Lue keskustelun säännöt.
Isovanhemmat alle 70v ja totaalisen "maalaisia", muilla samanlaista?
28.03.2023 |
Mulle on niin käsittämätöntä katsoa vierestä kaksi aivan erilaista perhettä, joissa molemmat isovanhemmat ovat alle 70v ja niin uskomattoman erilaisia.
En tiedä johtuuko tämä kehitysvammasta, viiveestä, halusta oppia vai mistä, mutta siis..
Toinen pariskunta, pitänyt maatilaa. On asunut monta sukupolvea samassa talossa. Lapset ovat ensimmäisen kerran nähneet "vieraan ihmisen" jotain 4-vuotiaana mennessään kirkon kerhoon. Isovanhemmat eivät koskaan lähde kotoaan minnekkään, eivät osaa mennä vaikka uimahalliin, makkaranpaistoon, kirjastoon, ulkomaan matkoille. Minnekkään mielestäni normaaliin paikkaan. Ei osaa askarrella, ei keksiä tekemistä. Ovat siis todella autenttista elämää eläviä ihmisiä vailla minkäännäköistä sivistystä.
Isovanhemmat 2.0.
Ovat hekin alle 70v. Ovat olleet maatilallisia myös, muttei tällaista sukupolvien samassa asunnossa elämää tyyppiä ole ollut. Osaavat uida, osaa englantia ne pääasiat, ovat itse sivistäneet itseään. Osaavat käydä kirjastossa lastenlasten kanssa lainaamassa mieluisia kirjoja. Munkkikahvilla rannassa. Matkailee ulkomailla. Siis ylipäätään sellaista normaalia järjenkäyttöä heillä. Miten voi olla näin erilaiset, mutta samanikäiset isovanhemmat?! Onko tässä taustalla jokin oppimishäiriö vai ihan vaan..pullossa eläminen vai miten tämän selittäisi?
Kommentit (741)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monella tuonikäisellä ei ole ollut mahdollisuutta kouluttautua kansakoulua pidemmälle ja on jäänyt englannit oppimatta.
Höh pöh! Kyllä nykyajan 7-kymppiset ovat käyneet enemmän kouluja, itse ja 4 sisarustani kaikki koulutettuja ja ikämme 61-78, vanhin on erikoislääkäri. Hän luki pitkää saksaa mutta me kaikki muut osaamme hyvin englantia. Vanhempamme ovat 95 ja HE ovat käyneet vain kansakoulun eivätkä osaa kiellä. Isäni ollut menestyvä yrittäjä.
Myös maalla asuvat sukulaiset, kukaan ei ole jäänyt kansakoulupohjalle. Elinpiiri toki pienempi maatilallisilla, jotka olleet sukupolvesta toiseen enemmän kiinni tilanhoidossa.
Todellakin. Mitä järkeä olisi ollut laittaa tuleva maanviljelijä keskikouluun opiskelemaan ruotsia? Maamieskoulun saattoivat talojen tulevat isännät käydä, jos oli varakkaampi talo. Jos halusit kouluttautua, lähdit kaupunkiin ja jäit sinne,
Tää on outo tapa ajatella, meillä Varsinais-Suomessa suurin osa noin 70v maanviljelijöistä on agrologeja tai agronomeja. Sitten on ne viljelijät, jotka on sähkömiehiä ja autokuskeja ja viljelevät tilaansa muun toiminnan ohessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Osaatko sinä viljellä, korjata maatilan koneita, hoitaa eläimiä jne. Olemme erilaisia ja pidämme erilaisista elämän tyyleistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisko vain sitä, että ihmisiä on erilaisia. Mistä syystä et halua sitä hyväksyä?
Koska ihan rehellisesti ärsyttää, että on noin jumissa olevia ihmisiä. Voi sanoa, ettei osaa englantia, kun sitä ei ole koskaan opetettu tai jotain muuta vastaavaa. Ei ole siis minkäännäköistä halua kehittää itseään. Myöskään lapsenlapset eivät halua mennä tähän torppaan kylään, enkä kyllä ihmettele miksi. Jos ohjelmistossa on katsoa kuinka monta kertaa käkikello kukkuu minkäkin tunnin kohdalla. En vain voi ymmärtää!
Eivät siis kalasta, eivät metsästä, eivät marjasta, ei ole kasvimaata? Istua turjottavat tuvassaan puhumatta? Kuulostaa kyllä aika oudolta. Toivottavasti oireyhtymä ei pomppaa omiin lapsiisi. :)
Minun appivanhempani, maalaismollukat, ei tee mitään tuosta.
Me on opetettu lapsille kaikki ja meillä on aina ollut lapsillakin oma kasvimaa, just eilen hain siemeniä, jotka laitellaan viikonloppuna tulemaan.
Minä, kaupunkilainen, osaan myös lypsää.
Laitat siemeniä tulemaan? Siis mitä?
Ja koska osaat lypsää, osaat siis käyttää lypsyrobottia ja ohjelmoida sen toimimaan haluamallasi tavalla?
Esikasvatan. Onko noin vaikea asia sinulle?
Ja kyllä, osaan lypsää käsin ja koneilla.
Miksi et heti kertonut, että esikasvatat, oudosti käytit tulla-verbiä.
Mitä tarkoitat sillä, että osaat lypsää koneilla eli mitä toimia sinulla on, kun käytössä on lypsyrobotti?
Koska tämä on netin keskustelupalsta, jossa voi kirjoittaa puhekieltä.
Jos minä laitan siemeniä tulemaan, niin lähetän niitä tilaajalle tms., en suinkaan esikasvata. Toki jossain puhekielessä voidaan sanoa noinkin, mutta kyseinen murre ei ole minulle tuttu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monella tuonikäisellä ei ole ollut mahdollisuutta kouluttautua kansakoulua pidemmälle ja on jäänyt englannit oppimatta.
Höh pöh! Kyllä nykyajan 7-kymppiset ovat käyneet enemmän kouluja, itse ja 4 sisarustani kaikki koulutettuja ja ikämme 61-78, vanhin on erikoislääkäri. Hän luki pitkää saksaa mutta me kaikki muut osaamme hyvin englantia. Vanhempamme ovat 95 ja HE ovat käyneet vain kansakoulun eivätkä osaa kiellä. Isäni ollut menestyvä yrittäjä.
Myös maalla asuvat sukulaiset, kukaan ei ole jäänyt kansakoulupohjalle. Elinpiiri toki pienempi maatilallisilla, jotka olleet sukupolvesta toiseen enemmän kiinni tilanhoidossa.
Todellakin. Mitä järkeä olisi ollut laittaa tuleva maanviljelijä keskikouluun opiskelemaan ruotsia? Maamieskoulun saattoivat talojen tulevat isännät käydä, jos oli varakkaampi talo. Jos halusit kouluttautua, lähdit kaupunkiin ja jäit sinne,
Sitä ruotsia opiskeltiin meillä jo kansakoulussa, ilmaisessa keskikoulussa ne viljelijät opiskeli myös sitten saksaa. Eikä muuten ollut mitenkään tyhmää, kun 70-luvulla tuli Lomarengas ja naapurinkin tilallinen alkoi vuokrata saksalaisturisteille rantamökkiään.
Epäilemättä ilmaiseen keskikouluun oli enemmän tulijoita köyhistäkin perheistä kuin maksulliseen.
Ruotsi tuli mahdolliseksi kansakouluun vuodesta 64, mutta ei sitä kyllä ainakaan omalla kotiseudullani Pohjois-Savossa opetettu, vaan kouluilta toiselle kiertävä englannin opettaja opetti englannin alkeita kansakoulussa. Tämä taisi olla lähempänä 70-lukua jo.
Ehkä ruotsia opetettiin enemmän Etelä-Suomen kansakouluissa, niillä seuduilla sitä jopa saattoi kuulla "luonnossa", toisin kuin sydän-Savossa.
Minun ex-appivanhemmat olivat tuollaisia "juntteja". Ei ollut tarvetta muuttaa eikä sivistää heitä. Talossa elettiin talon tavalla. Vierailtiin silloin tällöin, mutta ei mieskään siellä montaa yötä viihtynyt kerralla.
Mummi teki ihanaa ruokaa. Selkeää, yksinkertaista maalaisruokaa. Lihhoo ja pottuja. Itse kalastettua kalaa, itse poimittuja sieniä, marjoja. Riistaa välillä, naapuri toi. Karjalanpiirakoita, ruisleipää. Mummilta opin paljon sienestyksestä, minkälaisesta metsästä mitäkin löytää. Pappa opetti lapsenlapset halon tekoon ja puulla lämmitykseen.
Muistoissa ovat :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisko vain sitä, että ihmisiä on erilaisia. Mistä syystä et halua sitä hyväksyä?
Koska ihan rehellisesti ärsyttää, että on noin jumissa olevia ihmisiä. Voi sanoa, ettei osaa englantia, kun sitä ei ole koskaan opetettu tai jotain muuta vastaavaa. Ei ole siis minkäännäköistä halua kehittää itseään. Myöskään lapsenlapset eivät halua mennä tähän torppaan kylään, enkä kyllä ihmettele miksi. Jos ohjelmistossa on katsoa kuinka monta kertaa käkikello kukkuu minkäkin tunnin kohdalla. En vain voi ymmärtää!
Eivät siis kalasta, eivät metsästä, eivät marjasta, ei ole kasvimaata? Istua turjottavat tuvassaan puhumatta? Kuulostaa kyllä aika oudolta. Toivottavasti oireyhtymä ei pomppaa omiin lapsiisi. :)
Minun appivanhempani, maalaismollukat, ei tee mitään tuosta.
Me on opetettu lapsille kaikki ja meillä on aina ollut lapsillakin oma kasvimaa, just eilen hain siemeniä, jotka laitellaan viikonloppuna tulemaan.
Minä, kaupunkilainen, osaan myös lypsää.
Laitat siemeniä tulemaan? Siis mitä?
Ja koska osaat lypsää, osaat siis käyttää lypsyrobottia ja ohjelmoida sen toimimaan haluamallasi tavalla?
Esikasvatan. Onko noin vaikea asia sinulle?
Ja kyllä, osaan lypsää käsin ja koneilla.
Kerro meille muillekin, miten lypsyrobotilla lypsetään. Miten sen saa pestyä ja voiko lypsää ulkonakin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oppikoulu ja kansakoulunopettaja silloin
Ei ne kansakoulun käyneet mitään englantia oppineet. Eikä muitakaan kieliäNe on kasvatettu puurtajikdi. Lisäksi pitää hyväksyä että tosiaan, joillekin tämä riittää eikä niitä kiinnosta kuin oma torppa. Mitäs siitä, anna olla mitä ovat. Ei vanhuksia voi muuttaa. Ovat taatusti erittäin köyhistä oloista
Kansakoulussa opetettiin kyllä ruotsia, keskikoulussa saksaa.
Ei opetettu ainakaan maaseudulla -60 luvulla. Sisareni on syntynyt 1952 ja ei ole koskaan lukenut päivääkään vierasta kieltä ja koulutus hänellä on kansakoulu+ kansalaiskoulu ja ammattikoulu. Mutta pitkän yhtenäisen työuran teki ilman työttömyysjaksoja.
Mun veli 1950 ja sisko 1955 luki pitkää saksaa maaseudun kouluissa ja ruotsi eli toinen kotimainen alkoi kansakoulun kolmannella.
Ruotsi ei ole alkanut kansakoulun kolmannella se on ihan varma. Itse olen syntynyt 1960 ja englanti tuli kolmannelta luokalta, (oli alkuun vapaaehtoinen, koska oli tavallaan jo peruskoulun opetussuunnitelma, vaikka oltiin kansakoulussa. Rikkaammat ikätoverit olivat pyrkineet keskikouluun ja me köyhien "kakarat" jäätiin vanhaa kouluun.) mutta ruotsia ei luettu tuntiakaan millään luokalla. Veljeni joka oli syntynyt 1961 aloitti sitten peruskoulussa ja englainti tuli 3 luokalla ja ruotsi 7 luokalla.
Sun veli jasisko on menneet keskikouluun (oppikouluun). kansakoulussa ja kansalaiskouluissa ei luettu pitkää eikä lyhyttä sakasaa, eikä mitään muutakaan .
Jaa voi olla , että 1955 syntynyt on joissakin kouluissa saattanut saada englannin opetusta kansalaiskoulussa, mutta ei esim meidän kunnan kouluissa, koska vasta vuonna 1957 syntynyt sisareni on ensimmäinen joka meidän sisaruslaumasta on opetellut vieraita kieliä, eli sitä englantia.
Olen saman ikäinen ja meillä alkoi todella ruotsi kolmannella luokalla. Neljännellä se vaihtui enkkuun, koska oli tullut lakimuutos joka velvoitti v 1961 syntyneistä alkaen opettamaan kolmannesta luokasta eteenpäin enkkua. Meillä oli kaksoisluokka, joten ei ollut järkeä opettaa yhdelle luokanosalle ruotsia ja toiselle enkkua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä ymmärrän aptä. Mun eksän vanhemmat, nyt jo yli 80 vuotiaita, ovat hieman samanlaisia. Kaupasta ostivat hyvin rajoitettuja ruokatarvikkeita, riisistä tehtiin aina riispuuroa, jäätelö oli aina ingmanin mansikkaa, juusto aina edamia, koskaaan jääkaapissa ei ollut erikoisjuustoa tai vaikka kermaviiliä, pullaa tehtiin itse, mutta maun koettin tulevan kanelista (vaikka se tulee oikeasti voista ja sokerista joita korvapuustit eivät olleet nähneetkään ja niiden korvapuustien pinnalla oli aina tavallista sokeria vähän vaan ripoteltuna ei todellakaan raesokeria + mantelilastuja), ei koskaan lisukeriisiä, mistään henkilökohtaisesta eivät osanneet/halunneet puhua, omasta koulunkäynnistäni puhuminen oli elvistelyä, ei mitään halua sisustamiseen anopilla eikä takapihalleen ikinä laittanut mitään kesäkukkia, tiskikonetta ei hommanneet, vaikka puolisukua kävi syömässä, missään eivät matkailleet. Aina puhuivat vaan apen liikuntaharrastuksesta ja ensi kesä. perunanteosta kesämökillään.
Huh, tossa siis vaan esimerkkejä. Se heidän tapaamisensa oli sellaista laskeudun heidän tasolleen tyyppistä eli todella epäkiinnostavaa ja raskasta. Heitä kuitenkin piti aina noin kerran kuussa tavata. Ystävällisiä kyllä olivat, siitä pointsit heille.
No, meillä pappa paljastui paniikkihäiriöiseksi/huonosta itsetunnosta kärsiväksi/totaalisen epäsosiaaliseksi ja mummolla oli puolestaan joko oikea tai keksitty esto joka asiaan; ei voi uida, kun siitä tulee pissatulehdus; ei voi syödä muuta kuin pottuja ja muikkuja, kun muista ruuista menee maha sekaisin; ei voi lähteä minnekään, kun entä jos sillä aikaa talosta poksahtaa vesijohto; ei voi sitä ei voi tätä, koska... Estellään asiat jo ennalta, niin ei vahingossakaan joudu lähtemään minnekään tai tekemään mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monella tuonikäisellä ei ole ollut mahdollisuutta kouluttautua kansakoulua pidemmälle ja on jäänyt englannit oppimatta.
No mutta miten tämä toinen mummo&vaari ovat samanikäisiä ja ovat opetelleet auttavasti englantia? Miksi ihmiset tekeytyvät ihan tyhmäksi suorastaan, kun maailma on aivan auki ja mahdollisuuksia täynnä? Olkoon se vaikka pilkkimistä, makkaranpaisto tai sitten matkustamista ulkomaille!
Yhtä outoa on tämän päivän ihmisille, etteivät he tunne omaa historiaansa.
Tämän päivän seitsemänkymppiset ovat kokeneet luokkaerot. Vähävaraisten lapset kävi kansakoulun ja läksivät töihin 15-17v koska oli Suomen jällleenrakentamisen ja hyvinvointi valtion rakentaminen.
Osa varakkaiden lapsista meni oppikouluun, joka oli maksullinen ja lähin oppikoulu saattoi olla satojen kilometrien päässä.
Ei koulutus ennen ollut itsestään selvää ja se saattoi jättää lapseen henkiset jäljet.
Tästä on puhunut esim. lastenpsykiatri Jari Sinkkonen, kuinka hänen erotettiin vanhemmistaan ja kodista ja laitettiin yksin pärjäämään ja asumaan vieraalle paikkakunnalle jo 13v joka tietenkin jätti arvet.Tämän päivän seitenkymppiset kyllä kävivät jo vähintään kansalaiskoulun siihen kansakoulun päälle, iso osa myös sen oppikoulua vastaavan ilmaisen keskikoulun.
Oppikouluja oli kyllä enemmän kuin yksi satojen kilsojen päässä. Meilläkin maalla oli se ilmainen keskikoulu 12 kilsan päässä, oppikoulu 18 kilsan päässä.
Seitenkymppiset saattoivat myös muuttaa kaupunkiin töihin ja opiskella työn ohessa.
Ja hyviin vakituisiin töihinhän pääsi jo sillä keskikoululla. Nykyään pitää olla kolminkertainen maisteri ja silti on vain pätkätöitä.
Oppikoulu ja keskikoulu ovat sama asia. Maksullisia molemmat. Olen itse kaupunkilainen. Ei ollut rahaa oppikouluun.
Aikuisena sitten opiskelin. Kielten opiskelua EI ollut. Ei ruotsia, eikä englantia. Uskokaa nyt!
Itse ne on ollut opiskeltava. Itsellä hoono enkku ja rouotsi. Pärjään kuitenkin. Parilla muullakin kielellä.Eivät ole.
Keskikoulu oli kunnallienn koulu, ilmainen, kaikki maksettiin.
Oppikoulu oli maksullinen, siis siellä maksoi oppimateriaali, matkat ja ruoka.
Olen käynyt oppikoulun, veljeni ja siskoni keskikoulun. He lukivat pitkän saksan, mutta kumpikin puhuu erinomaista englantia, koska sitä on helppo opiskella ihan vaikka telkkarista.
Ja tietenkin ihminen itse opiskelee, koulun tarkoitus on vain opettaa tapoja opiskella.
Missä päin Suomea oppikoulu ja keskikoulu erosivat toisistaan? Ihan uusi asia minulle. Tampereella ne olivat synonyymeja. (tarkoittaa samaa asiaa)
Keskikoulun ja oppikoulun ero oli vähän samantapainen kuin nykyisin AMKn ja yliopiston välinen ero. Keskikoulun käyneet luulivat olevansa lähes yhtä fiksuja kuin oppikoulun käyneet. Keskikoulun pääsi myös se "heikompi aines"
Sinä se jaksat , huoh!
No noin se oli meilläkin. Keskikoulu oli ilmainen ja kaikille avoin, oppikoulu oli maksullinen ja sinne oli pääsykoe.
V 1960 syntyneillä oli vielä KAKSIPÄIVÄISET PÄÄSYKOKEET KESKIKOULUUN. V 1961 syntyneistä alkaen on menty koulutodistusten mukaisesti annetun pistemäärän mukaan, eli tarpeeksi tollojen pistemäärillä keskikouluun ei olisi päässyt vaikka olisi halunnut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monella tuonikäisellä ei ole ollut mahdollisuutta kouluttautua kansakoulua pidemmälle ja on jäänyt englannit oppimatta.
Höh pöh! Kyllä nykyajan 7-kymppiset ovat käyneet enemmän kouluja, itse ja 4 sisarustani kaikki koulutettuja ja ikämme 61-78, vanhin on erikoislääkäri. Hän luki pitkää saksaa mutta me kaikki muut osaamme hyvin englantia. Vanhempamme ovat 95 ja HE ovat käyneet vain kansakoulun eivätkä osaa kiellä. Isäni ollut menestyvä yrittäjä.
Myös maalla asuvat sukulaiset, kukaan ei ole jäänyt kansakoulupohjalle. Elinpiiri toki pienempi maatilallisilla, jotka olleet sukupolvesta toiseen enemmän kiinni tilanhoidossa.
Todellakin. Mitä järkeä olisi ollut laittaa tuleva maanviljelijä keskikouluun opiskelemaan ruotsia? Maamieskoulun saattoivat talojen tulevat isännät käydä, jos oli varakkaampi talo. Jos halusit kouluttautua, lähdit kaupunkiin ja jäit sinne,
Tää on outo tapa ajatella, meillä Varsinais-Suomessa suurin osa noin 70v maanviljelijöistä on agrologeja tai agronomeja. Sitten on ne viljelijät, jotka on sähkömiehiä ja autokuskeja ja viljelevät tilaansa muun toiminnan ohessa.
Puhut Varsinais-Suomesta, jossa tilakoot isompia, pellot kivettömiä, maaperä parempaa ja kasvukausi pitempi kuin esim Savossa. Maanviljelijät rikkaampia. Kun Pohjois-Suomessa suurin osa tiloista oli pieniä maitotiloja, jotka sitten autioituivatkin 70-luvulla kun nuoret lähti Ruotsiin Volvon tehtaalle.
Ei 15 hehtaarin tilan viljelyyn tarvita agronomin tutkintoa, mutta ymmärrän kyllä, että Etelä-Suomen suurtilojen viljelyssä oli näitä korkeakoulutettuja. Ne olivat ja ovat isoa bisnestä, ei mitään henkiinjäämiskilvoittelua kuten pohjoisemmassa Suomessa.
Isäni, pohjoissavolainen maanviljeljijä, puhui tästä Etelä-Suomen ja pohjoisemman Suomen eroista maanviljelyksessä, kun 50-luvulla oli vähän aikaa Naantalissa jalostamoa rakentamassa. Hän havaitsi laajat peltoaukeat, joita ei siis Pohjois-Savossa ollut paljonkaan ja huomasi, että pelloissa ei tosiaan ollut niin paljon kiviä kuin Savossa, jossa jokakeväinen operaatio oli kerätä pellosta pintaan nousseet kivet.
Nämä eteläisen Suomen ja pohjoisen Suomen erot maanviljelyksen edellytyksissä aiheuttivat ristivetoa maatalouspolitiikassa 60-70 -luvuilla, politiikan nähtiin suosivat etelän rikkaita suurtilallisia, juuri näitä agronomeja, joita pohjoisessa nähtiin vain suomalaisissa mustavalkoisissa elokuvissa. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Arvostan metsän keskellä asuvaa sukulaistani joka osaa ottaa kalat vedestä ympäri vuoden ja laittaa niistä hyvää ruokaa samoin kuin metsästää riistaa ja lintuja, suolistaa ja nylkeä ja tehdä lihoista aterioita. Kylvää ja korjata. Nauttia luonnosta ja tuntea sitä. Onnelliselta vaikuttaa vaikka espresso pitää tehdä omalla koneella eikä pääse tai halua trendikahviloihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monella tuonikäisellä ei ole ollut mahdollisuutta kouluttautua kansakoulua pidemmälle ja on jäänyt englannit oppimatta.
No mutta miten tämä toinen mummo&vaari ovat samanikäisiä ja ovat opetelleet auttavasti englantia? Miksi ihmiset tekeytyvät ihan tyhmäksi suorastaan, kun maailma on aivan auki ja mahdollisuuksia täynnä? Olkoon se vaikka pilkkimistä, makkaranpaisto tai sitten matkustamista ulkomaille!
Yhtä outoa on tämän päivän ihmisille, etteivät he tunne omaa historiaansa.
Tämän päivän seitsemänkymppiset ovat kokeneet luokkaerot. Vähävaraisten lapset kävi kansakoulun ja läksivät töihin 15-17v koska oli Suomen jällleenrakentamisen ja hyvinvointi valtion rakentaminen.
Osa varakkaiden lapsista meni oppikouluun, joka oli maksullinen ja lähin oppikoulu saattoi olla satojen kilometrien päässä.
Ei koulutus ennen ollut itsestään selvää ja se saattoi jättää lapseen henkiset jäljet.
Tästä on puhunut esim. lastenpsykiatri Jari Sinkkonen, kuinka hänen erotettiin vanhemmistaan ja kodista ja laitettiin yksin pärjäämään ja asumaan vieraalle paikkakunnalle jo 13v joka tietenkin jätti arvet.Tämän päivän seitenkymppiset kyllä kävivät jo vähintään kansalaiskoulun siihen kansakoulun päälle, iso osa myös sen oppikoulua vastaavan ilmaisen keskikoulun.
Oppikouluja oli kyllä enemmän kuin yksi satojen kilsojen päässä. Meilläkin maalla oli se ilmainen keskikoulu 12 kilsan päässä, oppikoulu 18 kilsan päässä.
Seitenkymppiset saattoivat myös muuttaa kaupunkiin töihin ja opiskella työn ohessa.
Ja hyviin vakituisiin töihinhän pääsi jo sillä keskikoululla. Nykyään pitää olla kolminkertainen maisteri ja silti on vain pätkätöitä.
Oppikoulu ja keskikoulu ovat sama asia. Maksullisia molemmat. Olen itse kaupunkilainen. Ei ollut rahaa oppikouluun.
Aikuisena sitten opiskelin. Kielten opiskelua EI ollut. Ei ruotsia, eikä englantia. Uskokaa nyt!
Itse ne on ollut opiskeltava. Itsellä hoono enkku ja rouotsi. Pärjään kuitenkin. Parilla muullakin kielellä.Eivät ole.
Keskikoulu oli kunnallienn koulu, ilmainen, kaikki maksettiin.
Oppikoulu oli maksullinen, siis siellä maksoi oppimateriaali, matkat ja ruoka.
Olen käynyt oppikoulun, veljeni ja siskoni keskikoulun. He lukivat pitkän saksan, mutta kumpikin puhuu erinomaista englantia, koska sitä on helppo opiskella ihan vaikka telkkarista.
Ja tietenkin ihminen itse opiskelee, koulun tarkoitus on vain opettaa tapoja opiskella.
Missä päin Suomea oppikoulu ja keskikoulu erosivat toisistaan? Ihan uusi asia minulle. Tampereella ne olivat synonyymeja. (tarkoittaa samaa asiaa)
Keskikoulun ja oppikoulun ero oli vähän samantapainen kuin nykyisin AMKn ja yliopiston välinen ero.]
Koeta tajuta: keskikoulu oli osa kahdeksanvuotista oppikoulua! Viisi vuotta keskikoulua + kolme vuotta lukiota = oppikoulu.
No noin se oli meilläkin. Keskikoulu oli ilmainen ja kaikille avoin, oppikoulu oli maksullinen ja sinne oli pääsykoe.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä ymmärrän aptä. Mun eksän vanhemmat, nyt jo yli 80 vuotiaita, ovat hieman samanlaisia. Kaupasta ostivat hyvin rajoitettuja ruokatarvikkeita, riisistä tehtiin aina riispuuroa, jäätelö oli aina ingmanin mansikkaa, juusto aina edamia, koskaaan jääkaapissa ei ollut erikoisjuustoa tai vaikka kermaviiliä, pullaa tehtiin itse, mutta maun koettin tulevan kanelista (vaikka se tulee oikeasti voista ja sokerista joita korvapuustit eivät olleet nähneetkään ja niiden korvapuustien pinnalla oli aina tavallista sokeria vähän vaan ripoteltuna ei todellakaan raesokeria + mantelilastuja), ei koskaan lisukeriisiä, mistään henkilökohtaisesta eivät osanneet/halunneet puhua, omasta koulunkäynnistäni puhuminen oli elvistelyä, ei mitään halua sisustamiseen anopilla eikä takapihalleen ikinä laittanut mitään kesäkukkia, tiskikonetta ei hommanneet, vaikka puolisukua kävi syömässä, missään eivät matkailleet. Aina puhuivat vaan apen liikuntaharrastuksesta ja ensi kesä. perunanteosta kesämökillään.
Huh, tossa siis vaan esimerkkejä. Se heidän tapaamisensa oli sellaista laskeudun heidän tasolleen tyyppistä eli todella epäkiinnostavaa ja raskasta. Heitä kuitenkin piti aina noin kerran kuussa tavata. Ystävällisiä kyllä olivat, siitä pointsit heille.
Miksi puhuisin miniän kanssa henkilökohtaisista asioista tai miksi ihmeessä korvapuustin päällä ei saisi olla tavallista sokeria tai miksi jääkaapissa pitäisi olla erikoisjuustoja, jos kukaan ei niitä syö. Varmaan he ihmettelivät sinua, että eikö se hoksaa, että meillä eläke on 700 e/kk, ei sillä matkusteta, hyvä kun saadaan ruuat ostettua. Perunamaa on siksikin tärkeä, että sieltä saa melkein maksutta einettä pöytään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monella tuonikäisellä ei ole ollut mahdollisuutta kouluttautua kansakoulua pidemmälle ja on jäänyt englannit oppimatta.
No mutta miten tämä toinen mummo&vaari ovat samanikäisiä ja ovat opetelleet auttavasti englantia? Miksi ihmiset tekeytyvät ihan tyhmäksi suorastaan, kun maailma on aivan auki ja mahdollisuuksia täynnä? Olkoon se vaikka pilkkimistä, makkaranpaisto tai sitten matkustamista ulkomaille!
Yhtä outoa on tämän päivän ihmisille, etteivät he tunne omaa historiaansa.
Tämän päivän seitsemänkymppiset ovat kokeneet luokkaerot. Vähävaraisten lapset kävi kansakoulun ja läksivät töihin 15-17v koska oli Suomen jällleenrakentamisen ja hyvinvointi valtion rakentaminen.
Osa varakkaiden lapsista meni oppikouluun, joka oli maksullinen ja lähin oppikoulu saattoi olla satojen kilometrien päässä.
Ei koulutus ennen ollut itsestään selvää ja se saattoi jättää lapseen henkiset jäljet.
Tästä on puhunut esim. lastenpsykiatri Jari Sinkkonen, kuinka hänen erotettiin vanhemmistaan ja kodista ja laitettiin yksin pärjäämään ja asumaan vieraalle paikkakunnalle jo 13v joka tietenkin jätti arvet.Tämän päivän seitenkymppiset kyllä kävivät jo vähintään kansalaiskoulun siihen kansakoulun päälle, iso osa myös sen oppikoulua vastaavan ilmaisen keskikoulun.
Oppikouluja oli kyllä enemmän kuin yksi satojen kilsojen päässä. Meilläkin maalla oli se ilmainen keskikoulu 12 kilsan päässä, oppikoulu 18 kilsan päässä.
Seitenkymppiset saattoivat myös muuttaa kaupunkiin töihin ja opiskella työn ohessa.
Ja hyviin vakituisiin töihinhän pääsi jo sillä keskikoululla. Nykyään pitää olla kolminkertainen maisteri ja silti on vain pätkätöitä.
Oppikoulu ja keskikoulu ovat sama asia. Maksullisia molemmat. Olen itse kaupunkilainen. Ei ollut rahaa oppikouluun.
Aikuisena sitten opiskelin. Kielten opiskelua EI ollut. Ei ruotsia, eikä englantia. Uskokaa nyt!
Itse ne on ollut opiskeltava. Itsellä hoono enkku ja rouotsi. Pärjään kuitenkin. Parilla muullakin kielellä.Eivät ole.
Keskikoulu oli kunnallienn koulu, ilmainen, kaikki maksettiin.
Oppikoulu oli maksullinen, siis siellä maksoi oppimateriaali, matkat ja ruoka.
Olen käynyt oppikoulun, veljeni ja siskoni keskikoulun. He lukivat pitkän saksan, mutta kumpikin puhuu erinomaista englantia, koska sitä on helppo opiskella ihan vaikka telkkarista.
Ja tietenkin ihminen itse opiskelee, koulun tarkoitus on vain opettaa tapoja opiskella.
Missä päin Suomea oppikoulu ja keskikoulu erosivat toisistaan? Ihan uusi asia minulle. Tampereella ne olivat synonyymeja. (tarkoittaa samaa asiaa)
Keskikoulun ja oppikoulun ero oli vähän samantapainen kuin nykyisin AMKn ja yliopiston välinen ero.]
No noin se oli meilläkin. Keskikoulu oli ilmainen ja kaikille avoin, oppikoulu oli maksullinen ja sinne oli pääsykoe.
Sori, postaan uusiksi kun meni väärään paikkaan:
Koeta tajuta: keskikoulu oli osa kahdeksanvuotista oppikoulua! Viisi vuotta keskikoulua + kolme vuotta lukiota = oppikoulu.
1.0 veikkaisin pohjalaisiksi tai savolaisiksi.
Mutta sivistystähän toki se sydämen sivistyksin on!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monella tuonikäisellä ei ole ollut mahdollisuutta kouluttautua kansakoulua pidemmälle ja on jäänyt englannit oppimatta.
Höh pöh! Kyllä nykyajan 7-kymppiset ovat käyneet enemmän kouluja, itse ja 4 sisarustani kaikki koulutettuja ja ikämme 61-78, vanhin on erikoislääkäri. Hän luki pitkää saksaa mutta me kaikki muut osaamme hyvin englantia. Vanhempamme ovat 95 ja HE ovat käyneet vain kansakoulun eivätkä osaa kiellä. Isäni ollut menestyvä yrittäjä.
Myös maalla asuvat sukulaiset, kukaan ei ole jäänyt kansakoulupohjalle. Elinpiiri toki pienempi maatilallisilla, jotka olleet sukupolvesta toiseen enemmän kiinni tilanhoidossa.
Todellakin. Mitä järkeä olisi ollut laittaa tuleva maanviljelijä keskikouluun opiskelemaan ruotsia? Maamieskoulun saattoivat talojen tulevat isännät käydä, jos oli varakkaampi talo. Jos halusit kouluttautua, lähdit kaupunkiin ja jäit sinne,
Tää on outo tapa ajatella, meillä Varsinais-Suomessa suurin osa noin 70v maanviljelijöistä on agrologeja tai agronomeja. Sitten on ne viljelijät, jotka on sähkömiehiä ja autokuskeja ja viljelevät tilaansa muun toiminnan ohessa.
Puhut Varsinais-Suomesta, jossa tilakoot isompia, pellot kivettömiä, maaperä parempaa ja kasvukausi pitempi kuin esim Savossa. Maanviljelijät rikkaampia. Kun Pohjois-Suomessa suurin osa tiloista oli pieniä maitotiloja, jotka sitten autioituivatkin 70-luvulla kun nuoret lähti Ruotsiin Volvon tehtaalle.
Ei 15 hehtaarin tilan viljelyyn tarvita agronomin tutkintoa, mutta ymmärrän kyllä, että Etelä-Suomen suurtilojen viljelyssä oli näitä korkeakoulutettuja. Ne olivat ja ovat isoa bisnestä, ei mitään henkiinjäämiskilvoittelua kuten pohjoisemmassa Suomessa.
Isäni, pohjoissavolainen maanviljeljijä, puhui tästä Etelä-Suomen ja pohjoisemman Suomen eroista maanviljelyksessä, kun 50-luvulla oli vähän aikaa Naantalissa jalostamoa rakentamassa. Hän havaitsi laajat peltoaukeat, joita ei siis Pohjois-Savossa ollut paljonkaan ja huomasi, että pelloissa ei tosiaan ollut niin paljon kiviä kuin Savossa, jossa jokakeväinen operaatio oli kerätä pellosta pintaan nousseet kivet.
Nämä eteläisen Suomen ja pohjoisen Suomen erot maanviljelyksen edellytyksissä aiheuttivat ristivetoa maatalouspolitiikassa 60-70 -luvuilla, politiikan nähtiin suosivat etelän rikkaita suurtilallisia, juuri näitä agronomeja, joita pohjoisessa nähtiin vain suomalaisissa mustavalkoisissa elokuvissa. :)
Puhun tämän päivän maanviljelijöistä, en 50-luvun Naantalista. Sieltä Savosta lähti porukka muualle aikaa sitten ja jäljelle jääneillä viljelijöillä on koulutusta alalle, ei ne mitään surkeita kansakoulunsa keskeyttäneitä ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monella tuonikäisellä ei ole ollut mahdollisuutta kouluttautua kansakoulua pidemmälle ja on jäänyt englannit oppimatta.
No mutta miten tämä toinen mummo&vaari ovat samanikäisiä ja ovat opetelleet auttavasti englantia? Miksi ihmiset tekeytyvät ihan tyhmäksi suorastaan, kun maailma on aivan auki ja mahdollisuuksia täynnä? Olkoon se vaikka pilkkimistä, makkaranpaisto tai sitten matkustamista ulkomaille!
Yhtä outoa on tämän päivän ihmisille, etteivät he tunne omaa historiaansa.
Tämän päivän seitsemänkymppiset ovat kokeneet luokkaerot. Vähävaraisten lapset kävi kansakoulun ja läksivät töihin 15-17v koska oli Suomen jällleenrakentamisen ja hyvinvointi valtion rakentaminen.
Osa varakkaiden lapsista meni oppikouluun, joka oli maksullinen ja lähin oppikoulu saattoi olla satojen kilometrien päässä.
Ei koulutus ennen ollut itsestään selvää ja se saattoi jättää lapseen henkiset jäljet.
Tästä on puhunut esim. lastenpsykiatri Jari Sinkkonen, kuinka hänen erotettiin vanhemmistaan ja kodista ja laitettiin yksin pärjäämään ja asumaan vieraalle paikkakunnalle jo 13v joka tietenkin jätti arvet.Tämän päivän seitenkymppiset kyllä kävivät jo vähintään kansalaiskoulun siihen kansakoulun päälle, iso osa myös sen oppikoulua vastaavan ilmaisen keskikoulun.
Oppikouluja oli kyllä enemmän kuin yksi satojen kilsojen päässä. Meilläkin maalla oli se ilmainen keskikoulu 12 kilsan päässä, oppikoulu 18 kilsan päässä.quote]
Näitä palstoja vaivaa se, että ihmiset luulevat oman kokemuksensa olevan yleinen käytäntö koko maassa. Itse kävin maksullista oppikoulua vuodesta 67. Oli lukukausimaksu, kirjat piti ostaa itse ja ruoka maksoi, samoin matkat kouluun. Ehkä osa oppikouluista oli sitten ilmaisia, mutta eivät kaikki.
Oppikoulu ei "vastannut" keskikoulua, vaan oppikoulu tarkoitti viisivuotista keskikoulua ja kolmevuotista lukiota. Koulun saattoi lopettaa myös keskikouluun, se antoi eväitä lähteä "sisätöihin" työelämään konttoristiksi tms.
Sinä vain kuvittelet, että se oma kokemuksesi olisi ollut yleispätevä. Ei ole.
Huomasitko, että kirjoitin: "Ehkä osa oppikouluista oli sitten ilmaisia, mutta eivät kaikki." En siis väittänyt oman kokemukseni maksullisuudesta olevan yleispätevä, vaan otin huomioon ilmeisen diversiteetin tässä asiassa.
Ei koulutus tee ihmisestä sivistyneempää mutta on se rikkaus jos uskaltautuu sieltä kotoa lähteä jonnekin se aina avartaa ja luo uutta ajateltavaa , itse olen 71 v pidän matkustelusta kulttuurista ja liikunnasta mutta on myös tuttavia jotka eivät lähde kotoaan mihinkään mutta valintansa ovat tehneet.
Koska tämä on netin keskustelupalsta, jossa voi kirjoittaa puhekieltä.