemmän kuin yksi satojen kilsojen päässä. Meilläkin maalla oli se ilmainen keskikoulu 12 kilsan päässä, oppikoulu 18 kilsan päässä.

Seitenkymppiset saattoivat myös muuttaa kaupunkiin töihin ja opiskella työn ohessa.

Ja hyviin vakituisiin töihinhän pääsi jo sillä keskikoululla. Nykyään pitää olla kolminkertainen maisteri ja silti on vain pätkätöitä.

Oppikoulu ja keskikoulu ovat sama asia. Maksullisia molemmat. Olen itse kaupunkilainen. Ei ollut rahaa oppikouluun.

Aikuisena sitten opiskelin. Kielten opiskelua EI ollut. Ei ruotsia, eikä englantia. Uskokaa nyt!

Itse ne on ollut opiskeltava. Itsellä hoono enkku ja rouotsi. Pärjään kuitenkin. Parilla muullakin kielellä.

Eivät ole.

Keskikoulu oli kunnallienn koulu, ilmainen, kaikki maksettiin.

Oppikoulu oli maksullinen, siis siellä maksoi oppimateriaali, matkat ja ruoka.

Olen käynyt oppikoulun, veljeni ja siskoni keskikoulun. He lukivat pitkän saksan, mutta kumpikin puhuu erinomaista englantia, koska sitä on helppo opiskella ihan vaikka telkkarista.

Ja tietenkin ihminen itse opiskelee, koulun tarkoitus on vain opettaa tapoja opiskella.

Kerro vuosiluvut, sillä esim omalla kotiseudulla kymenlaaksossa ei ollut ilmaisia keskikoluja ja tietoni ovat vuosista 50 - 65.

Oppikoulu oli, jossa sai sen keskikoulun suorittaa, mutta maksullisena.

Oppikouluja oli valtion ja yksityisen. Valtion koulut oli vähän halvempia.

Äläkää väitelkö, jos ette kerro missä ja minä vuonna.

Kukaan ei usko määrittelemättömiä juttujanne.

Veljeni on syntynyt 1950, siskoni 1955 ja minä 1960. Uusimaa.

Kansakoulua kävimme kaikki neljä vuotta.

Sen jälkeen veljeni ja siskoni kävivät ilmaisen kunnallisen keskikoulun, viisi vuotta.

Minä maksullisen oppikoulun (ei siis lukukausimaksuja, mutta oppimateriaali, matkat ja ruoka oli maksullisia) ,viisi vuotta.

Minäkin olisin voinut käydä keskikoulun, se oli siis tarjolla silloinkin.

Minäkin nuorempana ihmisenä tiedän, että näin se homma meni. Ja tämä oppikoulu valmisti myös lukio-opintoihin ja ylioppilaskirjoituksiin. Keskikoulusta ei lukioon menty.

Kyllä mun ikäluokasta ainakin (s. 1960) tuli lukioon oppilaita myös keskikoulusta. Ei yhtä paljon prosentuaalisesti kuin oppikoulusta, mutta kuitenkin.

Mun keskikoulua käyneet sisarukseni kävi kauppaopiston.

Olen syntynyt -52, ja neljännen kansakoululuokan jälkeen kävin pyrkimässä yhteiskouluun.   Karsinnat oli kaksipäiväiset.

Silloin puhuttiin sekä keskikoulusta, että oppikoulusta.  Itse en ole ikinä edes ajatellut, että niissä olisi ollut jotain eroa.  Olin siis oppikoululainen, kävin viisivuotisen keskikoulun.  Ja kyllä menin lukioon, joka kesti kolme vuotta.  Siis koko helahoitoa, keskikoulua ja lukiota sanottiin oppikouluksi.  Ja kyllä me olimme oppikoululaisia, vaikka ei olisi käyty kuin se viisi luokkaa keskikoulua.  

Ja nyt joku kirjoittaa, että keskikoulusta ei menty lukioon.  Kyllä minä menin.  Mikä ihmeen ero näillä sanoilla, oppi- ja keskikoulu, muka oli?

Yhteiskoulu -nimitys tuli siitä, että joskus aikojen alussa se koulu oli ollut vain pojille.  Kun tyttöoppilat tulivat, koulua alettiin sanoa yhteiskouluksi ja sitä sanottiin sillä nimellä vielä minunkin aikanani.  Minulla on parikin koulun matrikkelia, joissa kirjan nimi on X:n yhteiskoulun historia.

Paikkakuntalaisten mieliin se nimi oli iskostunut ehkä enemmänkin sen rakennuksen nimeksi.  Vaikka se on purettukin jo ajat sitten, vieläkin puhutaan yhteiskoulun tontista.

Kunnallinen keskikoulu tuli silloin, kun menin lukioon.  Sillä tarkoitettiin maksutonta keskikoulua, joka  vuoden tai parin päästä sitten muuttui peruskouluksi.  Mutta peruskoulu se ei vielä alkuun ollut, vaan siinä opiskeli ne oppilaat, jotka oli vielä ehtineet tulla oppikouluun pääsykokeitten kautta.  Eli jonkunlainen siirtymävaihe.

Samat opettajat oli sekä keskikoulussa että lukiossa.  En muista, että olisi koskaan puhuttu mistään epäpätevistä opettajista meillä ainakaan.  Lukiossa oli matematiikan opettaja, joka oli koulutukseltaan atomifyysikko.  Erittäin hyvä opettaja.  

No meillä niissä oli iso ero.

Oppikouluun pyrittiin, se oli maksullinen, kauppalassa/kaupungissa.

Lukio oli sen jatke, opettajat samoja.

Keskikoulu oli kaikille vapaa, ilmainen, kirkonkylässä.

Lukioon jos halusi, se oli sitten tuolla kauppalassa, josta tuli kaupunki.

Siis tarkoitatko, että siihen keskikoulun ei tarvinnut pyrkiä?  Kyllä meidän kouluun , joka oli siis keskikoulu ja lukio yhdessä, tuli lukioon oppilaita viereisista pienistä kunnista, joissa ei ollut lukiota, mutta oli kuitenkin keskikoulu.  En ole ikinä kuullut, että niihin keskikouluihin ei olisi ollut pääsykokeita.  Minun mielestäni kyllä oli.  Nehän oli lukioon valmistavia oppilaitoksia.  Eihän se nyt siitä kiinni ollut, oliko paikkakunnalla lukiota vai ei.  

Et kai nyt tarkoita ns. jatkokoulua, jota kävi kansakoulun 6 luokkaa käyneet, jotka ei siis koskaan edes yrittäneet oppikouluun?  Sitä sanottiin myös kansalaiskouluksi.  Siitä pääsi jatkamaan ammattikouluihin, mutta kyllä muihinkin vastaavan asteen oppilaitoksiin, esim. kauppakouluun.  

Ei tarvinnut pyrkiä keskikouluun. Oppikouluun pyrittiin ja oli vaikea päästä.

En tarkoita kansalaiskoulua.

Olen monesti ihmetellyt mun savokainuulaisia appivanhempia. He jankuttaa mielellään siitä, miten kaupunkilaiset on hienohelmoja jne. mutta he ei itse liiku ikinä luonnossa tai tee edes ulkona mitään. Joskus harvoin paistavat lettuja ulkona.

Appivanhemmat oli meillä käymässä Helsingissä ja appi tuli mukaan kävelyttämään koiria. Hän jankutti vuosia, miten kamalaa oli, kun hänet oli raahattu metsään. Keskuspuisto oli liian villi ja rankka kokemus hänelle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monella tuonikäisellä ei ole ollut mahdollisuutta kouluttautua kansakoulua pidemmälle ja on jäänyt englannit oppimatta.

No mutta miten tämä toinen mummo&vaari ovat samanikäisiä ja ovat opetelleet auttavasti englantia? Miksi ihmiset tekeytyvät ihan tyhmäksi suorastaan, kun maailma on aivan auki ja mahdollisuuksia täynnä? Olkoon se vaikka pilkkimistä, makkaranpaisto tai sitten matkustamista ulkomaille!

Yhtä outoa on tämän päivän ihmisille, etteivät he tunne omaa historiaansa.

Tämän päivän seitsemänkymppiset ovat kokeneet luokkaerot. Vähävaraisten lapset kävi kansakoulun ja läksivät töihin 15-17v koska oli Suomen jällleenrakentamisen ja hyvinvointi valtion rakentaminen.

Osa varakkaiden lapsista meni oppikouluun, joka oli maksullinen ja lähin oppikoulu saattoi olla satojen kilometrien päässä.

Ei koulutus ennen ollut itsestään selvää ja se saattoi jättää lapseen henkiset jäljet.

Tästä on puhunut esim. lastenpsykiatri Jari Sinkkonen, kuinka hänen erotettiin vanhemmistaan ja kodista ja laitettiin yksin pärjäämään ja asumaan vieraalle paikkakunnalle jo 13v joka tietenkin jätti arvet.

Tämän päivän seitenkymppiset kyllä kävivät jo vähintään kansalaiskoulun siihen kansakoulun päälle, iso osa myös sen oppikoulua vastaavan ilmaisen keskikoulun.

Oppikouluja oli kyllä enemmän kuin yksi satojen kilsojen päässä. Meilläkin maalla oli se ilmainen keskikoulu 12 kilsan päässä, oppikoulu 18 kilsan päässä.

Seitenkymppiset saattoivat myös muuttaa kaupunkiin töihin ja opiskella työn ohessa.

Ja hyviin vakituisiin töihinhän pääsi jo sillä keskikoululla. Nykyään pitää olla kolminkertainen maisteri ja silti on vain pätkätöitä.

Oppikoulu ja keskikoulu ovat sama asia. Maksullisia molemmat. Olen itse kaupunkilainen. Ei ollut rahaa oppikouluun.

Aikuisena sitten opiskelin. Kielten opiskelua EI ollut. Ei ruotsia, eikä englantia. Uskokaa nyt!

Itse ne on ollut opiskeltava. Itsellä hoono enkku ja rouotsi. Pärjään kuitenkin. Parilla muullakin kielellä.

Eivät ole.

Keskikoulu oli kunnallienn koulu, ilmainen, kaikki maksettiin.

Oppikoulu oli maksullinen, siis siellä maksoi oppimateriaali, matkat ja ruoka.

Olen käynyt oppikoulun, veljeni ja siskoni keskikoulun. He lukivat pitkän saksan, mutta kumpikin puhuu erinomaista englantia, koska sitä on helppo opiskella ihan vaikka telkkarista.

Ja tietenkin ihminen itse opiskelee, koulun tarkoitus on vain opettaa tapoja opiskella.

Missä päin Suomea oppikoulu ja keskikoulu erosivat toisistaan? Ihan uusi asia minulle. Tampereella ne olivat synonyymeja. (tarkoittaa samaa asiaa)

Keskikoulun ja oppikoulun ero oli vähän samantapainen kuin nykyisin AMKn ja yliopiston välinen ero.]

 No noin se oli meilläkin. Keskikoulu oli ilmainen ja kaikille avoin, oppikoulu oli maksullinen ja sinne oli pääsykoe.

Sori, postaan uusiksi kun meni väärään paikkaan:

Koeta tajuta: keskikoulu oli osa kahdeksanvuotista oppikoulua!  Viisi vuotta keskikoulua + kolme vuotta lukiota = oppikoulu.

Meillä ei ollut. Kun se oli PAIKKAKUNTAKOHTAISTA.

Meillä oli kansakoulu.

Sen jälkeen oli joko ilmainen kunnallinen keksikoulu tai maksullinen oppikoulu.

Yritä nyt jo vihdoin tajuta.

Ok, alan ymmärtää mitä tarkoitat.

Molemmissa kouluissa, sekä kunnallisessa keskikoulussa että maksullisessa oppikoulussa luokilla 1-5 oli samat oppimäärät ja oppiaineet.

Kunnallisesta keskikoulusta sitten jatkettiin viidennen luokan jälkeen sinne maksullisen oppikoulun lukioon kuudennelle luokalle (lukion luokat olivat numeroina 6-8, koska lukiota edelsi se viisi vuotta keskikoulua)  tai lähdettiin työelämään.

Mutta keskikoulun ja oppikoulun luokkien 1-5 ero ei ollut kuin AMKIn ja yliopiston, niin kuin joku kirjoitti, mutta hän tarkoittanee yo-tutkinnon ja keskikoulun päästötodistuksen välistä eroa? Vaikka minusta tämäkään vertaus ei osu kohdalleen.

Ilmainen keskikoulu oli heikkotasoisempi kuin se maksullinen oppikoulu, koska siellä oli heikompi oppilasaines ja epäpätevämmät opettajat, myös esimerkiksi kielivalikoima oli rajatumpi.

Keskikoulusta ja oppikoulusta saattoi jatkaa lukioon, ihan yhtä lailla. Tosin yleisempää se oli oppikoulusta valmistuneilla.

Oppikoulu oli yleisnimitys kahdekanvuotiselle koulupolulle, joka koostui viisivuotisesta keskikoulusta ja kolmivuotisesta lukiosta.  Jos kävi vain viisi ekaa luokkaa, kävi keskikoulun. Sekoitat nyt jotenkin oppikoulun ja keskikoulun käsitteet.

Juuri näin.  Nyt täällä kirjoittelee liian nuoret ihmiset.  Heillä ei ole selkeää käsitystä.  Voi olla, että sotkua aiheuttaa juuri tuo peruskoulun siirtymävaiheessa käytetty nimitys kunnallisesta keskikoulusta, jota kävivät siis ne, jotka opiskeli siinä vaiheessa keskikoulussa.  He oli kuitenkin niitä, jotka oli pyrkineet oppikouluun ja ehkä oli tarkoitus heidän saada sitten myös keskikoulun päästötodistus, eikä peruskoulun.

Kun ne systeemit oli paikkakuntakohtaisia, kuten täällä on nyt jo miljoona kertaa todettu.

Terveisin oppikoulun käynyt v. 1960 syntynyt jonka vanhemmat sisarukset kävi keskikoulun. Kaksi täysin eri oppilaitosta, eri paikkakunnilla.

Keskikoulu, kansakoulu jankati jankati jank.

Kyllä keskikouluun piti pyrkiä. En enää muista mitä kaikkia asioita pääsykokeissa testattiin (v-66) mutta ihan kunnon kokeet piti läpäistä. Pääsykokeiden jälkeen  koulun ovessa oli luettelo hyväksytyistä pyrkijöistä paremmuusjärjestyksessä. Taisi olla joku pistemäärä nimen perässä. Itse olin omaksi iloiseksi yllätyksekseni sijalla 10. Lukioon haettiin sitten todistuksella, Se piti käydä toisella paikkakunnalla. Koulutarvikkeet piti itse ostaa ja alivuokralaisena asustella koska kulkuyhteydet oli huonot.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä keskikouluun piti pyrkiä. En enää muista mitä kaikkia asioita pääsykokeissa testattiin (v-66) mutta ihan kunnon kokeet piti läpäistä. Pääsykokeiden jälkeen  koulun ovessa oli luettelo hyväksytyistä pyrkijöistä paremmuusjärjestyksessä. Taisi olla joku pistemäärä nimen perässä. Itse olin omaksi iloiseksi yllätyksekseni sijalla 10. Lukioon haettiin sitten todistuksella, Se piti käydä toisella paikkakunnalla. Koulutarvikkeet piti itse ostaa ja alivuokralaisena asustella koska kulkuyhteydet oli huonot.

Niin. Teillä siellä oli näin.

Meillä taas ei ollut.

Paikkakuntakohtaista.

Vierailija kirjoitti:

Jos saan arvata, on ne vajaat isovanhemmat miehen vanhempia. Naisen vanhemmat on ainoat oikeat isovanhemmat.

Mistä sinä tiedät miten tyytyväisiä ovat elämäänsä.

Isoisoäitinsä kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos saan arvata, on ne vajaat isovanhemmat miehen vanhempia. Naisen vanhemmat on ainoat oikeat isovanhemmat.

Mistä sinä tiedät miten tyytyväisiä ovat elämäänsä.

Ainakin mun appivanhemmat ei muuta teekääk kuin valita.

No alkuperäiseen aiheeseen jos mentäisiin, niin eiköhän se ole aika normaalia, että jotkut käy kouluja enemmän jo jotkut vähemmän ja joillekin se elämä riittää vähemmälläkin koulutuksella ja tietomäärillä.

Minusta ap taitaa nyt vain hakea uutta vettä anopinhaukkumismyllyyn.  Ainahan nämä appien ja anoppien haukkumiset saa aikaan piiiitkän ketjun.  Siihen mennään niin mielellään mukaan.

Ihmettelen vaan, että miten ne täysin tyhmät ja tollot appivanhemmat on saaneet aikaan niinkin onnistuneen lapsen, että se on ap:lle kelvannut puolisoksi.  

Ja mitä se ap:ta liikuttaa, minkälaiset ne on.  Se on hyvin mitätön asia maailmankaikkeudessa.  Osaako ne nyt englantia?  Mihin ne sitä tarvii?

Minä olen joskus opiskellut jopa ranskaa.  Osasinkin kohtuuhyvin, mutta olen unohtanut, kun ei ole ollut mitään tarvetta sitä puhua.  En ole sitä taitoa tarvinnut mihinkään.  Ihminen tulee kyllä toimeen ilman englanninkielen taitoakin, varsinkin jos on jo yli 70 v. eikä ole aikomusta lähteä maailmaa valloittamaan.

Vai haluaisiko ap jutella heidän kanssaan englanniksi?

Ne appivanhemmat osaa ihan varmaan kaiken sen, mitä ne elämässään tarvitsee, ja sen he määrittelee itse.  Jos heille riittää pieni elämänsä, niin sen asian pitää riittää sitten myös ap:lle.  

Ap on itse aika tyhmä, kun ottaa tällaisen asian täällä esille.  Eihän ole mikään pakko seurustella näiden ihmisten kanssa.  On lukemattomia mnuitakin ihmisiä, joiden kanssa ei ole pakko seurustella.  Nämä ihmiset ei ole elämäänsä rakentaneet ap:n tulevien vaatimusten mukaisiksi eikä heitä siihen ole mikään velvoittanut. 

Ja ap:n kannattaa nyt vain huolehtia siitä, että on itse sekä nyt että tulevaisuudessa, jopa siinä kaukaisimmassakin, äärimmäisen tehokas, tarkka ja terävä, koska nyt hän on asettanut itsensä alttiiksi tulevien polvien arvosteltavaksi ja heillä on siihen tämän jälkeen oikeus.  Sitä, että maailma muuttuu ihmisen elinaikanakin aivan valtavasti, hänellä ei ole oikeus enää pitää puolustuksenaan. 

Pilkka sattuu aina loppujen lopuksi omaan nilkkaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monella tuonikäisellä ei ole ollut mahdollisuutta kouluttautua kansakoulua pidemmälle ja on jäänyt englannit oppimatta.

Eikö iltalukioita ole ollut olemassa jo aika pitkään?

Maajussi iltalukioon? Luuletko että hänen työnsä on 08.00-17.00?

Vierailija kirjoitti:

No alkuperäiseen aiheeseen jos mentäisiin, niin eiköhän se ole aika normaalia, että jotkut käy kouluja enemmän jo jotkut vähemmän ja joillekin se elämä riittää vähemmälläkin koulutuksella ja tietomäärillä.

Minusta ap taitaa nyt vain hakea uutta vettä anopinhaukkumismyllyyn.  Ainahan nämä appien ja anoppien haukkumiset saa aikaan piiiitkän ketjun.  Siihen mennään niin mielellään mukaan.

Ihmettelen vaan, että miten ne täysin tyhmät ja tollot appivanhemmat on saaneet aikaan niinkin onnistuneen lapsen, että se on ap:lle kelvannut puolisoksi.  

Ja mitä se ap:ta liikuttaa, minkälaiset ne on.  Se on hyvin mitätön asia maailmankaikkeudessa.  Osaako ne nyt englantia?  Mihin ne sitä tarvii?

Minä olen joskus opiskellut jopa ranskaa.  Osasinkin kohtuuhyvin, mutta olen unohtanut, kun ei ole ollut mitään tarvetta sitä puhua.  En ole sitä taitoa tarvinnut mihinkään.  Ihminen tulee kyllä toimeen ilman englanninkielen taitoakin, varsinkin jos on jo yli 70 v. eikä ole aikomusta lähteä maailmaa valloittamaan.

Vai haluaisiko ap jutella heidän kanssaan englanniksi?

Ne appivanhemmat osaa ihan varmaan kaiken sen, mitä ne elämässään tarvitsee, ja sen he määrittelee itse.  Jos heille riittää pieni elämänsä, niin sen asian pitää riittää sitten myös ap:lle.  

Ap on itse aika tyhmä, kun ottaa tällaisen asian täällä esille.  Eihän ole mikään pakko seurustella näiden ihmisten kanssa.  On lukemattomia mnuitakin ihmisiä, joiden kanssa ei ole pakko seurustella.  Nämä ihmiset ei ole elämäänsä rakentaneet ap:n tulevien vaatimusten mukaisiksi eikä heitä siihen ole mikään velvoittanut. 

Ja ap:n kannattaa nyt vain huolehtia siitä, että on itse sekä nyt että tulevaisuudessa, jopa siinä kaukaisimmassakin, äärimmäisen tehokas, tarkka ja terävä, koska nyt hän on asettanut itsensä alttiiksi tulevien polvien arvosteltavaksi ja heillä on siihen tämän jälkeen oikeus.  Sitä, että maailma muuttuu ihmisen elinaikanakin aivan valtavasti, hänellä ei ole oikeus enää pitää puolustuksenaan. 

Pilkka sattuu aina loppujen lopuksi omaan nilkkaan. 

Huonoistakin oloista nousee aina joku. Yleensä koulun, opettajien, kaverien ja kaverien vanhempien avulla. Surkeista vanhemmista huolimatta.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä keskikouluun piti pyrkiä. En enää muista mitä kaikkia asioita pääsykokeissa testattiin (v-66) mutta ihan kunnon kokeet piti läpäistä. Pääsykokeiden jälkeen  koulun ovessa oli luettelo hyväksytyistä pyrkijöistä paremmuusjärjestyksessä. Taisi olla joku pistemäärä nimen perässä. Itse olin omaksi iloiseksi yllätyksekseni sijalla 10. Lukioon haettiin sitten todistuksella, Se piti käydä toisella paikkakunnalla. Koulutarvikkeet piti itse ostaa ja alivuokralaisena asustella koska kulkuyhteydet oli huonot.

Kun olin pieni 70-luvulla, meillä oli näitä lukiolaisia vuokralaisina, kiitos muiston henkiin herättämisestä!

Mun käpyset, omat ja miehen vanhemmat, ovat 80 tienoilla.

Yks pariskunta asuu ulkomailla osan aikaa vuodesta. Toinen parinsadan kilometrin päässä.

Omani ovat lähempänä sydäntäni. Ap, varmasti löydät miehesi vanhemmista jotain hyvää? Me oltii kesäsin mummolla käymässä maatilalla, olihan seki jo kerrostaloasujalle elämys.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No alkuperäiseen aiheeseen jos mentäisiin, niin eiköhän se ole aika normaalia, että jotkut käy kouluja enemmän jo jotkut vähemmän ja joillekin se elämä riittää vähemmälläkin koulutuksella ja tietomäärillä.

Minusta ap taitaa nyt vain hakea uutta vettä anopinhaukkumismyllyyn.  Ainahan nämä appien ja anoppien haukkumiset saa aikaan piiiitkän ketjun.  Siihen mennään niin mielellään mukaan.

Ihmettelen vaan, että miten ne täysin tyhmät ja tollot appivanhemmat on saaneet aikaan niinkin onnistuneen lapsen, että se on ap:lle kelvannut puolisoksi.  

Ja mitä se ap:ta liikuttaa, minkälaiset ne on.  Se on hyvin mitätön asia maailmankaikkeudessa.  Osaako ne nyt englantia?  Mihin ne sitä tarvii?

Minä olen joskus opiskellut jopa ranskaa.  Osasinkin kohtuuhyvin, mutta olen unohtanut, kun ei ole ollut mitään tarvetta sitä puhua.  En ole sitä taitoa tarvinnut mihinkään.  Ihminen tulee kyllä toimeen ilman englanninkielen taitoakin, varsinkin jos on jo yli 70 v. eikä ole aikomusta lähteä maailmaa valloittamaan.

Vai haluaisiko ap jutella heidän kanssaan englanniksi?

Ne appivanhemmat osaa ihan varmaan kaiken sen, mitä ne elämässään tarvitsee, ja sen he määrittelee itse.  Jos heille riittää pieni elämänsä, niin sen asian pitää riittää sitten myös ap:lle.  

Ap on itse aika tyhmä, kun ottaa tällaisen asian täällä esille.  Eihän ole mikään pakko seurustella näiden ihmisten kanssa.  On lukemattomia mnuitakin ihmisiä, joiden kanssa ei ole pakko seurustella.  Nämä ihmiset ei ole elämäänsä rakentaneet ap:n tulevien vaatimusten mukaisiksi eikä heitä siihen ole mikään velvoittanut. 

Ja ap:n kannattaa nyt vain huolehtia siitä, että on itse sekä nyt että tulevaisuudessa, jopa siinä kaukaisimmassakin, äärimmäisen tehokas, tarkka ja terävä, koska nyt hän on asettanut itsensä alttiiksi tulevien polvien arvosteltavaksi ja heillä on siihen tämän jälkeen oikeus.  Sitä, että maailma muuttuu ihmisen elinaikanakin aivan valtavasti, hänellä ei ole oikeus enää pitää puolustuksenaan. 

Pilkka sattuu aina loppujen lopuksi omaan nilkkaan. 

Huonoistakin oloista nousee aina joku. Yleensä koulun, opettajien, kaverien ja kaverien vanhempien avulla. Surkeista vanhemmista huolimatta.

Puolison voi kuitenkin valita niin ettei hänen vañhempansa ole ainainen valituksen ja pilkan kohde.

Siitä kärsii itse, puoliso, lapset ja ne o

Puolison vanhemmat.

Ei se mies nyt niin tärkeä ole, monet elää sinkkuna hyvän elämän.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No alkuperäiseen aiheeseen jos mentäisiin, niin eiköhän se ole aika normaalia, että jotkut käy kouluja enemmän jo jotkut vähemmän ja joillekin se elämä riittää vähemmälläkin koulutuksella ja tietomäärillä.

Minusta ap taitaa nyt vain hakea uutta vettä anopinhaukkumismyllyyn.  Ainahan nämä appien ja anoppien haukkumiset saa aikaan piiiitkän ketjun.  Siihen mennään niin mielellään mukaan.

Ihmettelen vaan, että miten ne täysin tyhmät ja tollot appivanhemmat on saaneet aikaan niinkin onnistuneen lapsen, että se on ap:lle kelvannut puolisoksi.  

Ja mitä se ap:ta liikuttaa, minkälaiset ne on.  Se on hyvin mitätön asia maailmankaikkeudessa.  Osaako ne nyt englantia?  Mihin ne sitä tarvii?

Minä olen joskus opiskellut jopa ranskaa.  Osasinkin kohtuuhyvin, mutta olen unohtanut, kun ei ole ollut mitään tarvetta sitä puhua.  En ole sitä taitoa tarvinnut mihinkään.  Ihminen tulee kyllä toimeen ilman englanninkielen taitoakin, varsinkin jos on jo yli 70 v. eikä ole aikomusta lähteä maailmaa valloittamaan.

Vai haluaisiko ap jutella heidän kanssaan englanniksi?

Ne appivanhemmat osaa ihan varmaan kaiken sen, mitä ne elämässään tarvitsee, ja sen he määrittelee itse.  Jos heille riittää pieni elämänsä, niin sen asian pitää riittää sitten myös ap:lle.  

Ap on itse aika tyhmä, kun ottaa tällaisen asian täällä esille.  Eihän ole mikään pakko seurustella näiden ihmisten kanssa.  On lukemattomia mnuitakin ihmisiä, joiden kanssa ei ole pakko seurustella.  Nämä ihmiset ei ole elämäänsä rakentaneet ap:n tulevien vaatimusten mukaisiksi eikä heitä siihen ole mikään velvoittanut. 

Ja ap:n kannattaa nyt vain huolehtia siitä, että on itse sekä nyt että tulevaisuudessa, jopa siinä kaukaisimmassakin, äärimmäisen tehokas, tarkka ja terävä, koska nyt hän on asettanut itsensä alttiiksi tulevien polvien arvosteltavaksi ja heillä on siihen tämän jälkeen oikeus.  Sitä, että maailma muuttuu ihmisen elinaikanakin aivan valtavasti, hänellä ei ole oikeus enää pitää puolustuksenaan. 

Pilkka sattuu aina loppujen lopuksi omaan nilkkaan. 

Huonoistakin oloista nousee aina joku. Yleensä koulun, opettajien, kaverien ja kaverien vanhempien avulla. Surkeista vanhemmista huolimatta.

Puolison voi kuitenkin valita niin ettei hänen vañhempansa ole ainainen valituksen ja pilkan kohde.

Siitä kärsii itse, puoliso, lapset ja ne o

Puolison vanhemmat.

Ei se mies nyt niin tärkeä ole, monet elää sinkkuna hyvän elämän.

En minä ainakaan heistä aina valita. En ole vuosiin edes nähnyt tai puhunut puhelimessa.

Ei me olla mussään tekemisissä, lapset ei ole ikinä edes tavanneet heitä.

En tiennytkään olevani sivistysperheestä, kun mun vanhemmat osaa mennä makkaranpaistoon. Huhhuh, mitähän muut sanoo kun kuulee fiinistä taustastani, en malta odottaa?

Ap:n lasten geeneistä puolet on tuolta suunnalta. Jos menee koulussa kokeet huonosti, on hyvä tietää, ketä syyttää...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisko vain sitä, että ihmisiä on erilaisia. Mistä syystä et halua sitä hyväksyä?

Koska ihan rehellisesti ärsyttää, että on noin jumissa olevia ihmisiä. Voi sanoa, ettei osaa englantia, kun sitä ei ole koskaan opetettu tai jotain muuta vastaavaa. Ei ole siis minkäännäköistä halua kehittää itseään. Myöskään lapsenlapset eivät halua mennä tähän torppaan kylään, enkä kyllä ihmettele miksi. Jos ohjelmistossa on katsoa kuinka monta kertaa käkikello kukkuu minkäkin tunnin kohdalla. En vain voi ymmärtää!

Eivät siis kalasta, eivät metsästä, eivät marjasta, ei ole kasvimaata?  Istua turjottavat tuvassaan puhumatta? Kuulostaa kyllä aika oudolta. Toivottavasti oireyhtymä ei pomppaa omiin lapsiisi. :)

Minun appivanhempani, maalaismollukat, ei tee mitään tuosta.

Me on opetettu lapsille kaikki ja meillä on aina ollut lapsillakin oma kasvimaa, just eilen hain siemeniä, jotka laitellaan viikonloppuna tulemaan.

Minä, kaupunkilainen, osaan myös lypsää.

Laitat siemeniä tulemaan? Siis mitä?

Ja koska osaat lypsää, osaat siis käyttää lypsyrobottia ja ohjelmoida sen toimimaan haluamallasi tavalla?

Esikasvatan. Onko noin vaikea asia sinulle?

Ja kyllä, osaan lypsää käsin ja koneilla.

Kerro meille muillekin, miten lypsyrobotilla lypsetään. Miten sen saa pestyä ja voiko lypsää ulkonakin?

Tiedätkö SINÄ, miten lypsyrobotti toimii?

Minä tiedän (en ole tuo tämän ketjun kaupunkilainen). Olen maalainen. Osaan lypsää käsin ja perinteisellä lypsykoneella. Osaan luoda lantaa, ja ajaa vanhanaikaisia traktoreita. Nykyisiä Valtroja ja uusia JohnDeerejä en osaa enää käyttää, koska en ole kuin joskus istunut sellaisen kyydissä. Kun kasvimaani koko on 10x20m, ei paljon kannata sinne pikkunatikkaa isompaa konetta raahata.

Mutta sitten se lypsyrobotti. Tiedän teorian, miten se toimii. En osaa sitä ohjelmoida, se on automaatioinsinöörien hommia, siis laitetoimittajan ja huoltofirman heiniä. Kuitenkin osaan säätää sitä, ohjeiden mukaan. Tiedän, miten lehmät robotille opetetaan, ja tiedän, että moni lehmä yrittää innokkaasti päästä robotille useamman kerrankin päivässä, koska haluaisivat mielellään syödä niitä herkkuja (ja miten se lehmien tunnistusjärjestelmä toimii). Tiedän, mitkä ovat tekniset vaatimukset lypsyrobotin toimintaympäristössä, ja minkälaiset varavirtajärjestelyt vaaditaan. Samoin tietoliikenneyhteyksien varmuusvaatimukset ovat tiedossani.

En silti itse koske robottiin, sen käyttäjänä on yleensä virolainen Merike tai Jaana.

(en itse asu enkä työskentele maatilalla, siksi minun ei ole tarvetta kyntää isompaa alaa kuin 2 aaria)

Isovanhempani olivat älykkäitä ja työteliäitä, mutta myös sosiaalisia ihmisiä. Appivanhempani (samaa ikäluokkaa isovanhempieni kanssa) olivat työteliäitä ja sosiaalisia, mutta heidän halunsa oppia uusia asioita oli huomattavasti heikompi kuin isovanhempieni - ehkä heidän ei ollut koskaan tarvinnut kaupunkilaisina koskaan nähdä vaivaa pohtia asioita, tai tehdä asioita itse. Mummoni, äidinkielenään karjalaa puhunut ja neljän vuoden venäläisen kiertokoulun aikoinaan käynyt orpo opetteli vielä vanhoilla päivillään matkapuhelimen käytön. Hän osasi puhua siis kolmea kieltä sujuvasti, ja osasi pari sanaa ruotsia ja englantia. Leskeksi jäätyään hän matkaili toisen mummoni (myös leski, joka osasi suomea ja sotalapsena oppimaansa ruotsia, ja joka teki 45 vuoden työuran rakennustuoteteollisuudessa) kanssa Kanarialla. Kumpikaan ei osannut espanjaa. Appivanhempani eivät matkustelleet kuin kotimaassa, omalla autollaan päiväretkiä.

Ja varmasti olivat tyytyväisiä omiin valintoihinsa.

Lasten kannalta tuo on tosi harmillista, ei mikään ihme jos eivät halua kyläillä paikassa jossa "virikkeeksi" on tarjolla pihamaa, kauppareissu, korttipelien opettelu ja ullakon tutkiskelu. Ja siinä mielessä tietty harmi myös isovanhemmille, että eihän niitä lapsia kuulu vierailulle painostaakaan jos eivät viihdy.

Ai että munkkikahvilla rannassa käynti on jotenkin normaalia?