Lue keskustelun säännöt.
Miksi kirkossa on sateenkaarimessuja?
23.03.2023 |
Onko sateenkaarimessujen tarkoituksena tarjota sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluville ihmisille matalan kynnyksen messuja, joihin he voivat mennä ilman pelkoa muiden paheksunnasta, vai nostaa syntinen elämäntapa jalustalle ja väittää sitä sallituksi?
Kommentit (496)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On se jännää, miten heterous on Pyhää, Normaalia ja Oikein, kun taas ei-heterous on Ideologia. No, juuri nämä kommentit todistavat sateenkaarimessun tarpeesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jjumalan luomia se on sateenkaariväkikin, oletteko sitä ajatelleet?
Kait hekin saavat siinä uskoa tai veisata virsiä kuin ahdasmielinen heterokin.Totta kai he saavat uskoa ja käydä kirkossa siinä missä muutkin. Senkin takia ihmettelen, miksi heitä varten tarvitaan omia messuja. Mikseivät he käy samoissa messuissa kuin muutkin? En ole kuullut, että kirkon ovella kysyttäisiin kenenkään sukupuolista suuntautumista tai homoksi tunnettua ihmistä ruvettaisiin osoittelemaan sormella ja lyömään Raamatulla päähän jumalanpalveluksen yhteydessä.
Jos ne heistä hyvältä tuntuu niin mikäs ongelma siinä on?
Messujen tarkoituksena on koota seurakunta yhteen eikä erotella sateenkaariväkeä omaan poteroonsa.
Olen pitkälti samoilla linjoilla. Ymmärrän kuitenkin esim. nuorille suunnatut messut, koska ne poikkeaa sisällöltäänkin tavallisista messuista: Musa on nuorten makuun, säestyksestä vastaa ehkä jopa nuorten oma bändi, nuoret osallistuu messun toteuttamiseen monin muinkin tavoin ja saarnakin on erityisesti nuoria varten valmisteltu. Samalla tavalla esim. kehitysvammaisille voi olla omia messujaan, joissa tähdätään siihen, että ymmärryskyvyltään vajavaiset ihmiset saavat messusta enemmän irti.
Sateenkaarimessuissa on kyse ideologiaan perustuvasta jaosta ihmisten välillä. Mielestäni kirkon ei pitäisi järjestää omia messujaan minkään ideologian kannattajille vaan pyrkiä ennemmin siihen, että eri tavoin ajattelevat ihmiset voivat kokoontua yhdessä yhteiseen jumalanpalvelukseen.
Homoseksuaalisuus ei tietenkään ole ideologia, mutta sateenkaarimessuissa on kyse paljon syvemmistä(kin) asioista kuin siitä, että toivotetaan homoseksuaalit tervetulleiksi messuun. Sateenkaarimessut edustaa sellaista ideologiaa, jossa mm. parisuhteen/avioliiton osapuolten sukupuolilla ole mitään väliä, sukupuolia on ties kuinka monta ja ihmisen oma kokemus sukupuolestaan menee biologian edelle.
Miten ihmisen oma kokemus olisi jotenkin ei-biologinen tai "luonnoton" asia? Ihminen on paljon monimutkaisempi, kuin sillä on joko miehen tai naisen keho ja se olisi ainoa millä merkitystä. Sukupuolilla ei ole mitään väliä rakkaudessa, koska ihmiset on erilaisia. Eihän se ole rakkautta pakottaa kaikki olemaan samanlaisia.
Uskontoa ei voi sivuuttaa, kun puhutaan kirkon toiminnasta. Jos homoseksi on syntiä, se ei muutu sillä sallituksi, jos sen kieltämiselle ei löydy perusteita uskonnon ulkopuolelta.
Homoseksistä tai homosuhteesta on homolle hyötyä, joten sairasta olisi kieltää se jonkun satukirjan pohjalta. Enemmän haittaa syntyy oman biologisen seksuaalisuuden kieltämisellä. Ei heterotkaan harrasta homoseksiä tai ole homosuhteissa, niin miksi se päinvastoinkaan olisi ok?
Onko joku täällä väittänyt, että homojen täytyisi muuttua heteroiksi tai harrastaa seksiä kenenkään kanssa? Selibaatti on paras vaihtoehto monelle heterollekin.
Loputon selibaatti on kärsimystä seksuaaliselle ihmiselle. Jokainen tarvitsee joskus rakkautta ja munaa.
Lesbotkin tarvitsee munaa? Mahtavaa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On se jännää, miten heterous on Pyhää, Normaalia ja Oikein, kun taas ei-heterous on Ideologia. No, juuri nämä kommentit todistavat sateenkaarimessun tarpeesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jjumalan luomia se on sateenkaariväkikin, oletteko sitä ajatelleet?
Kait hekin saavat siinä uskoa tai veisata virsiä kuin ahdasmielinen heterokin.Totta kai he saavat uskoa ja käydä kirkossa siinä missä muutkin. Senkin takia ihmettelen, miksi heitä varten tarvitaan omia messuja. Mikseivät he käy samoissa messuissa kuin muutkin? En ole kuullut, että kirkon ovella kysyttäisiin kenenkään sukupuolista suuntautumista tai homoksi tunnettua ihmistä ruvettaisiin osoittelemaan sormella ja lyömään Raamatulla päähän jumalanpalveluksen yhteydessä.
Jos ne heistä hyvältä tuntuu niin mikäs ongelma siinä on?
Messujen tarkoituksena on koota seurakunta yhteen eikä erotella sateenkaariväkeä omaan poteroonsa.
Olen pitkälti samoilla linjoilla. Ymmärrän kuitenkin esim. nuorille suunnatut messut, koska ne poikkeaa sisällöltäänkin tavallisista messuista: Musa on nuorten makuun, säestyksestä vastaa ehkä jopa nuorten oma bändi, nuoret osallistuu messun toteuttamiseen monin muinkin tavoin ja saarnakin on erityisesti nuoria varten valmisteltu. Samalla tavalla esim. kehitysvammaisille voi olla omia messujaan, joissa tähdätään siihen, että ymmärryskyvyltään vajavaiset ihmiset saavat messusta enemmän irti.
Sateenkaarimessuissa on kyse ideologiaan perustuvasta jaosta ihmisten välillä. Mielestäni kirkon ei pitäisi järjestää omia messujaan minkään ideologian kannattajille vaan pyrkiä ennemmin siihen, että eri tavoin ajattelevat ihmiset voivat kokoontua yhdessä yhteiseen jumalanpalvelukseen.
Homoseksuaalisuus ei tietenkään ole ideologia, mutta sateenkaarimessuissa on kyse paljon syvemmistä(kin) asioista kuin siitä, että toivotetaan homoseksuaalit tervetulleiksi messuun. Sateenkaarimessut edustaa sellaista ideologiaa, jossa mm. parisuhteen/avioliiton osapuolten sukupuolilla ole mitään väliä, sukupuolia on ties kuinka monta ja ihmisen oma kokemus sukupuolestaan menee biologian edelle.
Miten ihmisen oma kokemus olisi jotenkin ei-biologinen tai "luonnoton" asia? Ihminen on paljon monimutkaisempi, kuin sillä on joko miehen tai naisen keho ja se olisi ainoa millä merkitystä. Sukupuolilla ei ole mitään väliä rakkaudessa, koska ihmiset on erilaisia. Eihän se ole rakkautta pakottaa kaikki olemaan samanlaisia.
Uskontoa ei voi sivuuttaa, kun puhutaan kirkon toiminnasta. Jos homoseksi on syntiä, se ei muutu sillä sallituksi, jos sen kieltämiselle ei löydy perusteita uskonnon ulkopuolelta.
Homoseksistä tai homosuhteesta on homolle hyötyä, joten sairasta olisi kieltää se jonkun satukirjan pohjalta. Enemmän haittaa syntyy oman biologisen seksuaalisuuden kieltämisellä. Ei heterotkaan harrasta homoseksiä tai ole homosuhteissa, niin miksi se päinvastoinkaan olisi ok?
Onko joku täällä väittänyt, että homojen täytyisi muuttua heteroiksi tai harrastaa seksiä kenenkään kanssa? Selibaatti on paras vaihtoehto monelle heterollekin.
Loputon selibaatti on kärsimystä seksuaaliselle ihmiselle. Jokainen tarvitsee joskus rakkautta ja munaa.
Sanot noin kun et ymmärrä, mitä kaikkea kristinuskolla on tarjota.
Sukupuolia on vain kaksi ja ainoastaan biologisen miehen ja biologisen naisen väliset suhteet voivat olla avioliittoja. Näin raamattu opettaa ja asia on edelleen näin. Lainsäädännön muuttaminen wc paperitasolle ei tätä faktaa muuta.
Vierailija kirjoitti:
Sukupuolia on vain kaksi ja ainoastaan biologisen miehen ja biologisen naisen väliset suhteet voivat olla avioliittoja. Näin raamattu opettaa ja asia on edelleen näin. Lainsäädännön muuttaminen wc paperitasolle ei tätä faktaa muuta.
Avioliitto voi olla kahden ihmisen välillä sukupuolesta riippumatta. Raamatulla ei ole merkitystä.
Vierailija kirjoitti:
SK kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
SK kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
SK kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
SK kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
SK kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
SK kirjoitti:
Homoseksuaalisten suhteiden (piilo)syntisyyteen liittyen, jotkut ovat ehkä eri mieltä sen näkemyksen kanssa, että hyvä jumala saisi vapaasti päättää, mikä on moraalitonta.
Eli hyvä jumala ei saisi vaikka yhtenä päivänä ilmoittaa, että vastaantulijoiden hakkaaminen ja heidän merkkivaatteidensa ryöstäminen onkin hyvä asia, ja oikeastaan vaadittua taivaaseen pääsemiseksi. Vastakkaisen näkemyksen perusteella jumala siis saisi esimerkiksi vapaasti määrätä, että päivässä pitää vaikka rukoilla juuri tasan 5 kertaa, ja sitten asia olisi niin, että 5 päivittäisen rukouksen suorittaminen olisi moraalisesti vaadittua.
Hyvän jumalan antamien moraaliohjeiden pitäisi tämän näkemyksen mukaan olla yhteensopivia inhimillisen järkeilyn kanssa, mutta toisin kuin esimerkiksi tappamista tai väärän todistuksen antamista, ei homoseksuaalisuus ole ehkä niin intuitiivisesti tuomittavaa. Moraalisen järkeilyn vastaiset vaatimukset ehkä kyseenalaistavat jumalan hyvyyden, ja ylipäätänsä ehkä liikkeen yhteiskunnallisen hyväksyttävyyden.
Ihmisen ymmärrys on vajavainen ja synnin turmelema. Sitä paitsi onko tappaminenkaan kaikkien mielestä aina väärin? Moni on varmasti sitä mieltä, että esim. Hitlerin tappaminen oli suorastaan hyvä teko.
Ei tappaminen olekaan moraalisen järkeilyn tai intuition perusteella välttämättä aina väärin, mutta kehotus olla tappamatta tuntuu sopivan ihmisille paremmin ja tuntuvan vähemmän oudolta, kun kehoitus olla harrastamatta homoseksuaalisia suhteita. Ihmiset varmaankin pitävät tappamista melko yksimielisesti ainakin lähtökohtaisesti vääränä, kun taas homoseksuaalisuuteen suhtaudutaan varmaankin melko usein moraalisesti neutraalina asiana.
Ja tosiaan joissain uskonnoissa ollaan kai usein sitä mieltä, että ihmisjärjellä ei pystytä hahmottamaan asioiden eettisyyttä, vaan on vain kuunneltava, mitä jumala mistäkin asiasta sanoo. Mutta tämä ei kuitenkaan ole ihan universaali näkemys, ja jotkut ehkä olettaisivat, että hyvän jumalan kehoitusten tulisi sopia ihmisjärkeen ja -moraalitajuun.
Siitä ei ole kovin kauaa, kun homoseksuaalisuus luokiteltiin sairaudeksi. Ihmisen moraalitaju ei ole muuttumaton, vaan siihen mitä pidetään oikeana ja mitä vääränä vaikuttaa moni asia.
Ei niin, mikä vaikuttanee siihen, kuinka uskonnotkin saattavat muuttua ajan kanssa, niiden sopeutuessa ja vaikuttaessa moraaliseen ympäristöönsä. Olisi ehkä mahdollista kuvitella tulevaisuus, jossa jonkun uuden eettisen teorian myötä homokielteisyyttä ei pidettäisi laajalti ongelmallisena, mutta jossa kysyntää varkausmyönteisille messuille olisi, ja varkauden kieltämistä koskevien säännösten tulkinnasta olisi erimielisyyksiä.
Onneksi olen itse jättänyt luterilaisuuden taakseni jo vuosia sitten. Ortodoksisessa kirkossa on paljon turvallisempi olla, eikä sen oppia niin vaan muutetakaan vaikka papit ja rivijäsenet olisi kuinka naispappeuden tai homoliittojen kannalla.
Mielenkiinnosta tiedustelisin, että miten suhtautuisit siihen, jos jumala huomenna ilmoittaisi, että ajat ovat muuttuneet, ja että tästä lähtien ihmisten täytyy vaikka luovuttaa kaikki omaisuutensa kirkolle, ja että papeilla on oikeus vaatia ihan mitä tahansa palvelusta seurakuntiensa jäseniltä, eikä jäsenillä ole oikeutta kieltäytyä? Tai että väkivaltaisuus, valehteleminen ja ryöstely ei olisi enää paheksuttavaa, vaan jopa suotavaa?
Jos ihmisten moraalinen järkeily ei rajoita sitä, mitä jumala voi uskovaisilta odottaa, niin eikö jumala voi oikeutetusti vaatia ihmisiä tekemään mitä vain, ja ihan milloin vain?
Tuollainen sotii niin pahasti traditiota vastaan, etten osaa kuvitella, mikä saisi minut uskomaan sen todeksi.
Oletettavasti uskot jumalan pystyvän viestimään ihmisille luotettavasti jollakin keinolla, jos kerran uskot kristinuskon materiaalien kuvastavan jumalan tahtoa luotettavasti.
Niin uskon, mutta entä sitten? En osaa kuvitella tilannetta, jossa uskoisin Jumalan ilmoittavan yhtäkkiä jotain joka poikkeaa noin paljon aiemmasta ilmoituksesta ja kirkon opetuksesta.
Eli ilmeisesti suhtautuisit jumalan uuteen kommunikaation hyvin epäilevästi, vaikka toisaalta uskot jumalan pystyvän kommunikoimaan luotettavasti ihmiskunnan kanssa? Jos vaikka Raamatussa jumala kehottaisi haureuteen siveellisyyden sijaan, tai sanoisi juopottelun olevan hyvä vaihtoehto pidättyväiselle elämälle, olisitko skeptisempi kristinuskon suhteen, koska se ei ehkä vastaisi niin hyvin ennakkokäsityksiäsi siitä, mitä jonkin luojajumalan tulisi käskeä ihmiskuntaa tekemään?
Kannattasi nyt ymmärtää, että Jumala ei muutu eikä tee mitään vastoin Raamatun sanaa.
+
Siis raamattu on auktoriteetti Jumalalle?
Mitä ohjeistusta Jumala noudatti ennen kuin raamattu Jumalan "silmin" muutama silmänräpäys sitten ihmisten toimesta kirjoitettiin?
Olette te raamattusokeat uskovaiset kyllä yksinkertaista väkeä.
Kirjain kuolettaa, henki tekee eläväksi. En oleta teidän ymmärtävän mitä tällä tarkoitetaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On se jännää, miten heterous on Pyhää, Normaalia ja Oikein, kun taas ei-heterous on Ideologia. No, juuri nämä kommentit todistavat sateenkaarimessun tarpeesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jjumalan luomia se on sateenkaariväkikin, oletteko sitä ajatelleet?
Kait hekin saavat siinä uskoa tai veisata virsiä kuin ahdasmielinen heterokin.Totta kai he saavat uskoa ja käydä kirkossa siinä missä muutkin. Senkin takia ihmettelen, miksi heitä varten tarvitaan omia messuja. Mikseivät he käy samoissa messuissa kuin muutkin? En ole kuullut, että kirkon ovella kysyttäisiin kenenkään sukupuolista suuntautumista tai homoksi tunnettua ihmistä ruvettaisiin osoittelemaan sormella ja lyömään Raamatulla päähän jumalanpalveluksen yhteydessä.
Jos ne heistä hyvältä tuntuu niin mikäs ongelma siinä on?
Messujen tarkoituksena on koota seurakunta yhteen eikä erotella sateenkaariväkeä omaan poteroonsa.
Olen pitkälti samoilla linjoilla. Ymmärrän kuitenkin esim. nuorille suunnatut messut, koska ne poikkeaa sisällöltäänkin tavallisista messuista: Musa on nuorten makuun, säestyksestä vastaa ehkä jopa nuorten oma bändi, nuoret osallistuu messun toteuttamiseen monin muinkin tavoin ja saarnakin on erityisesti nuoria varten valmisteltu. Samalla tavalla esim. kehitysvammaisille voi olla omia messujaan, joissa tähdätään siihen, että ymmärryskyvyltään vajavaiset ihmiset saavat messusta enemmän irti.
Sateenkaarimessuissa on kyse ideologiaan perustuvasta jaosta ihmisten välillä. Mielestäni kirkon ei pitäisi järjestää omia messujaan minkään ideologian kannattajille vaan pyrkiä ennemmin siihen, että eri tavoin ajattelevat ihmiset voivat kokoontua yhdessä yhteiseen jumalanpalvelukseen.
Homoseksuaalisuus ei tietenkään ole ideologia, mutta sateenkaarimessuissa on kyse paljon syvemmistä(kin) asioista kuin siitä, että toivotetaan homoseksuaalit tervetulleiksi messuun. Sateenkaarimessut edustaa sellaista ideologiaa, jossa mm. parisuhteen/avioliiton osapuolten sukupuolilla ole mitään väliä, sukupuolia on ties kuinka monta ja ihmisen oma kokemus sukupuolestaan menee biologian edelle.
Miten ihmisen oma kokemus olisi jotenkin ei-biologinen tai "luonnoton" asia? Ihminen on paljon monimutkaisempi, kuin sillä on joko miehen tai naisen keho ja se olisi ainoa millä merkitystä. Sukupuolilla ei ole mitään väliä rakkaudessa, koska ihmiset on erilaisia. Eihän se ole rakkautta pakottaa kaikki olemaan samanlaisia.
Uskontoa ei voi sivuuttaa, kun puhutaan kirkon toiminnasta. Jos homoseksi on syntiä, se ei muutu sillä sallituksi, jos sen kieltämiselle ei löydy perusteita uskonnon ulkopuolelta.
Homoseksistä tai homosuhteesta on homolle hyötyä, joten sairasta olisi kieltää se jonkun satukirjan pohjalta. Enemmän haittaa syntyy oman biologisen seksuaalisuuden kieltämisellä. Ei heterotkaan harrasta homoseksiä tai ole homosuhteissa, niin miksi se päinvastoinkaan olisi ok?
Onko joku täällä väittänyt, että homojen täytyisi muuttua heteroiksi tai harrastaa seksiä kenenkään kanssa? Selibaatti on paras vaihtoehto monelle heterollekin.
Loputon selibaatti on kärsimystä seksuaaliselle ihmiselle. Jokainen tarvitsee joskus rakkautta ja munaa.
Sanot noin kun et ymmärrä, mitä kaikkea kristinuskolla on tarjota.
No munaa olette tarjonneet esimerkiksi pikkupojille. Sen olemme ymmärtäneet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
SK kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
SK kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
SK kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
SK kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
SK kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
SK kirjoitti:
Homoseksuaalisten suhteiden (piilo)syntisyyteen liittyen, jotkut ovat ehkä eri mieltä sen näkemyksen kanssa, että hyvä jumala saisi vapaasti päättää, mikä on moraalitonta.
Eli hyvä jumala ei saisi vaikka yhtenä päivänä ilmoittaa, että vastaantulijoiden hakkaaminen ja heidän merkkivaatteidensa ryöstäminen onkin hyvä asia, ja oikeastaan vaadittua taivaaseen pääsemiseksi. Vastakkaisen näkemyksen perusteella jumala siis saisi esimerkiksi vapaasti määrätä, että päivässä pitää vaikka rukoilla juuri tasan 5 kertaa, ja sitten asia olisi niin, että 5 päivittäisen rukouksen suorittaminen olisi moraalisesti vaadittua.
Hyvän jumalan antamien moraaliohjeiden pitäisi tämän näkemyksen mukaan olla yhteensopivia inhimillisen järkeilyn kanssa, mutta toisin kuin esimerkiksi tappamista tai väärän todistuksen antamista, ei homoseksuaalisuus ole ehkä niin intuitiivisesti tuomittavaa. Moraalisen järkeilyn vastaiset vaatimukset ehkä kyseenalaistavat jumalan hyvyyden, ja ylipäätänsä ehkä liikkeen yhteiskunnallisen hyväksyttävyyden.
Ihmisen ymmärrys on vajavainen ja synnin turmelema. Sitä paitsi onko tappaminenkaan kaikkien mielestä aina väärin? Moni on varmasti sitä mieltä, että esim. Hitlerin tappaminen oli suorastaan hyvä teko.
Ei tappaminen olekaan moraalisen järkeilyn tai intuition perusteella välttämättä aina väärin, mutta kehotus olla tappamatta tuntuu sopivan ihmisille paremmin ja tuntuvan vähemmän oudolta, kun kehoitus olla harrastamatta homoseksuaalisia suhteita. Ihmiset varmaankin pitävät tappamista melko yksimielisesti ainakin lähtökohtaisesti vääränä, kun taas homoseksuaalisuuteen suhtaudutaan varmaankin melko usein moraalisesti neutraalina asiana.
Ja tosiaan joissain uskonnoissa ollaan kai usein sitä mieltä, että ihmisjärjellä ei pystytä hahmottamaan asioiden eettisyyttä, vaan on vain kuunneltava, mitä jumala mistäkin asiasta sanoo. Mutta tämä ei kuitenkaan ole ihan universaali näkemys, ja jotkut ehkä olettaisivat, että hyvän jumalan kehoitusten tulisi sopia ihmisjärkeen ja -moraalitajuun.
Siitä ei ole kovin kauaa, kun homoseksuaalisuus luokiteltiin sairaudeksi. Ihmisen moraalitaju ei ole muuttumaton, vaan siihen mitä pidetään oikeana ja mitä vääränä vaikuttaa moni asia.
Ei niin, mikä vaikuttanee siihen, kuinka uskonnotkin saattavat muuttua ajan kanssa, niiden sopeutuessa ja vaikuttaessa moraaliseen ympäristöönsä. Olisi ehkä mahdollista kuvitella tulevaisuus, jossa jonkun uuden eettisen teorian myötä homokielteisyyttä ei pidettäisi laajalti ongelmallisena, mutta jossa kysyntää varkausmyönteisille messuille olisi, ja varkauden kieltämistä koskevien säännösten tulkinnasta olisi erimielisyyksiä.
Onneksi olen itse jättänyt luterilaisuuden taakseni jo vuosia sitten. Ortodoksisessa kirkossa on paljon turvallisempi olla, eikä sen oppia niin vaan muutetakaan vaikka papit ja rivijäsenet olisi kuinka naispappeuden tai homoliittojen kannalla.
Mielenkiinnosta tiedustelisin, että miten suhtautuisit siihen, jos jumala huomenna ilmoittaisi, että ajat ovat muuttuneet, ja että tästä lähtien ihmisten täytyy vaikka luovuttaa kaikki omaisuutensa kirkolle, ja että papeilla on oikeus vaatia ihan mitä tahansa palvelusta seurakuntiensa jäseniltä, eikä jäsenillä ole oikeutta kieltäytyä? Tai että väkivaltaisuus, valehteleminen ja ryöstely ei olisi enää paheksuttavaa, vaan jopa suotavaa?
Jos ihmisten moraalinen järkeily ei rajoita sitä, mitä jumala voi uskovaisilta odottaa, niin eikö jumala voi oikeutetusti vaatia ihmisiä tekemään mitä vain, ja ihan milloin vain?
Tuollainen sotii niin pahasti traditiota vastaan, etten osaa kuvitella, mikä saisi minut uskomaan sen todeksi.
Oletettavasti uskot jumalan pystyvän viestimään ihmisille luotettavasti jollakin keinolla, jos kerran uskot kristinuskon materiaalien kuvastavan jumalan tahtoa luotettavasti.
Niin uskon, mutta entä sitten? En osaa kuvitella tilannetta, jossa uskoisin Jumalan ilmoittavan yhtäkkiä jotain joka poikkeaa noin paljon aiemmasta ilmoituksesta ja kirkon opetuksesta.
Eli ilmeisesti suhtautuisit jumalan uuteen kommunikaation hyvin epäilevästi, vaikka toisaalta uskot jumalan pystyvän kommunikoimaan luotettavasti ihmiskunnan kanssa? Jos vaikka Raamatussa jumala kehottaisi haureuteen siveellisyyden sijaan, tai sanoisi juopottelun olevan hyvä vaihtoehto pidättyväiselle elämälle, olisitko skeptisempi kristinuskon suhteen, koska se ei ehkä vastaisi niin hyvin ennakkokäsityksiäsi siitä, mitä jonkin luojajumalan tulisi käskeä ihmiskuntaa tekemään?
Kannattasi nyt ymmärtää, että Jumala ei muutu eikä tee mitään vastoin Raamatun sanaa.
+
Siis raamattu on auktoriteetti Jumalalle?
Mitä ohjeistusta Jumala noudatti ennen kuin raamattu Jumalan "silmin" muutama silmänräpäys sitten ihmisten toimesta kirjoitettiin?
Olette te raamattusokeat uskovaiset kyllä yksinkertaista väkeä.
Kirjain kuolettaa, henki tekee eläväksi. En oleta teidän ymmärtävän mitä tällä tarkoitetaan.
Jumala on auktoriteetti Raamatulle.
Laki kuolettaa, mutta PyhäHenki tekee eläväksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On se jännää, miten heterous on Pyhää, Normaalia ja Oikein, kun taas ei-heterous on Ideologia. No, juuri nämä kommentit todistavat sateenkaarimessun tarpeesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jjumalan luomia se on sateenkaariväkikin, oletteko sitä ajatelleet?
Kait hekin saavat siinä uskoa tai veisata virsiä kuin ahdasmielinen heterokin.Totta kai he saavat uskoa ja käydä kirkossa siinä missä muutkin. Senkin takia ihmettelen, miksi heitä varten tarvitaan omia messuja. Mikseivät he käy samoissa messuissa kuin muutkin? En ole kuullut, että kirkon ovella kysyttäisiin kenenkään sukupuolista suuntautumista tai homoksi tunnettua ihmistä ruvettaisiin osoittelemaan sormella ja lyömään Raamatulla päähän jumalanpalveluksen yhteydessä.
Jos ne heistä hyvältä tuntuu niin mikäs ongelma siinä on?
Messujen tarkoituksena on koota seurakunta yhteen eikä erotella sateenkaariväkeä omaan poteroonsa.
Olen pitkälti samoilla linjoilla. Ymmärrän kuitenkin esim. nuorille suunnatut messut, koska ne poikkeaa sisällöltäänkin tavallisista messuista: Musa on nuorten makuun, säestyksestä vastaa ehkä jopa nuorten oma bändi, nuoret osallistuu messun toteuttamiseen monin muinkin tavoin ja saarnakin on erityisesti nuoria varten valmisteltu. Samalla tavalla esim. kehitysvammaisille voi olla omia messujaan, joissa tähdätään siihen, että ymmärryskyvyltään vajavaiset ihmiset saavat messusta enemmän irti.
Sateenkaarimessuissa on kyse ideologiaan perustuvasta jaosta ihmisten välillä. Mielestäni kirkon ei pitäisi järjestää omia messujaan minkään ideologian kannattajille vaan pyrkiä ennemmin siihen, että eri tavoin ajattelevat ihmiset voivat kokoontua yhdessä yhteiseen jumalanpalvelukseen.
Homoseksuaalisuus ei tietenkään ole ideologia, mutta sateenkaarimessuissa on kyse paljon syvemmistä(kin) asioista kuin siitä, että toivotetaan homoseksuaalit tervetulleiksi messuun. Sateenkaarimessut edustaa sellaista ideologiaa, jossa mm. parisuhteen/avioliiton osapuolten sukupuolilla ole mitään väliä, sukupuolia on ties kuinka monta ja ihmisen oma kokemus sukupuolestaan menee biologian edelle.
Miten ihmisen oma kokemus olisi jotenkin ei-biologinen tai "luonnoton" asia? Ihminen on paljon monimutkaisempi, kuin sillä on joko miehen tai naisen keho ja se olisi ainoa millä merkitystä. Sukupuolilla ei ole mitään väliä rakkaudessa, koska ihmiset on erilaisia. Eihän se ole rakkautta pakottaa kaikki olemaan samanlaisia.
Uskontoa ei voi sivuuttaa, kun puhutaan kirkon toiminnasta. Jos homoseksi on syntiä, se ei muutu sillä sallituksi, jos sen kieltämiselle ei löydy perusteita uskonnon ulkopuolelta.
Homoseksistä tai homosuhteesta on homolle hyötyä, joten sairasta olisi kieltää se jonkun satukirjan pohjalta. Enemmän haittaa syntyy oman biologisen seksuaalisuuden kieltämisellä. Ei heterotkaan harrasta homoseksiä tai ole homosuhteissa, niin miksi se päinvastoinkaan olisi ok?
Onko joku täällä väittänyt, että homojen täytyisi muuttua heteroiksi tai harrastaa seksiä kenenkään kanssa? Selibaatti on paras vaihtoehto monelle heterollekin.
Loputon selibaatti on kärsimystä seksuaaliselle ihmiselle. Jokainen tarvitsee joskus rakkautta ja munaa.
Sanot noin kun et ymmärrä, mitä kaikkea kristinuskolla on tarjota.
No munaa olette tarjonneet esimerkiksi pikkupojille. Sen olemme ymmärtäneet.
Surullista, että argumentaatiosi on tuolla tasolla.
Sateenkaarimessuja tarvitaan, jotta ev.lut. kirkon luopumus tulisi ilmi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seta on usein mukana järjestämässä sateenkaarimessuja. Se kertoo ihan tarpeeksi mistä on kyse.
Vierailija kirjoitti:
SK kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
SK kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
SK kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
SK kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
SK kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
SK kirjoitti:
Homoseksuaalisten suhteiden (piilo)syntisyyteen liittyen, jotkut ovat ehkä eri mieltä sen näkemyksen kanssa, että hyvä jumala saisi vapaasti päättää, mikä on moraalitonta.
Eli hyvä jumala ei saisi vaikka yhtenä päivänä ilmoittaa, että vastaantulijoiden hakkaaminen ja heidän merkkivaatteidensa ryöstäminen onkin hyvä asia, ja oikeastaan vaadittua taivaaseen pääsemiseksi. Vastakkaisen näkemyksen perusteella jumala siis saisi esimerkiksi vapaasti määrätä, että päivässä pitää vaikka rukoilla juuri tasan 5 kertaa, ja sitten asia olisi niin, että 5 päivittäisen rukouksen suorittaminen olisi moraalisesti vaadittua.
Hyvän jumalan antamien moraaliohjeiden pitäisi tämän näkemyksen mukaan olla yhteensopivia inhimillisen järkeilyn kanssa, mutta toisin kuin esimerkiksi tappamista tai väärän todistuksen antamista, ei homoseksuaalisuus ole ehkä niin intuitiivisesti tuomittavaa. Moraalisen järkeilyn vastaiset vaatimukset ehkä kyseenalaistavat jumalan hyvyyden, ja ylipäätänsä ehkä liikkeen yhteiskunnallisen hyväksyttävyyden.
Ihmisen ymmärrys on vajavainen ja synnin turmelema. Sitä paitsi onko tappaminenkaan kaikkien mielestä aina väärin? Moni on varmasti sitä mieltä, että esim. Hitlerin tappaminen oli suorastaan hyvä teko.
Ei tappaminen olekaan moraalisen järkeilyn tai intuition perusteella välttämättä aina väärin, mutta kehotus olla tappamatta tuntuu sopivan ihmisille paremmin ja tuntuvan vähemmän oudolta, kun kehoitus olla harrastamatta homoseksuaalisia suhteita. Ihmiset varmaankin pitävät tappamista melko yksimielisesti ainakin lähtökohtaisesti vääränä, kun taas homoseksuaalisuuteen suhtaudutaan varmaankin melko usein moraalisesti neutraalina asiana.
Ja tosiaan joissain uskonnoissa ollaan kai usein sitä mieltä, että ihmisjärjellä ei pystytä hahmottamaan asioiden eettisyyttä, vaan on vain kuunneltava, mitä jumala mistäkin asiasta sanoo. Mutta tämä ei kuitenkaan ole ihan universaali näkemys, ja jotkut ehkä olettaisivat, että hyvän jumalan kehoitusten tulisi sopia ihmisjärkeen ja -moraalitajuun.
Siitä ei ole kovin kauaa, kun homoseksuaalisuus luokiteltiin sairaudeksi. Ihmisen moraalitaju ei ole muuttumaton, vaan siihen mitä pidetään oikeana ja mitä vääränä vaikuttaa moni asia.
Ei niin, mikä vaikuttanee siihen, kuinka uskonnotkin saattavat muuttua ajan kanssa, niiden sopeutuessa ja vaikuttaessa moraaliseen ympäristöönsä. Olisi ehkä mahdollista kuvitella tulevaisuus, jossa jonkun uuden eettisen teorian myötä homokielteisyyttä ei pidettäisi laajalti ongelmallisena, mutta jossa kysyntää varkausmyönteisille messuille olisi, ja varkauden kieltämistä koskevien säännösten tulkinnasta olisi erimielisyyksiä.
Onneksi olen itse jättänyt luterilaisuuden taakseni jo vuosia sitten. Ortodoksisessa kirkossa on paljon turvallisempi olla, eikä sen oppia niin vaan muutetakaan vaikka papit ja rivijäsenet olisi kuinka naispappeuden tai homoliittojen kannalla.
Mielenkiinnosta tiedustelisin, että miten suhtautuisit siihen, jos jumala huomenna ilmoittaisi, että ajat ovat muuttuneet, ja että tästä lähtien ihmisten täytyy vaikka luovuttaa kaikki omaisuutensa kirkolle, ja että papeilla on oikeus vaatia ihan mitä tahansa palvelusta seurakuntiensa jäseniltä, eikä jäsenillä ole oikeutta kieltäytyä? Tai että väkivaltaisuus, valehteleminen ja ryöstely ei olisi enää paheksuttavaa, vaan jopa suotavaa?
Jos ihmisten moraalinen järkeily ei rajoita sitä, mitä jumala voi uskovaisilta odottaa, niin eikö jumala voi oikeutetusti vaatia ihmisiä tekemään mitä vain, ja ihan milloin vain?
Tuollainen sotii niin pahasti traditiota vastaan, etten osaa kuvitella, mikä saisi minut uskomaan sen todeksi.
Oletettavasti uskot jumalan pystyvän viestimään ihmisille luotettavasti jollakin keinolla, jos kerran uskot kristinuskon materiaalien kuvastavan jumalan tahtoa luotettavasti.
Niin uskon, mutta entä sitten? En osaa kuvitella tilannetta, jossa uskoisin Jumalan ilmoittavan yhtäkkiä jotain joka poikkeaa noin paljon aiemmasta ilmoituksesta ja kirkon opetuksesta.
Eli ilmeisesti suhtautuisit jumalan uuteen kommunikaation hyvin epäilevästi, vaikka toisaalta uskot jumalan pystyvän kommunikoimaan luotettavasti ihmiskunnan kanssa? Jos vaikka Raamatussa jumala kehottaisi haureuteen siveellisyyden sijaan, tai sanoisi juopottelun olevan hyvä vaihtoehto pidättyväiselle elämälle, olisitko skeptisempi kristinuskon suhteen, koska se ei ehkä vastaisi niin hyvin ennakkokäsityksiäsi siitä, mitä jonkin luojajumalan tulisi käskeä ihmiskuntaa tekemään?
Kysymyksiisi on täysin mahdoton vastata noin puutteellisin tiedoin siitä, millaisista muutoksista tarkalleen ottaen olisi kyse. Tunnut myös antavan Raamatulle sellaisen aseman, jota sillä ei ortodoksisessa uskossa ole.
En näe, mitä merkitystä muutoksien tarkalla muodolla olisi. Tai sillä, että mikä ortodoksisen kirkon suhde Raamattuun tarkalleen on, kunhan oletetaan, että se mitä Raamattu sanoo jostakin asiasta määrittää sitä, miten ortodoksiuskovaiset asiaan suhtautuvat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
SK kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
SK kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
SK kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
SK kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
SK kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
SK kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
SK kirjoitti:
Homoseksuaalisten suhteiden (piilo)syntisyyteen liittyen, jotkut ovat ehkä eri mieltä sen näkemyksen kanssa, että hyvä jumala saisi vapaasti päättää, mikä on moraalitonta.
Eli hyvä jumala ei saisi vaikka yhtenä päivänä ilmoittaa, että vastaantulijoiden hakkaaminen ja heidän merkkivaatteidensa ryöstäminen onkin hyvä asia, ja oikeastaan vaadittua taivaaseen pääsemiseksi. Vastakkaisen näkemyksen perusteella jumala siis saisi esimerkiksi vapaasti määrätä, että päivässä pitää vaikka rukoilla juuri tasan 5 kertaa, ja sitten asia olisi niin, että 5 päivittäisen rukouksen suorittaminen olisi moraalisesti vaadittua.
Hyvän jumalan antamien moraaliohjeiden pitäisi tämän näkemyksen mukaan olla yhteensopivia inhimillisen järkeilyn kanssa, mutta toisin kuin esimerkiksi tappamista tai väärän todistuksen antamista, ei homoseksuaalisuus ole ehkä niin intuitiivisesti tuomittavaa. Moraalisen järkeilyn vastaiset vaatimukset ehkä kyseenalaistavat jumalan hyvyyden, ja ylipäätänsä ehkä liikkeen yhteiskunnallisen hyväksyttävyyden.
Ihmisen ymmärrys on vajavainen ja synnin turmelema. Sitä paitsi onko tappaminenkaan kaikkien mielestä aina väärin? Moni on varmasti sitä mieltä, että esim. Hitlerin tappaminen oli suorastaan hyvä teko.
Ei tappaminen olekaan moraalisen järkeilyn tai intuition perusteella välttämättä aina väärin, mutta kehotus olla tappamatta tuntuu sopivan ihmisille paremmin ja tuntuvan vähemmän oudolta, kun kehoitus olla harrastamatta homoseksuaalisia suhteita. Ihmiset varmaankin pitävät tappamista melko yksimielisesti ainakin lähtökohtaisesti vääränä, kun taas homoseksuaalisuuteen suhtaudutaan varmaankin melko usein moraalisesti neutraalina asiana.
Ja tosiaan joissain uskonnoissa ollaan kai usein sitä mieltä, että ihmisjärjellä ei pystytä hahmottamaan asioiden eettisyyttä, vaan on vain kuunneltava, mitä jumala mistäkin asiasta sanoo. Mutta tämä ei kuitenkaan ole ihan universaali näkemys, ja jotkut ehkä olettaisivat, että hyvän jumalan kehoitusten tulisi sopia ihmisjärkeen ja -moraalitajuun.
Siitä ei ole kovin kauaa, kun homoseksuaalisuus luokiteltiin sairaudeksi. Ihmisen moraalitaju ei ole muuttumaton, vaan siihen mitä pidetään oikeana ja mitä vääränä vaikuttaa moni asia.
Ei niin, mikä vaikuttanee siihen, kuinka uskonnotkin saattavat muuttua ajan kanssa, niiden sopeutuessa ja vaikuttaessa moraaliseen ympäristöönsä. Olisi ehkä mahdollista kuvitella tulevaisuus, jossa jonkun uuden eettisen teorian myötä homokielteisyyttä ei pidettäisi laajalti ongelmallisena, mutta jossa kysyntää varkausmyönteisille messuille olisi, ja varkauden kieltämistä koskevien säännösten tulkinnasta olisi erimielisyyksiä.
Onneksi olen itse jättänyt luterilaisuuden taakseni jo vuosia sitten. Ortodoksisessa kirkossa on paljon turvallisempi olla, eikä sen oppia niin vaan muutetakaan vaikka papit ja rivijäsenet olisi kuinka naispappeuden tai homoliittojen kannalla.
Mielenkiinnosta tiedustelisin, että miten suhtautuisit siihen, jos jumala huomenna ilmoittaisi, että ajat ovat muuttuneet, ja että tästä lähtien ihmisten täytyy vaikka luovuttaa kaikki omaisuutensa kirkolle, ja että papeilla on oikeus vaatia ihan mitä tahansa palvelusta seurakuntiensa jäseniltä, eikä jäsenillä ole oikeutta kieltäytyä? Tai että väkivaltaisuus, valehteleminen ja ryöstely ei olisi enää paheksuttavaa, vaan jopa suotavaa?
Jos ihmisten moraalinen järkeily ei rajoita sitä, mitä jumala voi uskovaisilta odottaa, niin eikö jumala voi oikeutetusti vaatia ihmisiä tekemään mitä vain, ja ihan milloin vain?
Tuollainen sotii niin pahasti traditiota vastaan, etten osaa kuvitella, mikä saisi minut uskomaan sen todeksi.
Oletettavasti uskot jumalan pystyvän viestimään ihmisille luotettavasti jollakin keinolla, jos kerran uskot kristinuskon materiaalien kuvastavan jumalan tahtoa luotettavasti.
Niin uskon, mutta entä sitten? En osaa kuvitella tilannetta, jossa uskoisin Jumalan ilmoittavan yhtäkkiä jotain joka poikkeaa noin paljon aiemmasta ilmoituksesta ja kirkon opetuksesta.
Eli ilmeisesti suhtautuisit jumalan uuteen kommunikaation hyvin epäilevästi, vaikka toisaalta uskot jumalan pystyvän kommunikoimaan luotettavasti ihmiskunnan kanssa? Jos vaikka Raamatussa jumala kehottaisi haureuteen siveellisyyden sijaan, tai sanoisi juopottelun olevan hyvä vaihtoehto pidättyväiselle elämälle, olisitko skeptisempi kristinuskon suhteen, koska se ei ehkä vastaisi niin hyvin ennakkokäsityksiäsi siitä, mitä jonkin luojajumalan tulisi käskeä ihmiskuntaa tekemään?
Kysymyksiisi on täysin mahdoton vastata noin puutteellisin tiedoin siitä, millaisista muutoksista tarkalleen ottaen olisi kyse. Tunnut myös antavan Raamatulle sellaisen aseman, jota sillä ei ortodoksisessa uskossa ole.
En näe, mitä merkitystä muutoksien tarkalla muodolla olisi. Tai sillä, että mikä ortodoksisen kirkon suhde Raamattuun tarkalleen on, kunhan oletetaan, että se mitä Raamattu sanoo jostakin asiasta määrittää sitä, miten ortodoksiuskovaiset asiaan suhtautuvat.
Ortodokseille Raamattu on erittäin tärkeä ja arvostettu kirja, mutta silti vain osa traditiota. Kristus ei kirjoittanut Raamattua vaan perusti Kirkon, jota tuonelan portit ei voita.
Vierailija kirjoitti:
Raamattu on kristityn auktoriteetti. Sieltähän se kommunikaatio ja toiveet, ohjeet ja ennustukset löytyvät.
Jumala kommunikoi omantunnon ja synnintunnon kautta. Eli antaa meille jokaiselle mahdollisuuden kääntyä pahan sijasta hyvään, valheen sijasta todelliseen ja kestävää, ruman sijasta kohti kauneuden näkemistä. Juuri pahan ja hyvän välite jännite jokaisessa ihmisessä on sitä, mikä vaatii hyvän yhteisöllisyyden rakentamista ja vaalimista, jotta kykenisimme kollektiivisesti estämään massiivisen ja sokaisevan pahan nousua yhteisötasolla.
Raamattu kehottaa taistelemaan valhetta, eli pahaa vastaan itsessä ja toisissa, jälkimmäisen pahuutta välttämällä seuraa mutta myös auttamalla uhreja. Vallanhimo ilman rakkautta on pahuuden tyyppiesimerkki, häikäilemätön ahneus muiden kustannuksella myös. Raamattu ei kuitenkaan vaadi jokaiselle samaa tai saman verran kuten kommunismi tasapäistämisessään. Sen viisaus rakentuu ihmisen hyvän luonteen arvostamisen ympärille, ei hänen ulkoisiin meriitteihinsä tai näyttävyyteensä. Sellaisen luonteen, joka ei tarvitse hyvyydelleen yleisöä, päinvastoin karttaa huomiota.
Jumalan palveleminen rinnastuu yhteisön palvelemiseen eli yhteisön aidon hyvän edistämiseen.
Se, mikä ehkä tekee homouskysymyksestä niin kiistanalaisen on ehkä juuri tuo, että sitä ei synnin- tai omantunnon kautta mielletä epämoraaliseksi samalla tavalla kuin vaikka valehtelu tai varastelu yleensä mielletään.
Eli vaikuttaisi olevan ristiriita sen välillä, mitä ihmiset mieltävät epämoraaliseksi, ja minkä Raamattu tuntuu leimaavan epämoraaliseksi. Jos ihmisten moraalituntemukset ja Raamattu ovat kommunikaatioita jumalalta, niin kumpaa pitäisi kuunnella, jos ne vetävät eri suuntiin? Jos jumala myös pystyy kommunikoimaan suoraan ihmisille esimerkiksi omantunnon kautta, niin herää ehkä kysymys myös siitä, että mihin Raamattua edes tarvitaan. Sen sijaan, että elämänohjeet löytyisivät kirjasta, jota kaikilla ei ole mahdollisuutta lukea, vaikuttaisi ohjeiden siirto kaikille telepaattisesti reilummalta ja tehokkaammalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kirkon sateenkaarimessut? Sateenkaari on Jumalan liiton merkki, liiton joka symboloi sitä, että ihmiskuntaa ei enää hukuteta vedenpaisumuksella, niinkuin Nooan aikaan.
Jos kirkko alkaa hyväksyä sateenkaaren pyhien astioitten saastuttamiseen, niin se on luopunut Raamatun opetuksesta, jota se kuitenkin pitää oppikirjanaan.
Kolmannessa Mooseksen kirjan 18. luvun jakeessa 22 ja 20. luvun jakeessa 13 sanotaan samaa sukupuolta olevien sukupuolisuhteita kauhistukseksi. Ensimmäisessä näistä lukee: "Älä makaa miehenpuolen kanssa, niinkuin naisen kanssa maataan; se on kauhistus." Teksti sanoo siis, että sukupuoliyhteys miehen kanssa on synti. Se on kauhistus. Lähtökohtana jakeessa on se, että sukupuoliyhteys tapahtuu miehen ja naisen välillä ja siitä poikkeaminen tuomitaan.
SK kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Raamattu on kristityn auktoriteetti. Sieltähän se kommunikaatio ja toiveet, ohjeet ja ennustukset löytyvät.
Jumala kommunikoi omantunnon ja synnintunnon kautta. Eli antaa meille jokaiselle mahdollisuuden kääntyä pahan sijasta hyvään, valheen sijasta todelliseen ja kestävää, ruman sijasta kohti kauneuden näkemistä. Juuri pahan ja hyvän välite jännite jokaisessa ihmisessä on sitä, mikä vaatii hyvän yhteisöllisyyden rakentamista ja vaalimista, jotta kykenisimme kollektiivisesti estämään massiivisen ja sokaisevan pahan nousua yhteisötasolla.
Raamattu kehottaa taistelemaan valhetta, eli pahaa vastaan itsessä ja toisissa, jälkimmäisen pahuutta välttämällä seuraa mutta myös auttamalla uhreja. Vallanhimo ilman rakkautta on pahuuden tyyppiesimerkki, häikäilemätön ahneus muiden kustannuksella myös. Raamattu ei kuitenkaan vaadi jokaiselle samaa tai saman verran kuten kommunismi tasapäistämisessään. Sen viisaus rakentuu ihmisen hyvän luonteen arvostamisen ympärille, ei hänen ulkoisiin meriitteihinsä tai näyttävyyteensä. Sellaisen luonteen, joka ei tarvitse hyvyydelleen yleisöä, päinvastoin karttaa huomiota.
Jumalan palveleminen rinnastuu yhteisön palvelemiseen eli yhteisön aidon hyvän edistämiseen.
Se, mikä ehkä tekee homouskysymyksestä niin kiistanalaisen on ehkä juuri tuo, että sitä ei synnin- tai omantunnon kautta mielletä epämoraaliseksi samalla tavalla kuin vaikka valehtelu tai varastelu yleensä mielletään.
Eli vaikuttaisi olevan ristiriita sen välillä, mitä ihmiset mieltävät epämoraaliseksi, ja minkä Raamattu tuntuu leimaavan epämoraaliseksi. Jos ihmisten moraalituntemukset ja Raamattu ovat kommunikaatioita jumalalta, niin kumpaa pitäisi kuunnella, jos ne vetävät eri suuntiin? Jos jumala myös pystyy kommunikoimaan suoraan ihmisille esimerkiksi omantunnon kautta, niin herää ehkä kysymys myös siitä, että mihin Raamattua edes tarvitaan. Sen sijaan, että elämänohjeet löytyisivät kirjasta, jota kaikilla ei ole mahdollisuutta lukea, vaikuttaisi ohjeiden siirto kaikille telepaattisesti reilummalta ja tehokkaammalta.
22 Niin tapahtui, että köyhä kuoli, ja enkelit veivät hänet Aabrahamin helmaan. Ja rikaskin kuoli, ja hänet haudattiin.
23 Ja kun hän nosti silmänsä tuonelassa, vaivoissa ollessaan, näki hän kaukana Aabrahamin ja Lasaruksen hänen helmassaan.
24 Ja hän huusi sanoen: 'Isä Aabraham, armahda minua ja lähetä Lasarus kastamaan sormensa pää veteen ja jäähdyttämään minun kieltäni, sillä minulla on kova tuska tässä liekissä!'
25 Mutta Aabraham sanoi: 'Poikani, muista, että sinä eläessäsi sait hyväsi, ja Lasarus samoin sai pahaa; mutta nyt hän täällä saa lohdutusta, sinä taas kärsit tuskaa.
26 Ja kaiken tämän lisäksi on meidän välillemme ja teidän vahvistettu suuri juopa, että ne, jotka tahtovat mennä täältä teidän luoksenne, eivät voisi, eivätkä ne, jotka siellä ovat, pääsisi yli meidän luoksemme.'
27 Hän sanoi: 'Niin minä siis rukoilen sinua, isä, että lähetät hänet isäni taloon
28 -sillä minulla on viisi veljeä-todistamaan heille, etteivät hekin joutuisi tähän vaivan paikkaan'.
29 Mutta Aabraham sanoi: 'Heillä on Mooses ja profeetat; kuulkoot niitä'.
30 Niin hän sanoi: 'Ei, isä Aabraham; vaan jos joku kuolleista menisi heidän tykönsä, niin he tekisivät parannuksen'.
31 Mutta Aabraham sanoi hänelle: 'Jos he eivät kuule Moosesta ja profeettoja, niin eivät he usko, vaikka joku kuolleistakin nousisi ylös'."
Kyse on Jeesuksen vertauksesta, joten Mooses ja profeetat ei viittaa eläviin ihmisiin vaan Vanhan testamentin kirjoituksiin ja perimätietoon.
Vierailija kirjoitti:
SK kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Raamattu on kristityn auktoriteetti. Sieltähän se kommunikaatio ja toiveet, ohjeet ja ennustukset löytyvät.
Jumala kommunikoi omantunnon ja synnintunnon kautta. Eli antaa meille jokaiselle mahdollisuuden kääntyä pahan sijasta hyvään, valheen sijasta todelliseen ja kestävää, ruman sijasta kohti kauneuden näkemistä. Juuri pahan ja hyvän välite jännite jokaisessa ihmisessä on sitä, mikä vaatii hyvän yhteisöllisyyden rakentamista ja vaalimista, jotta kykenisimme kollektiivisesti estämään massiivisen ja sokaisevan pahan nousua yhteisötasolla.
Raamattu kehottaa taistelemaan valhetta, eli pahaa vastaan itsessä ja toisissa, jälkimmäisen pahuutta välttämällä seuraa mutta myös auttamalla uhreja. Vallanhimo ilman rakkautta on pahuuden tyyppiesimerkki, häikäilemätön ahneus muiden kustannuksella myös. Raamattu ei kuitenkaan vaadi jokaiselle samaa tai saman verran kuten kommunismi tasapäistämisessään. Sen viisaus rakentuu ihmisen hyvän luonteen arvostamisen ympärille, ei hänen ulkoisiin meriitteihinsä tai näyttävyyteensä. Sellaisen luonteen, joka ei tarvitse hyvyydelleen yleisöä, päinvastoin karttaa huomiota.
Jumalan palveleminen rinnastuu yhteisön palvelemiseen eli yhteisön aidon hyvän edistämiseen.
Se, mikä ehkä tekee homouskysymyksestä niin kiistanalaisen on ehkä juuri tuo, että sitä ei synnin- tai omantunnon kautta mielletä epämoraaliseksi samalla tavalla kuin vaikka valehtelu tai varastelu yleensä mielletään.
Eli vaikuttaisi olevan ristiriita sen välillä, mitä ihmiset mieltävät epämoraaliseksi, ja minkä Raamattu tuntuu leimaavan epämoraaliseksi. Jos ihmisten moraalituntemukset ja Raamattu ovat kommunikaatioita jumalalta, niin kumpaa pitäisi kuunnella, jos ne vetävät eri suuntiin? Jos jumala myös pystyy kommunikoimaan suoraan ihmisille esimerkiksi omantunnon kautta, niin herää ehkä kysymys myös siitä, että mihin Raamattua edes tarvitaan. Sen sijaan, että elämänohjeet löytyisivät kirjasta, jota kaikilla ei ole mahdollisuutta lukea, vaikuttaisi ohjeiden siirto kaikille telepaattisesti reilummalta ja tehokkaammalta.
22 Niin tapahtui, että köyhä kuoli, ja enkelit veivät hänet Aabrahamin helmaan. Ja rikaskin kuoli, ja hänet haudattiin.
23 Ja kun hän nosti silmänsä tuonelassa, vaivoissa ollessaan, näki hän kaukana Aabrahamin ja Lasaruksen hänen helmassaan.
24 Ja hän huusi sanoen: 'Isä Aabraham, armahda minua ja lähetä Lasarus kastamaan sormensa pää veteen ja jäähdyttämään minun kieltäni, sillä minulla on kova tuska tässä liekissä!'
25 Mutta Aabraham sanoi: 'Poikani, muista, että sinä eläessäsi sait hyväsi, ja Lasarus samoin sai pahaa; mutta nyt hän täällä saa lohdutusta, sinä taas kärsit tuskaa.
26 Ja kaiken tämän lisäksi on meidän välillemme ja teidän vahvistettu suuri juopa, että ne, jotka tahtovat mennä täältä teidän luoksenne, eivät voisi, eivätkä ne, jotka siellä ovat, pääsisi yli meidän luoksemme.'
27 Hän sanoi: 'Niin minä siis rukoilen sinua, isä, että lähetät hänet isäni taloon
28 -sillä minulla on viisi veljeä-todistamaan heille, etteivät hekin joutuisi tähän vaivan paikkaan'.
29 Mutta Aabraham sanoi: 'Heillä on Mooses ja profeetat; kuulkoot niitä'.
30 Niin hän sanoi: 'Ei, isä Aabraham; vaan jos joku kuolleista menisi heidän tykönsä, niin he tekisivät parannuksen'.
31 Mutta Aabraham sanoi hänelle: 'Jos he eivät kuule Moosesta ja profeettoja, niin eivät he usko, vaikka joku kuolleistakin nousisi ylös'."Kyse on Jeesuksen vertauksesta, joten Mooses ja profeetat ei viittaa eläviin ihmisiin vaan Vanhan testamentin kirjoituksiin ja perimätietoon.
Voisitko selventää, että mitä asiaa halusit kommentoida? Mihin viestisi liittyy?
SK on aina virkistävää lukea.
Ihmisen moraali-ja omatunto on kuitenkin kulttuurisidonnainen. Vain Jumalan tahtoon yhdistynyt omatunto voi olla, ihmisen tekijän käyttöohjeena.
Luojan mukaan kaikki ihmiset ovat poikenneet pois ,eikä ole yhtäkään joka tekee sitä mikä on hyvää.
Kun siirtyy , valkeudenvaltakuntaan pimeydestä, saa totuuden hengen joka on Jumalasta.
Raamattu on niin rikas ja laaja opus ,että kiitollisena luetaan mitä mieltä ihmisen käyttöohjeet on.
Jumala sanoo että hän kutsuu muutaman kerran jokaista ihmistä luokseen ja on laittanut ihmiseen ymmärryksen alkuperästä.
Kun lähestyy Jumalaa ,hän lähestyy ihmistä.
Vierailija kirjoitti:
Kolmannessa Mooseksen kirjan 18. luvun jakeessa 22 ja 20. luvun jakeessa 13 sanotaan samaa sukupuolta olevien sukupuolisuhteita kauhistukseksi. Ensimmäisessä näistä lukee: "Älä makaa miehenpuolen kanssa, niinkuin naisen kanssa maataan; se on kauhistus." Teksti sanoo siis, että sukupuoliyhteys miehen kanssa on synti. Se on kauhistus. Lähtökohtana jakeessa on se, että sukupuoliyhteys tapahtuu miehen ja naisen välillä ja siitä poikkeaminen tuomitaan.
Ei Jumala puutu ihmisten sukupuolieleämään.
Johanneksen evankeliumin mukaan syntiä ei ole maailmassa.
Miten sukupuoliyhteys siis voisi olla synti, jos syntiä ei ole olemassa? Maailma on synnitön.
Joh. 1:29
"Katsokaa: Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin!"
Joh. 12:31-31
"Nyt tämä maailma on tuomiolla, nyt tämän maailman ruhtinas syöstään vallasta. Ja kun minut korotetaan maasta, minä vedän kaikki luokseni."
Joh. 9:39
"Minä olen tullut tähän maailmaan pannakseni toimeen tuomion: sokeat saavat näkönsä ja näkevistä tulee sokeita."
Joh. 9:41
"Jos olisitte sokeita, teitä ei syytettäisi synnistä, mutta te väitätte näkevänne, ja sen tähden synti pysyy teissä."
Joh. 16:9-11
"Synti on siinä, että ihmiset eivät usko minuun, vanhurskaus tulee julki siinä, että minä menen Isän luo ettekä te enää näe minua, ja tuomio on siinä, että tämän maailman ruhtinas on tuomittu."
Matt. 5:8
Autuaita puhdassydämiset: he saavat nähdä Jumalan.
Ilm. 22:14
Autuaita ne, jotka pesevät vaatteensa: he pääsevät syömään elämän puusta ja saavat mennä porteista sisälle kaupunkiin.
Luuk. 17:21
"Katsokaa: Jumalan valtakunta on teidän keskellänne."
Joh. 8:21,25
Puhuessaan taas kansalle Jeesus sanoi: "Minä menen pois. Silloin te etsitte minua mutta kuolette synteihinne. Minne minä menen, sinne ette te pääse." Juutalaiset kummastelivat: "Ei kai hän aio tappaa itseään, kun sanoo: 'Minne minä menen, sinne ette te pääse'?" Jeesus sanoi heille: "Te olette lähtöisin alhaalta, minä ylhäältä. Te kuulutte tähän maailmaan, mutta minä en tähän maailmaan kuulu. Siksi sanoin teille, että te kuolette synteihinne. Ellette usko, että minä olen se joka olen, te kuolette synteihinne." "Kuka sitten olet?" he kysyivät. Jeesus vastasi: "Miksi minä ollenkaan puhun teille?
Joh. 8:43
Miksi te ette ymmärrä minun puhettani? Siksi, että te ette siedä kuunnella, mitä minä sanon.
Joh. 8:46
Kuka teistä voi osoittaa, että minä olen tehnyt syntiä? Ja jos puhun totta, miksi ette usko minua?
Näkevä näkee maailmassa vain synnin, mutta ei Jumalaa, koska ei usko Jumalaan, mutta sokea näkee maailmassa vain Jumalan, koska ei usko syntiin.
Vastaus: Koska evlut kirkon oppi ei enää pitäydy mitä raamattu opettaa siksi.