Miksi kirkossa on sateenkaarimessuja?

Nämä sateenkaarisekopäät pilaavat seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien ihmisten maineen vaatimalla käsittämättömän paljon huomiota itselleen. Valtaosa meistä on ihan terveellä tunne-elämällä varustettuja, emmekä vaadi itsellemme mitään erityiskohtelua.

Vierailija kirjoitti:

Nämä sateenkaarisekopäät pilaavat seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien ihmisten maineen vaatimalla käsittämättömän paljon huomiota itselleen. Valtaosa meistä on ihan terveellä tunne-elämällä varustettuja, emmekä vaadi itsellemme mitään erityiskohtelua.

Aamen!

Vierailija kirjoitti:

SK kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

SK kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

SK kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

SK kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

SK kirjoitti:

Homoseksuaalisten suhteiden (piilo)syntisyyteen liittyen, jotkut ovat ehkä eri mieltä sen näkemyksen kanssa, että hyvä jumala saisi vapaasti päättää, mikä on moraalitonta.

Eli hyvä jumala ei saisi vaikka yhtenä päivänä ilmoittaa, että vastaantulijoiden hakkaaminen ja heidän merkkivaatteidensa ryöstäminen onkin hyvä asia, ja oikeastaan vaadittua taivaaseen pääsemiseksi. Vastakkaisen näkemyksen perusteella jumala siis saisi esimerkiksi vapaasti määrätä, että päivässä pitää vaikka rukoilla juuri tasan 5 kertaa, ja sitten asia olisi niin, että 5 päivittäisen rukouksen suorittaminen olisi moraalisesti vaadittua.

Hyvän jumalan antamien moraaliohjeiden pitäisi tämän näkemyksen mukaan olla yhteensopivia inhimillisen järkeilyn kanssa, mutta toisin kuin esimerkiksi tappamista tai väärän todistuksen antamista, ei homoseksuaalisuus ole ehkä niin intuitiivisesti tuomittavaa. Moraalisen järkeilyn vastaiset vaatimukset ehkä kyseenalaistavat jumalan hyvyyden, ja ylipäätänsä ehkä liikkeen yhteiskunnallisen hyväksyttävyyden.

Ihmisen ymmärrys on vajavainen ja synnin turmelema. Sitä paitsi onko tappaminenkaan kaikkien mielestä aina väärin? Moni on varmasti sitä mieltä, että esim. Hitlerin tappaminen oli suorastaan hyvä teko.

Ei tappaminen olekaan moraalisen järkeilyn tai intuition perusteella välttämättä aina väärin, mutta kehotus olla tappamatta tuntuu sopivan ihmisille paremmin ja tuntuvan vähemmän oudolta, kun kehoitus olla harrastamatta homoseksuaalisia suhteita. Ihmiset varmaankin pitävät tappamista melko yksimielisesti ainakin lähtökohtaisesti vääränä, kun taas homoseksuaalisuuteen suhtaudutaan varmaankin melko usein moraalisesti neutraalina asiana.

Ja tosiaan joissain uskonnoissa ollaan kai usein sitä mieltä, että ihmisjärjellä ei pystytä hahmottamaan asioiden eettisyyttä, vaan on vain kuunneltava, mitä jumala mistäkin asiasta sanoo. Mutta tämä ei kuitenkaan ole ihan universaali näkemys, ja jotkut ehkä olettaisivat, että hyvän jumalan kehoitusten tulisi sopia ihmisjärkeen ja -moraalitajuun.

Siitä ei ole kovin kauaa, kun homoseksuaalisuus luokiteltiin sairaudeksi. Ihmisen moraalitaju ei ole muuttumaton, vaan siihen mitä pidetään oikeana ja mitä vääränä vaikuttaa moni asia.

Ei niin, mikä vaikuttanee siihen, kuinka uskonnotkin saattavat muuttua ajan kanssa, niiden sopeutuessa ja vaikuttaessa moraaliseen ympäristöönsä. Olisi ehkä mahdollista kuvitella tulevaisuus, jossa jonkun uuden eettisen teorian myötä homokielteisyyttä ei pidettäisi laajalti ongelmallisena, mutta jossa kysyntää varkausmyönteisille messuille olisi, ja varkauden kieltämistä koskevien säännösten tulkinnasta olisi erimielisyyksiä.

Onneksi olen itse jättänyt luterilaisuuden taakseni jo vuosia sitten. Ortodoksisessa kirkossa on paljon turvallisempi olla, eikä sen oppia niin vaan muutetakaan vaikka papit ja rivijäsenet olisi kuinka naispappeuden tai homoliittojen kannalla.

Mielenkiinnosta tiedustelisin, että miten suhtautuisit siihen, jos jumala huomenna ilmoittaisi, että ajat ovat muuttuneet, ja että tästä lähtien ihmisten täytyy vaikka luovuttaa kaikki omaisuutensa kirkolle, ja että papeilla on oikeus vaatia ihan mitä tahansa palvelusta seurakuntiensa jäseniltä, eikä jäsenillä ole oikeutta kieltäytyä? Tai että väkivaltaisuus, valehteleminen ja ryöstely ei olisi enää paheksuttavaa, vaan jopa suotavaa?

Jos ihmisten moraalinen järkeily ei rajoita sitä, mitä jumala voi uskovaisilta odottaa, niin eikö jumala voi oikeutetusti vaatia ihmisiä tekemään mitä vain, ja ihan milloin vain?

Tuollainen sotii niin pahasti traditiota vastaan, etten osaa kuvitella, mikä saisi minut uskomaan sen todeksi.

Oletettavasti uskot jumalan pystyvän viestimään ihmisille luotettavasti jollakin keinolla, jos kerran uskot kristinuskon materiaalien kuvastavan jumalan tahtoa luotettavasti.

Niin uskon, mutta entä sitten? En osaa kuvitella tilannetta, jossa uskoisin Jumalan ilmoittavan yhtäkkiä jotain joka poikkeaa noin paljon aiemmasta ilmoituksesta ja kirkon opetuksesta.

Eli ilmeisesti suhtautuisit jumalan uuteen kommunikaation hyvin epäilevästi, vaikka toisaalta uskot jumalan pystyvän kommunikoimaan luotettavasti ihmiskunnan kanssa? Jos vaikka Raamatussa jumala kehottaisi haureuteen siveellisyyden sijaan, tai sanoisi juopottelun olevan hyvä vaihtoehto pidättyväiselle elämälle, olisitko skeptisempi kristinuskon suhteen, koska se ei ehkä vastaisi niin hyvin ennakkokäsityksiäsi siitä, mitä jonkin luojajumalan tulisi käskeä ihmiskuntaa tekemään?

Vierailija kirjoitti:

Homot transnainen ja transmies ja kaikki mikä ei tapahdu ainoastaan miehen ja naisen välillä on sairasta ja iljetys Jumalan silmissä

Iljetys on kaikki heteroseksuaalinen toiminta, josta syntyy vielä iljettävimpiä pentuja!

Raamattu on kristityn auktoriteetti. Sieltähän se kommunikaatio ja toiveet, ohjeet ja ennustukset löytyvät. 

Jumala kommunikoi omantunnon ja synnintunnon kautta. Eli antaa meille jokaiselle mahdollisuuden kääntyä pahan sijasta hyvään, valheen sijasta todelliseen ja kestävää, ruman sijasta kohti kauneuden näkemistä. Juuri pahan ja hyvän välite jännite jokaisessa ihmisessä on sitä, mikä vaatii hyvän yhteisöllisyyden rakentamista ja vaalimista, jotta kykenisimme kollektiivisesti estämään massiivisen ja sokaisevan pahan nousua yhteisötasolla.

Raamattu kehottaa taistelemaan valhetta, eli pahaa vastaan itsessä ja toisissa, jälkimmäisen pahuutta välttämällä seuraa mutta myös auttamalla uhreja. Vallanhimo ilman rakkautta on pahuuden tyyppiesimerkki, häikäilemätön ahneus muiden kustannuksella myös. Raamattu ei kuitenkaan vaadi jokaiselle samaa tai saman verran kuten kommunismi tasapäistämisessään. Sen viisaus rakentuu ihmisen hyvän luonteen arvostamisen ympärille, ei hänen ulkoisiin meriitteihinsä tai näyttävyyteensä. Sellaisen luonteen, joka ei tarvitse hyvyydelleen yleisöä, päinvastoin karttaa huomiota.

Jumalan palveleminen rinnastuu yhteisön palvelemiseen eli yhteisön aidon hyvän edistämiseen.

SK kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

SK kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

SK kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

SK kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

SK kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

SK kirjoitti:

Homoseksuaalisten suhteiden (piilo)syntisyyteen liittyen, jotkut ovat ehkä eri mieltä sen näkemyksen kanssa, että hyvä jumala saisi vapaasti päättää, mikä on moraalitonta.

Eli hyvä jumala ei saisi vaikka yhtenä päivänä ilmoittaa, että vastaantulijoiden hakkaaminen ja heidän merkkivaatteidensa ryöstäminen onkin hyvä asia, ja oikeastaan vaadittua taivaaseen pääsemiseksi. Vastakkaisen näkemyksen perusteella jumala siis saisi esimerkiksi vapaasti määrätä, että päivässä pitää vaikka rukoilla juuri tasan 5 kertaa, ja sitten asia olisi niin, että 5 päivittäisen rukouksen suorittaminen olisi moraalisesti vaadittua.

Hyvän jumalan antamien moraaliohjeiden pitäisi tämän näkemyksen mukaan olla yhteensopivia inhimillisen järkeilyn kanssa, mutta toisin kuin esimerkiksi tappamista tai väärän todistuksen antamista, ei homoseksuaalisuus ole ehkä niin intuitiivisesti tuomittavaa. Moraalisen järkeilyn vastaiset vaatimukset ehkä kyseenalaistavat jumalan hyvyyden, ja ylipäätänsä ehkä liikkeen yhteiskunnallisen hyväksyttävyyden.

Ihmisen ymmärrys on vajavainen ja synnin turmelema. Sitä paitsi onko tappaminenkaan kaikkien mielestä aina väärin? Moni on varmasti sitä mieltä, että esim. Hitlerin tappaminen oli suorastaan hyvä teko.

Ei tappaminen olekaan moraalisen järkeilyn tai intuition perusteella välttämättä aina väärin, mutta kehotus olla tappamatta tuntuu sopivan ihmisille paremmin ja tuntuvan vähemmän oudolta, kun kehoitus olla harrastamatta homoseksuaalisia suhteita. Ihmiset varmaankin pitävät tappamista melko yksimielisesti ainakin lähtökohtaisesti vääränä, kun taas homoseksuaalisuuteen suhtaudutaan varmaankin melko usein moraalisesti neutraalina asiana.

Ja tosiaan joissain uskonnoissa ollaan kai usein sitä mieltä, että ihmisjärjellä ei pystytä hahmottamaan asioiden eettisyyttä, vaan on vain kuunneltava, mitä jumala mistäkin asiasta sanoo. Mutta tämä ei kuitenkaan ole ihan universaali näkemys, ja jotkut ehkä olettaisivat, että hyvän jumalan kehoitusten tulisi sopia ihmisjärkeen ja -moraalitajuun.

Siitä ei ole kovin kauaa, kun homoseksuaalisuus luokiteltiin sairaudeksi. Ihmisen moraalitaju ei ole muuttumaton, vaan siihen mitä pidetään oikeana ja mitä vääränä vaikuttaa moni asia.

Ei niin, mikä vaikuttanee siihen, kuinka uskonnotkin saattavat muuttua ajan kanssa, niiden sopeutuessa ja vaikuttaessa moraaliseen ympäristöönsä. Olisi ehkä mahdollista kuvitella tulevaisuus, jossa jonkun uuden eettisen teorian myötä homokielteisyyttä ei pidettäisi laajalti ongelmallisena, mutta jossa kysyntää varkausmyönteisille messuille olisi, ja varkauden kieltämistä koskevien säännösten tulkinnasta olisi erimielisyyksiä.

Onneksi olen itse jättänyt luterilaisuuden taakseni jo vuosia sitten. Ortodoksisessa kirkossa on paljon turvallisempi olla, eikä sen oppia niin vaan muutetakaan vaikka papit ja rivijäsenet olisi kuinka naispappeuden tai homoliittojen kannalla.

Mielenkiinnosta tiedustelisin, että miten suhtautuisit siihen, jos jumala huomenna ilmoittaisi, että ajat ovat muuttuneet, ja että tästä lähtien ihmisten täytyy vaikka luovuttaa kaikki omaisuutensa kirkolle, ja että papeilla on oikeus vaatia ihan mitä tahansa palvelusta seurakuntiensa jäseniltä, eikä jäsenillä ole oikeutta kieltäytyä? Tai että väkivaltaisuus, valehteleminen ja ryöstely ei olisi enää paheksuttavaa, vaan jopa suotavaa?

Jos ihmisten moraalinen järkeily ei rajoita sitä, mitä jumala voi uskovaisilta odottaa, niin eikö jumala voi oikeutetusti vaatia ihmisiä tekemään mitä vain, ja ihan milloin vain?

Tuollainen sotii niin pahasti traditiota vastaan, etten osaa kuvitella, mikä saisi minut uskomaan sen todeksi.

Oletettavasti uskot jumalan pystyvän viestimään ihmisille luotettavasti jollakin keinolla, jos kerran uskot kristinuskon materiaalien kuvastavan jumalan tahtoa luotettavasti.

Niin uskon, mutta entä sitten? En osaa kuvitella tilannetta, jossa uskoisin Jumalan ilmoittavan yhtäkkiä jotain joka poikkeaa noin paljon aiemmasta ilmoituksesta ja kirkon opetuksesta.

Eli ilmeisesti suhtautuisit jumalan uuteen kommunikaation hyvin epäilevästi, vaikka toisaalta uskot jumalan pystyvän kommunikoimaan luotettavasti ihmiskunnan kanssa? Jos vaikka Raamatussa jumala kehottaisi haureuteen siveellisyyden sijaan, tai sanoisi juopottelun olevan hyvä vaihtoehto pidättyväiselle elämälle, olisitko skeptisempi kristinuskon suhteen, koska se ei ehkä vastaisi niin hyvin ennakkokäsityksiäsi siitä, mitä jonkin luojajumalan tulisi käskeä ihmiskuntaa tekemään?

Kannattasi nyt ymmärtää,  että Jumala ei muutu eikä tee mitään vastoin Raamatun sanaa.

+

Raamattua voi tulkita niin monin tavoin. On kontekstuaalinen tulkinta joka huomioi mm. ajan piirteet ja kulttuurin merkityksen jne. Ja on tekstuaalinen tulkinta joka ottaa jokaisen sanan kirjaimellisesti ja vaatii sanan tarkkaa noudattamista. Sitten on monen monta välimuotoa.

Tässä tekstissä on hyvin kerrottu aiheesta:

https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/luterilainen-kirkko-ei-piiloudu-raama…

SK kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

SK kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

SK kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

SK kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

SK kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

SK kirjoitti:

Homoseksuaalisten suhteiden (piilo)syntisyyteen liittyen, jotkut ovat ehkä eri mieltä sen näkemyksen kanssa, että hyvä jumala saisi vapaasti päättää, mikä on moraalitonta.

Eli hyvä jumala ei saisi vaikka yhtenä päivänä ilmoittaa, että vastaantulijoiden hakkaaminen ja heidän merkkivaatteidensa ryöstäminen onkin hyvä asia, ja oikeastaan vaadittua taivaaseen pääsemiseksi. Vastakkaisen näkemyksen perusteella jumala siis saisi esimerkiksi vapaasti määrätä, että päivässä pitää vaikka rukoilla juuri tasan 5 kertaa, ja sitten asia olisi niin, että 5 päivittäisen rukouksen suorittaminen olisi moraalisesti vaadittua.

Hyvän jumalan antamien moraaliohjeiden pitäisi tämän näkemyksen mukaan olla yhteensopivia inhimillisen järkeilyn kanssa, mutta toisin kuin esimerkiksi tappamista tai väärän todistuksen antamista, ei homoseksuaalisuus ole ehkä niin intuitiivisesti tuomittavaa. Moraalisen järkeilyn vastaiset vaatimukset ehkä kyseenalaistavat jumalan hyvyyden, ja ylipäätänsä ehkä liikkeen yhteiskunnallisen hyväksyttävyyden.

Ihmisen ymmärrys on vajavainen ja synnin turmelema. Sitä paitsi onko tappaminenkaan kaikkien mielestä aina väärin? Moni on varmasti sitä mieltä, että esim. Hitlerin tappaminen oli suorastaan hyvä teko.

Ei tappaminen olekaan moraalisen järkeilyn tai intuition perusteella välttämättä aina väärin, mutta kehotus olla tappamatta tuntuu sopivan ihmisille paremmin ja tuntuvan vähemmän oudolta, kun kehoitus olla harrastamatta homoseksuaalisia suhteita. Ihmiset varmaankin pitävät tappamista melko yksimielisesti ainakin lähtökohtaisesti vääränä, kun taas homoseksuaalisuuteen suhtaudutaan varmaankin melko usein moraalisesti neutraalina asiana.

Ja tosiaan joissain uskonnoissa ollaan kai usein sitä mieltä, että ihmisjärjellä ei pystytä hahmottamaan asioiden eettisyyttä, vaan on vain kuunneltava, mitä jumala mistäkin asiasta sanoo. Mutta tämä ei kuitenkaan ole ihan universaali näkemys, ja jotkut ehkä olettaisivat, että hyvän jumalan kehoitusten tulisi sopia ihmisjärkeen ja -moraalitajuun.

Siitä ei ole kovin kauaa, kun homoseksuaalisuus luokiteltiin sairaudeksi. Ihmisen moraalitaju ei ole muuttumaton, vaan siihen mitä pidetään oikeana ja mitä vääränä vaikuttaa moni asia.

Ei niin, mikä vaikuttanee siihen, kuinka uskonnotkin saattavat muuttua ajan kanssa, niiden sopeutuessa ja vaikuttaessa moraaliseen ympäristöönsä. Olisi ehkä mahdollista kuvitella tulevaisuus, jossa jonkun uuden eettisen teorian myötä homokielteisyyttä ei pidettäisi laajalti ongelmallisena, mutta jossa kysyntää varkausmyönteisille messuille olisi, ja varkauden kieltämistä koskevien säännösten tulkinnasta olisi erimielisyyksiä.

Onneksi olen itse jättänyt luterilaisuuden taakseni jo vuosia sitten. Ortodoksisessa kirkossa on paljon turvallisempi olla, eikä sen oppia niin vaan muutetakaan vaikka papit ja rivijäsenet olisi kuinka naispappeuden tai homoliittojen kannalla.

Mielenkiinnosta tiedustelisin, että miten suhtautuisit siihen, jos jumala huomenna ilmoittaisi, että ajat ovat muuttuneet, ja että tästä lähtien ihmisten täytyy vaikka luovuttaa kaikki omaisuutensa kirkolle, ja että papeilla on oikeus vaatia ihan mitä tahansa palvelusta seurakuntiensa jäseniltä, eikä jäsenillä ole oikeutta kieltäytyä? Tai että väkivaltaisuus, valehteleminen ja ryöstely ei olisi enää paheksuttavaa, vaan jopa suotavaa?

Jos ihmisten moraalinen järkeily ei rajoita sitä, mitä jumala voi uskovaisilta odottaa, niin eikö jumala voi oikeutetusti vaatia ihmisiä tekemään mitä vain, ja ihan milloin vain?

Tuollainen sotii niin pahasti traditiota vastaan, etten osaa kuvitella, mikä saisi minut uskomaan sen todeksi.

Oletettavasti uskot jumalan pystyvän viestimään ihmisille luotettavasti jollakin keinolla, jos kerran uskot kristinuskon materiaalien kuvastavan jumalan tahtoa luotettavasti.

Niin uskon, mutta entä sitten? En osaa kuvitella tilannetta, jossa uskoisin Jumalan ilmoittavan yhtäkkiä jotain joka poikkeaa noin paljon aiemmasta ilmoituksesta ja kirkon opetuksesta.

Eli ilmeisesti suhtautuisit jumalan uuteen kommunikaation hyvin epäilevästi, vaikka toisaalta uskot jumalan pystyvän kommunikoimaan luotettavasti ihmiskunnan kanssa? Jos vaikka Raamatussa jumala kehottaisi haureuteen siveellisyyden sijaan, tai sanoisi juopottelun olevan hyvä vaihtoehto pidättyväiselle elämälle, olisitko skeptisempi kristinuskon suhteen, koska se ei ehkä vastaisi niin hyvin ennakkokäsityksiäsi siitä, mitä jonkin luojajumalan tulisi käskeä ihmiskuntaa tekemään?

Kysymyksiisi on täysin mahdoton vastata noin puutteellisin tiedoin siitä, millaisista muutoksista tarkalleen ottaen olisi kyse. Tunnut myös antavan Raamatulle sellaisen aseman, jota sillä ei ortodoksisessa uskossa ole.

Raamattu ei anna vastausta kaikkeen, se on hengellinen kirja ja sieltä löytyy monenlaisia hyviä elämänohjeita. Mutta tärkein lienee se että meidän syntimme on sovittu ja sen myötä saamme iankaikkisen elämän eli saamme elää lähellä Herraa. Jo tässä elämässä. Kuka elää lähellä Häntä, osaa rakastaa, ei tuomita ja osoitella sormella heikompia.

On se jännää, miten heterous on Pyhää, Normaalia ja Oikein, kun taas ei-heterous on Ideologia. No, juuri nämä kommentit todistavat sateenkaarimessun tarpeesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jjumalan luomia se on sateenkaariväkikin, oletteko sitä ajatelleet?

Kait hekin saavat siinä uskoa tai veisata virsiä kuin ahdasmielinen heterokin.

Totta kai he saavat uskoa ja käydä kirkossa siinä missä muutkin. Senkin takia ihmettelen, miksi heitä varten tarvitaan omia messuja. Mikseivät he käy samoissa messuissa kuin muutkin? En ole kuullut, että kirkon ovella kysyttäisiin kenenkään sukupuolista suuntautumista tai homoksi tunnettua ihmistä ruvettaisiin osoittelemaan sormella ja lyömään Raamatulla päähän jumalanpalveluksen yhteydessä.

Jos ne heistä hyvältä tuntuu niin mikäs ongelma siinä on?

Messujen tarkoituksena on koota seurakunta yhteen eikä erotella sateenkaariväkeä omaan poteroonsa.

Olen pitkälti samoilla linjoilla. Ymmärrän kuitenkin esim. nuorille suunnatut messut, koska ne poikkeaa sisällöltäänkin tavallisista messuista: Musa on nuorten makuun, säestyksestä vastaa ehkä jopa nuorten oma bändi, nuoret osallistuu messun toteuttamiseen monin muinkin tavoin ja saarnakin on erityisesti nuoria varten valmisteltu. Samalla tavalla esim. kehitysvammaisille voi olla omia messujaan, joissa tähdätään siihen, että ymmärryskyvyltään vajavaiset ihmiset saavat messusta enemmän irti.

Sateenkaarimessuissa on kyse ideologiaan perustuvasta jaosta ihmisten välillä. Mielestäni kirkon ei pitäisi järjestää omia messujaan minkään ideologian kannattajille vaan pyrkiä ennemmin siihen, että eri tavoin ajattelevat ihmiset voivat kokoontua yhdessä yhteiseen jumalanpalvelukseen.

Seksuaalinen identiteetti taitaa olla tuntematon käsite. Ei homouskaan ole vain jotain yksittäistä mitä tehdään tai ollaan tekemättä, vaan kiinteä osa ihmisen identiteettiä. Anteeksi, että olen olemassa?

T. Homo

Vierailija kirjoitti:

Tässä piispa Mari Leppäsen ajatuksia sateenkaarimessuista: https://www.seurakuntalainen.fi/uutiset/piispa-mari-leppanen-hyvaksyy-s…

Leppänen kertoo hyväksyvänsä sateenkaarimessut, koska "Niin kauan kuin vähemmistöön kuuluvat eivät voi kokea, että tavalliseen jumalanpalvelukseen tuleminen on turvallista, tarvitsemme erityismessuja. Tietenkään ideaalimaailmassa näin ei olisi."

Leppäseltä kysyttiin, mistä vähemmistöjen kokema turvattomuuden tunne kumpuaa: "Opetuksesta. Voinko kokea, että kuulun tähän ja että saan olla täällä omana itsenäni, eikä minun tarvitse jännittää sitä, tulenko hyväksytyksi sellaisena kuin olen, Mari Leppänen vastaa."

Viittaako Leppänen opetuksella siihen, että joku pappi saattaa saarnassaan sanoa homoseksiä synniksi? Eihän se tarkoita, että homoja ei hyväksyttäisi eivätkä he kuuluisi joukkoon. Kirkossa puhutaan monista muistakin synneistä, joista osan jokainen varmasti tunnistaa itsessään. Ehtoollista edeltää koko seurakunnan yhteinen synnintunnustus, jossa jokainen tunnustaa tehneensä syntiä. Homoilla ei ole mitään syytä kokea turvattomuutta tai ulkopuolisuutta kirkossa, koska he ovat siellä muiden syntisten joukossa.

Vierailija kirjoitti:

On se jännää, miten heterous on Pyhää, Normaalia ja Oikein, kun taas ei-heterous on Ideologia. No, juuri nämä kommentit todistavat sateenkaarimessun tarpeesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jjumalan luomia se on sateenkaariväkikin, oletteko sitä ajatelleet?

Kait hekin saavat siinä uskoa tai veisata virsiä kuin ahdasmielinen heterokin.

Totta kai he saavat uskoa ja käydä kirkossa siinä missä muutkin. Senkin takia ihmettelen, miksi heitä varten tarvitaan omia messuja. Mikseivät he käy samoissa messuissa kuin muutkin? En ole kuullut, että kirkon ovella kysyttäisiin kenenkään sukupuolista suuntautumista tai homoksi tunnettua ihmistä ruvettaisiin osoittelemaan sormella ja lyömään Raamatulla päähän jumalanpalveluksen yhteydessä.

Jos ne heistä hyvältä tuntuu niin mikäs ongelma siinä on?

Messujen tarkoituksena on koota seurakunta yhteen eikä erotella sateenkaariväkeä omaan poteroonsa.

Olen pitkälti samoilla linjoilla. Ymmärrän kuitenkin esim. nuorille suunnatut messut, koska ne poikkeaa sisällöltäänkin tavallisista messuista: Musa on nuorten makuun, säestyksestä vastaa ehkä jopa nuorten oma bändi, nuoret osallistuu messun toteuttamiseen monin muinkin tavoin ja saarnakin on erityisesti nuoria varten valmisteltu. Samalla tavalla esim. kehitysvammaisille voi olla omia messujaan, joissa tähdätään siihen, että ymmärryskyvyltään vajavaiset ihmiset saavat messusta enemmän irti.

Sateenkaarimessuissa on kyse ideologiaan perustuvasta jaosta ihmisten välillä. Mielestäni kirkon ei pitäisi järjestää omia messujaan minkään ideologian kannattajille vaan pyrkiä ennemmin siihen, että eri tavoin ajattelevat ihmiset voivat kokoontua yhdessä yhteiseen jumalanpalvelukseen.

Tässä ei olekkaan kysymys ihmisten mielipiteestä. Koko uskossa ei ole.

Vierailija kirjoitti:

On se jännää, miten heterous on Pyhää, Normaalia ja Oikein, kun taas ei-heterous on Ideologia. No, juuri nämä kommentit todistavat sateenkaarimessun tarpeesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jjumalan luomia se on sateenkaariväkikin, oletteko sitä ajatelleet?

Kait hekin saavat siinä uskoa tai veisata virsiä kuin ahdasmielinen heterokin.

Totta kai he saavat uskoa ja käydä kirkossa siinä missä muutkin. Senkin takia ihmettelen, miksi heitä varten tarvitaan omia messuja. Mikseivät he käy samoissa messuissa kuin muutkin? En ole kuullut, että kirkon ovella kysyttäisiin kenenkään sukupuolista suuntautumista tai homoksi tunnettua ihmistä ruvettaisiin osoittelemaan sormella ja lyömään Raamatulla päähän jumalanpalveluksen yhteydessä.

Jos ne heistä hyvältä tuntuu niin mikäs ongelma siinä on?

Messujen tarkoituksena on koota seurakunta yhteen eikä erotella sateenkaariväkeä omaan poteroonsa.

Olen pitkälti samoilla linjoilla. Ymmärrän kuitenkin esim. nuorille suunnatut messut, koska ne poikkeaa sisällöltäänkin tavallisista messuista: Musa on nuorten makuun, säestyksestä vastaa ehkä jopa nuorten oma bändi, nuoret osallistuu messun toteuttamiseen monin muinkin tavoin ja saarnakin on erityisesti nuoria varten valmisteltu. Samalla tavalla esim. kehitysvammaisille voi olla omia messujaan, joissa tähdätään siihen, että ymmärryskyvyltään vajavaiset ihmiset saavat messusta enemmän irti.

Sateenkaarimessuissa on kyse ideologiaan perustuvasta jaosta ihmisten välillä. Mielestäni kirkon ei pitäisi järjestää omia messujaan minkään ideologian kannattajille vaan pyrkiä ennemmin siihen, että eri tavoin ajattelevat ihmiset voivat kokoontua yhdessä yhteiseen jumalanpalvelukseen.

Homoseksuaalisuus ei tietenkään ole ideologia, mutta sateenkaarimessuissa on kyse paljon syvemmistä(kin) asioista kuin siitä, että toivotetaan homoseksuaalit tervetulleiksi messuun. Sateenkaarimessut edustaa sellaista ideologiaa, jossa mm. parisuhteen/avioliiton osapuolten sukupuolilla ole mitään väliä, sukupuolia on ties kuinka monta ja ihmisen oma kokemus sukupuolestaan menee biologian edelle.

Sori, minulla ei ole omaa pihaa, kun asun kerrostalossa. Siksi en voi kuolla omalle pihalleni, vaikka miten haluaisin.

Joo, ymmärrän toki, että oli typo, mutta oli pakko 🤣

T. Homo

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näin homona kummastelen kirkon toimintaa. Kerran luin kirkko-lehteä, jossa puhuttiin transsukupuolisista hyväksyvään sävyyn. Toisaalta transsukupuolisuus on asia, joka hyväksytään helpommin, kuin homous. Se, kun käännyttää parhaassa tapauksessa homon heteroksi.

Syntiä on kaikki mikä erottaa Jumalasta.

Eli me kaikki. Jokainen ihminen. Syntinen. Kadotuksen lapsi. Mikään mitä teemme tai jätämme tekemättä ei kelpaa Jumalalle. Olemme auttamattomasti erotettuja Jumalasta.

Herättääkö ajatuksia?

Kaikki me ihmiset olemme läpeensä synnin turmelemiaja Jumalalle kelpaamattomia, ellemme ota vastaan Jeesuksen armoa sovitustyön muodossa.

Toki sitä armoa ei katsota vastaanotetuksi, jos emme samalla halua tehdä parannusta ja alkaa hyljätä syntejä kyky emme mukaan.

Se joka ei suostu hylkäämään syntejä, ei ole Jeesukselle otollinen. Se ihminen joka ei suostu kantamaan omaa ristiään ja joka ei suostu kuolemaan omalle pihalleen, ei ole Jeesukselle otollinen.

/eri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On se jännää, miten heterous on Pyhää, Normaalia ja Oikein, kun taas ei-heterous on Ideologia. No, juuri nämä kommentit todistavat sateenkaarimessun tarpeesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jjumalan luomia se on sateenkaariväkikin, oletteko sitä ajatelleet?

Kait hekin saavat siinä uskoa tai veisata virsiä kuin ahdasmielinen heterokin.

Totta kai he saavat uskoa ja käydä kirkossa siinä missä muutkin. Senkin takia ihmettelen, miksi heitä varten tarvitaan omia messuja. Mikseivät he käy samoissa messuissa kuin muutkin? En ole kuullut, että kirkon ovella kysyttäisiin kenenkään sukupuolista suuntautumista tai homoksi tunnettua ihmistä ruvettaisiin osoittelemaan sormella ja lyömään Raamatulla päähän jumalanpalveluksen yhteydessä.

Jos ne heistä hyvältä tuntuu niin mikäs ongelma siinä on?

Messujen tarkoituksena on koota seurakunta yhteen eikä erotella sateenkaariväkeä omaan poteroonsa.

Olen pitkälti samoilla linjoilla. Ymmärrän kuitenkin esim. nuorille suunnatut messut, koska ne poikkeaa sisällöltäänkin tavallisista messuista: Musa on nuorten makuun, säestyksestä vastaa ehkä jopa nuorten oma bändi, nuoret osallistuu messun toteuttamiseen monin muinkin tavoin ja saarnakin on erityisesti nuoria varten valmisteltu. Samalla tavalla esim. kehitysvammaisille voi olla omia messujaan, joissa tähdätään siihen, että ymmärryskyvyltään vajavaiset ihmiset saavat messusta enemmän irti.

Sateenkaarimessuissa on kyse ideologiaan perustuvasta jaosta ihmisten välillä. Mielestäni kirkon ei pitäisi järjestää omia messujaan minkään ideologian kannattajille vaan pyrkiä ennemmin siihen, että eri tavoin ajattelevat ihmiset voivat kokoontua yhdessä yhteiseen jumalanpalvelukseen.

Homoseksuaalisuus ei tietenkään ole ideologia, mutta sateenkaarimessuissa on kyse paljon syvemmistä(kin) asioista kuin siitä, että toivotetaan homoseksuaalit tervetulleiksi messuun. Sateenkaarimessut edustaa sellaista ideologiaa, jossa mm. parisuhteen/avioliiton osapuolten sukupuolilla ole mitään väliä, sukupuolia on ties kuinka monta ja ihmisen oma kokemus sukupuolestaan menee biologian edelle.

Miten ihmisen oma kokemus olisi jotenkin ei-biologinen tai "luonnoton" asia? Ihminen on paljon monimutkaisempi, kuin sillä on joko miehen tai naisen keho ja se olisi ainoa millä merkitystä. Sukupuolilla ei ole mitään väliä rakkaudessa, koska ihmiset on erilaisia. Eihän se ole rakkautta pakottaa kaikki olemaan samanlaisia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On se jännää, miten heterous on Pyhää, Normaalia ja Oikein, kun taas ei-heterous on Ideologia. No, juuri nämä kommentit todistavat sateenkaarimessun tarpeesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jjumalan luomia se on sateenkaariväkikin, oletteko sitä ajatelleet?

Kait hekin saavat siinä uskoa tai veisata virsiä kuin ahdasmielinen heterokin.

Totta kai he saavat uskoa ja käydä kirkossa siinä missä muutkin. Senkin takia ihmettelen, miksi heitä varten tarvitaan omia messuja. Mikseivät he käy samoissa messuissa kuin muutkin? En ole kuullut, että kirkon ovella kysyttäisiin kenenkään sukupuolista suuntautumista tai homoksi tunnettua ihmistä ruvettaisiin osoittelemaan sormella ja lyömään Raamatulla päähän jumalanpalveluksen yhteydessä.

Jos ne heistä hyvältä tuntuu niin mikäs ongelma siinä on?

Messujen tarkoituksena on koota seurakunta yhteen eikä erotella sateenkaariväkeä omaan poteroonsa.

Olen pitkälti samoilla linjoilla. Ymmärrän kuitenkin esim. nuorille suunnatut messut, koska ne poikkeaa sisällöltäänkin tavallisista messuista: Musa on nuorten makuun, säestyksestä vastaa ehkä jopa nuorten oma bändi, nuoret osallistuu messun toteuttamiseen monin muinkin tavoin ja saarnakin on erityisesti nuoria varten valmisteltu. Samalla tavalla esim. kehitysvammaisille voi olla omia messujaan, joissa tähdätään siihen, että ymmärryskyvyltään vajavaiset ihmiset saavat messusta enemmän irti.

Sateenkaarimessuissa on kyse ideologiaan perustuvasta jaosta ihmisten välillä. Mielestäni kirkon ei pitäisi järjestää omia messujaan minkään ideologian kannattajille vaan pyrkiä ennemmin siihen, että eri tavoin ajattelevat ihmiset voivat kokoontua yhdessä yhteiseen jumalanpalvelukseen.

Homoseksuaalisuus ei tietenkään ole ideologia, mutta sateenkaarimessuissa on kyse paljon syvemmistä(kin) asioista kuin siitä, että toivotetaan homoseksuaalit tervetulleiksi messuun. Sateenkaarimessut edustaa sellaista ideologiaa, jossa mm. parisuhteen/avioliiton osapuolten sukupuolilla ole mitään väliä, sukupuolia on ties kuinka monta ja ihmisen oma kokemus sukupuolestaan menee biologian edelle.

Miten ihmisen oma kokemus olisi jotenkin ei-biologinen tai "luonnoton" asia? Ihminen on paljon monimutkaisempi, kuin sillä on joko miehen tai naisen keho ja se olisi ainoa millä merkitystä. Sukupuolilla ei ole mitään väliä rakkaudessa, koska ihmiset on erilaisia. Eihän se ole rakkautta pakottaa kaikki olemaan samanlaisia.

Ei olekkaan tv traktori.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On se jännää, miten heterous on Pyhää, Normaalia ja Oikein, kun taas ei-heterous on Ideologia. No, juuri nämä kommentit todistavat sateenkaarimessun tarpeesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jjumalan luomia se on sateenkaariväkikin, oletteko sitä ajatelleet?

Kait hekin saavat siinä uskoa tai veisata virsiä kuin ahdasmielinen heterokin.

Totta kai he saavat uskoa ja käydä kirkossa siinä missä muutkin. Senkin takia ihmettelen, miksi heitä varten tarvitaan omia messuja. Mikseivät he käy samoissa messuissa kuin muutkin? En ole kuullut, että kirkon ovella kysyttäisiin kenenkään sukupuolista suuntautumista tai homoksi tunnettua ihmistä ruvettaisiin osoittelemaan sormella ja lyömään Raamatulla päähän jumalanpalveluksen yhteydessä.

Jos ne heistä hyvältä tuntuu niin mikäs ongelma siinä on?

Messujen tarkoituksena on koota seurakunta yhteen eikä erotella sateenkaariväkeä omaan poteroonsa.

Olen pitkälti samoilla linjoilla. Ymmärrän kuitenkin esim. nuorille suunnatut messut, koska ne poikkeaa sisällöltäänkin tavallisista messuista: Musa on nuorten makuun, säestyksestä vastaa ehkä jopa nuorten oma bändi, nuoret osallistuu messun toteuttamiseen monin muinkin tavoin ja saarnakin on erityisesti nuoria varten valmisteltu. Samalla tavalla esim. kehitysvammaisille voi olla omia messujaan, joissa tähdätään siihen, että ymmärryskyvyltään vajavaiset ihmiset saavat messusta enemmän irti.

Sateenkaarimessuissa on kyse ideologiaan perustuvasta jaosta ihmisten välillä. Mielestäni kirkon ei pitäisi järjestää omia messujaan minkään ideologian kannattajille vaan pyrkiä ennemmin siihen, että eri tavoin ajattelevat ihmiset voivat kokoontua yhdessä yhteiseen jumalanpalvelukseen.

Homoseksuaalisuus ei tietenkään ole ideologia, mutta sateenkaarimessuissa on kyse paljon syvemmistä(kin) asioista kuin siitä, että toivotetaan homoseksuaalit tervetulleiksi messuun. Sateenkaarimessut edustaa sellaista ideologiaa, jossa mm. parisuhteen/avioliiton osapuolten sukupuolilla ole mitään väliä, sukupuolia on ties kuinka monta ja ihmisen oma kokemus sukupuolestaan menee biologian edelle.

Miten ihmisen oma kokemus olisi jotenkin ei-biologinen tai "luonnoton" asia? Ihminen on paljon monimutkaisempi, kuin sillä on joko miehen tai naisen keho ja se olisi ainoa millä merkitystä. Sukupuolilla ei ole mitään väliä rakkaudessa, koska ihmiset on erilaisia. Eihän se ole rakkautta pakottaa kaikki olemaan samanlaisia.

Uskontoa ei voi sivuuttaa, kun puhutaan kirkon toiminnasta. Jos homoseksi on syntiä, se ei muutu sillä sallituksi, jos sen kieltämiselle ei löydy perusteita uskonnon ulkopuolelta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On se jännää, miten heterous on Pyhää, Normaalia ja Oikein, kun taas ei-heterous on Ideologia. No, juuri nämä kommentit todistavat sateenkaarimessun tarpeesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jjumalan luomia se on sateenkaariväkikin, oletteko sitä ajatelleet?

Kait hekin saavat siinä uskoa tai veisata virsiä kuin ahdasmielinen heterokin.

Totta kai he saavat uskoa ja käydä kirkossa siinä missä muutkin. Senkin takia ihmettelen, miksi heitä varten tarvitaan omia messuja. Mikseivät he käy samoissa messuissa kuin muutkin? En ole kuullut, että kirkon ovella kysyttäisiin kenenkään sukupuolista suuntautumista tai homoksi tunnettua ihmistä ruvettaisiin osoittelemaan sormella ja lyömään Raamatulla päähän jumalanpalveluksen yhteydessä.

Jos ne heistä hyvältä tuntuu niin mikäs ongelma siinä on?

Messujen tarkoituksena on koota seurakunta yhteen eikä erotella sateenkaariväkeä omaan poteroonsa.

Olen pitkälti samoilla linjoilla. Ymmärrän kuitenkin esim. nuorille suunnatut messut, koska ne poikkeaa sisällöltäänkin tavallisista messuista: Musa on nuorten makuun, säestyksestä vastaa ehkä jopa nuorten oma bändi, nuoret osallistuu messun toteuttamiseen monin muinkin tavoin ja saarnakin on erityisesti nuoria varten valmisteltu. Samalla tavalla esim. kehitysvammaisille voi olla omia messujaan, joissa tähdätään siihen, että ymmärryskyvyltään vajavaiset ihmiset saavat messusta enemmän irti.

Sateenkaarimessuissa on kyse ideologiaan perustuvasta jaosta ihmisten välillä. Mielestäni kirkon ei pitäisi järjestää omia messujaan minkään ideologian kannattajille vaan pyrkiä ennemmin siihen, että eri tavoin ajattelevat ihmiset voivat kokoontua yhdessä yhteiseen jumalanpalvelukseen.

Homoseksuaalisuus ei tietenkään ole ideologia, mutta sateenkaarimessuissa on kyse paljon syvemmistä(kin) asioista kuin siitä, että toivotetaan homoseksuaalit tervetulleiksi messuun. Sateenkaarimessut edustaa sellaista ideologiaa, jossa mm. parisuhteen/avioliiton osapuolten sukupuolilla ole mitään väliä, sukupuolia on ties kuinka monta ja ihmisen oma kokemus sukupuolestaan menee biologian edelle.

Miten ihmisen oma kokemus olisi jotenkin ei-biologinen tai "luonnoton" asia? Ihminen on paljon monimutkaisempi, kuin sillä on joko miehen tai naisen keho ja se olisi ainoa millä merkitystä. Sukupuolilla ei ole mitään väliä rakkaudessa, koska ihmiset on erilaisia. Eihän se ole rakkautta pakottaa kaikki olemaan samanlaisia.

Uskontoa ei voi sivuuttaa, kun puhutaan kirkon toiminnasta. Jos homoseksi on syntiä, se ei muutu sillä sallituksi, jos sen kieltämiselle ei löydy perusteita uskonnon ulkopuolelta.

Homoseksistä tai homosuhteesta on homolle hyötyä, joten sairasta olisi kieltää se jonkun satukirjan pohjalta. Enemmän haittaa syntyy oman biologisen seksuaalisuuden kieltämisellä. Ei heterotkaan harrasta homoseksiä tai ole homosuhteissa, niin miksi se päinvastoinkaan olisi ok?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On se jännää, miten heterous on Pyhää, Normaalia ja Oikein, kun taas ei-heterous on Ideologia. No, juuri nämä kommentit todistavat sateenkaarimessun tarpeesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jjumalan luomia se on sateenkaariväkikin, oletteko sitä ajatelleet?

Kait hekin saavat siinä uskoa tai veisata virsiä kuin ahdasmielinen heterokin.

Totta kai he saavat uskoa ja käydä kirkossa siinä missä muutkin. Senkin takia ihmettelen, miksi heitä varten tarvitaan omia messuja. Mikseivät he käy samoissa messuissa kuin muutkin? En ole kuullut, että kirkon ovella kysyttäisiin kenenkään sukupuolista suuntautumista tai homoksi tunnettua ihmistä ruvettaisiin osoittelemaan sormella ja lyömään Raamatulla päähän jumalanpalveluksen yhteydessä.

Jos ne heistä hyvältä tuntuu niin mikäs ongelma siinä on?

Messujen tarkoituksena on koota seurakunta yhteen eikä erotella sateenkaariväkeä omaan poteroonsa.

Olen pitkälti samoilla linjoilla. Ymmärrän kuitenkin esim. nuorille suunnatut messut, koska ne poikkeaa sisällöltäänkin tavallisista messuista: Musa on nuorten makuun, säestyksestä vastaa ehkä jopa nuorten oma bändi, nuoret osallistuu messun toteuttamiseen monin muinkin tavoin ja saarnakin on erityisesti nuoria varten valmisteltu. Samalla tavalla esim. kehitysvammaisille voi olla omia messujaan, joissa tähdätään siihen, että ymmärryskyvyltään vajavaiset ihmiset saavat messusta enemmän irti.

Sateenkaarimessuissa on kyse ideologiaan perustuvasta jaosta ihmisten välillä. Mielestäni kirkon ei pitäisi järjestää omia messujaan minkään ideologian kannattajille vaan pyrkiä ennemmin siihen, että eri tavoin ajattelevat ihmiset voivat kokoontua yhdessä yhteiseen jumalanpalvelukseen.

Homoseksuaalisuus ei tietenkään ole ideologia, mutta sateenkaarimessuissa on kyse paljon syvemmistä(kin) asioista kuin siitä, että toivotetaan homoseksuaalit tervetulleiksi messuun. Sateenkaarimessut edustaa sellaista ideologiaa, jossa mm. parisuhteen/avioliiton osapuolten sukupuolilla ole mitään väliä, sukupuolia on ties kuinka monta ja ihmisen oma kokemus sukupuolestaan menee biologian edelle.

Miten ihmisen oma kokemus olisi jotenkin ei-biologinen tai "luonnoton" asia? Ihminen on paljon monimutkaisempi, kuin sillä on joko miehen tai naisen keho ja se olisi ainoa millä merkitystä. Sukupuolilla ei ole mitään väliä rakkaudessa, koska ihmiset on erilaisia. Eihän se ole rakkautta pakottaa kaikki olemaan samanlaisia.

Uskontoa ei voi sivuuttaa, kun puhutaan kirkon toiminnasta. Jos homoseksi on syntiä, se ei muutu sillä sallituksi, jos sen kieltämiselle ei löydy perusteita uskonnon ulkopuolelta.

Homoseksistä tai homosuhteesta on homolle hyötyä, joten sairasta olisi kieltää se jonkun satukirjan pohjalta. Enemmän haittaa syntyy oman biologisen seksuaalisuuden kieltämisellä. Ei heterotkaan harrasta homoseksiä tai ole homosuhteissa, niin miksi se päinvastoinkaan olisi ok?

Onko joku täällä väittänyt, että homojen täytyisi muuttua heteroiksi tai harrastaa seksiä kenenkään kanssa? Selibaatti on paras vaihtoehto monelle heterollekin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On se jännää, miten heterous on Pyhää, Normaalia ja Oikein, kun taas ei-heterous on Ideologia. No, juuri nämä kommentit todistavat sateenkaarimessun tarpeesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jjumalan luomia se on sateenkaariväkikin, oletteko sitä ajatelleet?

Kait hekin saavat siinä uskoa tai veisata virsiä kuin ahdasmielinen heterokin.

Totta kai he saavat uskoa ja käydä kirkossa siinä missä muutkin. Senkin takia ihmettelen, miksi heitä varten tarvitaan omia messuja. Mikseivät he käy samoissa messuissa kuin muutkin? En ole kuullut, että kirkon ovella kysyttäisiin kenenkään sukupuolista suuntautumista tai homoksi tunnettua ihmistä ruvettaisiin osoittelemaan sormella ja lyömään Raamatulla päähän jumalanpalveluksen yhteydessä.

Jos ne heistä hyvältä tuntuu niin mikäs ongelma siinä on?

Messujen tarkoituksena on koota seurakunta yhteen eikä erotella sateenkaariväkeä omaan poteroonsa.

Olen pitkälti samoilla linjoilla. Ymmärrän kuitenkin esim. nuorille suunnatut messut, koska ne poikkeaa sisällöltäänkin tavallisista messuista: Musa on nuorten makuun, säestyksestä vastaa ehkä jopa nuorten oma bändi, nuoret osallistuu messun toteuttamiseen monin muinkin tavoin ja saarnakin on erityisesti nuoria varten valmisteltu. Samalla tavalla esim. kehitysvammaisille voi olla omia messujaan, joissa tähdätään siihen, että ymmärryskyvyltään vajavaiset ihmiset saavat messusta enemmän irti.

Sateenkaarimessuissa on kyse ideologiaan perustuvasta jaosta ihmisten välillä. Mielestäni kirkon ei pitäisi järjestää omia messujaan minkään ideologian kannattajille vaan pyrkiä ennemmin siihen, että eri tavoin ajattelevat ihmiset voivat kokoontua yhdessä yhteiseen jumalanpalvelukseen.

Homoseksuaalisuus ei tietenkään ole ideologia, mutta sateenkaarimessuissa on kyse paljon syvemmistä(kin) asioista kuin siitä, että toivotetaan homoseksuaalit tervetulleiksi messuun. Sateenkaarimessut edustaa sellaista ideologiaa, jossa mm. parisuhteen/avioliiton osapuolten sukupuolilla ole mitään väliä, sukupuolia on ties kuinka monta ja ihmisen oma kokemus sukupuolestaan menee biologian edelle.

Miten ihmisen oma kokemus olisi jotenkin ei-biologinen tai "luonnoton" asia? Ihminen on paljon monimutkaisempi, kuin sillä on joko miehen tai naisen keho ja se olisi ainoa millä merkitystä. Sukupuolilla ei ole mitään väliä rakkaudessa, koska ihmiset on erilaisia. Eihän se ole rakkautta pakottaa kaikki olemaan samanlaisia.

Uskontoa ei voi sivuuttaa, kun puhutaan kirkon toiminnasta. Jos homoseksi on syntiä, se ei muutu sillä sallituksi, jos sen kieltämiselle ei löydy perusteita uskonnon ulkopuolelta.

Homoseksistä tai homosuhteesta on homolle hyötyä, joten sairasta olisi kieltää se jonkun satukirjan pohjalta. Enemmän haittaa syntyy oman biologisen seksuaalisuuden kieltämisellä. Ei heterotkaan harrasta homoseksiä tai ole homosuhteissa, niin miksi se päinvastoinkaan olisi ok?

Onko joku täällä väittänyt, että homojen täytyisi muuttua heteroiksi tai harrastaa seksiä kenenkään kanssa? Selibaatti on paras vaihtoehto monelle heterollekin.

Loputon selibaatti on kärsimystä seksuaaliselle ihmiselle. Jokainen tarvitsee joskus rakkautta ja munaa.