Lue keskustelun säännöt.
Isovanhemmat alle 70v ja totaalisen "maalaisia", muilla samanlaista?
28.03.2023 |
Mulle on niin käsittämätöntä katsoa vierestä kaksi aivan erilaista perhettä, joissa molemmat isovanhemmat ovat alle 70v ja niin uskomattoman erilaisia.
En tiedä johtuuko tämä kehitysvammasta, viiveestä, halusta oppia vai mistä, mutta siis..
Toinen pariskunta, pitänyt maatilaa. On asunut monta sukupolvea samassa talossa. Lapset ovat ensimmäisen kerran nähneet "vieraan ihmisen" jotain 4-vuotiaana mennessään kirkon kerhoon. Isovanhemmat eivät koskaan lähde kotoaan minnekkään, eivät osaa mennä vaikka uimahalliin, makkaranpaistoon, kirjastoon, ulkomaan matkoille. Minnekkään mielestäni normaaliin paikkaan. Ei osaa askarrella, ei keksiä tekemistä. Ovat siis todella autenttista elämää eläviä ihmisiä vailla minkäännäköistä sivistystä.
Isovanhemmat 2.0.
Ovat hekin alle 70v. Ovat olleet maatilallisia myös, muttei tällaista sukupolvien samassa asunnossa elämää tyyppiä ole ollut. Osaavat uida, osaa englantia ne pääasiat, ovat itse sivistäneet itseään. Osaavat käydä kirjastossa lastenlasten kanssa lainaamassa mieluisia kirjoja. Munkkikahvilla rannassa. Matkailee ulkomailla. Siis ylipäätään sellaista normaalia järjenkäyttöä heillä. Miten voi olla näin erilaiset, mutta samanikäiset isovanhemmat?! Onko tässä taustalla jokin oppimishäiriö vai ihan vaan..pullossa eläminen vai miten tämän selittäisi?
Kommentit (741)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monella tuonikäisellä ei ole ollut mahdollisuutta kouluttautua kansakoulua pidemmälle ja on jäänyt englannit oppimatta.
No mutta miten tämä toinen mummo&vaari ovat samanikäisiä ja ovat opetelleet auttavasti englantia? Miksi ihmiset tekeytyvät ihan tyhmäksi suorastaan, kun maailma on aivan auki ja mahdollisuuksia täynnä? Olkoon se vaikka pilkkimistä, makkaranpaisto tai sitten matkustamista ulkomaille!
Yhtä outoa on tämän päivän ihmisille, etteivät he tunne omaa historiaansa.
Tämän päivän seitsemänkymppiset ovat kokeneet luokkaerot. Vähävaraisten lapset kävi kansakoulun ja läksivät töihin 15-17v koska oli Suomen jällleenrakentamisen ja hyvinvointi valtion rakentaminen.
Osa varakkaiden lapsista meni oppikouluun, joka oli maksullinen ja lähin oppikoulu saattoi olla satojen kilometrien päässä.
Ei koulutus ennen ollut itsestään selvää ja se saattoi jättää lapseen henkiset jäljet.
Tästä on puhunut esim. lastenpsykiatri Jari Sinkkonen, kuinka hänen erotettiin vanhemmistaan ja kodista ja laitettiin yksin pärjäämään ja asumaan vieraalle paikkakunnalle jo 13v joka tietenkin jätti arvet.Tämän päivän seitenkymppiset kyllä kävivät jo vähintään kansalaiskoulun siihen kansakoulun päälle, iso osa myös sen oppikoulua vastaavan ilmaisen keskikoulun.
Oppikouluja oli kyllä enemmän kuin yksi satojen kilsojen päässä. Meilläkin maalla oli se ilmainen keskikoulu 12 kilsan päässä, oppikoulu 18 kilsan päässä.
Seitenkymppiset saattoivat myös muuttaa kaupunkiin töihin ja opiskella työn ohessa.
Ja hyviin vakituisiin töihinhän pääsi jo sillä keskikoululla. Nykyään pitää olla kolminkertainen maisteri ja silti on vain pätkätöitä.
Oppikoulu ja keskikoulu ovat sama asia. Maksullisia molemmat. Olen itse kaupunkilainen. Ei ollut rahaa oppikouluun.
Aikuisena sitten opiskelin. Kielten opiskelua EI ollut. Ei ruotsia, eikä englantia. Uskokaa nyt!
Itse ne on ollut opiskeltava. Itsellä hoono enkku ja rouotsi. Pärjään kuitenkin. Parilla muullakin kielellä.Eivät ole.
Keskikoulu oli kunnallienn koulu, ilmainen, kaikki maksettiin.
Oppikoulu oli maksullinen, siis siellä maksoi oppimateriaali, matkat ja ruoka.
Olen käynyt oppikoulun, veljeni ja siskoni keskikoulun. He lukivat pitkän saksan, mutta kumpikin puhuu erinomaista englantia, koska sitä on helppo opiskella ihan vaikka telkkarista.
Ja tietenkin ihminen itse opiskelee, koulun tarkoitus on vain opettaa tapoja opiskella.
Missä päin Suomea oppikoulu ja keskikoulu erosivat toisistaan? Ihan uusi asia minulle. Tampereella ne olivat synonyymeja. (tarkoittaa samaa asiaa)
Keskikoulun ja oppikoulun ero oli vähän samantapainen kuin nykyisin AMKn ja yliopiston välinen ero.]
No noin se oli meilläkin. Keskikoulu oli ilmainen ja kaikille avoin, oppikoulu oli maksullinen ja sinne oli pääsykoe.
Sori, postaan uusiksi kun meni väärään paikkaan:
Koeta tajuta: keskikoulu oli osa kahdeksanvuotista oppikoulua! Viisi vuotta keskikoulua + kolme vuotta lukiota = oppikoulu.
Meillä ei ollut. Kun se oli PAIKKAKUNTAKOHTAISTA.
Meillä oli kansakoulu.
Sen jälkeen oli joko ilmainen kunnallinen keksikoulu tai maksullinen oppikoulu.
Yritä nyt jo vihdoin tajuta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monella tuonikäisellä ei ole ollut mahdollisuutta kouluttautua kansakoulua pidemmälle ja on jäänyt englannit oppimatta.
No mutta miten tämä toinen mummo&vaari ovat samanikäisiä ja ovat opetelleet auttavasti englantia? Miksi ihmiset tekeytyvät ihan tyhmäksi suorastaan, kun maailma on aivan auki ja mahdollisuuksia täynnä? Olkoon se vaikka pilkkimistä, makkaranpaisto tai sitten matkustamista ulkomaille!
Yhtä outoa on tämän päivän ihmisille, etteivät he tunne omaa historiaansa.
Tämän päivän seitsemänkymppiset ovat kokeneet luokkaerot. Vähävaraisten lapset kävi kansakoulun ja läksivät töihin 15-17v koska oli Suomen jällleenrakentamisen ja hyvinvointi valtion rakentaminen.
Osa varakkaiden lapsista meni oppikouluun, joka oli maksullinen ja lähin oppikoulu saattoi olla satojen kilometrien päässä.
Ei koulutus ennen ollut itsestään selvää ja se saattoi jättää lapseen henkiset jäljet.
Tästä on puhunut esim. lastenpsykiatri Jari Sinkkonen, kuinka hänen erotettiin vanhemmistaan ja kodista ja laitettiin yksin pärjäämään ja asumaan vieraalle paikkakunnalle jo 13v joka tietenkin jätti arvet.Tämän päivän seitenkymppiset kyllä kävivät jo vähintään kansalaiskoulun siihen kansakoulun päälle, iso osa myös sen oppikoulua vastaavan ilmaisen keskikoulun.
Oppikouluja oli kyllä enemmän kuin yksi satojen kilsojen päässä. Meilläkin maalla oli se ilmainen keskikoulu 12 kilsan päässä, oppikoulu 18 kilsan päässä.quote]
Näitä palstoja vaivaa se, että ihmiset luulevat oman kokemuksensa olevan yleinen käytäntö koko maassa. Itse kävin maksullista oppikoulua vuodesta 67. Oli lukukausimaksu, kirjat piti ostaa itse ja ruoka maksoi, samoin matkat kouluun. Ehkä osa oppikouluista oli sitten ilmaisia, mutta eivät kaikki.
Oppikoulu ei "vastannut" keskikoulua, vaan oppikoulu tarkoitti viisivuotista keskikoulua ja kolmevuotista lukiota. Koulun saattoi lopettaa myös keskikouluun, se antoi eväitä lähteä "sisätöihin" työelämään konttoristiksi tms.
Sinä vain kuvittelet, että se oma kokemuksesi olisi ollut yleispätevä. Ei ole.
Huomasitko, että kirjoitin: "Ehkä osa oppikouluista oli sitten ilmaisia, mutta eivät kaikki." En siis väittänyt oman kokemukseni maksullisuudesta olevan yleispätevä, vaan otin huomioon ilmeisen diversiteetin tässä asiassa.
Ei kyse ole oppikouluista ja niiden maksuista, vaan siitä että VAIHTOEHDOT oli joko kunnallinen ilmainen keskikoulu tai maksullinen oppikoulu. Edelleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monella tuonikäisellä ei ole ollut mahdollisuutta kouluttautua kansakoulua pidemmälle ja on jäänyt englannit oppimatta.
Höh pöh! Kyllä nykyajan 7-kymppiset ovat käyneet enemmän kouluja, itse ja 4 sisarustani kaikki koulutettuja ja ikämme 61-78, vanhin on erikoislääkäri. Hän luki pitkää saksaa mutta me kaikki muut osaamme hyvin englantia. Vanhempamme ovat 95 ja HE ovat käyneet vain kansakoulun eivätkä osaa kiellä. Isäni ollut menestyvä yrittäjä.
Myös maalla asuvat sukulaiset, kukaan ei ole jäänyt kansakoulupohjalle. Elinpiiri toki pienempi maatilallisilla, jotka olleet sukupolvesta toiseen enemmän kiinni tilanhoidossa.
Todellakin. Mitä järkeä olisi ollut laittaa tuleva maanviljelijä keskikouluun opiskelemaan ruotsia? Maamieskoulun saattoivat talojen tulevat isännät käydä, jos oli varakkaampi talo. Jos halusit kouluttautua, lähdit kaupunkiin ja jäit sinne,
Tää on outo tapa ajatella, meillä Varsinais-Suomessa suurin osa noin 70v maanviljelijöistä on agrologeja tai agronomeja. Sitten on ne viljelijät, jotka on sähkömiehiä ja autokuskeja ja viljelevät tilaansa muun toiminnan ohessa.
Puhut Varsinais-Suomesta, jossa tilakoot isompia, pellot kivettömiä, maaperä parempaa ja kasvukausi pitempi kuin esim Savossa. Maanviljelijät rikkaampia. Kun Pohjois-Suomessa suurin osa tiloista oli pieniä maitotiloja, jotka sitten autioituivatkin 70-luvulla kun nuoret lähti Ruotsiin Volvon tehtaalle.
Ei 15 hehtaarin tilan viljelyyn tarvita agronomin tutkintoa, mutta ymmärrän kyllä, että Etelä-Suomen suurtilojen viljelyssä oli näitä korkeakoulutettuja. Ne olivat ja ovat isoa bisnestä, ei mitään henkiinjäämiskilvoittelua kuten pohjoisemmassa Suomessa.
Isäni, pohjoissavolainen maanviljeljijä, puhui tästä Etelä-Suomen ja pohjoisemman Suomen eroista maanviljelyksessä, kun 50-luvulla oli vähän aikaa Naantalissa jalostamoa rakentamassa. Hän havaitsi laajat peltoaukeat, joita ei siis Pohjois-Savossa ollut paljonkaan ja huomasi, että pelloissa ei tosiaan ollut niin paljon kiviä kuin Savossa, jossa jokakeväinen operaatio oli kerätä pellosta pintaan nousseet kivet.
Nämä eteläisen Suomen ja pohjoisen Suomen erot maanviljelyksen edellytyksissä aiheuttivat ristivetoa maatalouspolitiikassa 60-70 -luvuilla, politiikan nähtiin suosivat etelän rikkaita suurtilallisia, juuri näitä agronomeja, joita pohjoisessa nähtiin vain suomalaisissa mustavalkoisissa elokuvissa. :)
Puhun tämän päivän maanviljelijöistä, en 50-luvun Naantalista. Sieltä Savosta lähti porukka muualle aikaa sitten ja jäljelle jääneillä viljelijöillä on koulutusta alalle, ei ne mitään surkeita kansakoulunsa keskeyttäneitä ole.
Olennainen tarkennus. Tässä kun puhuttiin vanhoista ajoista, ajattelin, että sinäkin puhut siitä ajasta. Ja kyllä vanhaankin aikaan oli Etelä-Suomessa tilojen johdossa agronomeja.
Ja totta kai nykyään nuoret maanviljelijät ovat kouluttautuneita, ei siinä ammatissa enää muuten pärjäisikään. Väittikö joku tosiaan, että maanvijelijät ovat surkeita kansakoulunsa keskeyttäneitä? En ole lukenut koko ketjua.
Luulo kirjoitti:
Ei koulutus tee ihmisestä sivistyneempää mutta on se rikkaus jos uskaltautuu sieltä kotoa lähteä jonnekin se aina avartaa ja luo uutta ajateltavaa , itse olen 71 v pidän matkustelusta kulttuurista ja liikunnasta mutta on myös tuttavia jotka eivät lähde kotoaan mihinkään mutta valintansa ovat tehneet.
Kyllä koulutus nimenomaan sivistää. siksihän puhutaan esimerkiksi lukiosta YLEISSIVISTÄVÄNÄ.
Todellisuudessa tilallisilla on laajat sosiaaliset verkostot muiden alueen tilallisten kanssa ja urakoitsijoiden yms asiakkaita tilalliset ovat. Tilalliset ovat myös maanomistajina aktiivisia jäseniä paikkakunna metsästyseurassa. Et vain näe näitä verkostoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikilla on jokin "vamma", toisilla se näkyy ulospäin ja toisilla ei. 🤔
Ihanaa että löytyy vielä tuollaisia jotka eivät kaipaa älytöntä kuluttamista ollakseen onnellisia. Vähempäänkin tyytyväisiä. Iän myötä aina enemmän itsekkin ajautuneena tuohon suuntaan. 😊
Olen itse 69 vuotias ja nuoruuteni asunut pienellä pohjoisen paikkakunnalla. 4 vuotta kansakoulua, 5 vuotta keskikoulua omalla paikkakunnalla ja 3 vuotta lukiota naapurikunnassa. Kyllä keskikoulussa oli ruotsin ja enkun opetus. Muita kieliä einollut tarjolla. Lukiossa sitten tarjonta kielten suhteen laajeni. Valitettavasti olin vain laiskanlainen oppilas vaikka älliä olisi ollut. Koti oli köyhä mutta onneksi lukioon asti koulutus oli ilmaista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monella tuonikäisellä ei ole ollut mahdollisuutta kouluttautua kansakoulua pidemmälle ja on jäänyt englannit oppimatta.
No mutta miten tämä toinen mummo&vaari ovat samanikäisiä ja ovat opetelleet auttavasti englantia? Miksi ihmiset tekeytyvät ihan tyhmäksi suorastaan, kun maailma on aivan auki ja mahdollisuuksia täynnä? Olkoon se vaikka pilkkimistä, makkaranpaisto tai sitten matkustamista ulkomaille!
Yhtä outoa on tämän päivän ihmisille, etteivät he tunne omaa historiaansa.
Tämän päivän seitsemänkymppiset ovat kokeneet luokkaerot. Vähävaraisten lapset kävi kansakoulun ja läksivät töihin 15-17v koska oli Suomen jällleenrakentamisen ja hyvinvointi valtion rakentaminen.
Osa varakkaiden lapsista meni oppikouluun, joka oli maksullinen ja lähin oppikoulu saattoi olla satojen kilometrien päässä.
Ei koulutus ennen ollut itsestään selvää ja se saattoi jättää lapseen henkiset jäljet.
Tästä on puhunut esim. lastenpsykiatri Jari Sinkkonen, kuinka hänen erotettiin vanhemmistaan ja kodista ja laitettiin yksin pärjäämään ja asumaan vieraalle paikkakunnalle jo 13v joka tietenkin jätti arvet.Tämän päivän seitenkymppiset kyllä kävivät jo vähintään kansalaiskoulun siihen kansakoulun päälle, iso osa myös sen oppikoulua vastaavan ilmaisen keskikoulun.
Oppikouluja oli kyllä enemmän kuin yksi satojen kilsojen päässä. Meilläkin maalla oli se ilmainen keskikoulu 12 kilsan päässä, oppikoulu 18 kilsan päässä.
Seitenkymppiset saattoivat myös muuttaa kaupunkiin töihin ja opiskella työn ohessa.
Ja hyviin vakituisiin töihinhän pääsi jo sillä keskikoululla. Nykyään pitää olla kolminkertainen maisteri ja silti on vain pätkätöitä.
Oppikoulu ja keskikoulu ovat sama asia. Maksullisia molemmat. Olen itse kaupunkilainen. Ei ollut rahaa oppikouluun.
Aikuisena sitten opiskelin. Kielten opiskelua EI ollut. Ei ruotsia, eikä englantia. Uskokaa nyt!
Itse ne on ollut opiskeltava. Itsellä hoono enkku ja rouotsi. Pärjään kuitenkin. Parilla muullakin kielellä.Eivät ole.
Keskikoulu oli kunnallienn koulu, ilmainen, kaikki maksettiin.
Oppikoulu oli maksullinen, siis siellä maksoi oppimateriaali, matkat ja ruoka.
Olen käynyt oppikoulun, veljeni ja siskoni keskikoulun. He lukivat pitkän saksan, mutta kumpikin puhuu erinomaista englantia, koska sitä on helppo opiskella ihan vaikka telkkarista.
Ja tietenkin ihminen itse opiskelee, koulun tarkoitus on vain opettaa tapoja opiskella.
Missä päin Suomea oppikoulu ja keskikoulu erosivat toisistaan? Ihan uusi asia minulle. Tampereella ne olivat synonyymeja. (tarkoittaa samaa asiaa)
Keskikoulun ja oppikoulun ero oli vähän samantapainen kuin nykyisin AMKn ja yliopiston välinen ero.]
No noin se oli meilläkin. Keskikoulu oli ilmainen ja kaikille avoin, oppikoulu oli maksullinen ja sinne oli pääsykoe.
Sori, postaan uusiksi kun meni väärään paikkaan:
Koeta tajuta: keskikoulu oli osa kahdeksanvuotista oppikoulua! Viisi vuotta keskikoulua + kolme vuotta lukiota = oppikoulu.
Meillä ei ollut. Kun se oli PAIKKAKUNTAKOHTAISTA.
Meillä oli kansakoulu.
Sen jälkeen oli joko ilmainen kunnallinen keksikoulu tai maksullinen oppikoulu.
Yritä nyt jo vihdoin tajuta.
Ok, alan ymmärtää mitä tarkoitat.
Molemmissa kouluissa, sekä kunnallisessa keskikoulussa että maksullisessa oppikoulussa luokilla 1-5 oli samat oppimäärät ja oppiaineet.
Kunnallisesta keskikoulusta sitten jatkettiin viidennen luokan jälkeen sinne maksullisen oppikoulun lukioon kuudennelle luokalle (lukion luokat olivat numeroina 6-8, koska lukiota edelsi se viisi vuotta keskikoulua) tai lähdettiin työelämään.
Mutta keskikoulun ja oppikoulun luokkien 1-5 ero ei ollut kuin AMKIn ja yliopiston, niin kuin joku kirjoitti, mutta hän tarkoittanee yo-tutkinnon ja keskikoulun päästötodistuksen välistä eroa? Vaikka minusta tämäkään vertaus ei osu kohdalleen.
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa vähän samanlaiselta mitä itse 70-luvulla syntyneenä isovanhempien luona oli, vaikka äidin puolen vanhemmat asui ihan kirkonkylällä, niin enimmäkseen oli vaan juttelua, telkkarin katselua ja kello raksutti seinällä, milloinkaan ei käyty missään uimahallissa tms. ulkopuolisissa harrastuksissa, ei heillä ollut ajokorttia eikä tietysti autoakaan. Kesälomilla päivän kohokohta oli kauppareissu kylällä jalkapatikassa tai pyörällä. Isän puolelta ukki oli kuollut jo ennen syntymääni ja viljelyt ja karjanpito loppunut samoin, joten ei niitä maataloustöitäkään ollut enää minun aikana. Tälläkään mummolla ei ollut ajokorttia eikä tietysti autoakaan, joskus kävi kauppa-auto pihan risteyksessä ja kyllä kai niitä linja-autojakin kulki vielä ennenvanhaan maaseudulla että pärjäsi ilman autoa.
Isovanhemmat oli 1910- ja 20-luvulla syntyneitä, sodan kokeneita niin varmaan halusivat elää rauhallista elämää kun nuoruudessa oli varmasti toimintaa enemmän kuin tarpeeksi.
Juupati juu- näin se maailma makaa! Nyt ei ole vaan se kauppareissu kohokohta, kun tilaamme ruokakassit kotiin . Ei tarvitse kökkiä siellä markettien kassoilla. Jalkapatikassa ja fillarilla kuljetaan paljonkin, kun halutaan pysyä notkeana ja virkeänä. Autoja olisi yllin kyllin, ja korttejakin , mutta on niin leppoisaa kulkea myös julkisilla ja lentäen. Ei viitti pahemmin telkkaria katsella, kun pädistä näkee kaiken siloin kun haluaa ja spotifystä lempparimusiikit kuunnellaan. Äänikirjat on ihan kelpokuuneltavia. Kyllä, olemme sodan aikana syntyneitä 78-vuotiata nyt. Maan korvesta pohjoisesta kotoisin ja tohtorisimmeisiä. Että meitä on moneksi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Monella tuonikäisellä ei ole ollut mahdollisuutta kouluttautua kansakoulua pidemmälle ja on jäänyt englannit oppimatta.
70-vuotiaat ovat 1953 syntyneitä, kyllä sen ikäisillä on yleensä ollut mahdollisuus käydä koulua. Oma puolisoni on syntynyt 1954, tosin kaupungissa eikä maalla, mutta ainakin hän on kouluttautunut (FM), puhuu sujuvasti suomen lisäksi kahta vierasta kieltä ja heikommin kahta muuta. Matkustelee paljon, harrastaa kulttuuria, on ihan ok digitaidot (vaikka asioikin mieluummin ihmisen kanssa kuin itsepalveluautomaatilla) jne.
Itse täytän tänä vuonna 60 ja olen syntynyt maalla. Yliopistotutkinto minullakin, puhun vieraita kieliä, olen matkustellut ja matkustelen paljon, puhun vieraita kieliä, käytän digipalveluja ja itsepalveluautomaatteja jne.
Minusta noissa ykköskohdan isovanhemmissa on jo jotain erikoista, koska kyse ei ole vain siitä, etteivät esim pysyisi mukana digikehityksessä vaan ovat muutenkin sulkeutuneet kotiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monella tuonikäisellä ei ole ollut mahdollisuutta kouluttautua kansakoulua pidemmälle ja on jäänyt englannit oppimatta.
No mutta miten tämä toinen mummo&vaari ovat samanikäisiä ja ovat opetelleet auttavasti englantia? Miksi ihmiset tekeytyvät ihan tyhmäksi suorastaan, kun maailma on aivan auki ja mahdollisuuksia täynnä? Olkoon se vaikka pilkkimistä, makkaranpaisto tai sitten matkustamista ulkomaille!
Yhtä outoa on tämän päivän ihmisille, etteivät he tunne omaa historiaansa.
Tämän päivän seitsemänkymppiset ovat kokeneet luokkaerot. Vähävaraisten lapset kävi kansakoulun ja läksivät töihin 15-17v koska oli Suomen jällleenrakentamisen ja hyvinvointi valtion rakentaminen.
Osa varakkaiden lapsista meni oppikouluun, joka oli maksullinen ja lähin oppikoulu saattoi olla satojen kilometrien päässä.
Ei koulutus ennen ollut itsestään selvää ja se saattoi jättää lapseen henkiset jäljet.
Tästä on puhunut esim. lastenpsykiatri Jari Sinkkonen, kuinka hänen erotettiin vanhemmistaan ja kodista ja laitettiin yksin pärjäämään ja asumaan vieraalle paikkakunnalle jo 13v joka tietenkin jätti arvet.Tämän päivän seitenkymppiset kyllä kävivät jo vähintään kansalaiskoulun siihen kansakoulun päälle, iso osa myös sen oppikoulua vastaavan ilmaisen keskikoulun.
Oppikouluja oli kyllä enemmän kuin yksi satojen kilsojen päässä. Meilläkin maalla oli se ilmainen keskikoulu 12 kilsan päässä, oppikoulu 18 kilsan päässä.
Seitenkymppiset saattoivat myös muuttaa kaupunkiin töihin ja opiskella työn ohessa.
Ja hyviin vakituisiin töihinhän pääsi jo sillä keskikoululla. Nykyään pitää olla kolminkertainen maisteri ja silti on vain pätkätöitä.
Oppikoulu ja keskikoulu ovat sama asia. Maksullisia molemmat. Olen itse kaupunkilainen. Ei ollut rahaa oppikouluun.
Aikuisena sitten opiskelin. Kielten opiskelua EI ollut. Ei ruotsia, eikä englantia. Uskokaa nyt!
Itse ne on ollut opiskeltava. Itsellä hoono enkku ja rouotsi. Pärjään kuitenkin. Parilla muullakin kielellä.Eivät ole.
Keskikoulu oli kunnallienn koulu, ilmainen, kaikki maksettiin.
Oppikoulu oli maksullinen, siis siellä maksoi oppimateriaali, matkat ja ruoka.
Olen käynyt oppikoulun, veljeni ja siskoni keskikoulun. He lukivat pitkän saksan, mutta kumpikin puhuu erinomaista englantia, koska sitä on helppo opiskella ihan vaikka telkkarista.
Ja tietenkin ihminen itse opiskelee, koulun tarkoitus on vain opettaa tapoja opiskella.
Missä päin Suomea oppikoulu ja keskikoulu erosivat toisistaan? Ihan uusi asia minulle. Tampereella ne olivat synonyymeja. (tarkoittaa samaa asiaa)
Keskikoulun ja oppikoulun ero oli vähän samantapainen kuin nykyisin AMKn ja yliopiston välinen ero.]
No noin se oli meilläkin. Keskikoulu oli ilmainen ja kaikille avoin, oppikoulu oli maksullinen ja sinne oli pääsykoe.
Sori, postaan uusiksi kun meni väärään paikkaan:
Koeta tajuta: keskikoulu oli osa kahdeksanvuotista oppikoulua! Viisi vuotta keskikoulua + kolme vuotta lukiota = oppikoulu.
Meillä ei ollut. Kun se oli PAIKKAKUNTAKOHTAISTA.
Meillä oli kansakoulu.
Sen jälkeen oli joko ilmainen kunnallinen keksikoulu tai maksullinen oppikoulu.
Yritä nyt jo vihdoin tajuta.
Ok, alan ymmärtää mitä tarkoitat.
Molemmissa kouluissa, sekä kunnallisessa keskikoulussa että maksullisessa oppikoulussa luokilla 1-5 oli samat oppimäärät ja oppiaineet.
Kunnallisesta keskikoulusta sitten jatkettiin viidennen luokan jälkeen sinne maksullisen oppikoulun lukioon kuudennelle luokalle (lukion luokat olivat numeroina 6-8, koska lukiota edelsi se viisi vuotta keskikoulua) tai lähdettiin työelämään.
Mutta keskikoulun ja oppikoulun luokkien 1-5 ero ei ollut kuin AMKIn ja yliopiston, niin kuin joku kirjoitti, mutta hän tarkoittanee yo-tutkinnon ja keskikoulun päästötodistuksen välistä eroa? Vaikka minusta tämäkään vertaus ei osu kohdalleen.
Ilmainen keskikoulu oli heikkotasoisempi kuin se maksullinen oppikoulu, koska siellä oli heikompi oppilasaines ja epäpätevämmät opettajat, myös esimerkiksi kielivalikoima oli rajatumpi.
Keskikoulusta ja oppikoulusta saattoi jatkaa lukioon, ihan yhtä lailla. Tosin yleisempää se oli oppikoulusta valmistuneilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisko vain sitä, että ihmisiä on erilaisia. Mistä syystä et halua sitä hyväksyä?
Koska ihan rehellisesti ärsyttää, että on noin jumissa olevia ihmisiä. Voi sanoa, ettei osaa englantia, kun sitä ei ole koskaan opetettu tai jotain muuta vastaavaa. Ei ole siis minkäännäköistä halua kehittää itseään. Myöskään lapsenlapset eivät halua mennä tähän torppaan kylään, enkä kyllä ihmettele miksi. Jos ohjelmistossa on katsoa kuinka monta kertaa käkikello kukkuu minkäkin tunnin kohdalla. En vain voi ymmärtää!
Eivät siis kalasta, eivät metsästä, eivät marjasta, ei ole kasvimaata? Istua turjottavat tuvassaan puhumatta? Kuulostaa kyllä aika oudolta. Toivottavasti oireyhtymä ei pomppaa omiin lapsiisi. :)
Minun appivanhempani, maalaismollukat, ei tee mitään tuosta.
Me on opetettu lapsille kaikki ja meillä on aina ollut lapsillakin oma kasvimaa, just eilen hain siemeniä, jotka laitellaan viikonloppuna tulemaan.
Minä, kaupunkilainen, osaan myös lypsää.
Laitat siemeniä tulemaan? Siis mitä?
Ja koska osaat lypsää, osaat siis käyttää lypsyrobottia ja ohjelmoida sen toimimaan haluamallasi tavalla?
Esikasvatan. Onko noin vaikea asia sinulle?
Ja kyllä, osaan lypsää käsin ja koneilla.
Kerro meille muillekin, miten lypsyrobotilla lypsetään. Miten sen saa pestyä ja voiko lypsää ulkonakin?
Tiedätkö SINÄ, miten lypsyrobotti toimii?
Minä tiedän (en ole tuo tämän ketjun kaupunkilainen). Olen maalainen. Osaan lypsää käsin ja perinteisellä lypsykoneella. Osaan luoda lantaa, ja ajaa vanhanaikaisia traktoreita. Nykyisiä Valtroja ja uusia JohnDeerejä en osaa enää käyttää, koska en ole kuin joskus istunut sellaisen kyydissä. Kun kasvimaani koko on 10x20m, ei paljon kannata sinne pikkunatikkaa isompaa konetta raahata.
Mutta sitten se lypsyrobotti. Tiedän teorian, miten se toimii. En osaa sitä ohjelmoida, se on automaatioinsinöörien hommia, siis laitetoimittajan ja huoltofirman heiniä. Kuitenkin osaan säätää sitä, ohjeiden mukaan. Tiedän, miten lehmät robotille opetetaan, ja tiedän, että moni lehmä yrittää innokkaasti päästä robotille useamman kerrankin päivässä, koska haluaisivat mielellään syödä niitä herkkuja (ja miten se lehmien tunnistusjärjestelmä toimii). Tiedän, mitkä ovat tekniset vaatimukset lypsyrobotin toimintaympäristössä, ja minkälaiset varavirtajärjestelyt vaaditaan. Samoin tietoliikenneyhteyksien varmuusvaatimukset ovat tiedossani.
En silti itse koske robottiin, sen käyttäjänä on yleensä virolainen Merike tai Jaana.
(en itse asu enkä työskentele maatilalla, siksi minun ei ole tarvetta kyntää isompaa alaa kuin 2 aaria)
Isovanhempani olivat älykkäitä ja työteliäitä, mutta myös sosiaalisia ihmisiä. Appivanhempani (samaa ikäluokkaa isovanhempieni kanssa) olivat työteliäitä ja sosiaalisia, mutta heidän halunsa oppia uusia asioita oli huomattavasti heikompi kuin isovanhempieni - ehkä heidän ei ollut koskaan tarvinnut kaupunkilaisina koskaan nähdä vaivaa pohtia asioita, tai tehdä asioita itse. Mummoni, äidinkielenään karjalaa puhunut ja neljän vuoden venäläisen kiertokoulun aikoinaan käynyt orpo opetteli vielä vanhoilla päivillään matkapuhelimen käytön. Hän osasi puhua siis kolmea kieltä sujuvasti, ja osasi pari sanaa ruotsia ja englantia. Leskeksi jäätyään hän matkaili toisen mummoni (myös leski, joka osasi suomea ja sotalapsena oppimaansa ruotsia, ja joka teki 45 vuoden työuran rakennustuoteteollisuudessa) kanssa Kanarialla. Kumpikaan ei osannut espanjaa. Appivanhempani eivät matkustelleet kuin kotimaassa, omalla autollaan päiväretkiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monella tuonikäisellä ei ole ollut mahdollisuutta kouluttautua kansakoulua pidemmälle ja on jäänyt englannit oppimatta.
No mutta miten tämä toinen mummo&vaari ovat samanikäisiä ja ovat opetelleet auttavasti englantia? Miksi ihmiset tekeytyvät ihan tyhmäksi suorastaan, kun maailma on aivan auki ja mahdollisuuksia täynnä? Olkoon se vaikka pilkkimistä, makkaranpaisto tai sitten matkustamista ulkomaille!
Yhtä outoa on tämän päivän ihmisille, etteivät he tunne omaa historiaansa.
Tämän päivän seitsemänkymppiset ovat kokeneet luokkaerot. Vähävaraisten lapset kävi kansakoulun ja läksivät töihin 15-17v koska oli Suomen jällleenrakentamisen ja hyvinvointi valtion rakentaminen.
Osa varakkaiden lapsista meni oppikouluun, joka oli maksullinen ja lähin oppikoulu saattoi olla satojen kilometrien päässä.
Ei koulutus ennen ollut itsestään selvää ja se saattoi jättää lapseen henkiset jäljet.
Tästä on puhunut esim. lastenpsykiatri Jari Sinkkonen, kuinka hänen erotettiin vanhemmistaan ja kodista ja laitettiin yksin pärjäämään ja asumaan vieraalle paikkakunnalle jo 13v joka tietenkin jätti arvet.Tämän päivän seitenkymppiset kyllä kävivät jo vähintään kansalaiskoulun siihen kansakoulun päälle, iso osa myös sen oppikoulua vastaavan ilmaisen keskikoulun.
Oppikouluja oli kyllä enemmän kuin yksi satojen kilsojen päässä. Meilläkin maalla oli se ilmainen keskikoulu 12 kilsan päässä, oppikoulu 18 kilsan päässä.
Seitenkymppiset saattoivat myös muuttaa kaupunkiin töihin ja opiskella työn ohessa.
Ja hyviin vakituisiin töihinhän pääsi jo sillä keskikoululla. Nykyään pitää olla kolminkertainen maisteri ja silti on vain pätkätöitä.
Oppikoulu ja keskikoulu ovat sama asia. Maksullisia molemmat. Olen itse kaupunkilainen. Ei ollut rahaa oppikouluun.
Aikuisena sitten opiskelin. Kielten opiskelua EI ollut. Ei ruotsia, eikä englantia. Uskokaa nyt!
Itse ne on ollut opiskeltava. Itsellä hoono enkku ja rouotsi. Pärjään kuitenkin. Parilla muullakin kielellä.Eivät ole.
Keskikoulu oli kunnallienn koulu, ilmainen, kaikki maksettiin.
Oppikoulu oli maksullinen, siis siellä maksoi oppimateriaali, matkat ja ruoka.
Olen käynyt oppikoulun, veljeni ja siskoni keskikoulun. He lukivat pitkän saksan, mutta kumpikin puhuu erinomaista englantia, koska sitä on helppo opiskella ihan vaikka telkkarista.
Ja tietenkin ihminen itse opiskelee, koulun tarkoitus on vain opettaa tapoja opiskella.
Kerro vuosiluvut, sillä esim omalla kotiseudulla kymenlaaksossa ei ollut ilmaisia keskikoluja ja tietoni ovat vuosista 50 - 65.
Oppikoulu oli, jossa sai sen keskikoulun suorittaa, mutta maksullisena.
Oppikouluja oli valtion ja yksityisen. Valtion koulut oli vähän halvempia.
Äläkää väitelkö, jos ette kerro missä ja minä vuonna.
Kukaan ei usko määrittelemättömiä juttujanne.Veljeni on syntynyt 1950, siskoni 1955 ja minä 1960. Uusimaa.
Kansakoulua kävimme kaikki neljä vuotta.
Sen jälkeen veljeni ja siskoni kävivät ilmaisen kunnallisen keskikoulun, viisi vuotta.
Minä maksullisen oppikoulun (ei siis lukukausimaksuja, mutta oppimateriaali, matkat ja ruoka oli maksullisia) ,viisi vuotta.
Minäkin olisin voinut käydä keskikoulun, se oli siis tarjolla silloinkin.
Minäkin nuorempana ihmisenä tiedän, että näin se homma meni. Ja tämä oppikoulu valmisti myös lukio-opintoihin ja ylioppilaskirjoituksiin. Keskikoulusta ei lukioon menty.
Kyllä mun ikäluokasta ainakin (s. 1960) tuli lukioon oppilaita myös keskikoulusta. Ei yhtä paljon prosentuaalisesti kuin oppikoulusta, mutta kuitenkin.
Mun keskikoulua käyneet sisarukseni kävi kauppaopiston.
Olen syntynyt -52, ja neljännen kansakoululuokan jälkeen kävin pyrkimässä yhteiskouluun. Karsinnat oli kaksipäiväiset.
Silloin puhuttiin sekä keskikoulusta, että oppikoulusta. Itse en ole ikinä edes ajatellut, että niissä olisi ollut jotain eroa. Olin siis oppikoululainen, kävin viisivuotisen keskikoulun. Ja kyllä menin lukioon, joka kesti kolme vuotta. Siis koko helahoitoa, keskikoulua ja lukiota sanottiin oppikouluksi. Ja kyllä me olimme oppikoululaisia, vaikka ei olisi käyty kuin se viisi luokkaa keskikoulua.
Ja nyt joku kirjoittaa, että keskikoulusta ei menty lukioon. Kyllä minä menin. Mikä ihmeen ero näillä sanoilla, oppi- ja keskikoulu, muka oli?
Yhteiskoulu -nimitys tuli siitä, että joskus aikojen alussa se koulu oli ollut vain pojille. Kun tyttöoppilat tulivat, koulua alettiin sanoa yhteiskouluksi ja sitä sanottiin sillä nimellä vielä minunkin aikanani. Minulla on parikin koulun matrikkelia, joissa kirjan nimi on X:n yhteiskoulun historia.
Paikkakuntalaisten mieliin se nimi oli iskostunut ehkä enemmänkin sen rakennuksen nimeksi. Vaikka se on purettukin jo ajat sitten, vieläkin puhutaan yhteiskoulun tontista.
Kunnallinen keskikoulu tuli silloin, kun menin lukioon. Sillä tarkoitettiin maksutonta keskikoulua, joka vuoden tai parin päästä sitten muuttui peruskouluksi. Mutta peruskoulu se ei vielä alkuun ollut, vaan siinä opiskeli ne oppilaat, jotka oli vielä ehtineet tulla oppikouluun pääsykokeitten kautta. Eli jonkunlainen siirtymävaihe.
Samat opettajat oli sekä keskikoulussa että lukiossa. En muista, että olisi koskaan puhuttu mistään epäpätevistä opettajista meillä ainakaan. Lukiossa oli matematiikan opettaja, joka oli koulutukseltaan atomifyysikko. Erittäin hyvä opettaja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monella tuonikäisellä ei ole ollut mahdollisuutta kouluttautua kansakoulua pidemmälle ja on jäänyt englannit oppimatta.
No mutta miten tämä toinen mummo&vaari ovat samanikäisiä ja ovat opetelleet auttavasti englantia? Miksi ihmiset tekeytyvät ihan tyhmäksi suorastaan, kun maailma on aivan auki ja mahdollisuuksia täynnä? Olkoon se vaikka pilkkimistä, makkaranpaisto tai sitten matkustamista ulkomaille!
Toisen ihmisen avara maailma on erilainen kuin sinun ap. Sinun on suoraan mainoslehdestä. Toisen voi olla koko luonto kaikkine ihmeineen, ja sen kanssa eläminen ja elannon hankkiminen. Se on erilaista osaamista ja sivistystä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monella tuonikäisellä ei ole ollut mahdollisuutta kouluttautua kansakoulua pidemmälle ja on jäänyt englannit oppimatta.
No mutta miten tämä toinen mummo&vaari ovat samanikäisiä ja ovat opetelleet auttavasti englantia? Miksi ihmiset tekeytyvät ihan tyhmäksi suorastaan, kun maailma on aivan auki ja mahdollisuuksia täynnä? Olkoon se vaikka pilkkimistä, makkaranpaisto tai sitten matkustamista ulkomaille!
Yhtä outoa on tämän päivän ihmisille, etteivät he tunne omaa historiaansa.
Tämän päivän seitsemänkymppiset ovat kokeneet luokkaerot. Vähävaraisten lapset kävi kansakoulun ja läksivät töihin 15-17v koska oli Suomen jällleenrakentamisen ja hyvinvointi valtion rakentaminen.
Osa varakkaiden lapsista meni oppikouluun, joka oli maksullinen ja lähin oppikoulu saattoi olla satojen kilometrien päässä.
Ei koulutus ennen ollut itsestään selvää ja se saattoi jättää lapseen henkiset jäljet.
Tästä on puhunut esim. lastenpsykiatri Jari Sinkkonen, kuinka hänen erotettiin vanhemmistaan ja kodista ja laitettiin yksin pärjäämään ja asumaan vieraalle paikkakunnalle jo 13v joka tietenkin jätti arvet.Tämän päivän seitenkymppiset kyllä kävivät jo vähintään kansalaiskoulun siihen kansakoulun päälle, iso osa myös sen oppikoulua vastaavan ilmaisen keskikoulun.
Oppikouluja oli kyllä enemmän kuin yksi satojen kilsojen päässä. Meilläkin maalla oli se ilmainen keskikoulu 12 kilsan päässä, oppikoulu 18 kilsan päässä.
Seitenkymppiset saattoivat myös muuttaa kaupunkiin töihin ja opiskella työn ohessa.
Ja hyviin vakituisiin töihinhän pääsi jo sillä keskikoululla. Nykyään pitää olla kolminkertainen maisteri ja silti on vain pätkätöitä.
Oppikoulu ja keskikoulu ovat sama asia. Maksullisia molemmat. Olen itse kaupunkilainen. Ei ollut rahaa oppikouluun.
Aikuisena sitten opiskelin. Kielten opiskelua EI ollut. Ei ruotsia, eikä englantia. Uskokaa nyt!
Itse ne on ollut opiskeltava. Itsellä hoono enkku ja rouotsi. Pärjään kuitenkin. Parilla muullakin kielellä.Eivät ole.
Keskikoulu oli kunnallienn koulu, ilmainen, kaikki maksettiin.
Oppikoulu oli maksullinen, siis siellä maksoi oppimateriaali, matkat ja ruoka.
Olen käynyt oppikoulun, veljeni ja siskoni keskikoulun. He lukivat pitkän saksan, mutta kumpikin puhuu erinomaista englantia, koska sitä on helppo opiskella ihan vaikka telkkarista.
Ja tietenkin ihminen itse opiskelee, koulun tarkoitus on vain opettaa tapoja opiskella.
Kerro vuosiluvut, sillä esim omalla kotiseudulla kymenlaaksossa ei ollut ilmaisia keskikoluja ja tietoni ovat vuosista 50 - 65.
Oppikoulu oli, jossa sai sen keskikoulun suorittaa, mutta maksullisena.
Oppikouluja oli valtion ja yksityisen. Valtion koulut oli vähän halvempia.
Äläkää väitelkö, jos ette kerro missä ja minä vuonna.
Kukaan ei usko määrittelemättömiä juttujanne.Veljeni on syntynyt 1950, siskoni 1955 ja minä 1960. Uusimaa.
Kansakoulua kävimme kaikki neljä vuotta.
Sen jälkeen veljeni ja siskoni kävivät ilmaisen kunnallisen keskikoulun, viisi vuotta.
Minä maksullisen oppikoulun (ei siis lukukausimaksuja, mutta oppimateriaali, matkat ja ruoka oli maksullisia) ,viisi vuotta.
Minäkin olisin voinut käydä keskikoulun, se oli siis tarjolla silloinkin.
Minäkin nuorempana ihmisenä tiedän, että näin se homma meni. Ja tämä oppikoulu valmisti myös lukio-opintoihin ja ylioppilaskirjoituksiin. Keskikoulusta ei lukioon menty.
Kyllä mun ikäluokasta ainakin (s. 1960) tuli lukioon oppilaita myös keskikoulusta. Ei yhtä paljon prosentuaalisesti kuin oppikoulusta, mutta kuitenkin.
Mun keskikoulua käyneet sisarukseni kävi kauppaopiston.
Olen syntynyt -52, ja neljännen kansakoululuokan jälkeen kävin pyrkimässä yhteiskouluun. Karsinnat oli kaksipäiväiset.
Silloin puhuttiin sekä keskikoulusta, että oppikoulusta. Itse en ole ikinä edes ajatellut, että niissä olisi ollut jotain eroa. Olin siis oppikoululainen, kävin viisivuotisen keskikoulun. Ja kyllä menin lukioon, joka kesti kolme vuotta. Siis koko helahoitoa, keskikoulua ja lukiota sanottiin oppikouluksi. Ja kyllä me olimme oppikoululaisia, vaikka ei olisi käyty kuin se viisi luokkaa keskikoulua.
Ja nyt joku kirjoittaa, että keskikoulusta ei menty lukioon. Kyllä minä menin. Mikä ihmeen ero näillä sanoilla, oppi- ja keskikoulu, muka oli?
Yhteiskoulu -nimitys tuli siitä, että joskus aikojen alussa se koulu oli ollut vain pojille. Kun tyttöoppilat tulivat, koulua alettiin sanoa yhteiskouluksi ja sitä sanottiin sillä nimellä vielä minunkin aikanani. Minulla on parikin koulun matrikkelia, joissa kirjan nimi on X:n yhteiskoulun historia.
Paikkakuntalaisten mieliin se nimi oli iskostunut ehkä enemmänkin sen rakennuksen nimeksi. Vaikka se on purettukin jo ajat sitten, vieläkin puhutaan yhteiskoulun tontista.
Kunnallinen keskikoulu tuli silloin, kun menin lukioon. Sillä tarkoitettiin maksutonta keskikoulua, joka vuoden tai parin päästä sitten muuttui peruskouluksi. Mutta peruskoulu se ei vielä alkuun ollut, vaan siinä opiskeli ne oppilaat, jotka oli vielä ehtineet tulla oppikouluun pääsykokeitten kautta. Eli jonkunlainen siirtymävaihe.
Samat opettajat oli sekä keskikoulussa että lukiossa. En muista, että olisi koskaan puhuttu mistään epäpätevistä opettajista meillä ainakaan. Lukiossa oli matematiikan opettaja, joka oli koulutukseltaan atomifyysikko. Erittäin hyvä opettaja.
No meillä niissä oli iso ero.
Oppikouluun pyrittiin, se oli maksullinen, kauppalassa/kaupungissa.
Lukio oli sen jatke, opettajat samoja.
Keskikoulu oli kaikille vapaa, ilmainen, kirkonkylässä.
Lukioon jos halusi, se oli sitten tuolla kauppalassa, josta tuli kaupunki.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monella tuonikäisellä ei ole ollut mahdollisuutta kouluttautua kansakoulua pidemmälle ja on jäänyt englannit oppimatta.
No mutta miten tämä toinen mummo&vaari ovat samanikäisiä ja ovat opetelleet auttavasti englantia? Miksi ihmiset tekeytyvät ihan tyhmäksi suorastaan, kun maailma on aivan auki ja mahdollisuuksia täynnä? Olkoon se vaikka pilkkimistä, makkaranpaisto tai sitten matkustamista ulkomaille!
Yhtä outoa on tämän päivän ihmisille, etteivät he tunne omaa historiaansa.
Tämän päivän seitsemänkymppiset ovat kokeneet luokkaerot. Vähävaraisten lapset kävi kansakoulun ja läksivät töihin 15-17v koska oli Suomen jällleenrakentamisen ja hyvinvointi valtion rakentaminen.
Osa varakkaiden lapsista meni oppikouluun, joka oli maksullinen ja lähin oppikoulu saattoi olla satojen kilometrien päässä.
Ei koulutus ennen ollut itsestään selvää ja se saattoi jättää lapseen henkiset jäljet.
Tästä on puhunut esim. lastenpsykiatri Jari Sinkkonen, kuinka hänen erotettiin vanhemmistaan ja kodista ja laitettiin yksin pärjäämään ja asumaan vieraalle paikkakunnalle jo 13v joka tietenkin jätti arvet.Tämän päivän seitenkymppiset kyllä kävivät jo vähintään kansalaiskoulun siihen kansakoulun päälle, iso osa myös sen oppikoulua vastaavan ilmaisen keskikoulun.
Oppikouluja oli kyllä enemmän kuin yksi satojen kilsojen päässä. Meilläkin maalla oli se ilmainen keskikoulu 12 kilsan päässä, oppikoulu 18 kilsan päässä.
Seitenkymppiset saattoivat myös muuttaa kaupunkiin töihin ja opiskella työn ohessa.
Ja hyviin vakituisiin töihinhän pääsi jo sillä keskikoululla. Nykyään pitää olla kolminkertainen maisteri ja silti on vain pätkätöitä.
Oppikoulu ja keskikoulu ovat sama asia. Maksullisia molemmat. Olen itse kaupunkilainen. Ei ollut rahaa oppikouluun.
Aikuisena sitten opiskelin. Kielten opiskelua EI ollut. Ei ruotsia, eikä englantia. Uskokaa nyt!
Itse ne on ollut opiskeltava. Itsellä hoono enkku ja rouotsi. Pärjään kuitenkin. Parilla muullakin kielellä.Eivät ole.
Keskikoulu oli kunnallienn koulu, ilmainen, kaikki maksettiin.
Oppikoulu oli maksullinen, siis siellä maksoi oppimateriaali, matkat ja ruoka.
Olen käynyt oppikoulun, veljeni ja siskoni keskikoulun. He lukivat pitkän saksan, mutta kumpikin puhuu erinomaista englantia, koska sitä on helppo opiskella ihan vaikka telkkarista.
Ja tietenkin ihminen itse opiskelee, koulun tarkoitus on vain opettaa tapoja opiskella.
Missä päin Suomea oppikoulu ja keskikoulu erosivat toisistaan? Ihan uusi asia minulle. Tampereella ne olivat synonyymeja. (tarkoittaa samaa asiaa)
Keskikoulun ja oppikoulun ero oli vähän samantapainen kuin nykyisin AMKn ja yliopiston välinen ero.]
No noin se oli meilläkin. Keskikoulu oli ilmainen ja kaikille avoin, oppikoulu oli maksullinen ja sinne oli pääsykoe.
Sori, postaan uusiksi kun meni väärään paikkaan:
Koeta tajuta: keskikoulu oli osa kahdeksanvuotista oppikoulua! Viisi vuotta keskikoulua + kolme vuotta lukiota = oppikoulu.
Meillä ei ollut. Kun se oli PAIKKAKUNTAKOHTAISTA.
Meillä oli kansakoulu.
Sen jälkeen oli joko ilmainen kunnallinen keksikoulu tai maksullinen oppikoulu.
Yritä nyt jo vihdoin tajuta.
Ok, alan ymmärtää mitä tarkoitat.
Molemmissa kouluissa, sekä kunnallisessa keskikoulussa että maksullisessa oppikoulussa luokilla 1-5 oli samat oppimäärät ja oppiaineet.
Kunnallisesta keskikoulusta sitten jatkettiin viidennen luokan jälkeen sinne maksullisen oppikoulun lukioon kuudennelle luokalle (lukion luokat olivat numeroina 6-8, koska lukiota edelsi se viisi vuotta keskikoulua) tai lähdettiin työelämään.
Mutta keskikoulun ja oppikoulun luokkien 1-5 ero ei ollut kuin AMKIn ja yliopiston, niin kuin joku kirjoitti, mutta hän tarkoittanee yo-tutkinnon ja keskikoulun päästötodistuksen välistä eroa? Vaikka minusta tämäkään vertaus ei osu kohdalleen.
Ilmainen keskikoulu oli heikkotasoisempi kuin se maksullinen oppikoulu, koska siellä oli heikompi oppilasaines ja epäpätevämmät opettajat, myös esimerkiksi kielivalikoima oli rajatumpi.
Keskikoulusta ja oppikoulusta saattoi jatkaa lukioon, ihan yhtä lailla. Tosin yleisempää se oli oppikoulusta valmistuneilla.
Oppikoulu oli yleisnimitys kahdekanvuotiselle koulupolulle, joka koostui viisivuotisesta keskikoulusta ja kolmivuotisesta lukiosta. Jos kävi vain viisi ekaa luokkaa, kävi keskikoulun. Sekoitat nyt jotenkin oppikoulun ja keskikoulun käsitteet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monella tuonikäisellä ei ole ollut mahdollisuutta kouluttautua kansakoulua pidemmälle ja on jäänyt englannit oppimatta.
No mutta miten tämä toinen mummo&vaari ovat samanikäisiä ja ovat opetelleet auttavasti englantia? Miksi ihmiset tekeytyvät ihan tyhmäksi suorastaan, kun maailma on aivan auki ja mahdollisuuksia täynnä? Olkoon se vaikka pilkkimistä, makkaranpaisto tai sitten matkustamista ulkomaille!
Yhtä outoa on tämän päivän ihmisille, etteivät he tunne omaa historiaansa.
Tämän päivän seitsemänkymppiset ovat kokeneet luokkaerot. Vähävaraisten lapset kävi kansakoulun ja läksivät töihin 15-17v koska oli Suomen jällleenrakentamisen ja hyvinvointi valtion rakentaminen.
Osa varakkaiden lapsista meni oppikouluun, joka oli maksullinen ja lähin oppikoulu saattoi olla satojen kilometrien päässä.
Ei koulutus ennen ollut itsestään selvää ja se saattoi jättää lapseen henkiset jäljet.
Tästä on puhunut esim. lastenpsykiatri Jari Sinkkonen, kuinka hänen erotettiin vanhemmistaan ja kodista ja laitettiin yksin pärjäämään ja asumaan vieraalle paikkakunnalle jo 13v joka tietenkin jätti arvet.Tämän päivän seitenkymppiset kyllä kävivät jo vähintään kansalaiskoulun siihen kansakoulun päälle, iso osa myös sen oppikoulua vastaavan ilmaisen keskikoulun.
Oppikouluja oli kyllä enemmän kuin yksi satojen kilsojen päässä. Meilläkin maalla oli se ilmainen keskikoulu 12 kilsan päässä, oppikoulu 18 kilsan päässä.
Seitenkymppiset saattoivat myös muuttaa kaupunkiin töihin ja opiskella työn ohessa.
Ja hyviin vakituisiin töihinhän pääsi jo sillä keskikoululla. Nykyään pitää olla kolminkertainen maisteri ja silti on vain pätkätöitä.
Oppikoulu ja keskikoulu ovat sama asia. Maksullisia molemmat. Olen itse kaupunkilainen. Ei ollut rahaa oppikouluun.
Aikuisena sitten opiskelin. Kielten opiskelua EI ollut. Ei ruotsia, eikä englantia. Uskokaa nyt!
Itse ne on ollut opiskeltava. Itsellä hoono enkku ja rouotsi. Pärjään kuitenkin. Parilla muullakin kielellä.Eivät ole.
Keskikoulu oli kunnallienn koulu, ilmainen, kaikki maksettiin.
Oppikoulu oli maksullinen, siis siellä maksoi oppimateriaali, matkat ja ruoka.
Olen käynyt oppikoulun, veljeni ja siskoni keskikoulun. He lukivat pitkän saksan, mutta kumpikin puhuu erinomaista englantia, koska sitä on helppo opiskella ihan vaikka telkkarista.
Ja tietenkin ihminen itse opiskelee, koulun tarkoitus on vain opettaa tapoja opiskella.
Missä päin Suomea oppikoulu ja keskikoulu erosivat toisistaan? Ihan uusi asia minulle. Tampereella ne olivat synonyymeja. (tarkoittaa samaa asiaa)
Keskikoulun ja oppikoulun ero oli vähän samantapainen kuin nykyisin AMKn ja yliopiston välinen ero.]
No noin se oli meilläkin. Keskikoulu oli ilmainen ja kaikille avoin, oppikoulu oli maksullinen ja sinne oli pääsykoe.
Sori, postaan uusiksi kun meni väärään paikkaan:
Koeta tajuta: keskikoulu oli osa kahdeksanvuotista oppikoulua! Viisi vuotta keskikoulua + kolme vuotta lukiota = oppikoulu.
Meillä ei ollut. Kun se oli PAIKKAKUNTAKOHTAISTA.
Meillä oli kansakoulu.
Sen jälkeen oli joko ilmainen kunnallinen keksikoulu tai maksullinen oppikoulu.
Yritä nyt jo vihdoin tajuta.
Ok, alan ymmärtää mitä tarkoitat.
Molemmissa kouluissa, sekä kunnallisessa keskikoulussa että maksullisessa oppikoulussa luokilla 1-5 oli samat oppimäärät ja oppiaineet.
Kunnallisesta keskikoulusta sitten jatkettiin viidennen luokan jälkeen sinne maksullisen oppikoulun lukioon kuudennelle luokalle (lukion luokat olivat numeroina 6-8, koska lukiota edelsi se viisi vuotta keskikoulua) tai lähdettiin työelämään.
Mutta keskikoulun ja oppikoulun luokkien 1-5 ero ei ollut kuin AMKIn ja yliopiston, niin kuin joku kirjoitti, mutta hän tarkoittanee yo-tutkinnon ja keskikoulun päästötodistuksen välistä eroa? Vaikka minusta tämäkään vertaus ei osu kohdalleen.
Ilmainen keskikoulu oli heikkotasoisempi kuin se maksullinen oppikoulu, koska siellä oli heikompi oppilasaines ja epäpätevämmät opettajat, myös esimerkiksi kielivalikoima oli rajatumpi.
Keskikoulusta ja oppikoulusta saattoi jatkaa lukioon, ihan yhtä lailla. Tosin yleisempää se oli oppikoulusta valmistuneilla.
Siis kirjoitetaanko tässä nyt siitä kunnallisesta keskikoulusta, joka olisi siis ollut jotenkin heikompitasoinen kuin maksullinen vastaava?
Lun minä kävin maksullisen keskikoulun! Nimenomaan k e s k i k o u l u n.
En ole käynyt päivääkään kunnallista keskikoulua ja silti se oli nimenomaan keskikoulu. Ei sitä muulla nimellä kutsuttu, minulla on siitä jopa Keskikoulun päästötodistus. Ja sillä sai mennä lukioon tai sai jättää koulunkäynnin siihen. Ja sillä pääsi pyrkimään moniin ammatillisiin opistoihin ja keskiasteen koulutuksiin.
Minä menin sillä todistuksella suoraan lukioon. Se oli sama rakennus, samat opettajat. Mikään ei oikeastaan muuttunut, menin vain samaan kouluun kuudennelle luokalle, eli lukion ensimmäiselle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monella tuonikäisellä ei ole ollut mahdollisuutta kouluttautua kansakoulua pidemmälle ja on jäänyt englannit oppimatta.
No mutta miten tämä toinen mummo&vaari ovat samanikäisiä ja ovat opetelleet auttavasti englantia? Miksi ihmiset tekeytyvät ihan tyhmäksi suorastaan, kun maailma on aivan auki ja mahdollisuuksia täynnä? Olkoon se vaikka pilkkimistä, makkaranpaisto tai sitten matkustamista ulkomaille!
Yhtä outoa on tämän päivän ihmisille, etteivät he tunne omaa historiaansa.
Tämän päivän seitsemänkymppiset ovat kokeneet luokkaerot. Vähävaraisten lapset kävi kansakoulun ja läksivät töihin 15-17v koska oli Suomen jällleenrakentamisen ja hyvinvointi valtion rakentaminen.
Osa varakkaiden lapsista meni oppikouluun, joka oli maksullinen ja lähin oppikoulu saattoi olla satojen kilometrien päässä.
Ei koulutus ennen ollut itsestään selvää ja se saattoi jättää lapseen henkiset jäljet.
Tästä on puhunut esim. lastenpsykiatri Jari Sinkkonen, kuinka hänen erotettiin vanhemmistaan ja kodista ja laitettiin yksin pärjäämään ja asumaan vieraalle paikkakunnalle jo 13v joka tietenkin jätti arvet.Tämän päivän seitenkymppiset kyllä kävivät jo vähintään kansalaiskoulun siihen kansakoulun päälle, iso osa myös sen oppikoulua vastaavan ilmaisen keskikoulun.
Oppikouluja oli kyllä enemmän kuin yksi satojen kilsojen päässä. Meilläkin maalla oli se ilmainen keskikoulu 12 kilsan päässä, oppikoulu 18 kilsan päässä.
Seitenkymppiset saattoivat myös muuttaa kaupunkiin töihin ja opiskella työn ohessa.
Ja hyviin vakituisiin töihinhän pääsi jo sillä keskikoululla. Nykyään pitää olla kolminkertainen maisteri ja silti on vain pätkätöitä.
Oppikoulu ja keskikoulu ovat sama asia. Maksullisia molemmat. Olen itse kaupunkilainen. Ei ollut rahaa oppikouluun.
Aikuisena sitten opiskelin. Kielten opiskelua EI ollut. Ei ruotsia, eikä englantia. Uskokaa nyt!
Itse ne on ollut opiskeltava. Itsellä hoono enkku ja rouotsi. Pärjään kuitenkin. Parilla muullakin kielellä.Eivät ole.
Keskikoulu oli kunnallienn koulu, ilmainen, kaikki maksettiin.
Oppikoulu oli maksullinen, siis siellä maksoi oppimateriaali, matkat ja ruoka.
Olen käynyt oppikoulun, veljeni ja siskoni keskikoulun. He lukivat pitkän saksan, mutta kumpikin puhuu erinomaista englantia, koska sitä on helppo opiskella ihan vaikka telkkarista.
Ja tietenkin ihminen itse opiskelee, koulun tarkoitus on vain opettaa tapoja opiskella.
Missä päin Suomea oppikoulu ja keskikoulu erosivat toisistaan? Ihan uusi asia minulle. Tampereella ne olivat synonyymeja. (tarkoittaa samaa asiaa)
Keskikoulun ja oppikoulun ero oli vähän samantapainen kuin nykyisin AMKn ja yliopiston välinen ero.]
No noin se oli meilläkin. Keskikoulu oli ilmainen ja kaikille avoin, oppikoulu oli maksullinen ja sinne oli pääsykoe.
Sori, postaan uusiksi kun meni väärään paikkaan:
Koeta tajuta: keskikoulu oli osa kahdeksanvuotista oppikoulua! Viisi vuotta keskikoulua + kolme vuotta lukiota = oppikoulu.
Meillä ei ollut. Kun se oli PAIKKAKUNTAKOHTAISTA.
Meillä oli kansakoulu.
Sen jälkeen oli joko ilmainen kunnallinen keksikoulu tai maksullinen oppikoulu.
Yritä nyt jo vihdoin tajuta.
Ok, alan ymmärtää mitä tarkoitat.
Molemmissa kouluissa, sekä kunnallisessa keskikoulussa että maksullisessa oppikoulussa luokilla 1-5 oli samat oppimäärät ja oppiaineet.
Kunnallisesta keskikoulusta sitten jatkettiin viidennen luokan jälkeen sinne maksullisen oppikoulun lukioon kuudennelle luokalle (lukion luokat olivat numeroina 6-8, koska lukiota edelsi se viisi vuotta keskikoulua) tai lähdettiin työelämään.
Mutta keskikoulun ja oppikoulun luokkien 1-5 ero ei ollut kuin AMKIn ja yliopiston, niin kuin joku kirjoitti, mutta hän tarkoittanee yo-tutkinnon ja keskikoulun päästötodistuksen välistä eroa? Vaikka minusta tämäkään vertaus ei osu kohdalleen.
Ilmainen keskikoulu oli heikkotasoisempi kuin se maksullinen oppikoulu, koska siellä oli heikompi oppilasaines ja epäpätevämmät opettajat, myös esimerkiksi kielivalikoima oli rajatumpi.
Keskikoulusta ja oppikoulusta saattoi jatkaa lukioon, ihan yhtä lailla. Tosin yleisempää se oli oppikoulusta valmistuneilla.
Oppikoulu oli yleisnimitys kahdekanvuotiselle koulupolulle, joka koostui viisivuotisesta keskikoulusta ja kolmivuotisesta lukiosta. Jos kävi vain viisi ekaa luokkaa, kävi keskikoulun. Sekoitat nyt jotenkin oppikoulun ja keskikoulun käsitteet.
Juuri näin. Nyt täällä kirjoittelee liian nuoret ihmiset. Heillä ei ole selkeää käsitystä. Voi olla, että sotkua aiheuttaa juuri tuo peruskoulun siirtymävaiheessa käytetty nimitys kunnallisesta keskikoulusta, jota kävivät siis ne, jotka opiskeli siinä vaiheessa keskikoulussa. He oli kuitenkin niitä, jotka oli pyrkineet oppikouluun ja ehkä oli tarkoitus heidän saada sitten myös keskikoulun päästötodistus, eikä peruskoulun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monella tuonikäisellä ei ole ollut mahdollisuutta kouluttautua kansakoulua pidemmälle ja on jäänyt englannit oppimatta.
No mutta miten tämä toinen mummo&vaari ovat samanikäisiä ja ovat opetelleet auttavasti englantia? Miksi ihmiset tekeytyvät ihan tyhmäksi suorastaan, kun maailma on aivan auki ja mahdollisuuksia täynnä? Olkoon se vaikka pilkkimistä, makkaranpaisto tai sitten matkustamista ulkomaille!
Yhtä outoa on tämän päivän ihmisille, etteivät he tunne omaa historiaansa.
Tämän päivän seitsemänkymppiset ovat kokeneet luokkaerot. Vähävaraisten lapset kävi kansakoulun ja läksivät töihin 15-17v koska oli Suomen jällleenrakentamisen ja hyvinvointi valtion rakentaminen.
Osa varakkaiden lapsista meni oppikouluun, joka oli maksullinen ja lähin oppikoulu saattoi olla satojen kilometrien päässä.
Ei koulutus ennen ollut itsestään selvää ja se saattoi jättää lapseen henkiset jäljet.
Tästä on puhunut esim. lastenpsykiatri Jari Sinkkonen, kuinka hänen erotettiin vanhemmistaan ja kodista ja laitettiin yksin pärjäämään ja asumaan vieraalle paikkakunnalle jo 13v joka tietenkin jätti arvet.Tämän päivän seitenkymppiset kyllä kävivät jo vähintään kansalaiskoulun siihen kansakoulun päälle, iso osa myös sen oppikoulua vastaavan ilmaisen keskikoulun.
Oppikouluja oli kyllä enemmän kuin yksi satojen kilsojen päässä. Meilläkin maalla oli se ilmainen keskikoulu 12 kilsan päässä, oppikoulu 18 kilsan päässä.
Seitenkymppiset saattoivat myös muuttaa kaupunkiin töihin ja opiskella työn ohessa.
Ja hyviin vakituisiin töihinhän pääsi jo sillä keskikoululla. Nykyään pitää olla kolminkertainen maisteri ja silti on vain pätkätöitä.
Oppikoulu ja keskikoulu ovat sama asia. Maksullisia molemmat. Olen itse kaupunkilainen. Ei ollut rahaa oppikouluun.
Aikuisena sitten opiskelin. Kielten opiskelua EI ollut. Ei ruotsia, eikä englantia. Uskokaa nyt!
Itse ne on ollut opiskeltava. Itsellä hoono enkku ja rouotsi. Pärjään kuitenkin. Parilla muullakin kielellä.Eivät ole.
Keskikoulu oli kunnallienn koulu, ilmainen, kaikki maksettiin.
Oppikoulu oli maksullinen, siis siellä maksoi oppimateriaali, matkat ja ruoka.
Olen käynyt oppikoulun, veljeni ja siskoni keskikoulun. He lukivat pitkän saksan, mutta kumpikin puhuu erinomaista englantia, koska sitä on helppo opiskella ihan vaikka telkkarista.
Ja tietenkin ihminen itse opiskelee, koulun tarkoitus on vain opettaa tapoja opiskella.
Kerro vuosiluvut, sillä esim omalla kotiseudulla kymenlaaksossa ei ollut ilmaisia keskikoluja ja tietoni ovat vuosista 50 - 65.
Oppikoulu oli, jossa sai sen keskikoulun suorittaa, mutta maksullisena.
Oppikouluja oli valtion ja yksityisen. Valtion koulut oli vähän halvempia.
Äläkää väitelkö, jos ette kerro missä ja minä vuonna.
Kukaan ei usko määrittelemättömiä juttujanne.Veljeni on syntynyt 1950, siskoni 1955 ja minä 1960. Uusimaa.
Kansakoulua kävimme kaikki neljä vuotta.
Sen jälkeen veljeni ja siskoni kävivät ilmaisen kunnallisen keskikoulun, viisi vuotta.
Minä maksullisen oppikoulun (ei siis lukukausimaksuja, mutta oppimateriaali, matkat ja ruoka oli maksullisia) ,viisi vuotta.
Minäkin olisin voinut käydä keskikoulun, se oli siis tarjolla silloinkin.
Minäkin nuorempana ihmisenä tiedän, että näin se homma meni. Ja tämä oppikoulu valmisti myös lukio-opintoihin ja ylioppilaskirjoituksiin. Keskikoulusta ei lukioon menty.
Kyllä mun ikäluokasta ainakin (s. 1960) tuli lukioon oppilaita myös keskikoulusta. Ei yhtä paljon prosentuaalisesti kuin oppikoulusta, mutta kuitenkin.
Mun keskikoulua käyneet sisarukseni kävi kauppaopiston.
Olen syntynyt -52, ja neljännen kansakoululuokan jälkeen kävin pyrkimässä yhteiskouluun. Karsinnat oli kaksipäiväiset.
Silloin puhuttiin sekä keskikoulusta, että oppikoulusta. Itse en ole ikinä edes ajatellut, että niissä olisi ollut jotain eroa. Olin siis oppikoululainen, kävin viisivuotisen keskikoulun. Ja kyllä menin lukioon, joka kesti kolme vuotta. Siis koko helahoitoa, keskikoulua ja lukiota sanottiin oppikouluksi. Ja kyllä me olimme oppikoululaisia, vaikka ei olisi käyty kuin se viisi luokkaa keskikoulua.
Ja nyt joku kirjoittaa, että keskikoulusta ei menty lukioon. Kyllä minä menin. Mikä ihmeen ero näillä sanoilla, oppi- ja keskikoulu, muka oli?
Yhteiskoulu -nimitys tuli siitä, että joskus aikojen alussa se koulu oli ollut vain pojille. Kun tyttöoppilat tulivat, koulua alettiin sanoa yhteiskouluksi ja sitä sanottiin sillä nimellä vielä minunkin aikanani. Minulla on parikin koulun matrikkelia, joissa kirjan nimi on X:n yhteiskoulun historia.
Paikkakuntalaisten mieliin se nimi oli iskostunut ehkä enemmänkin sen rakennuksen nimeksi. Vaikka se on purettukin jo ajat sitten, vieläkin puhutaan yhteiskoulun tontista.
Kunnallinen keskikoulu tuli silloin, kun menin lukioon. Sillä tarkoitettiin maksutonta keskikoulua, joka vuoden tai parin päästä sitten muuttui peruskouluksi. Mutta peruskoulu se ei vielä alkuun ollut, vaan siinä opiskeli ne oppilaat, jotka oli vielä ehtineet tulla oppikouluun pääsykokeitten kautta. Eli jonkunlainen siirtymävaihe.
Samat opettajat oli sekä keskikoulussa että lukiossa. En muista, että olisi koskaan puhuttu mistään epäpätevistä opettajista meillä ainakaan. Lukiossa oli matematiikan opettaja, joka oli koulutukseltaan atomifyysikko. Erittäin hyvä opettaja.
No meillä niissä oli iso ero.
Oppikouluun pyrittiin, se oli maksullinen, kauppalassa/kaupungissa.
Lukio oli sen jatke, opettajat samoja.
Keskikoulu oli kaikille vapaa, ilmainen, kirkonkylässä.
Lukioon jos halusi, se oli sitten tuolla kauppalassa, josta tuli kaupunki.
Siis tarkoitatko, että siihen keskikoulun ei tarvinnut pyrkiä? Kyllä meidän kouluun , joka oli siis keskikoulu ja lukio yhdessä, tuli lukioon oppilaita viereisista pienistä kunnista, joissa ei ollut lukiota, mutta oli kuitenkin keskikoulu. En ole ikinä kuullut, että niihin keskikouluihin ei olisi ollut pääsykokeita. Minun mielestäni kyllä oli. Nehän oli lukioon valmistavia oppilaitoksia. Eihän se nyt siitä kiinni ollut, oliko paikkakunnalla lukiota vai ei.
Et kai nyt tarkoita ns. jatkokoulua, jota kävi kansakoulun 6 luokkaa käyneet, jotka ei siis koskaan edes yrittäneet oppikouluun? Sitä sanottiin myös kansalaiskouluksi. Siitä pääsi jatkamaan ammattikouluihin, mutta kyllä muihinkin vastaavan asteen oppilaitoksiin, esim. kauppakouluun.
Talo työlle, vieras tielle.
Että menes lapsenminiä muualle pyörimään.