Lue keskustelun säännöt.
Vierailu puolison sukulaisen luona
Nainenpohjoisen
27.03.2023 |
Tarvitsisin mielipiteitä / näkökulmia seuraavaan: olen menossa puolisoni (emme asu yhdessä, olleet yhdessä 4 vuotta) kanssa hänen lähisukulaisensa luokse eri puolelle Suomea. Reissu lentäen maksaa useamman sata euroa, yli 300 per henkilö siis. Puolisoni lähisukulainen on luvannut maksaa hänen matkansa, siitä ilosta että hän tulee käymään. Minä sen sijaan maksan matkani itse. Tämä häiritsee minua. Puolisoani ei tunnu vaivaavan asetelma, enkä tiedä miten ottaa puheeksi asiaa. Onko tämä teidän mielestänne asia, mikä minun pitäisi vaan hyväksyä, että hän matkustaa ilmaiseksi ja minä maksan, vaikka on hänen sukulaisestaan kyse?
Olen aikeissa puhua asiasta hänen kanssaan kyllä, mutta kertokaa, mitä ajatuksia herää?
Kommentit (141)
No en lähtisi. 300 euroa siitä että näen jonkun toisen ihmisen sukulaisen. :D Mitä ihmettä.
Meidän tilanteessa jos olisi noin, jaettaisiin varmastikin kulut tasan. Eli jos sukulainen maksaisi puolisoni 300 euron lennot, antaisi puolisoni mulle 150 euroa jolloin molemmat olisimme saaneet tavallaan puolet hinnasta siltä sukulaiselta. Samoin myös jos kyseessä olisi minun sukulaiseni. Mielestäni tämä olisi se reiluin vaihtoehto, ainakin jos sinut on myös varta vasten kutsuttu sinne ja se sukulainen haluaa nähdä myös sinut eikä vain puolisoasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nainenpohjoisen kirjoitti:
Niin, kun en oikein tiedä. Hyviä näkökulmia, kiitoksia niistä.
Itse tarjoutuisin maksamaan puolisolle puolet summasta, jonka sukulainen maksaisi minulle matkasta, jonne yhdessä lähtisimme. En kehtaisi olla ilmaisella matkalla samalla kun puoliso maksaisi itse, vaikka kyse olisi minun sukulaisestani. Minun oikeustajussani tämä nyt vaan särähtää, mutta juuri siksi halusin kuulla ajatuksianne, koska tilannetta voi tarkastella monelta kannalta.
Oikeustajussasi? Siis mikä tässä on sun mielestä epäoikeudenmukaista tai väärin? Jos miehesi maksaisi oman matkansa ei olisi siis mitään ongelmaa? Maksaisit mukisematta oman matkasi? Mutta nyt kun sukulainen maksaakin miehesi puolesta asia muuttuu jotenkin vääräksi, miksi? Siksikö kun mieheltäsi säästyy rahaa? Onko tässä kyse sun puolelta jonkinlaisesta kateudesta?
Missä te majoittaudutte siellä sukulaisvierailulla?
Vierailija kirjoitti:
Todella outoja kommentteja täällä taas.
En todellakaan maksaisi tuollaista summaa päästäkseni sukuloimaan miehen sukulaisen luo samalla, kun mies itse matkustaa ilman kuluja.
Itse olin mieheni kanssa syksyllä viettämässä mökkiviikonloppua minun sukulaisteni kanssa. Oli itsestään selvää, että kustansin meidän molempien osuuden huvilan vuokrasta.
Miksi tuo oli itsestäänselvyys? Pakotitko sinä miehesi sinne mökille mukaan? Itse en ainakaan olettaisi, että mökkiosuuteni pitää maksaa puolestani, jos itse vapaaehtoisesti lähden mökkireissulle mukaan.
Näin tekisin itsekin, ja siksi tämä tilanne vaivaa minua.
Vierailija kirjoitti:
No en lähtisi. 300 euroa siitä että näen jonkun toisen ihmisen sukulaisen. :D Mitä ihmettä.
Meidän tilanteessa jos olisi noin, jaettaisiin varmastikin kulut tasan. Eli jos sukulainen maksaisi puolisoni 300 euron lennot, antaisi puolisoni mulle 150 euroa jolloin molemmat olisimme saaneet tavallaan puolet hinnasta siltä sukulaiselta. Samoin myös jos kyseessä olisi minun sukulaiseni. Mielestäni tämä olisi se reiluin vaihtoehto, ainakin jos sinut on myös varta vasten kutsuttu sinne ja se sukulainen haluaa nähdä myös sinut eikä vain puolisoasi.
Tätä hain takaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tee palvelus ja jää matkasta pois. Olen maksanut lennot sisareni lapsille ja mielessäni toivonut etteivät he vain ottaisi nyt seurustelukumppania mukaan. No onneksi eivät ole ottaneet vaikka tämä nyt kuulostaa pahalta.
Onko teidän mielestänne täysin poissuljettu ajatus pyytää jakamaan tuo sukulaisen sponssaama osuus? Jos, niin miksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todella outoja kommentteja täällä taas.
En todellakaan maksaisi tuollaista summaa päästäkseni sukuloimaan miehen sukulaisen luo samalla, kun mies itse matkustaa ilman kuluja.
Itse olin mieheni kanssa syksyllä viettämässä mökkiviikonloppua minun sukulaisteni kanssa. Oli itsestään selvää, että kustansin meidän molempien osuuden huvilan vuokrasta.
Miksi tuo oli itsestäänselvyys? Pakotitko sinä miehesi sinne mökille mukaan? Itse en ainakaan olettaisi, että mökkiosuuteni pitää maksaa puolestani, jos itse vapaaehtoisesti lähden mökkireissulle mukaan.
En pakottanut. Mielestäni se on kohtuullista, kun on minun puolen sukutapaaminen kyseessä emmekä ole muuten juuri suvun kanssa tekemisissä, eli eivät ole miehelle mitään kovin tuttuja ihmisiä.
Sukulointireissut eivät ole sama asia kuin kaveriporukoiden mökkireissut, jolloin olettaisin toki miehen maksavan osuutensa.
Vierailija kirjoitti:
Onko teidän mielestänne täysin poissuljettu ajatus pyytää jakamaan tuo sukulaisen sponssaama osuus? Jos, niin miksi?
No en minä ainakaan haluaisi osingoille toisen lahjasta. Se lahja oli hänelle eikä minulle. Mieluummin vaan jään matkasta pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eli tässä on selvästi jonkinlainen kateus takana. Mitä väliä sillä on jos joku sukulainen maksaa oman sukulaisensa matkan, miten se on puolisolta pois? Minäkin sain omilta vanhemmiltani joskus isomman summan rahaa, että saisin jotain kivaa ostettua itselleni. Olisiko mun pitänyt antaa puolet rahoista siis miehelleni? Ja samaten mieheni sai äidiltään rahaa kun voitti jossain rahapelissä suurehkon summan. Ei tullut mieleenkään valittaa että epistä, mulle kans.
Vierailija kirjoitti:
Eli tässä on selvästi jonkinlainen kateus takana. Mitä väliä sillä on jos joku sukulainen maksaa oman sukulaisensa matkan, miten se on puolisolta pois? Minäkin sain omilta vanhemmiltani joskus isomman summan rahaa, että saisin jotain kivaa ostettua itselleni. Olisiko mun pitänyt antaa puolet rahoista siis miehelleni? Ja samaten mieheni sai äidiltään rahaa kun voitti jossain rahapelissä suurehkon summan. Ei tullut mieleenkään valittaa että epistä, mulle kans.
Olipa typerä vertaus. Täysin eri asia kuin tässä ap:n esimerkissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eli tässä on selvästi jonkinlainen kateus takana. Mitä väliä sillä on jos joku sukulainen maksaa oman sukulaisensa matkan, miten se on puolisolta pois? Minäkin sain omilta vanhemmiltani joskus isomman summan rahaa, että saisin jotain kivaa ostettua itselleni. Olisiko mun pitänyt antaa puolet rahoista siis miehelleni? Ja samaten mieheni sai äidiltään rahaa kun voitti jossain rahapelissä suurehkon summan. Ei tullut mieleenkään valittaa että epistä, mulle kans.
Niin, joillakin on parisuhteessa mielessä sellainenkin asia kuin toisen ilahduttaminen. Eli jos minä saan jostain ylimääräisen summan rahaa, laitan sen mielelläni johonkin sellaiseen kohteeseen, josta on iloa miehellenikin. Toisin sanoen, jaan hyvin mielelläni hänen kanssaan hyvän mieleni. Sanontakin tiedätkös on, että suru puolittuu ja ilo kaksinkertaistuu, kun sen jakaa. Tämä on meidän suhteessa tärkeämpää kuin kynsin hampain pitää kiinni "mun lahja, mulle annettu, näpit irti"-meininki. Jotain kivaa itselleni on siis jotain kivaa myös toiselle.
Aika harvoin on tilanne, jossa molemmat ovat aivan innoissaan menossa nyt toisen sukulaisten luoksi, vaan useammin se toinen lähtee, koska elämä on tarkoitus - tadaa, sulle vierasta! - jakaa. Myös ne sukulaisvierailut. On kivaa, jos sukulainen sponssaa matkaa maksamalla oman sukulaisensa matkan, mutta meillä se tarkoittaa automaattisesti myös, että jäljelle jäävät kustannukset jaetaan. Eihän se tilanteesta riippuen aina tarkoita 50/50 (vaikka usein näin meneekin), mutta ei oikein kivalta kummastakaan tunnu ajatus, että toinen maksaa ison summan ja itse matkustaa röhnöttää ilmaiseksi siinä vieressä.
Mutta joo, tunneasioitahan nämä pitkälti ovatkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli tässä on selvästi jonkinlainen kateus takana. Mitä väliä sillä on jos joku sukulainen maksaa oman sukulaisensa matkan, miten se on puolisolta pois? Minäkin sain omilta vanhemmiltani joskus isomman summan rahaa, että saisin jotain kivaa ostettua itselleni. Olisiko mun pitänyt antaa puolet rahoista siis miehelleni? Ja samaten mieheni sai äidiltään rahaa kun voitti jossain rahapelissä suurehkon summan. Ei tullut mieleenkään valittaa että epistä, mulle kans.
Niin, joillakin on parisuhteessa mielessä sellainenkin asia kuin toisen ilahduttaminen. Eli jos minä saan jostain ylimääräisen summan rahaa, laitan sen mielelläni johonkin sellaiseen kohteeseen, josta on iloa miehellenikin. Toisin sanoen, jaan hyvin mielelläni hänen kanssaan hyvän mieleni. Sanontakin tiedätkös on, että suru puolittuu ja ilo kaksinkertaistuu, kun sen jakaa. Tämä on meidän suhteessa tärkeämpää kuin kynsin hampain pitää kiinni "mun lahja, mulle annettu, näpit irti"-meininki. Jotain kivaa itselleni on siis jotain kivaa myös toiselle.
Aika harvoin on tilanne, jossa molemmat ovat aivan innoissaan menossa nyt toisen sukulaisten luoksi, vaan useammin se toinen lähtee, koska elämä on tarkoitus - tadaa, sulle vierasta! - jakaa. Myös ne sukulaisvierailut. On kivaa, jos sukulainen sponssaa matkaa maksamalla oman sukulaisensa matkan, mutta meillä se tarkoittaa automaattisesti myös, että jäljelle jäävät kustannukset jaetaan. Eihän se tilanteesta riippuen aina tarkoita 50/50 (vaikka usein näin meneekin), mutta ei oikein kivalta kummastakaan tunnu ajatus, että toinen maksaa ison summan ja itse matkustaa röhnöttää ilmaiseksi siinä vieressä.
Mutta joo, tunneasioitahan nämä pitkälti ovatkin.
Sanoitit hyvin sen, mitä itsekin hain kysymykselläni, ja miltä minusta tuntuu. Juuri tätä. Kun tietää, että reissu on kallis muutenkin, harmittaa ettei toinen ole osoittanut mitään vastaantulemista, kun saa itse sen ilmaiseksi. Jos se on kateutta, olkoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nainenpohjoisen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli tässä on selvästi jonkinlainen kateus takana. Mitä väliä sillä on jos joku sukulainen maksaa oman sukulaisensa matkan, miten se on puolisolta pois? Minäkin sain omilta vanhemmiltani joskus isomman summan rahaa, että saisin jotain kivaa ostettua itselleni. Olisiko mun pitänyt antaa puolet rahoista siis miehelleni? Ja samaten mieheni sai äidiltään rahaa kun voitti jossain rahapelissä suurehkon summan. Ei tullut mieleenkään valittaa että epistä, mulle kans.
Niin, joillakin on parisuhteessa mielessä sellainenkin asia kuin toisen ilahduttaminen. Eli jos minä saan jostain ylimääräisen summan rahaa, laitan sen mielelläni johonkin sellaiseen kohteeseen, josta on iloa miehellenikin. Toisin sanoen, jaan hyvin mielelläni hänen kanssaan hyvän mieleni. Sanontakin tiedätkös on, että suru puolittuu ja ilo kaksinkertaistuu, kun sen jakaa. Tämä on meidän suhteessa tärkeämpää kuin kynsin hampain pitää kiinni "mun lahja, mulle annettu, näpit irti"-meininki. Jotain kivaa itselleni on siis jotain kivaa myös toiselle.
Aika harvoin on tilanne, jossa molemmat ovat aivan innoissaan menossa nyt toisen sukulaisten luoksi, vaan useammin se toinen lähtee, koska elämä on tarkoitus - tadaa, sulle vierasta! - jakaa. Myös ne sukulaisvierailut. On kivaa, jos sukulainen sponssaa matkaa maksamalla oman sukulaisensa matkan, mutta meillä se tarkoittaa automaattisesti myös, että jäljelle jäävät kustannukset jaetaan. Eihän se tilanteesta riippuen aina tarkoita 50/50 (vaikka usein näin meneekin), mutta ei oikein kivalta kummastakaan tunnu ajatus, että toinen maksaa ison summan ja itse matkustaa röhnöttää ilmaiseksi siinä vieressä.
Mutta joo, tunneasioitahan nämä pitkälti ovatkin.
Sanoitit hyvin sen, mitä itsekin hain kysymykselläni, ja miltä minusta tuntuu. Juuri tätä. Kun tietää, että reissu on kallis muutenkin, harmittaa ettei toinen ole osoittanut mitään vastaantulemista, kun saa itse sen ilmaiseksi. Jos se on kateutta, olkoon.
Minä olisin tyytyväinen tuosta tilanteesta. Voisin sanoa hyvillä mielin, että sori liian kallis matka ja minä jään mieluummin kotiin tällä kertaa.
Nainenpohjoisen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli tässä on selvästi jonkinlainen kateus takana. Mitä väliä sillä on jos joku sukulainen maksaa oman sukulaisensa matkan, miten se on puolisolta pois? Minäkin sain omilta vanhemmiltani joskus isomman summan rahaa, että saisin jotain kivaa ostettua itselleni. Olisiko mun pitänyt antaa puolet rahoista siis miehelleni? Ja samaten mieheni sai äidiltään rahaa kun voitti jossain rahapelissä suurehkon summan. Ei tullut mieleenkään valittaa että epistä, mulle kans.
Niin, joillakin on parisuhteessa mielessä sellainenkin asia kuin toisen ilahduttaminen. Eli jos minä saan jostain ylimääräisen summan rahaa, laitan sen mielelläni johonkin sellaiseen kohteeseen, josta on iloa miehellenikin. Toisin sanoen, jaan hyvin mielelläni hänen kanssaan hyvän mieleni. Sanontakin tiedätkös on, että suru puolittuu ja ilo kaksinkertaistuu, kun sen jakaa. Tämä on meidän suhteessa tärkeämpää kuin kynsin hampain pitää kiinni "mun lahja, mulle annettu, näpit irti"-meininki. Jotain kivaa itselleni on siis jotain kivaa myös toiselle.
Aika harvoin on tilanne, jossa molemmat ovat aivan innoissaan menossa nyt toisen sukulaisten luoksi, vaan useammin se toinen lähtee, koska elämä on tarkoitus - tadaa, sulle vierasta! - jakaa. Myös ne sukulaisvierailut. On kivaa, jos sukulainen sponssaa matkaa maksamalla oman sukulaisensa matkan, mutta meillä se tarkoittaa automaattisesti myös, että jäljelle jäävät kustannukset jaetaan. Eihän se tilanteesta riippuen aina tarkoita 50/50 (vaikka usein näin meneekin), mutta ei oikein kivalta kummastakaan tunnu ajatus, että toinen maksaa ison summan ja itse matkustaa röhnöttää ilmaiseksi siinä vieressä.
Mutta joo, tunneasioitahan nämä pitkälti ovatkin.
Sanoitit hyvin sen, mitä itsekin hain kysymykselläni, ja miltä minusta tuntuu. Juuri tätä. Kun tietää, että reissu on kallis muutenkin, harmittaa ettei toinen ole osoittanut mitään vastaantulemista, kun saa itse sen ilmaiseksi. Jos se on kateutta, olkoon.
Todennäköisesti hän ei edes halua, että lähdet mukaan ja sen takia ei osoita mitään vastaantulemista.
Reilua olisi jos pulisosi maksaisi puolet matkastasi, eli molemmilla olisi puoli-ilmainen reissu.
Yritätkö väkisin tunkeutua reissuun mukaan ja miesystäväsi ei kehtaa sanoa, että lähtisi mieluummin yksin?
En yritä. Yhdessä on reissu suuniteltu ensi kesälle. Sitten sain kuulla, että sukulainen oli tarjoutunut maksamaan miehen liput.
Nainenpohjoisen kirjoitti:
En yritä. Yhdessä on reissu suuniteltu ensi kesälle. Sitten sain kuulla, että sukulainen oli tarjoutunut maksamaan miehen liput.
No ehkä parempi sinun kuitenkin jäädä kotiin. Hyvin selvästi miehelle on ihan sama tuletko mukaan vai et.
Todella outoja kommentteja täällä taas.
En todellakaan maksaisi tuollaista summaa päästäkseni sukuloimaan miehen sukulaisen luo samalla, kun mies itse matkustaa ilman kuluja.
Itse olin mieheni kanssa syksyllä viettämässä mökkiviikonloppua minun sukulaisteni kanssa. Oli itsestään selvää, että kustansin meidän molempien osuuden huvilan vuokrasta.