Lasten liikkumattomuusepidemia - Mitä pitäisi tehdä?
Joulukuussa julkaistiin Move! -testin tulokset, joissa todettiin, että 40 % suomalaisista lapsista ja nuorista on niin huonossa kunnossa, että se haittaa päivittäisestä elämästä selviytymistä. Olen jutellut asiasta parin tutun liikunnanopettajan kanssa ja heidän omat havaintonsa ovat tukeneet tutkimuksen tuloksia ja esimerkit, mitä tämä huono kunto käytännössä tarkoittaa ovat olleet aika pelottavia: ei pystytä juoksemaan liikkasalia päästä päähän, ei toivoakaan päästä kyykkyyn ja ylös jne. Ja näitä tapauksia on paljon.
Asiasta on keskusteltu paljon, julkisuudessa, kahvipöydissä ja tällä palstalla, mutta yhden ryhmän ääni tuntuu jäävän paitsioon: niiden 40 % vanhempien. Pystyisivätkö he avaamaan, miten heidän lapsensa saataisiin liikkumaan sen verran, että he pärjäisivät elämässään. Pystyisikö yhteiskunta, pienemmät yhteisöt, kaverit tai jotkut muut tukemaan jotenkin heidän liikkumistaan? Onko muuta ratkaisua, kuin koululiikunnan määrän moninkertaistaminen?
Usein syyksi tarjotaan sitä, että urheilu on liian kilpaurheilupainotteista ja kyllä heidän lapset liikkuisivat, jos vain saisivat höntsätä. Kuitenkin todellisuus on, että höntsäryhmiä järjestetään aivan valtavasti verovaroin, osa täysin ilmaisia, osa maksaa muutaman kympin vuodessa. Kuitenkin näihin on vaikea saada osallistujia ja pääasiassa osallistujat ovat niitä, jotka muutenkin urheilevat paljon seuroissa. Esimerkiksi meidän lasten koululla pidetään heti koulun jälkeen kaikille avointa sählykerhoa. Siellä ei kuulemma käy yhtään lasta, jotka eivät pelaa jotain lajia joukkueissa.
Pitkä alustus, mutta tiivistettynä kysymykseni on: Miten tämän hetken liikkumattomat lapset saataisiin liikkumaan edes vähän? Erityisesti toivoisin ajatuksia niiden liikkumattomien lasten vanhemmilta. Näitä pitäisi olla kuitenkin lähes puolet vanhemmista.
Kommentit (2282)
Seuratkaapa vanhempien käytöstä kun he ovat lasten kanssa julkisilla paikoilla, (varmaan sama tapahtuu kotona). Joka ainoa kerta kun lapset lähtevät liikkeelle niin ensimmäinen kommentti vanhemmilta on: "ei saa juosta ettet kaadu, satutat itsesi" tai lapset leikkivät ulkona, kommentti: "ei saa kiivetä puuhun, putoat ja loukkaat vielä itsesi" , älä juokse, liukastut vielä ja kaadut". Pienestä pitäen tätä hoetaan vuodesta toiseen.
Itse maalla varttuneena juostiin, kiipeiltiin, urheiltiin telmittiin, painittiin päivästä toiseen, satutettiin itsemme usein, vähän aikaa turautettiin itkua, vanhemmat vain puhasi mustelmiin ja kehoittivat jatkamaan leikkejä....oma puukko saatiin kun oltiin jotai 7-8 vuotiaita. Tehtiin jousipyssyjä, pajupillejä, miekkoja....ja muutama haava sormiin.....ei tullut silloin vanhemmille mieleen kieltää moista, virheistä oppii, antakaa lasten telmiä vaikka välillä sattuukin, Jos koko pienen iän hoetaan "älä juokse ettet satuta itseä", miten lapset oppivat liikkumaan??
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kävely on vaihdettu sähköskuuttiin ja vanhemmat ostaa lapsilleen sähköpyöriä.
Sähköpyöriä ostaa lapsille ne, jotka harrastaa lasten kanssa esim maastopyöräilyä tai tarvitsee sitä kulkuvälineeksi korvaamaan autolla kuskausta. Ei ne ole mitään laiskotteluvälineitä, kyllä siinä ihan hiki tulee kun polkee mäkiä ylös alas metsässä, vaikka sähkö auttaakin.
Sähköskuutit on kyllä yksi ihan syöpä, sillä ajaminen kun ei tarvitse minkäänlaisen lihasvoiman käyttöä ja niillä mennään sit ihan pieniäkin matkoja.
Lapsi ei tarvitse sähköpyörää. Aikuisella ymmärrän sähköpyörän, jos on esimerkiksi jo ikää ja / tai pyörää käytetään pidempiin matkoihin korvaamaan autoa, kuten työmatkoihin.
Erityisesti maastopyöräilyssä sähköavusteiset pyörät ovat vihoviimeisiä: ne rikkovat maastoa paljon pahemmin kuin tavalliset pyörät jne. Jos ei jaksa ilman sähkömoottorin apua pyöräillä, voi pyöräillä lyhyemmän matkan ja taluttaa tarvittaessa, kyllä siinä kunto alkaa kasvaa ja pian jaksaa jo paremmin.
Ajelin lapsena ihan tavallisella polkupyörällä pitkiä matkoja, joskus jopa hevostallille 20 km päähän. Hyvin jaksoin, vaikka maalla pyöräiltiin paljon sorateitä pitkin. Mentiin sellaista vauhtia kuin jaksettiin.
Mitä sen on väliä, jos johonkin valmiiseen polkuun tulee jälki? Katsokaan nyt oikeasti ympärillenne paljonko täällä on metsää!
Aamen! Porukka valittaa, että luonto menee pilalle, kun joku asuinalueiden välissä kulkeva polku tulee vähän kuraiseksi. Todellisuudessa ainut, mikä menee pilalle on niiden kitisijöiden valkoiset kangastennarit ja se olisi helposti korjattu sillä, että he vain opettelisivat pukeutumaan tilanteen mukaan.
Puiden juuret tulee esiin. Maan pinta kuluu pois. Pyöräilkää reiteillä ja kävelkää metsässä.
Eli olet ihan aidosti sitä mieltä, että metsiin ei ole ikinä syntynyt polkuja ennen sähköpyörien keksimistä?
Suomessa on sellainen hassu juttu, kuin jokamiehen oikeudet, jotka sallivat pyöräilyn missä tahansa. Siksi Suomessa ei ole juurikaan merkattuja maastopyöräreittejä, koska niitä ei tarvita. Voisitko ystävällisesti lopettaa tuon pohjattoman itsekyytesi, missä yrität kieltää kaiken muun mahdollisen toiminnan, paitsi sen, mitä satut itse harrastamaan.
Täällä on pyöräily kielletty useammallakin kävelyrietillä juuri siksi että pyörät pilaavat polut.
Hyvin suurella todennäköisyydellä kiellot ovat laittomia. Jokamiehenoikeuksien rajoittaminen ei onneksi ole tässä maassa ihan niin helppoa, kun jotkut kaupungin virkamiehet valtapäissään kuvittelevat. Tietenkin, jos puhut kansallispuistoista, niin tilanne on eri. Niissä on oma lainsäädäntönsä.
Ei ole mitenkään laiton, sinähän et sitä tiedä, toisin kuin minä. Monessakin paikassa maasto on sellaista että sitä ei saa tärvellä. Mm kiviä ei saa siirtää ollenkaan jne. Pointti on siinä että miksi sinä menet pilaamaan luontoa niin että se pitää erikseen kieltää? Pyöräily pilaa luonnonpohjaa ihan eri tavalla kuin kävely. Tämä on fakta. Ei sitä pyöräilyä kielletä jos se ei mitään pilaa, hyvän tähden sentään.
Menee nyt todella kauas tämän ketjun aiheesta, mutta esimerkiksi maanomistaja ei saa kieltää pyöräilyä maallaan vain, koska ei tykkää siitä syntyvästä polusta. Tällainen toiminta maanomistajalta on yksiselitteisesti laitonta. Jokamiehen oikeudet koskettavat ihan kaikkia ja maanomistajat tai kaupungin virkamiehet eivät voi kävellä niistä yli mielensä mukaan. Luonto ei mene pilalle siitä, että sinne syntyy polku. Älä ole naurettava.
Sinulla on väärä käsitys. Jokamiehenoikeus antaa luvan liikkua vain luontoa vahingoittamatta. Luepa teksti ihan huolella. Myös aivoja voi käyttää, näethän sinä sen silmilläsi, jos polku on kulunut kaameaksi.
Nyt on ihan pakko kysyä sinun käsityksestäsi. Ymmärrätkö, että se polku on ihmisen kuluttama ura luontoon? Jos se ura kuluu hiukan lisää, niin miten se mielestäsi vahingoittaa luontoa enemmän kuin sen polun muodostuminen alunperin?
Tämä pyöräilijöiden välinpitämättömyys luonnosta tulee johtamaan siihen, että joku rajoitus on pakko laittaa lakiin. Siitä sitten kärsivät vastuullisetkin liikkujat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kohta1 kirjoitti:
Komppaan niitä, jotka pitävät vanhempien merkitystä lasten liikunnanharrastuksessa tärkeimpänä asiana. Jos jonkinlainen liikunnallinen elämäntapa (kävely, pyöräily) kuuluu pienestä pitäen perheen elämään, se kantaa pitkälle aikuisuuteen. Enkä tarkoita mitään hiki-pyöräilyä, vaan sitä pyöräilyä osana arkea esim kaupassa käyntiä. Jos perheen pääasiallinen liikkumismuoto on autolla kulkeminen, ei siinä lapsi opi liikuntaa osana arkea. Kävely ja pyöräily ovat ennen kaikkea liikkumismuotoja ja siten niitä ei edes koe liikunnaksi, joka voi olla joillekin vastenmielistä.
Nyt puhuttiin urheilun harrasttamisesta, ei hyötyliikunnasta. Minulle on täällä kerrottu lukuisia kertoja, että hyötyliikunta ei ole riittävää, vaan lapsi tarvitsee tavoitteellisen, mielellään maksullisen URHEILU-harrastuksen.
Paavon isällä oli keuhkotauti, joten tuskinpa hän paljon antoi mallia liikunnasta. Paavosta siis olisi pitänyt tulla sohvaperuna. Sattumalta vain suuri osa sen ikäluokan poikia siellä päin kaupunkia harrasti kilpajuoksua, mitä taas heidän vanhempansa eivät harrastaneet.
Lakkaa jo jauhamasta jotain 100-vuoden takaisia asioita. Niillä ei ole kerta kaikkiaan mitään tekemistä tämän aiheen kanssa. Aika oli ihan täysin erilainen silloin.
Esimerkiksi siten, että lapset liikkuivat. Vaikka olivat huonosti ravittuja, sairastelivat, kävivät jopa töissä ja vanhemmat eivät kuskanneet treeneihin ja järjestettyä toimintaa omi vähän. Niin silti liikkuivat. Mitä ajatuksia tämä sinussa herättää?
Tottakai liikkuivat kun ei ollut muuta vaihtoehtoa. Nykyäänkin liikkuisi jos ei olisi muuta vaihtoehtoa, mutta nykyään niitä vaihtoehtoja on, joten sitä vanhemman esimerkkiä ja mallia tarvitaan ihan eri lailla kuin silloin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kävely on vaihdettu sähköskuuttiin ja vanhemmat ostaa lapsilleen sähköpyöriä.
Sähköpyöriä ostaa lapsille ne, jotka harrastaa lasten kanssa esim maastopyöräilyä tai tarvitsee sitä kulkuvälineeksi korvaamaan autolla kuskausta. Ei ne ole mitään laiskotteluvälineitä, kyllä siinä ihan hiki tulee kun polkee mäkiä ylös alas metsässä, vaikka sähkö auttaakin.
Sähköskuutit on kyllä yksi ihan syöpä, sillä ajaminen kun ei tarvitse minkäänlaisen lihasvoiman käyttöä ja niillä mennään sit ihan pieniäkin matkoja.
Lapsi ei tarvitse sähköpyörää. Aikuisella ymmärrän sähköpyörän, jos on esimerkiksi jo ikää ja / tai pyörää käytetään pidempiin matkoihin korvaamaan autoa, kuten työmatkoihin.
Erityisesti maastopyöräilyssä sähköavusteiset pyörät ovat vihoviimeisiä: ne rikkovat maastoa paljon pahemmin kuin tavalliset pyörät jne. Jos ei jaksa ilman sähkömoottorin apua pyöräillä, voi pyöräillä lyhyemmän matkan ja taluttaa tarvittaessa, kyllä siinä kunto alkaa kasvaa ja pian jaksaa jo paremmin.
Ajelin lapsena ihan tavallisella polkupyörällä pitkiä matkoja, joskus jopa hevostallille 20 km päähän. Hyvin jaksoin, vaikka maalla pyöräiltiin paljon sorateitä pitkin. Mentiin sellaista vauhtia kuin jaksettiin.
Mitä sen on väliä, jos johonkin valmiiseen polkuun tulee jälki? Katsokaan nyt oikeasti ympärillenne paljonko täällä on metsää!
Aamen! Porukka valittaa, että luonto menee pilalle, kun joku asuinalueiden välissä kulkeva polku tulee vähän kuraiseksi. Todellisuudessa ainut, mikä menee pilalle on niiden kitisijöiden valkoiset kangastennarit ja se olisi helposti korjattu sillä, että he vain opettelisivat pukeutumaan tilanteen mukaan.
Puiden juuret tulee esiin. Maan pinta kuluu pois. Pyöräilkää reiteillä ja kävelkää metsässä.
Eli olet ihan aidosti sitä mieltä, että metsiin ei ole ikinä syntynyt polkuja ennen sähköpyörien keksimistä?
Suomessa on sellainen hassu juttu, kuin jokamiehen oikeudet, jotka sallivat pyöräilyn missä tahansa. Siksi Suomessa ei ole juurikaan merkattuja maastopyöräreittejä, koska niitä ei tarvita. Voisitko ystävällisesti lopettaa tuon pohjattoman itsekyytesi, missä yrität kieltää kaiken muun mahdollisen toiminnan, paitsi sen, mitä satut itse harrastamaan.
Täällä on pyöräily kielletty useammallakin kävelyrietillä juuri siksi että pyörät pilaavat polut.
Hyvin suurella todennäköisyydellä kiellot ovat laittomia. Jokamiehenoikeuksien rajoittaminen ei onneksi ole tässä maassa ihan niin helppoa, kun jotkut kaupungin virkamiehet valtapäissään kuvittelevat. Tietenkin, jos puhut kansallispuistoista, niin tilanne on eri. Niissä on oma lainsäädäntönsä.
Ei ole mitenkään laiton, sinähän et sitä tiedä, toisin kuin minä. Monessakin paikassa maasto on sellaista että sitä ei saa tärvellä. Mm kiviä ei saa siirtää ollenkaan jne. Pointti on siinä että miksi sinä menet pilaamaan luontoa niin että se pitää erikseen kieltää? Pyöräily pilaa luonnonpohjaa ihan eri tavalla kuin kävely. Tämä on fakta. Ei sitä pyöräilyä kielletä jos se ei mitään pilaa, hyvän tähden sentään.
Menee nyt todella kauas tämän ketjun aiheesta, mutta esimerkiksi maanomistaja ei saa kieltää pyöräilyä maallaan vain, koska ei tykkää siitä syntyvästä polusta. Tällainen toiminta maanomistajalta on yksiselitteisesti laitonta. Jokamiehen oikeudet koskettavat ihan kaikkia ja maanomistajat tai kaupungin virkamiehet eivät voi kävellä niistä yli mielensä mukaan. Luonto ei mene pilalle siitä, että sinne syntyy polku. Älä ole naurettava.
Sinulla on väärä käsitys. Jokamiehenoikeus antaa luvan liikkua vain luontoa vahingoittamatta. Luepa teksti ihan huolella. Myös aivoja voi käyttää, näethän sinä sen silmilläsi, jos polku on kulunut kaameaksi.
Nyt on ihan pakko kysyä sinun käsityksestäsi. Ymmärrätkö, että se polku on ihmisen kuluttama ura luontoon? Jos se ura kuluu hiukan lisää, niin miten se mielestäsi vahingoittaa luontoa enemmän kuin sen polun muodostuminen alunperin?
Tämä pyöräilijöiden välinpitämättömyys luonnosta tulee johtamaan siihen, että joku rajoitus on pakko laittaa lakiin. Siitä sitten kärsivät vastuullisetkin liikkujat.
Yhä edelleenkään luonto ei kärsi siitä, että sinne muodostuu polkuja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kävely on vaihdettu sähköskuuttiin ja vanhemmat ostaa lapsilleen sähköpyöriä.
Sähköpyöriä ostaa lapsille ne, jotka harrastaa lasten kanssa esim maastopyöräilyä tai tarvitsee sitä kulkuvälineeksi korvaamaan autolla kuskausta. Ei ne ole mitään laiskotteluvälineitä, kyllä siinä ihan hiki tulee kun polkee mäkiä ylös alas metsässä, vaikka sähkö auttaakin.
Sähköskuutit on kyllä yksi ihan syöpä, sillä ajaminen kun ei tarvitse minkäänlaisen lihasvoiman käyttöä ja niillä mennään sit ihan pieniäkin matkoja.
Lapsi ei tarvitse sähköpyörää. Aikuisella ymmärrän sähköpyörän, jos on esimerkiksi jo ikää ja / tai pyörää käytetään pidempiin matkoihin korvaamaan autoa, kuten työmatkoihin.
Erityisesti maastopyöräilyssä sähköavusteiset pyörät ovat vihoviimeisiä: ne rikkovat maastoa paljon pahemmin kuin tavalliset pyörät jne. Jos ei jaksa ilman sähkömoottorin apua pyöräillä, voi pyöräillä lyhyemmän matkan ja taluttaa tarvittaessa, kyllä siinä kunto alkaa kasvaa ja pian jaksaa jo paremmin.
Ajelin lapsena ihan tavallisella polkupyörällä pitkiä matkoja, joskus jopa hevostallille 20 km päähän. Hyvin jaksoin, vaikka maalla pyöräiltiin paljon sorateitä pitkin. Mentiin sellaista vauhtia kuin jaksettiin.
Mitä sen on väliä, jos johonkin valmiiseen polkuun tulee jälki? Katsokaan nyt oikeasti ympärillenne paljonko täällä on metsää!
Aamen! Porukka valittaa, että luonto menee pilalle, kun joku asuinalueiden välissä kulkeva polku tulee vähän kuraiseksi. Todellisuudessa ainut, mikä menee pilalle on niiden kitisijöiden valkoiset kangastennarit ja se olisi helposti korjattu sillä, että he vain opettelisivat pukeutumaan tilanteen mukaan.
Puiden juuret tulee esiin. Maan pinta kuluu pois. Pyöräilkää reiteillä ja kävelkää metsässä.
Eli olet ihan aidosti sitä mieltä, että metsiin ei ole ikinä syntynyt polkuja ennen sähköpyörien keksimistä?
Suomessa on sellainen hassu juttu, kuin jokamiehen oikeudet, jotka sallivat pyöräilyn missä tahansa. Siksi Suomessa ei ole juurikaan merkattuja maastopyöräreittejä, koska niitä ei tarvita. Voisitko ystävällisesti lopettaa tuon pohjattoman itsekyytesi, missä yrität kieltää kaiken muun mahdollisen toiminnan, paitsi sen, mitä satut itse harrastamaan.
Täällä on pyöräily kielletty useammallakin kävelyrietillä juuri siksi että pyörät pilaavat polut.
Hyvin suurella todennäköisyydellä kiellot ovat laittomia. Jokamiehenoikeuksien rajoittaminen ei onneksi ole tässä maassa ihan niin helppoa, kun jotkut kaupungin virkamiehet valtapäissään kuvittelevat. Tietenkin, jos puhut kansallispuistoista, niin tilanne on eri. Niissä on oma lainsäädäntönsä.
Ei ole mitenkään laiton, sinähän et sitä tiedä, toisin kuin minä. Monessakin paikassa maasto on sellaista että sitä ei saa tärvellä. Mm kiviä ei saa siirtää ollenkaan jne. Pointti on siinä että miksi sinä menet pilaamaan luontoa niin että se pitää erikseen kieltää? Pyöräily pilaa luonnonpohjaa ihan eri tavalla kuin kävely. Tämä on fakta. Ei sitä pyöräilyä kielletä jos se ei mitään pilaa, hyvän tähden sentään.
Menee nyt todella kauas tämän ketjun aiheesta, mutta esimerkiksi maanomistaja ei saa kieltää pyöräilyä maallaan vain, koska ei tykkää siitä syntyvästä polusta. Tällainen toiminta maanomistajalta on yksiselitteisesti laitonta. Jokamiehen oikeudet koskettavat ihan kaikkia ja maanomistajat tai kaupungin virkamiehet eivät voi kävellä niistä yli mielensä mukaan. Luonto ei mene pilalle siitä, että sinne syntyy polku. Älä ole naurettava.
Sinulla on väärä käsitys. Jokamiehenoikeus antaa luvan liikkua vain luontoa vahingoittamatta. Luepa teksti ihan huolella. Myös aivoja voi käyttää, näethän sinä sen silmilläsi, jos polku on kulunut kaameaksi.
Nyt on ihan pakko kysyä sinun käsityksestäsi. Ymmärrätkö, että se polku on ihmisen kuluttama ura luontoon? Jos se ura kuluu hiukan lisää, niin miten se mielestäsi vahingoittaa luontoa enemmän kuin sen polun muodostuminen alunperin?
Tämä pyöräilijöiden välinpitämättömyys luonnosta tulee johtamaan siihen, että joku rajoitus on pakko laittaa lakiin. Siitä sitten kärsivät vastuullisetkin liikkujat.
Yhä edelleenkään luonto ei kärsi siitä, että sinne muodostuu polkuja.
Kyllä kärsii. Myös jalankulku kärsii urista. Miksi et voisi siis kävellä luonnossa ja pyöräillä tiellä? Ai niin, et vain välitä.
Kyllähän ikävä totuus on se, että sitä määrää kaloreita jonka nykylapset/-nuoret/-aikuiset päivittäin syövät/ juovat, ei tahdonvoima riitä liikunnalla polttamaan kuin muutamalla prosentilla.
Osa on geneettisesti onnekkaita läpipaskojia, lopuilla ne sipsit ja sokerijuomat päätyy mukana kannettavaksi.
Ei 70-luvun lapsetkaan liikkuneet merkittävästi enemmän, se on pitkälti myytti. Mutta rahaa naposteluun oli vähemmän ja annokset pieniä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
MIkä vttu siinä on että naisilla on pakonomainen tarve määrätä mitä muut tekee elämällään?
Pitäkää huoli itsestänne, te olette se lihavin ihmisryhmä.
No kuule on tarve, lapset eivät osaa tehdä informoitua päätöstä "makaampa kaiken vapaa-aikani pelejä pelaillen ja syöden, vaikka se tuhoaa terveyteni jo elämäni alkumetreillä". Vätysvanhemmat voivottelevat hetken vieressä kunnes kömpivät sohvalle selailemaan instagramia ja katselemaan temppareita.
Aikuisilla on lapsista vastuu, koskee myös miehiä.
Keskitytte taas haukkumaan poikia ja miehiä. Mitäpä tytöt tekee? Naiset?
Teille kovat treeni on se, että kävitte nyppimässä pari rikkaruohoa kukkapenkissä. Ette saa edes kauppakassia kannettua kotiin vaan siinäkin pitää pyytää 9v poika auttamaan.
syöminen syyllinen kirjoitti:
Kyllähän ikävä totuus on se, että sitä määrää kaloreita jonka nykylapset/-nuoret/-aikuiset päivittäin syövät/ juovat, ei tahdonvoima riitä liikunnalla polttamaan kuin muutamalla prosentilla.
Osa on geneettisesti onnekkaita läpipaskojia, lopuilla ne sipsit ja sokerijuomat päätyy mukana kannettavaksi.
Ei 70-luvun lapsetkaan liikkuneet merkittävästi enemmän, se on pitkälti myytti. Mutta rahaa naposteluun oli vähemmän ja annokset pieniä.
Ei liikuttu enempää? KOulusta kun pääs kotiin niin mentiin ulos kavereiden kanssa, olio läksyt tehtynä eli ei. Himassa käytiin syömässä ja taas kadottiin.
syöminen syyllinen kirjoitti:
Kyllähän ikävä totuus on se, että sitä määrää kaloreita jonka nykylapset/-nuoret/-aikuiset päivittäin syövät/ juovat, ei tahdonvoima riitä liikunnalla polttamaan kuin muutamalla prosentilla.
Osa on geneettisesti onnekkaita läpipaskojia, lopuilla ne sipsit ja sokerijuomat päätyy mukana kannettavaksi.
Ei 70-luvun lapsetkaan liikkuneet merkittävästi enemmän, se on pitkälti myytti. Mutta rahaa naposteluun oli vähemmän ja annokset pieniä.
Tämä!
70-luvulla ruoka oli niin tylsää, ettei sitä viitsinyt syödä kun nälkäänsä, ja telkkari niin tylsä, että fillarointi oli ihan varteenotettavaa ajanvietettä.
Mutta ei silloin juuri kukaan pingottanut, että nyt pitää saada viikossa viisi tuntia pk:ta ja tunti vk:ta. Koululla oli usein kylän urheiluseura, jota ainakin meillä veti kyläkoulun miesope. Siellä hiihdettiin kilpaa talvella ja yleisurheiltiin keväällä ja syksyllä, mutta ei sitä kukaan mitenkään tosissaan ottanut, ainakaan samalla tavalla kuin nykyään.
Näkeehän sen jo kun katsoo meitä 70-luvulla syntyneitä. Kaksi kolmasosaa on ylipainoisia, niin pitkälle ne lapsuuden terveelliset elämäntavat ovat meidät vieneet.
Vierailija kirjoitti:
syöminen syyllinen kirjoitti:
Kyllähän ikävä totuus on se, että sitä määrää kaloreita jonka nykylapset/-nuoret/-aikuiset päivittäin syövät/ juovat, ei tahdonvoima riitä liikunnalla polttamaan kuin muutamalla prosentilla.
Osa on geneettisesti onnekkaita läpipaskojia, lopuilla ne sipsit ja sokerijuomat päätyy mukana kannettavaksi.
Ei 70-luvun lapsetkaan liikkuneet merkittävästi enemmän, se on pitkälti myytti. Mutta rahaa naposteluun oli vähemmän ja annokset pieniä.Ei liikuttu enempää? KOulusta kun pääs kotiin niin mentiin ulos kavereiden kanssa, olio läksyt tehtynä eli ei. Himassa käytiin syömässä ja taas kadottiin.
Kerro nyt vielä, että silloin 70-luvulla oli aina kesä.
Kyllä minä pimeinä talvi-iltoina aika tiiviisti istuin kotona ja luin kirjaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
MIkä vttu siinä on että naisilla on pakonomainen tarve määrätä mitä muut tekee elämällään?
Pitäkää huoli itsestänne, te olette se lihavin ihmisryhmä.
No kuule on tarve, lapset eivät osaa tehdä informoitua päätöstä "makaampa kaiken vapaa-aikani pelejä pelaillen ja syöden, vaikka se tuhoaa terveyteni jo elämäni alkumetreillä". Vätysvanhemmat voivottelevat hetken vieressä kunnes kömpivät sohvalle selailemaan instagramia ja katselemaan temppareita.
Aikuisilla on lapsista vastuu, koskee myös miehiä.Keskitytte taas haukkumaan poikia ja miehiä. Mitäpä tytöt tekee? Naiset?
Teille kovat treeni on se, että kävitte nyppimässä pari rikkaruohoa kukkapenkissä. Ette saa edes kauppakassia kannettua kotiin vaan siinäkin pitää pyytää 9v poika auttamaan.
Uskomattoman taitavaa rivien välistä lukemista, jos onnistuu kääntämään sanan "vätysvanhemmat" miesten haukkumiseksi. Mutta kai se pitää yrittää väkisin kaivaa jostain syy päästä haukkumaan naisia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
syöminen syyllinen kirjoitti:
Kyllähän ikävä totuus on se, että sitä määrää kaloreita jonka nykylapset/-nuoret/-aikuiset päivittäin syövät/ juovat, ei tahdonvoima riitä liikunnalla polttamaan kuin muutamalla prosentilla.
Osa on geneettisesti onnekkaita läpipaskojia, lopuilla ne sipsit ja sokerijuomat päätyy mukana kannettavaksi.
Ei 70-luvun lapsetkaan liikkuneet merkittävästi enemmän, se on pitkälti myytti. Mutta rahaa naposteluun oli vähemmän ja annokset pieniä.Ei liikuttu enempää? KOulusta kun pääs kotiin niin mentiin ulos kavereiden kanssa, olio läksyt tehtynä eli ei. Himassa käytiin syömässä ja taas kadottiin.
Kerro nyt vielä, että silloin 70-luvulla oli aina kesä.
Kyllä minä pimeinä talvi-iltoina aika tiiviisti istuin kotona ja luin kirjaa.
Ja me taas mentiin pelaa höntsäkiekkoa kavereiden kanssa ulos. Tai rakennettiin lumilinnat ja oltiin lumisotaa. Mentiin laskee purikselle mäkeä minnareilla ja stigoilla.
Vierailija kirjoitti:
syöminen syyllinen kirjoitti:
Kyllähän ikävä totuus on se, että sitä määrää kaloreita jonka nykylapset/-nuoret/-aikuiset päivittäin syövät/ juovat, ei tahdonvoima riitä liikunnalla polttamaan kuin muutamalla prosentilla.
Osa on geneettisesti onnekkaita läpipaskojia, lopuilla ne sipsit ja sokerijuomat päätyy mukana kannettavaksi.
Ei 70-luvun lapsetkaan liikkuneet merkittävästi enemmän, se on pitkälti myytti. Mutta rahaa naposteluun oli vähemmän ja annokset pieniä.Ei liikuttu enempää? KOulusta kun pääs kotiin niin mentiin ulos kavereiden kanssa, olio läksyt tehtynä eli ei. Himassa käytiin syömässä ja taas kadottiin.
Kuka meni ja kuka ei. Vanhempani olivat nuoria 40-50-luvulla ja isä kuulemma voitti koulussa hiihtokilpailuja ja äiti hiihteli muuten vaan huvikseen monta tuntia talvisin. Tai niin kerrottiin. Minä 70-luvun nuori olin jo huonompi liikkumaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
syöminen syyllinen kirjoitti:
Kyllähän ikävä totuus on se, että sitä määrää kaloreita jonka nykylapset/-nuoret/-aikuiset päivittäin syövät/ juovat, ei tahdonvoima riitä liikunnalla polttamaan kuin muutamalla prosentilla.
Osa on geneettisesti onnekkaita läpipaskojia, lopuilla ne sipsit ja sokerijuomat päätyy mukana kannettavaksi.
Ei 70-luvun lapsetkaan liikkuneet merkittävästi enemmän, se on pitkälti myytti. Mutta rahaa naposteluun oli vähemmän ja annokset pieniä.Ei liikuttu enempää? KOulusta kun pääs kotiin niin mentiin ulos kavereiden kanssa, olio läksyt tehtynä eli ei. Himassa käytiin syömässä ja taas kadottiin.
Kuka meni ja kuka ei. Vanhempani olivat nuoria 40-50-luvulla ja isä kuulemma voitti koulussa hiihtokilpailuja ja äiti hiihteli muuten vaan huvikseen monta tuntia talvisin. Tai niin kerrottiin. Minä 70-luvun nuori olin jo huonompi liikkumaan.
Mä olen 70-luvulla syntynyt. Istuin enimmäkseen sisällä. En voi tietenkään tietää, minkä verran muut liikkuivat, mutta voitin aina koulun hiihto- ja juoksukilpailut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kohta1 kirjoitti:
Komppaan niitä, jotka pitävät vanhempien merkitystä lasten liikunnanharrastuksessa tärkeimpänä asiana. Jos jonkinlainen liikunnallinen elämäntapa (kävely, pyöräily) kuuluu pienestä pitäen perheen elämään, se kantaa pitkälle aikuisuuteen. Enkä tarkoita mitään hiki-pyöräilyä, vaan sitä pyöräilyä osana arkea esim kaupassa käyntiä. Jos perheen pääasiallinen liikkumismuoto on autolla kulkeminen, ei siinä lapsi opi liikuntaa osana arkea. Kävely ja pyöräily ovat ennen kaikkea liikkumismuotoja ja siten niitä ei edes koe liikunnaksi, joka voi olla joillekin vastenmielistä.
Nyt puhuttiin urheilun harrasttamisesta, ei hyötyliikunnasta. Minulle on täällä kerrottu lukuisia kertoja, että hyötyliikunta ei ole riittävää, vaan lapsi tarvitsee tavoitteellisen, mielellään maksullisen URHEILU-harrastuksen.
Paavon isällä oli keuhkotauti, joten tuskinpa hän paljon antoi mallia liikunnasta. Paavosta siis olisi pitänyt tulla sohvaperuna. Sattumalta vain suuri osa sen ikäluokan poikia siellä päin kaupunkia harrasti kilpajuoksua, mitä taas heidän vanhempansa eivät harrastaneet.
Lakkaa jo jauhamasta jotain 100-vuoden takaisia asioita. Niillä ei ole kerta kaikkiaan mitään tekemistä tämän aiheen kanssa. Aika oli ihan täysin erilainen silloin.
Esimerkiksi siten, että lapset liikkuivat. Vaikka olivat huonosti ravittuja, sairastelivat, kävivät jopa töissä ja vanhemmat eivät kuskanneet treeneihin ja järjestettyä toimintaa omi vähän. Niin silti liikkuivat. Mitä ajatuksia tämä sinussa herättää?
Tottakai liikkuivat kun ei ollut muuta vaihtoehtoa. Nykyäänkin liikkuisi jos ei olisi muuta vaihtoehtoa, mutta nykyään niitä vaihtoehtoja on, joten sitä vanhemman esimerkkiä ja mallia tarvitaan ihan eri lailla kuin silloin.
Lapset liikkuvat leikeissä, jos on aikaa ja kavereita. Kavereita ja aikaa ei vaan ole, kun kaililla on tavoitteellista harrastusta seitsemästi viikossa nollavuotiaasta ja aika kuluu autossa. Oli jo seiskytluvulla harrastuksia, mutta vähemmän ja vanhemmille lapsille.
Sitten kun opitaan olemaan kaikki vapaa-aika ohjatussa toiminnassa jo alle kouluikäisestä ja pihalla ei ole ketään, niin ei osata leikkiä esim. välitunneilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kävely on vaihdettu sähköskuuttiin ja vanhemmat ostaa lapsilleen sähköpyöriä.
Sähköpyöriä ostaa lapsille ne, jotka harrastaa lasten kanssa esim maastopyöräilyä tai tarvitsee sitä kulkuvälineeksi korvaamaan autolla kuskausta. Ei ne ole mitään laiskotteluvälineitä, kyllä siinä ihan hiki tulee kun polkee mäkiä ylös alas metsässä, vaikka sähkö auttaakin.
Sähköskuutit on kyllä yksi ihan syöpä, sillä ajaminen kun ei tarvitse minkäänlaisen lihasvoiman käyttöä ja niillä mennään sit ihan pieniäkin matkoja.
Lapsi ei tarvitse sähköpyörää. Aikuisella ymmärrän sähköpyörän, jos on esimerkiksi jo ikää ja / tai pyörää käytetään pidempiin matkoihin korvaamaan autoa, kuten työmatkoihin.
Erityisesti maastopyöräilyssä sähköavusteiset pyörät ovat vihoviimeisiä: ne rikkovat maastoa paljon pahemmin kuin tavalliset pyörät jne. Jos ei jaksa ilman sähkömoottorin apua pyöräillä, voi pyöräillä lyhyemmän matkan ja taluttaa tarvittaessa, kyllä siinä kunto alkaa kasvaa ja pian jaksaa jo paremmin.
Ajelin lapsena ihan tavallisella polkupyörällä pitkiä matkoja, joskus jopa hevostallille 20 km päähän. Hyvin jaksoin, vaikka maalla pyöräiltiin paljon sorateitä pitkin. Mentiin sellaista vauhtia kuin jaksettiin.
Mitä sen on väliä, jos johonkin valmiiseen polkuun tulee jälki? Katsokaan nyt oikeasti ympärillenne paljonko täällä on metsää!
Aamen! Porukka valittaa, että luonto menee pilalle, kun joku asuinalueiden välissä kulkeva polku tulee vähän kuraiseksi. Todellisuudessa ainut, mikä menee pilalle on niiden kitisijöiden valkoiset kangastennarit ja se olisi helposti korjattu sillä, että he vain opettelisivat pukeutumaan tilanteen mukaan.
Puiden juuret tulee esiin. Maan pinta kuluu pois. Pyöräilkää reiteillä ja kävelkää metsässä.
Eli olet ihan aidosti sitä mieltä, että metsiin ei ole ikinä syntynyt polkuja ennen sähköpyörien keksimistä?
Suomessa on sellainen hassu juttu, kuin jokamiehen oikeudet, jotka sallivat pyöräilyn missä tahansa. Siksi Suomessa ei ole juurikaan merkattuja maastopyöräreittejä, koska niitä ei tarvita. Voisitko ystävällisesti lopettaa tuon pohjattoman itsekyytesi, missä yrität kieltää kaiken muun mahdollisen toiminnan, paitsi sen, mitä satut itse harrastamaan.
Täällä on pyöräily kielletty useammallakin kävelyrietillä juuri siksi että pyörät pilaavat polut.
Hyvin suurella todennäköisyydellä kiellot ovat laittomia. Jokamiehenoikeuksien rajoittaminen ei onneksi ole tässä maassa ihan niin helppoa, kun jotkut kaupungin virkamiehet valtapäissään kuvittelevat. Tietenkin, jos puhut kansallispuistoista, niin tilanne on eri. Niissä on oma lainsäädäntönsä.
Ei ole mitenkään laiton, sinähän et sitä tiedä, toisin kuin minä. Monessakin paikassa maasto on sellaista että sitä ei saa tärvellä. Mm kiviä ei saa siirtää ollenkaan jne. Pointti on siinä että miksi sinä menet pilaamaan luontoa niin että se pitää erikseen kieltää? Pyöräily pilaa luonnonpohjaa ihan eri tavalla kuin kävely. Tämä on fakta. Ei sitä pyöräilyä kielletä jos se ei mitään pilaa, hyvän tähden sentään.
Menee nyt todella kauas tämän ketjun aiheesta, mutta esimerkiksi maanomistaja ei saa kieltää pyöräilyä maallaan vain, koska ei tykkää siitä syntyvästä polusta. Tällainen toiminta maanomistajalta on yksiselitteisesti laitonta. Jokamiehen oikeudet koskettavat ihan kaikkia ja maanomistajat tai kaupungin virkamiehet eivät voi kävellä niistä yli mielensä mukaan. Luonto ei mene pilalle siitä, että sinne syntyy polku. Älä ole naurettava.
Sinulla on väärä käsitys. Jokamiehenoikeus antaa luvan liikkua vain luontoa vahingoittamatta. Luepa teksti ihan huolella. Myös aivoja voi käyttää, näethän sinä sen silmilläsi, jos polku on kulunut kaameaksi.
Nyt on ihan pakko kysyä sinun käsityksestäsi. Ymmärrätkö, että se polku on ihmisen kuluttama ura luontoon? Jos se ura kuluu hiukan lisää, niin miten se mielestäsi vahingoittaa luontoa enemmän kuin sen polun muodostuminen alunperin?
Tämä pyöräilijöiden välinpitämättömyys luonnosta tulee johtamaan siihen, että joku rajoitus on pakko laittaa lakiin. Siitä sitten kärsivät vastuullisetkin liikkujat.
Yhä edelleenkään luonto ei kärsi siitä, että sinne muodostuu polkuja.
Kyllä kärsii. Myös jalankulku kärsii urista. Miksi et voisi siis kävellä luonnossa ja pyöräillä tiellä? Ai niin, et vain välitä.
Te pyöräilyn vihaajat olette aina yhtä söpöjä. Teitä ei kiinnosta luonto sekuntiakaan, jos kävelijät tekevät polkuja tai rakennetaan vaellusreittejä, pururatoja, hiihtolatuja tai vaikka moottoriteitä, mutta auta armias, jos näette jossain pyörän jäljen, niin maailma tuhoutuu. Ei sinua kiinnosta luonto yhtään, vaan ne sinun metsään soveltumattomat kenkäsi, joihin et halua kuraa.
Voitko mennä purkamaan pahaa oloasi liikkuvia ihmisiä kohtaan jonnekin muualle kuin keskusteluun, jossa mietitään keinoja innostaa lapsia liikkumaan.
-eri
Oli aihe kun aihe täällä vängätään. Kirjoitan tämän kommentin enkä jaksa katsoa mitä kukakin kommentoi tai peukuttaa ylös tai alas. Kukaan tuskin voi väittää vastaan että urheilu lapsille ja aikuisille tekee hyvää, ihan terveydenkin kannalta. Lapsille urheiluseura toiminta antaa paitsi tervyettä myös tiettyä kurinalaisuutta ja ryhmässä toimimisen oppia, sitä tässä elämässä tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa. Laittakaa nyt hyvät vanhemmat lapsenne mukaan harrastuksiin että saavat terveyttä ja sosiaalisia taitoja, täällä Suomessa on ihan tarpeeksi liikalihavuutta ja syrjäytyneisyyttä jo muutenkin, kenestäkään ei tarvitse tulla huippu urheilijaa, vaan kaikki liikunta tekee hyvää. Sama myös vanhemmilla, ylös ulos ja lenkille.
Vierailija kirjoitti:
Oli aihe kun aihe täällä vängätään. Kirjoitan tämän kommentin enkä jaksa katsoa mitä kukakin kommentoi tai peukuttaa ylös tai alas. Kukaan tuskin voi väittää vastaan että urheilu lapsille ja aikuisille tekee hyvää, ihan terveydenkin kannalta. Lapsille urheiluseura toiminta antaa paitsi tervyettä myös tiettyä kurinalaisuutta ja ryhmässä toimimisen oppia, sitä tässä elämässä tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa. Laittakaa nyt hyvät vanhemmat lapsenne mukaan harrastuksiin että saavat terveyttä ja sosiaalisia taitoja, täällä Suomessa on ihan tarpeeksi liikalihavuutta ja syrjäytyneisyyttä jo muutenkin, kenestäkään ei tarvitse tulla huippu urheilijaa, vaan kaikki liikunta tekee hyvää. Sama myös vanhemmilla, ylös ulos ja lenkille.
Varsin moni on tainnut täällä jo korostaa, että varsinkaan isompaa lasta ei noin vain laiteta minnekään. Täytyisi löytää lapselle mieleinen, perheen taloudelle sopiva harrastus, mieluiten vielä sellainen, jonne pääsee kävellen tai pyörällä.
Ja vielä pitäisi saada muksu pysymään siellä. Jotain niissä urheiluseuroissa on vikana, kun melkein kaikki lopettavat yläkouluikään mennessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oli aihe kun aihe täällä vängätään. Kirjoitan tämän kommentin enkä jaksa katsoa mitä kukakin kommentoi tai peukuttaa ylös tai alas. Kukaan tuskin voi väittää vastaan että urheilu lapsille ja aikuisille tekee hyvää, ihan terveydenkin kannalta. Lapsille urheiluseura toiminta antaa paitsi tervyettä myös tiettyä kurinalaisuutta ja ryhmässä toimimisen oppia, sitä tässä elämässä tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa. Laittakaa nyt hyvät vanhemmat lapsenne mukaan harrastuksiin että saavat terveyttä ja sosiaalisia taitoja, täällä Suomessa on ihan tarpeeksi liikalihavuutta ja syrjäytyneisyyttä jo muutenkin, kenestäkään ei tarvitse tulla huippu urheilijaa, vaan kaikki liikunta tekee hyvää. Sama myös vanhemmilla, ylös ulos ja lenkille.
Varsin moni on tainnut täällä jo korostaa, että varsinkaan isompaa lasta ei noin vain laiteta minnekään. Täytyisi löytää lapselle mieleinen, perheen taloudelle sopiva harrastus, mieluiten vielä sellainen, jonne pääsee kävellen tai pyörällä.
Ja vielä pitäisi saada muksu pysymään siellä. Jotain niissä urheiluseuroissa on vikana, kun melkein kaikki lopettavat yläkouluikään mennessä.
Pari huomiota:
1) Melkein kaikki ei todellakaan lopeta yläkouluun mennessä. Monet toki lopettavat, mutta eivät läheskään kaikki. Jos viittaat siihen tutkimukseen, että seuroista erotaan keskimäärin 11-vuotiaina, niin siinä kaikki lajinvaihtajat näkyvät lopettaneina. Minunkin korista kilparyhmässä pelaava 11-vuotias kilparyhmässä korista pelaava poikani on lopettanutt jo neljässä seurassa, kun etsittiin sitä omaa lajia.
2) Teini-ikä on melkoista myllerrystä nuoren elämässä. Eivät urheiluseurat välttämättä tee mitään väärin, mutta kun teinipoikia alkaa kiinnostamaan bisse ja pimppi, niin valmentajien on vaikea keksiä mitään mielenkiintoisempaa tarjottavaa.
3) Vaikka nuori lopettaisi kilpaurheilun teini-iässä, hän on saanut aivan valtavasti kuntopohjaa ja terveydellisiä hyötyjä liikkumalla aktiivisesti kasvuiässä. Saavutetun kunnon ylläpito on erittäin paljon helpompaa kuin sen rakentaminen alusta aikuisiällä. Vaikka nuori lopettaakin tavoitteellisen urheilun, ei hänestä välttämättä tule sohvaperunaa, vaan todennäköisesti hän vielä liikkuu kunnolla liikuntatunneilla ja mahdollisesti höntsäilee tai käy salilla tms.
:D Jalkakäytävällä pyöräily on laitonta. Muiden päälle ajaminen on vaarallista. Luonnon vahingoittaminen on sikailua. Mutta olen jo kauan sitten ymmärtänyt, että nämä sikapyöräilijät a) eivät ymmärrä b) eivät varsinkaan välitä. Viimeistään silloin, kun jalkakäytävällä meinasin jäädä pyörän alle ja trikoomies jatkoi matkaa jalkakäytävää pitkin ja näytti keskaria. Näistähän tietysti saisi 40 euron sakon, mutta poliisit eivät jaa niitä kun on parempaa tekemistä.