Isovanhemmat, saatteko lounasta ym. kun menette kylään lapsenlapsia katsomaan?
Poikani perhe asuu parin tunnin ajomatkan päässä ja totta kai nälkä alkaa kalvaa pitkän ajomatkan jälkeen. Olen kuitenkin ihmetellyt, miksi on niin nihkeää laittaa ruokaa tarjolle? Pojalla ja miniällä on kaksi pientä lastakin, heillehän laitetaan ruokaa monta kertaa päivässä, mutta jostain syystä kun tulen, on kohtelu minulle nihkeää.
Kahviakin täytyy erikseen pyytää ja tulee vaivaantunut olo istua sohvalla odottamassa, toki kuuntelen lasten juttuja ja voin heille lukea vaikka kirjan. Poika tuo usein myös lehden, mutta eihän se verensokeriin auta. Pari kertaa olen mennyt keittiön pöydän ääreen juttelemaan miniän kanssa kun hän touhuaa, mutta hän on niukkasanainen ja pyysinkin anteeksi että häiritsen ja siirryin takaisin sohvalle.
Kun meille tulee vieraita, tarjoan kyllä heti lämpimän ruuan, kahvia, teetä ym. kahvipullaa ja pikkupurtavaa. Onhan siinä aikaa valmistella sen pari tuntia, ennen kuin ovat perillä.
Otin huumorin varjolla tilanteen puheeksi poikani kanssa ja vitsailin, että kutsun itseni syömään heille viikon päästä, ja silloin poikani paistaa pihvejä mulle. Tiedän, että hän melko hyvä kokki. Poika naurahti, miniä ei sanonut mitään eikä minua ole sen jälkeen pyydetty enää ollenkaan kylään. Tästä on vuosi.
Kysyisinkin, miten teillä muilla toimitaan, kun menette kylään lapsenlapsia katsomaan. Pitääkö ottaa omat eväät mukaan vai miten? Itse harkitsen, että pysähdyn syömään johonkin matkan varrelle jatkossa, mutta hassultahan sekin tuntuu, kun kyläpaikassakin syödään monta kertaa päivässä.
Kommentit (1696)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä jos veisit vaikka kaupan paistopisteeltä jotain? Tai patonki+tuorejuustoa ja viinirypäleitä. Meillä uppoaa nirsompiinkin lapsiin eikä vaadi keneltäkään vaivannäköä. Ehkä vähän hölmöä pojaltasi olla tarjoamatta mitään, jos tulet pidemmän matkan päästä , laittaisi edes voileipätarvikkeet pöytään. Oman perheen, johon lasken isovanhemmatkin kesken tuo riittää ihan hyvin. Lapsiperheeseen on kyllä kiva mennä tuliaisten kanssa, hommaa tosiaan riittää muutenkin.
Tuon voileivän voin kyllä syödä autossakin, ei sitä tarvitse erikseen pöytään kattaa. Ihmettelen vain, eikö lapsillekin kuuluisi tarjota lämmin, ravitseva ja monipuolinen ruoka kahdesti päivässä. Vaikka menen lounasaikaan, on juuri syöty.
Eli lapset siis on syöneet lounaan. Mikä on ongelma?
Se, että ruoka syödään suunnitellusti niin, etten minä vaan ehdi mukaan ja jään nälkäiseksi. Olen kyllä alkanut epäillä, syövätkö vaan "nakit ja ranut" ennen tuloani ja siksi ei mulle tarjota, kun eivät halua moista näyttää. Kerran kyllä haisikin sellainen tunkkainen paistorasva, että ihan hyvin mahdollista.
Tuskin olet mikään anoppi ja mummi vaan pelkästään Trolli!
Itseään voi viihdyttää muutoinkin kuin vauva palstalla provoamalla.
Pitkän matkan takaa jos tullaan ja jäädään yöksi niin tottakai ruokaa pitää saada. Ei muuta kun miniä käärii hihat ja alkaa duunaan safkaa.
Vierailija kirjoitti:
Pitkän matkan takaa jos tullaan ja jäädään yöksi niin tottakai ruokaa pitää saada. Ei muuta kun miniä käärii hihat ja alkaa duunaan safkaa.
Miksi tuon jäävän poika ei kääri hihojaan ja ala duunaan safkaa ??
Vierailija kirjoitti:
Pitkän matkan takaa jos tullaan ja jäädään yöksi niin tottakai ruokaa pitää saada. Ei muuta kun miniä käärii hihat ja alkaa duunaan safkaa.
Onko miniät vastuussa anopin ravitsemuksesta? Eikös anoppi ole aikuinen ihminen, joka on vastuussa itsestään?
Onnellinen pikku Untuvakerä kirjoitti:
Minä ja mieheni saamme ilman muuta lounaan aina, kun käymme lastemme luona katsomassa heidän taaperoitaan. Se on kaikille täysin itsestään selvä asia.
Lounas on toki yksinkertainen ja noudattelee lapsiperheen omaa ruokavaliota. Alkuun kasviskeitto tai salaatti, pääruuaksi on kasvispataa- tai paistosta, paistettua lihaa tai kalaa ja perunoita, pastaa tai riisiä. Juomana on aina vesi, koska kaikki tietävät, että alkoholia emme käytä. En minä eikä miehenikään.
Jälkiruoka meillä on aina sama: grahampuuroa kaurakerman kera. Mieheni tosin on tehnyt henkilökohtaisesti toisen ratkaisun ja lisää puuroon vaapukkahilloa.
Vaikka lounas on yksinkertainen, emme valita. Myös lapset, miniät ja vävyt ovat tyytyväisiä. He voivat myös olla varmoja, että meillä on heidän vierailuillaan aina odottsmassa lounas, grahampuuro, kauramaito ja vaapukkahillo.
Vaapukat ovat muuten mieheni kotitilalta ja anoppini on ne omin käsin meille poiminut. Hän on jo iäkäs, mutta edelleen näppärä marjanpoimija.
Turhaa niuhotusta koko ketju, tässä on ratkaisu. Äkkiä tuollaisen lounaan pyöräyttää, teki sen sitten mummu, anoppi, äiti, isä, taaperot tai kuka vaan. Mutta voisiko kirjoittaja kertoa, sopiiko graham-puuron kanssa luumuhillo ? En oikein pidä vadelmahillosta.
Muistan kuin eilisen päivän kun mun appivanhemmat tuli Helsinkiin kylään ekaa kertaa.
Asuttiin pienessä 30 neliön asunnossa ja oltiin ajateltu että haetaan yhdessä appivanhempien kanssa torilta kalaa ja kasviksia ja muuta ja kokataan sitten ateria.
Olen kasvissyöjä mutta ajatus siis oli ettå silti olisi sitä kalaa tarjolla.
Appivanhemmat tuli vielä torille mutta siellä nousi tenkkapoo koska heitå ahdisti se kasvissyönti niin suunnattomasti että eivät halunneet syödä meillä koska se kasvissyönti.
Ja siis tarjolla olisi ollut perunoita ja sitä kalaa. Ei mitään ituja. Ja mitä nyt torilta olisivat halunneet.
Kiersimme siellä torilla vaikka kuinka kauan mutta mitään ei saatu ostettua koska se kasvissyönti.
Lopulta päätettiin että ei tästä tule mitään. Että viedään ne nyt sitten ravintolaan syömään.
Kiersimme sitten ainakin 30 ravintolan ovella ja mikään ei kelvannut. Ei millään.
Tässä vaiheessa oli kipeät jalat, nälkä ja päätä särki.
Loppujen lopuksi saimme heidät yhteen ravintolaan sisään ja pitkällisen säätämisen jälkeen anoppi sai sieltä kaikkien liharuokien seasta lopulta tilattua ruokansa.
Kasvismunakas.
Neljä tuntia vääntöä ja sen hän sitten halusi.
Vierailija kirjoitti:
Pitkän matkan takaa jos tullaan ja jäädään yöksi niin tottakai ruokaa pitää saada. Ei muuta kun miniä käärii hihat ja alkaa duunaan safkaa.
Anoppi ei tullut putkän matkan takaa eikä jäänyt yöksi.
Onko käynyt mielessä, ettet ehkä ole tervetullut vieras? Jotenkin paistaa läpi, että vois olla tuosta kysymys. Syytä, en tiedä, enkä viitsi arvailla, mutta sen tiedän, että usein lapsiperheissä on muutakin tekemistä kuin ruokkia appivanhempia. Vinkki; mene kutsuttuna (älä kutsu itse itseäsi). Jos haluat ruokailla yhdessä, kutsu heidät syömään. Jos haluat olla lasten kanssa, älä lueskele lehtiä.
Vierailija kirjoitti:
Muistan kuin eilisen päivän kun mun appivanhemmat tuli Helsinkiin kylään ekaa kertaa.
Asuttiin pienessä 30 neliön asunnossa ja oltiin ajateltu että haetaan yhdessä appivanhempien kanssa torilta kalaa ja kasviksia ja muuta ja kokataan sitten ateria.
Olen kasvissyöjä mutta ajatus siis oli ettå silti olisi sitä kalaa tarjolla.
Appivanhemmat tuli vielä torille mutta siellä nousi tenkkapoo koska heitå ahdisti se kasvissyönti niin suunnattomasti että eivät halunneet syödä meillä koska se kasvissyönti.
Ja siis tarjolla olisi ollut perunoita ja sitä kalaa. Ei mitään ituja. Ja mitä nyt torilta olisivat halunneet.
Kiersimme siellä torilla vaikka kuinka kauan mutta mitään ei saatu ostettua koska se kasvissyönti.
Lopulta päätettiin että ei tästä tule mitään. Että viedään ne nyt sitten ravintolaan syömään.
Kiersimme sitten ainakin 30 ravintolan ovella ja mikään ei kelvannut. Ei millään.
Tässä vaiheessa oli kipeät jalat, nälkä ja päätä särki.
Loppujen lopuksi saimme heidät yhteen ravintolaan sisään ja pitkällisen säätämisen jälkeen anoppi sai sieltä kaikkien liharuokien seasta lopulta tilattua ruokansa.
Kasvismunakas.
Neljä tuntia vääntöä ja sen hän sitten halusi.
😂
Vierailija kirjoitti:
Muistan kuin eilisen päivän kun mun appivanhemmat tuli Helsinkiin kylään ekaa kertaa.
Asuttiin pienessä 30 neliön asunnossa ja oltiin ajateltu että haetaan yhdessä appivanhempien kanssa torilta kalaa ja kasviksia ja muuta ja kokataan sitten ateria.
Olen kasvissyöjä mutta ajatus siis oli ettå silti olisi sitä kalaa tarjolla.
Appivanhemmat tuli vielä torille mutta siellä nousi tenkkapoo koska heitå ahdisti se kasvissyönti niin suunnattomasti että eivät halunneet syödä meillä koska se kasvissyönti.
Ja siis tarjolla olisi ollut perunoita ja sitä kalaa. Ei mitään ituja. Ja mitä nyt torilta olisivat halunneet.
Kiersimme siellä torilla vaikka kuinka kauan mutta mitään ei saatu ostettua koska se kasvissyönti.
Lopulta päätettiin että ei tästä tule mitään. Että viedään ne nyt sitten ravintolaan syömään.
Kiersimme sitten ainakin 30 ravintolan ovella ja mikään ei kelvannut. Ei millään.
Tässä vaiheessa oli kipeät jalat, nälkä ja päätä särki.
Loppujen lopuksi saimme heidät yhteen ravintolaan sisään ja pitkällisen säätämisen jälkeen anoppi sai sieltä kaikkien liharuokien seasta lopulta tilattua ruokansa.
Kasvismunakas.
Neljä tuntia vääntöä ja sen hän sitten halusi.
Jestas mitä porukkaa 😂
Vierailija kirjoitti:
Muistan kuin eilisen päivän kun mun appivanhemmat tuli Helsinkiin kylään ekaa kertaa.
Asuttiin pienessä 30 neliön asunnossa ja oltiin ajateltu että haetaan yhdessä appivanhempien kanssa torilta kalaa ja kasviksia ja muuta ja kokataan sitten ateria.
Olen kasvissyöjä mutta ajatus siis oli ettå silti olisi sitä kalaa tarjolla.
Appivanhemmat tuli vielä torille mutta siellä nousi tenkkapoo koska heitå ahdisti se kasvissyönti niin suunnattomasti että eivät halunneet syödä meillä koska se kasvissyönti.
Ja siis tarjolla olisi ollut perunoita ja sitä kalaa. Ei mitään ituja. Ja mitä nyt torilta olisivat halunneet.
Kiersimme siellä torilla vaikka kuinka kauan mutta mitään ei saatu ostettua koska se kasvissyönti.
Lopulta päätettiin että ei tästä tule mitään. Että viedään ne nyt sitten ravintolaan syömään.
Kiersimme sitten ainakin 30 ravintolan ovella ja mikään ei kelvannut. Ei millään.
Tässä vaiheessa oli kipeät jalat, nälkä ja päätä särki.
Loppujen lopuksi saimme heidät yhteen ravintolaan sisään ja pitkällisen säätämisen jälkeen anoppi sai sieltä kaikkien liharuokien seasta lopulta tilattua ruokansa.
Kasvismunakas.
Neljä tuntia vääntöä ja sen hän sitten halusi.
Ja tämä muuten muuntui sitten vielä anopin tarinoissa niin että me hassaamme (varsinkin minä) kun AINA syömme ravintoloissa.
Vierailija kirjoitti:
Tottakai ruokaa ja kahvia tarjotaan puolin ja toisin. Meilläkin etäisyyttä sen verran että jossakin pitäisi käydä syömässä jos päiväseltään kävisimme eikä perillä mitään ruokaa olisi. Ajomatka suuntaansa kolmisen tuntia pelkästään ja aamusta aikaisin lähdemme ja illalla myöhään kotona. Kesäisin joskus yövymme mutta useimmiten lapsen perhe yöpyy meillä kun enemmän tilaa. Ruokaa tekee se joka haluaa kokkailla eli välillä nuoret vaikka olisivat meillä.
Enpä uskoisi että viitsisin kovin usein käydä ap:n kuvaileman kaltaisen perheen luona jos ei edes keskustelua miniän kanssa ja muutoinkin ollaan kovin vaikeita kaikessa. Siitäkin huolimatta että näkisin lapsenlapsia kovin harvoin tai en lainkaan.
Nämä ovat näitä nykyajan vanhempia, jotka rakentavat raja-aitoja isovanhempien ja lastenlasten väliin. Ilmapiiri on niin tympeä, että ei tee mieli käydä, ja sitähän he tar koittavatkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tottakai ruokaa ja kahvia tarjotaan puolin ja toisin. Meilläkin etäisyyttä sen verran että jossakin pitäisi käydä syömässä jos päiväseltään kävisimme eikä perillä mitään ruokaa olisi. Ajomatka suuntaansa kolmisen tuntia pelkästään ja aamusta aikaisin lähdemme ja illalla myöhään kotona. Kesäisin joskus yövymme mutta useimmiten lapsen perhe yöpyy meillä kun enemmän tilaa. Ruokaa tekee se joka haluaa kokkailla eli välillä nuoret vaikka olisivat meillä.
Enpä uskoisi että viitsisin kovin usein käydä ap:n kuvaileman kaltaisen perheen luona jos ei edes keskustelua miniän kanssa ja muutoinkin ollaan kovin vaikeita kaikessa. Siitäkin huolimatta että näkisin lapsenlapsia kovin harvoin tai en lainkaan.
Nämä ovat näitä nykyajan vanhempia, jotka rakentavat raja-aitoja isovanhempien ja lastenlasten väliin. Ilmapiiri on niin tympeä, että ei tee mieli käydä, ja sitähän he tar koittavatkin.
Ap itse on kohdellut lapsenlapsia törkeästi. Ei ole tarvinnut siihen väliin yhtään ketään lapsia karkottamaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli lapset ovat hyvin valikoivia syöjiä. Olen vienyt mm. ruokaisia lohimuffineja, kasvispaistoksia ja yrttisämpylöitä (ihan vähän mietoja yrttejä), kaikki jää lapsilta syömättä. Itse ajattelen, että sitä syödään mitä on tarjolla, mutta etenkin miniä on eri mieltä. Olen vienyt myös karkkia, mutta sekin laitettiin kaappiin.
Täh? Eli viet sinne ruokaa, muttet syö sitä? Ja mitä ihmettä sinä siihen lasten ruokavalioon sekaannut?
Tuossa ehdotettiin, että vie ruokaa. Olen ennen vienytkin, nyt en enää vie kun ei kelpaa.
En mielestäni sekaannu mihinkään, eikö ole ihan yleinen periaate että aikuinen päättää mitä on tarjolla ja lapsi, kuinka paljon syö?
Äitini on taitava ruoanlaittaja, mutta ruoat eivät pienimmille lapsenlapsille kauheasti uponneet. Oli sitten konsultoinut ystäväänsä, jolla on useampia lapsenlapsia ja päätyi tekemään jaihelihamakaronimössöä 😁
No tällaiseen minä en lähde. Jauhelimakaroonimössössä ei ole mitään vihanneksiakaan jos pelkältään tekee, ei kuitua eikä vitamiineja. Ei lasten tulisi sellaista syödä.
Voihan ne vihannekset tarjota lisukkeenakin. Osa tykkää muutenkin syödä ne erikseen.
Niin ja ne vihannekset on freesimpiäkin niin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tottakai ruokaa ja kahvia tarjotaan puolin ja toisin. Meilläkin etäisyyttä sen verran että jossakin pitäisi käydä syömässä jos päiväseltään kävisimme eikä perillä mitään ruokaa olisi. Ajomatka suuntaansa kolmisen tuntia pelkästään ja aamusta aikaisin lähdemme ja illalla myöhään kotona. Kesäisin joskus yövymme mutta useimmiten lapsen perhe yöpyy meillä kun enemmän tilaa. Ruokaa tekee se joka haluaa kokkailla eli välillä nuoret vaikka olisivat meillä.
Enpä uskoisi että viitsisin kovin usein käydä ap:n kuvaileman kaltaisen perheen luona jos ei edes keskustelua miniän kanssa ja muutoinkin ollaan kovin vaikeita kaikessa. Siitäkin huolimatta että näkisin lapsenlapsia kovin harvoin tai en lainkaan.
Nämä ovat näitä nykyajan vanhempia, jotka rakentavat raja-aitoja isovanhempien ja lastenlasten väliin. Ilmapiiri on niin tympeä, että ei tee mieli käydä, ja sitähän he tar koittavatkin.
Ei sitä aitaa tarvitse vanhempien rakentaa, jyräävät isovanhemmat tekevät sen ihan itse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muistan kuin eilisen päivän kun mun appivanhemmat tuli Helsinkiin kylään ekaa kertaa.
Asuttiin pienessä 30 neliön asunnossa ja oltiin ajateltu että haetaan yhdessä appivanhempien kanssa torilta kalaa ja kasviksia ja muuta ja kokataan sitten ateria.
Olen kasvissyöjä mutta ajatus siis oli ettå silti olisi sitä kalaa tarjolla.
Appivanhemmat tuli vielä torille mutta siellä nousi tenkkapoo koska heitå ahdisti se kasvissyönti niin suunnattomasti että eivät halunneet syödä meillä koska se kasvissyönti.
Ja siis tarjolla olisi ollut perunoita ja sitä kalaa. Ei mitään ituja. Ja mitä nyt torilta olisivat halunneet.
Kiersimme siellä torilla vaikka kuinka kauan mutta mitään ei saatu ostettua koska se kasvissyönti.
Lopulta päätettiin että ei tästä tule mitään. Että viedään ne nyt sitten ravintolaan syömään.
Kiersimme sitten ainakin 30 ravintolan ovella ja mikään ei kelvannut. Ei millään.
Tässä vaiheessa oli kipeät jalat, nälkä ja päätä särki.
Loppujen lopuksi saimme heidät yhteen ravintolaan sisään ja pitkällisen säätämisen jälkeen anoppi sai sieltä kaikkien liharuokien seasta lopulta tilattua ruokansa.
Kasvismunakas.
Neljä tuntia vääntöä ja sen hän sitten halusi.
Jestas mitä porukkaa 😂
No johan oli tarina! Tarinaa "mielenkiintoiselta" miniältä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli lapset ovat hyvin valikoivia syöjiä. Olen vienyt mm. ruokaisia lohimuffineja, kasvispaistoksia ja yrttisämpylöitä (ihan vähän mietoja yrttejä), kaikki jää lapsilta syömättä. Itse ajattelen, että sitä syödään mitä on tarjolla, mutta etenkin miniä on eri mieltä. Olen vienyt myös karkkia, mutta sekin laitettiin kaappiin.
Täh? Eli viet sinne ruokaa, muttet syö sitä? Ja mitä ihmettä sinä siihen lasten ruokavalioon sekaannut?
Tuossa ehdotettiin, että vie ruokaa. Olen ennen vienytkin, nyt en enää vie kun ei kelpaa.
En mielestäni sekaannu mihinkään, eikö ole ihan yleinen periaate että aikuinen päättää mitä on tarjolla ja lapsi, kuinka paljon syö?
Äitini on taitava ruoanlaittaja, mutta ruoat eivät pienimmille lapsenlapsille kauheasti uponneet. Oli sitten konsultoinut ystäväänsä, jolla on useampia lapsenlapsia ja päätyi tekemään jaihelihamakaronimössöä 😁
No tällaiseen minä en lähde. Jauhelimakaroonimössössä ei ole mitään vihanneksiakaan jos pelkältään tekee, ei kuitua eikä vitamiineja. Ei lasten tulisi sellaista syödä.
Voihan ne vihannekset tarjota lisukkeenakin. Osa tykkää muutenkin syödä ne erikseen.
Niin ja ne vihannekset on freesimpiäkin niin.
Monesti lapset ei tykkää siitä että ruoka sössätään sekaisin. Mun esikoinen halusi pienenä kaikki erilleen lautaselle. Vaikka siis söi lohta, paprikaa, sieniä, simpukoita jne
Vierailija kirjoitti:
Onko käynyt mielessä, ettet ehkä ole tervetullut vieras? Jotenkin paistaa läpi, että vois olla tuosta kysymys. Syytä, en tiedä, enkä viitsi arvailla, mutta sen tiedän, että usein lapsiperheissä on muutakin tekemistä kuin ruokkia appivanhempia. Vinkki; mene kutsuttuna (älä kutsu itse itseäsi). Jos haluat ruokailla yhdessä, kutsu heidät syömään. Jos haluat olla lasten kanssa, älä lueskele lehtiä.
Kyllähän tuo nyt mielessä on järkevällä ihmisellä.
Miniä kirjoitti:
Hyvänen aika, meillä Etelä-Karjalassa on kunnia asia, että aina vieraalle ruokaa ja kahvia tarjotaan./quote
Noh, ei pidä yleistää. Ajamme lasten kanssa 600 km Etelä-Karjalaan ja nopeasti opittiin, että käymme syömässä ennen anoppilaan menoa. Lapset osaavat käydä autolta hakemassa syötävää, etteivät kuole nälkään sillä aikaa kun anoppi keittää kahvit, leikkaa kaupan pullapitkon paloiksi ja laittaa sen ja keksejä lautaselle. Kahvipöytään sitten päästään kolmen tunnin kuluttua tulosta. Kahvittelun jälkeen lähdetään kotimatkalle - lähimpään ruokapaikkaan, jonne 100 km. Ja appivanhemmat hyvin varakkaita, asuvat vanhalla sukutilalla.
Tuo kysely ei ehkä ole kovin viisasta. Ensin toinen tunkee väkisin miniän kotiin kutsumalla itse itsensä kylään. Kuka tietää mitä aikaisemmin on tapahtunut? Sitten joku marttyyri alkaa viattomana kyselemään, että miksi olet noin nihkeä?
Itse saattaisin heittää anopin (omien kokemusten perusteella) niskaperse-otteella ulos.