Isovanhemmat, saatteko lounasta ym. kun menette kylään lapsenlapsia katsomaan?
Poikani perhe asuu parin tunnin ajomatkan päässä ja totta kai nälkä alkaa kalvaa pitkän ajomatkan jälkeen. Olen kuitenkin ihmetellyt, miksi on niin nihkeää laittaa ruokaa tarjolle? Pojalla ja miniällä on kaksi pientä lastakin, heillehän laitetaan ruokaa monta kertaa päivässä, mutta jostain syystä kun tulen, on kohtelu minulle nihkeää.
Kahviakin täytyy erikseen pyytää ja tulee vaivaantunut olo istua sohvalla odottamassa, toki kuuntelen lasten juttuja ja voin heille lukea vaikka kirjan. Poika tuo usein myös lehden, mutta eihän se verensokeriin auta. Pari kertaa olen mennyt keittiön pöydän ääreen juttelemaan miniän kanssa kun hän touhuaa, mutta hän on niukkasanainen ja pyysinkin anteeksi että häiritsen ja siirryin takaisin sohvalle.
Kun meille tulee vieraita, tarjoan kyllä heti lämpimän ruuan, kahvia, teetä ym. kahvipullaa ja pikkupurtavaa. Onhan siinä aikaa valmistella sen pari tuntia, ennen kuin ovat perillä.
Otin huumorin varjolla tilanteen puheeksi poikani kanssa ja vitsailin, että kutsun itseni syömään heille viikon päästä, ja silloin poikani paistaa pihvejä mulle. Tiedän, että hän melko hyvä kokki. Poika naurahti, miniä ei sanonut mitään eikä minua ole sen jälkeen pyydetty enää ollenkaan kylään. Tästä on vuosi.
Kysyisinkin, miten teillä muilla toimitaan, kun menette kylään lapsenlapsia katsomaan. Pitääkö ottaa omat eväät mukaan vai miten? Itse harkitsen, että pysähdyn syömään johonkin matkan varrelle jatkossa, mutta hassultahan sekin tuntuu, kun kyläpaikassakin syödään monta kertaa päivässä.
Kommentit (1696)
Vierailija kirjoitti:
Isoäitinä hoksaan nuoren perheen erilaiset tavat ja lapset nyt syövät mihin ovat tottuneet.Viimeksi käytiin ulkona syömässä yhdessä.Joskus tehdään ruokaa nyyttäriperiaateella.Pitkä matka meilläkin,mutta tällä joustavalla tyylillä pysyy hyvä ilmapiiri tavatessa ja se on tärkeintä
Tässä on isoa viisautta. Havaittu eroavaisuudet ja kunnioitetaan muiden päätöstä, eikä aleta moittia, että väärin teette. Tästä molemminpuolinen kunnioitus muodostuu!
Ei kannata mennä kylään muuten kuin kutsuttuna. Näin minä toimin, silti kahvikupposeen on tyytyminen.488
Talo elää tavallaan ja vieraat kulkevat ajallaan.
Vierailija kirjoitti:
Ei kannata mennä kylään muuten kuin kutsuttuna. Näin minä toimin, silti kahvikupposeen on tyytyminen.488
Niin. Kun menee kylään, se kahvi on juurikin se, mitä silloin tarjotaan.
Entäpä jos lapsiperheessä on myös rahat tiukalla, eikä sen takia haluta / voida tarjota ruokaa tai jos eivät itselle valmista kunnon ruokaa yleensä muutekaan (vain lapsille). Kun kerran tiedät, ettei ruokaa tarjota, älä hyvä ihminen rupea vaatimaan ja vihjailemaan. Syö ennen kyläilyä vaikka siellä abc:llä, joka ei kyllä kovin kallista edelleenkään ole.
Minulla on kahdella tyttärellä lapsia ja ihan joka kerta kun käymme lapsenlapsia katsomassa tai hoitamassa ja kyläilemässä niin meille tarjotaan kahvia ja syömistä.Tokikin meillä on perheenä aina ollut tapana että voi jokainen kysyäkkin että voinko tehdä voileivän ym jos siltä tuntuu.Myöskin meille tultaessa heti tarjotaan kahvia tai ruokaa jos sitä on tehty tai tehdään.Ja kysyn oletteko syöneet ja että jääkaapista voi ottaa syömistä oman halun mukaan.Näin toimitaan siis ns omien lasten ja heidän perheidensä kanssa.En ymmärrä mikä siinä on hankalaa.Onneksi meillä on jo aikuisten lasten perheiden kanssa niin hyvät välit että näin voidaan toimia.Tällaisen kasvatuksen olen saanut omalta äidiltäni ja mummiltani.Sitä samaa siirrän omille lapsillenikin.Itse vien lasten luo mennessä syötävää ja vaikka mehua lapsille ja aikuisille jos mahdollista.Pakollista se ei ole.Saatan myös kysellä mennessäni että tarviiko kaupasta tuoda jotakin ja voin pyytää myös jos jotakin tarvii kun lapset tulevat meille.Tulikin mieleen että miten itse kohtelet lastesi perheitä kun tulevat teille?Tarjoatko heille avoimesti syötävää?Ja miksi odotat kutsua kylään,kun voisit itse kysyä sopiiko tulla käymään?Voisit myös itse kutsua heitä käymään.Meillä käydään viikoittain puolin ja toisin toistemme luona ja ehkä siksi välit ovat mutkattomat ja läheiset.
Kun me kutsutaan ihmisiä meille me ei koskaan kutsuta "kylään" vaan "kahvittelemaan" tai "syömään". Näin ei tule väärinkäsityksiä tai turhia odotuksia ja pettymyksiä, jokainen tietää mitä on tulossa.
Ollaan itsekin oltu kyläpaikassa jossa luultiin että saadaan vain kahvia ja pöytään olikin katettu kunnon päivällinen. Ikävä vaan kun oltiin tultu ruokaravintolan kautta. Tämähän ei ole suuri katastrofi näin päin mutta enemmän ruuasta olisi nauttinut tyhjemmällä vatsalla.
Kutsumattonia vieraita meillä ei käy.
Käyttäjä43543 kirjoitti:
Minulla on kahdella tyttärellä lapsia ja ihan joka kerta kun käymme lapsenlapsia katsomassa tai hoitamassa ja kyläilemässä niin meille tarjotaan kahvia ja syömistä.Tokikin meillä on perheenä aina ollut tapana että voi jokainen kysyäkkin että voinko tehdä voileivän ym jos siltä tuntuu.Myöskin meille tultaessa heti tarjotaan kahvia tai ruokaa jos sitä on tehty tai tehdään.Ja kysyn oletteko syöneet ja että jääkaapista voi ottaa syömistä oman halun mukaan.Näin toimitaan siis ns omien lasten ja heidän perheidensä kanssa.En ymmärrä mikä siinä on hankalaa.Onneksi meillä on jo aikuisten lasten perheiden kanssa niin hyvät välit että näin voidaan toimia.Tällaisen kasvatuksen olen saanut omalta äidiltäni ja mummiltani.Sitä samaa siirrän omille lapsillenikin.Itse vien lasten luo mennessä syötävää ja vaikka mehua lapsille ja aikuisille jos mahdollista.Pakollista se ei ole.Saatan myös kysellä mennessäni että tarviiko kaupasta tuoda jotakin ja voin pyytää myös jos jotakin tarvii kun lapset tulevat meille.Tulikin mieleen että miten itse kohtelet lastesi perheitä kun tulevat teille?Tarjoatko heille avoimesti syötävää?Ja miksi odotat kutsua kylään,kun voisit itse kysyä sopiiko tulla käymään?Voisit myös itse kutsua heitä käymään.Meillä käydään viikoittain puolin ja toisin toistemme luona ja ehkä siksi välit ovat mutkattomat ja läheiset.
Johan se ap kertoi: Kotonaan teettää ilmaiseksi töitä ja tarjoaa sitten ruokaa, josta tietää ettei miniä ja lapset syö sitä.
Poikansa perheseen taas on vienyt tuliaisia, joista tietää että lapset ei syö.
Näin on saanut pahan mielen kaikille muille kuin itselleen, kun itse nauttii tällaisesta kyttäämisestä ja tylyttämisestä.
Nyt ei sitten päässyt poikansa luona enää pöytään ollenkaan, minkä ymmärtää kyllä täysin.
Sen jälkeen sitten vielä vittuili, jolloin enää ei ole päässyt poikansa kotiinkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Poika ja miniä taitavat olla sekä pihejä että ääliöitä. Totta kai pitkän matkan takaa tulleelle tarjotaan ruokaa ja kahvia tms.
Kannattaa ehkä seuraavalla kerralla ottaa eväät mukaan ja käydä perille päästyä pöydän ääreen syömään näitä eväitä. Nälässä on ikävä olla.
Ap ei mennyt pitkän matkan takaa, häntä ei ollut kutsuttu syömään, hän tuli niin, että perheessä ei ollut ruoka-aika.
Mistä tiedät? Oletko ap:n sukulainen?
Partuntii suuntaansa, oioi, onhan se tietty pitkämatka. Mistäkö tiedän,mietipäs sitä.
Se, että vieraille tarjotaan ihan lämmin ruoka, sovitaan kyllä aina erikseen.
Kahvia ja jotain pientä purtavaa toki on kohtuullista odottaa, jos vierailu kestää ihan pientä piipahdusta kauemmin.
Vierailija kirjoitti:
Se, että vieraille tarjotaan ihan lämmin ruoka, sovitaan kyllä aina erikseen.
Kahvia ja jotain pientä purtavaa toki on kohtuullista odottaa, jos vierailu kestää ihan pientä piipahdusta kauemmin.
Mutta jos vieraalla ei ole pöytätapoja, sitä ei tarvitse kyllä tarjota.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se, että vieraille tarjotaan ihan lämmin ruoka, sovitaan kyllä aina erikseen.
Kahvia ja jotain pientä purtavaa toki on kohtuullista odottaa, jos vierailu kestää ihan pientä piipahdusta kauemmin.
Mutta jos vieraalla ei ole pöytätapoja, sitä ei tarvitse kyllä tarjota.
Niin no sitten voi sopia jo etukäteen, että ei tarjota. Ettei vieras tule nälkäisenä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se, että vieraille tarjotaan ihan lämmin ruoka, sovitaan kyllä aina erikseen.
Kahvia ja jotain pientä purtavaa toki on kohtuullista odottaa, jos vierailu kestää ihan pientä piipahdusta kauemmin.
Mutta jos vieraalla ei ole pöytätapoja, sitä ei tarvitse kyllä tarjota.
Niin no sitten voi sopia jo etukäteen, että ei tarjota. Ettei vieras tule nälkäisenä.
Ap:ta ei kutsuttu syömään , vaan kylään. Jo siitä tietää että ei sinne nälkäisenä kannata mennä.
Ja häntähän ei oikeasti edes kutsuttu vaan hän painosti kutsumaan.
Vierailija kirjoitti:
Tjaa. Kyllä meillä kahvit keitetään kaikille vieraille ja kahvin kanssa on yleensä suolaista ja makeaa tarjolla. Ruokaa ei, ellei erikseen ole sovittu. Näin siis miniänä/tyttärenä, vaikka kysyttiin isovanhemmilta. Moni tuo myös mukanaan kastamista. En minäkään odota saavani ruokaa, kun menen mihin tahansa kylään, ellei ole kutsuttu vaikka illalliselle...
Nyt ei ollut kysymys siitä, että odotetaan ruokaa kun mennään "mihin tahansa" kylään. Nyt olisi kysymys siitä, että mennään oman lapsen ja lapsenlapsien luo. Minulle tuo ei ainakaan ole mikä kyläpaikka tahansa.
Meille kyllä tarjotaan syötävää ihan liiankin kanssa ja näin teen myös itse kaikille vieraille jotka tulevat pidemmän matkan päästä. Tuntuu kummalliselta yleensäkin, että oma väki syö ja vieraat istuvat kuivin suin. Tähän olen törmännyt monissa keskusteluissa ja itse en voisi koskaan toimia noin. En tietenkään pysty mitään ihmeellisiä aterioita aina kaikille tarjoamaan, mutta nälässä ei tarvitse kyläillä
Kuulostaa vähän mun anopilta, hän ei tosin ole ihan noin paha. Mutta hän on hirvittävän lihava, korkea verenpaine, kroppa prakaa jne. Hän tarjoaa vain mauttomia terveysruokia kun käymme siellä. Hän paasaa suolasta, rasvasta ja kasviksista, tarkistaa että lasten lautasilla on riittävästi kasviksia. Jos ei ole, hän määrää ottamaan lisää. Siinä ei meidän vanhempien silmien pyörittely auta.
Niillä terveysruuillaan anoppi ei ole itseään niin huonoon kuntoon syönyt eikä juonut (viini virtaa), niin aika erikoista puuttua pakkomielteisesti muiden, etenkin lasten ruokiin. Lapsemme ovat hoikkia ja terveitä, joten mitään tällaista syytä ei ole. Joskus olen miettinyt, onko tälläkin jotain narsistisia piirteitä, heijastaa omat vikansa ja ongelmansa muiden kannettaviksi. Se, etten käytä alkoa, oli myös anopille ihan hirveä ongelma, mistä huomasi että itsellään on vääristynyt suhde alkoholiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tjaa. Kyllä meillä kahvit keitetään kaikille vieraille ja kahvin kanssa on yleensä suolaista ja makeaa tarjolla. Ruokaa ei, ellei erikseen ole sovittu. Näin siis miniänä/tyttärenä, vaikka kysyttiin isovanhemmilta. Moni tuo myös mukanaan kastamista. En minäkään odota saavani ruokaa, kun menen mihin tahansa kylään, ellei ole kutsuttu vaikka illalliselle...
Nyt ei ollut kysymys siitä, että odotetaan ruokaa kun mennään "mihin tahansa" kylään. Nyt olisi kysymys siitä, että mennään oman lapsen ja lapsenlapsien luo. Minulle tuo ei ainakaan ole mikä kyläpaikka tahansa.
Meille kyllä tarjotaan syötävää ihan liiankin kanssa ja näin teen myös itse kaikille vieraille jotka tulevat pidemmän matkan päästä. Tuntuu kummalliselta yleensäkin, että oma väki syö ja vieraat istuvat kuivin suin. Tähän olen törmännyt monissa keskusteluissa ja itse en voisi koskaan toimia noin. En tietenkään pysty mitään ihmeellisiä aterioita aina kaikille tarjoamaan, mutta nälässä ei tarvitse kyläillä
a) ne miniät, vävyt ei ole sukua eli ei heille ole mitään sellaista koodia, että voit marssia sisään kuin kotiisi
b) jos siellä ei ole ruoka-aika, miksi siellä tarjottaisiin ruokaa?
c) jos kutsutaan kylään - eikä syömään - miksi ihmeessä tarjottaisiin ruokaa?
d) jos tullaan pitkän matkan takaa, niin pysähtyy matkalla syömään tai syö lähtiessä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tjaa. Kyllä meillä kahvit keitetään kaikille vieraille ja kahvin kanssa on yleensä suolaista ja makeaa tarjolla. Ruokaa ei, ellei erikseen ole sovittu. Näin siis miniänä/tyttärenä, vaikka kysyttiin isovanhemmilta. Moni tuo myös mukanaan kastamista. En minäkään odota saavani ruokaa, kun menen mihin tahansa kylään, ellei ole kutsuttu vaikka illalliselle...
Nyt ei ollut kysymys siitä, että odotetaan ruokaa kun mennään "mihin tahansa" kylään. Nyt olisi kysymys siitä, että mennään oman lapsen ja lapsenlapsien luo. Minulle tuo ei ainakaan ole mikä kyläpaikka tahansa.
Meille kyllä tarjotaan syötävää ihan liiankin kanssa ja näin teen myös itse kaikille vieraille jotka tulevat pidemmän matkan päästä. Tuntuu kummalliselta yleensäkin, että oma väki syö ja vieraat istuvat kuivin suin. Tähän olen törmännyt monissa keskusteluissa ja itse en voisi koskaan toimia noin. En tietenkään pysty mitään ihmeellisiä aterioita aina kaikille tarjoamaan, mutta nälässä ei tarvitse kyläillä
Miten kuulostatkaan mun anopilta? Hän tuli mielestään aina "Matin asunnolle", kun tuli meille, usein pyytämättä tai jos oli kutsuttu, ei noudattanut sovittua kellonaikaa.
Ja aina kuin olisi enemmän hänen reviiriään kuin minun, vaikka todellisuudessa se hänen Matti-poikansa oli muuttanut asuntoon, jonka minä olin perinyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tjaa. Kyllä meillä kahvit keitetään kaikille vieraille ja kahvin kanssa on yleensä suolaista ja makeaa tarjolla. Ruokaa ei, ellei erikseen ole sovittu. Näin siis miniänä/tyttärenä, vaikka kysyttiin isovanhemmilta. Moni tuo myös mukanaan kastamista. En minäkään odota saavani ruokaa, kun menen mihin tahansa kylään, ellei ole kutsuttu vaikka illalliselle...
Nyt ei ollut kysymys siitä, että odotetaan ruokaa kun mennään "mihin tahansa" kylään. Nyt olisi kysymys siitä, että mennään oman lapsen ja lapsenlapsien luo. Minulle tuo ei ainakaan ole mikä kyläpaikka tahansa.
Meille kyllä tarjotaan syötävää ihan liiankin kanssa ja näin teen myös itse kaikille vieraille jotka tulevat pidemmän matkan päästä. Tuntuu kummalliselta yleensäkin, että oma väki syö ja vieraat istuvat kuivin suin. Tähän olen törmännyt monissa keskusteluissa ja itse en voisi koskaan toimia noin. En tietenkään pysty mitään ihmeellisiä aterioita aina kaikille tarjoamaan, mutta nälässä ei tarvitse kyläillä
Miten kuulostatkaan mun anopilta? Hän tuli mielestään aina "Matin asunnolle", kun tuli meille, usein pyytämättä tai jos oli kutsuttu, ei noudattanut sovittua kellonaikaa.
Ja aina kuin olisi enemmän hänen reviiriään kuin minun, vaikka todellisuudessa se hänen Matti-poikansa oli muuttanut asuntoon, jonka minä olin perinyt.
Ai, tämä on yleisempääkin? Mun anopin mielestä me asutaan "Petrin" talossa. Mulla ei ole edes nimeä, kun oon "Petrin" emäntä.
Anopin mielestä oli ihan normaalia, että hän voi saapastella meille juuri silloin kun hän huvittaa. Hän on myös näitä ihmisiä, jotka kehuvat olevansa vain suorasanaisia, ja hänen sylkemistään solvauksista ei saa suuttua, kun hän vain kertoo totuuden. Kyllähän sitä kuka tahansa haluaa tuollaiselle keitellä kupposen kahvia, etsiä vielä suolaiset ja makeat herkut pöytään tarjolle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tjaa. Kyllä meillä kahvit keitetään kaikille vieraille ja kahvin kanssa on yleensä suolaista ja makeaa tarjolla. Ruokaa ei, ellei erikseen ole sovittu. Näin siis miniänä/tyttärenä, vaikka kysyttiin isovanhemmilta. Moni tuo myös mukanaan kastamista. En minäkään odota saavani ruokaa, kun menen mihin tahansa kylään, ellei ole kutsuttu vaikka illalliselle...
Nyt ei ollut kysymys siitä, että odotetaan ruokaa kun mennään "mihin tahansa" kylään. Nyt olisi kysymys siitä, että mennään oman lapsen ja lapsenlapsien luo. Minulle tuo ei ainakaan ole mikä kyläpaikka tahansa.
Meille kyllä tarjotaan syötävää ihan liiankin kanssa ja näin teen myös itse kaikille vieraille jotka tulevat pidemmän matkan päästä. Tuntuu kummalliselta yleensäkin, että oma väki syö ja vieraat istuvat kuivin suin. Tähän olen törmännyt monissa keskusteluissa ja itse en voisi koskaan toimia noin. En tietenkään pysty mitään ihmeellisiä aterioita aina kaikille tarjoamaan, mutta nälässä ei tarvitse kyläillä
Miten kuulostatkaan mun anopilta? Hän tuli mielestään aina "Matin asunnolle", kun tuli meille, usein pyytämättä tai jos oli kutsuttu, ei noudattanut sovittua kellonaikaa.
Ja aina kuin olisi enemmän hänen reviiriään kuin minun, vaikka todellisuudessa se hänen Matti-poikansa oli muuttanut asuntoon, jonka minä olin perinyt.
Ai, tämä on yleisempääkin? Mun anopin mielestä me asutaan "Petrin" talossa. Mulla ei ole edes nimeä, kun oon "Petrin" emäntä.
Anopin mielestä oli ihan normaalia, että hän voi saapastella meille juuri silloin kun hän huvittaa. Hän on myös näitä ihmisiä, jotka kehuvat olevansa vain suorasanaisia, ja hänen sylkemistään solvauksista ei saa suuttua, kun hän vain kertoo totuuden. Kyllähän sitä kuka tahansa haluaa tuollaiselle keitellä kupposen kahvia, etsiä vielä suolaiset ja makeat herkut pöytään tarjolle.
Mulla ei ole nimeä, eikä edes "ammattia" eli en ole edes vaimo/emäntä/miniä. Olen ihan olematon.
Jopa häälahja oli pelkästään Matille. Joulukortti tulee Matille.
Niin varmaan joo. Jos pitää paikkansa, niin onko veljesi ihan terve päästään? Vai onko äitinne haukkunut ruokia?