HS: Arjen vapaamatkustajat vievät parisuhteet eroon
Ja estävät naisten urakehitystä. Ei pysty ottaa vaativampia töitä, jos kaikki vastuu kotitöistä jää silti naiselle. Miksi mies ei osallistu? Tai ole oma-aloitteinen? Millainen mies kehtaa jättää kotityöt tekemättä?
Kommentit (805)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lakkasin tekemästä oma-alotteisesti mitään kun mikään ei muijalle kelvannut. Tyhjensin tiskikoneen niin se järjesti astiat uudestaan kaappiin. Imuroin niin se imuroi nurkat uudestaan. Ostettiin pojan kanssa kauppareissulla takki niin muija osti toisen kun ei kelvannut meidän ostama. Laitoin kengät telineeseen niin vaihtoi niiden järjestystä. Pistin pyykit kuivumaan niin laittoi uudestaan. Ajattelin että turha tehdä tuplana, tehköön akka kun kerran hänen tapa on ainoa oikea
No miksiköhän et tehnyt niitä asioita kunnolla heti ensi kerralla? Samalla vaivalla ne tekee oikein kuin sutaisee sinnepäin.
Miksi oletat että ei tehty kunnolla? Mikset oleta että kontrollifriikki ei kelpuuta mitään korjaamatta?
En ole tuon kirjoittanut mutta symppaan kyllä ihan täysillä
Matemaattinen todennäköisyys ohjaa ajattelemaan, että lusmuja on enemmän kuin kontrollifriikkejä. Osa lusmujen puolisoista kun onnistuu jotenkin hoitamaan tilanteet päätymättä tuohon ratkaisuun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten tällaisten miesten kanssa ylipäätään muutetaan yhteen? Eikö se näy jo seurusteluvaiheessa, että millainen mies kyseessä.
Ei se näy niin selvästi jos pariutuessa molemmat elää huoletonta nuoren ihmisen elämää. Syödään milloin sattuu ja mitä sattuu ja eletään muutenkin kuin pellossa. Sitten kun tulee lapsi, vain toinen kasvaa aikuiseksi.
Silloin on kai turha syyttää sitä toista?
Eli tarkoitat että se lapseksi taantuva mies ei ole kykenevä kehittymään nyt eikä myöhemmin? Ei pysty ottamaan vastuuta ja ottamaan myös puolisoaan huomioon uuden tilanteen ja työtaakan edessä?
No sitähän täällä on juurikin yritetty selittää. Niin se just onkin. Ja se on se naisten kokema ongelma, ettei mies kehity. Naisilla ei ole kristallipalloa, edelleenkään.
Kyse on miesten laiskuudesta, jota he hyvin mielellään vielä puolustelevat.
Miehen ei todellakaan pidä "kehittyä" naisen vaatimusten mukaiseksi.
Tämä on tosiaan syytä kaikkien nykyajan "lässykasvatuksen" saaneiden miesten ymmärtää. Mies ei ole nainen, eikä sellaiseksi pidä yrittää muuttua, vaan olla reilusti oma itsensä.
Eli aikuisvauva, joka ei osaa huolehtia edes itsestään.
Miehen pitää olla miehekäs mies, mutta ajatella ja arvostaa samoja asioita kuin nainen.
Vierailija kirjoitti:
No siellä taas joku itkee metatyöstä. Tekeehän ton mies mutta pitää vaan huomauttaa. Siihen huomauttamiseen tuskin urakehitys hyytyy
Sinusta siis miestä pitää holhota ja paimentaa. Mies ei mielestäsi siis ole ihan toimintakykyinen ja täysivaltainen aikuinen vaan jotenkin vajaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta tätä asiaa tutkitaan tässä keskustelussa väärin päin.
Naiset ovat yleensä perheessä vastuussa arjen pyörittämisestä. Äiti etsii lapselle vaatteet, kuljettaa harrastuksiin, tekee ruokaa, muistaa kavereiden synttärit ja mitä kaikkea.
Minusta kyse ei ole siitä miten kukakin siivoaa, vaan siitä, että isät eivät välttämättä tajua miten vaikeaa arjen pyörittäminen sotkuisessa kodissa on. Jos harrastus alkaa seitsemältä ja sitä ennen pitäisi syödä, niin on paljon helpompaa tehdä ruokaa siistissä keittiössä kuin siivota ja sitten tehdä ruokaa.
Siksi minusta monien isien pitäisi ottaa enemmän vastuuta arjesta, ei välttämättä vain siivoamisesta.
Minusta miesten pitäisi käyttää ensisijaisesti kondomia ja mennä vasektomiaan. Sen jälkeen yrittää kehittää ulkonäköään kaikin mahdollisin keinoin ja pyrkiä pelkkään seksiin naisten kanssa. En tajua, miksi miehet haluavat tuohon naisen ennalta suunnittelemaan neuroottiseen elämään mukaan.
Anteeksi, mutta minusta ylireagoit hieman. Isät ovat hankkineet lapsen yhdessä äidin kanssa.
Kertoisitko minulle mitä neuroottista viestissäni oli? Mieti jos tulisit töistä ja sinun pitäisi tehdä lapsille ruokaa ja viedä heidät harrastuksiin. Ennen sitä sinun pitäisi kuitenkin siivota pannut joita vaimosi on käyttänyt päivällä, mutta ei ole jaksanut niitä siivota.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten tällaisten miesten kanssa ylipäätään muutetaan yhteen? Eikö se näy jo seurusteluvaiheessa, että millainen mies kyseessä.
Ei se näy niin selvästi jos pariutuessa molemmat elää huoletonta nuoren ihmisen elämää. Syödään milloin sattuu ja mitä sattuu ja eletään muutenkin kuin pellossa. Sitten kun tulee lapsi, vain toinen kasvaa aikuiseksi.
Silloin on kai turha syyttää sitä toista?
Eli tarkoitat että se lapseksi taantuva mies ei ole kykenevä kehittymään nyt eikä myöhemmin? Ei pysty ottamaan vastuuta ja ottamaan myös puolisoaan huomioon uuden tilanteen ja työtaakan edessä?
No sitähän täällä on juurikin yritetty selittää. Niin se just onkin. Ja se on se naisten kokema ongelma, ettei mies kehity. Naisilla ei ole kristallipalloa, edelleenkään.
Kyse on miesten laiskuudesta, jota he hyvin mielellään vielä puolustelevat.
Miehen ei todellakaan pidä "kehittyä" naisen vaatimusten mukaiseksi.
Hänen kuuluisi lapsiperheessä kehittyä vanhemmaksi.
No mikä ihme siinä sitten on, että miehet eivät tällaista halua tehdä? Isät ovat vain vapaamatkustajia, niin miksi näin on? Miten tässä on päädytty tilanteeseen, että ollaankin lapsiperhe? Ja mies on yhtäkkiä sellainen, ettei kertakaikkiaan tee mitään?
Meillä suurin syy on se, että mies ei osaa tehdä mitään jonkin muun ohessa, vaan hänen pitää aina saada keskittyä vain yhteen asiaan ilman keskeytyksiä.
No, lapsiperheessähän tällainen nyt ei vaan onnistu, vaan käytännössä koko ajan ihan kaikki tehdään jonkin muun ohessa.
Hän ei siis vieläkään esimerkiksi osaa viedä alakerrasta yläkertaan mitään ohi kulkiessaan, jos hän keskittyy johonkin. Ei, vaikka lataisin esimerkiksi alaportaalle selkeän korin, joka ihan selvästi HUUTAA, että joku veisi sen mukanaan.
Vie itse se kori jos olet sen siihen rappuselle asti laittanut.
Minä vienkin ihan koko ajan alhaalta ylös ja ylhäältä alas, samalla kun teen montaa muutakin asiaa.
Täysin itse keksittyjä juttuja
Ei vaan puhtaita tai likaisia pyykkejä, miehen työhuoneen tiskejä jne.
Mitä ihmettä sinä niitä miehen työhuoneen tiskejä murehdit? Antaa olla siellä jos se ei häntä haittaa.
Sitten muu perhe ihmettelee, kun lautasia ja kahvimukeja ei ole yhtään. On se kumma, jos yhden laiskan miehen takia pitää ostaa astiastoja kaapit täyteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samainen mies myös koki että olen epäreilu nalkuttaja huomauttaessani astioiden tiskausjäljestä. Käsin pestessä hänellä oli tapana vain huljauttaa astioita tiskivedessä, ja laittaa kaappiin. Lopputuloksena kaikki "puhtaat" astiat olivat rasvaisia ja oksettavan lähmän peitossa.
Ennen vieraita ja ruokailua tiskasin astiat uudelleen ettei kukaan joudu biologisen aseen uhriksi.
Eräs kerta kun olin riidellyt miehen kanssa siivoamisesta, pari hänen kaveriaan tuli käymään kahvilla. Kattasin pöytään miehen tiskaamat astiat. Kaverit irvistelivät koskiessaan rasvasta kalvottuneisiin lautasiin, ja yksi kaveri huomautti että kahvikupissa olivat vielä edelliset sokerit pohjalla. Mies irvisteli ja meni huuhtomaan myös oman mukinsa. Sanoin vieraille että älkää huoliko, tämä on meidän Mikon mielestä ihan hyvä siivousjälki.Lähdin suhteesta tämän jälkeen.
Käsi sydämelle: eikö miehen tiskaustapa häirinnyt sinua silloin, kun seurustelitte ja vietitte aikaa hänen luonaan?
Ei häirinnyt, koska seurusteluvaiheessa mies vielä yritti tehdä vaikutuksen. Yhteen muuttaessa heittäytyi sekä työttömäksi että kädettömäksi.
Kuinka pitkään seurustelitte? Väitän, että kukaan ei jaksa vuosia "tehdä vaikutusta". Vaikka hän olisi alunperin ollut sottapytty, niin jo parissa vuodessa uusista toimintatavoista muodostuu automaatio.
Kyse ei ole välttämättä mistään vaikutuksen tekemisestä, vaan siitä, että lapsetonta elämää ei voi verrata elämään, jossa on lapsia.
On aivan eri asia pitää yhdessä kämppää kunnossa, kun siinä asuu vain kaksi aikuista. Molemmat kun yleensä pitää huolta omista tavaroistaan ja siinä sivussa sitten koko kämpästä. On ihan eri juttu kokkailla herkkuruokia kahden aikuisen nautittavaksi silloin kun siltä tuntuu kuin vetää rallia aamiainen-välipala-lounas-välipala-iltaruoka-iltapala joka helkkarin päivä. On tyystin erilaista pestä parin aikuisen vaatteet kerran viikkoon kuin lasten pyörittää lasten pyykkirumbaa.
Ja tähän päälle kaikki muu järjesteleminen, mikä lapsista koituu, verrattuna kahteen aikuiseen, jotka hoitavat itse omat asiansa ja vain välillä toinen tarvitsee jeesiä.
Ja se suurin: lasten kanssa asiat tosiaan ON PAKKO TEHDÄ NYT. Ei voi ajatella, että ei siihen kukaan kuole, jos me maataan koko viikonloppu sängyssä.
Ei tähän muutokseen kukaan automaattisesti valmis ole. Mutta jostain syystä se olisi naisen asia nähdä ennalta oraakkelinomaisesti, kuka mies siihen muutokseen pystyy ja kuka ei. Naisen pitäisi ymmärtää, että pilkuntarkka lapseton mies, joka nauttii siististä kämpästä ja sen vuoksi siivoamisestakin, onkin täysin tumput suorana ja kypsänä ja ahdistuneena lapsiperheen arjessa.
Ja tietysti toisin päin, siis eihän tämä sukupuolta katso.
Tämä on oikeasti totta. En minä itsekään osannut kuvitella, vaikka tietoa muka oli, miten paljon lapsi elämää ja suhdetta muuttaa.
Olin varautunut yöheräämisiin, väsymykseen, työn lisääntymiseen jne sillä olin paljonkin hoitanut oman suvun lapsia.
En varautunut siihen, en osannut, että entinen tasa-arvoinen suhde muuttuu. Se tuli aivan yllätyksenä, että mies jotenkin ei yhtään nähnyt, että nyt ei enää riitä esimerkiksi sinne päin siivous kun huvittaa, vaan ellei halua kodin olevan aivan sikolätti, on imuroitava ja rättiä heilutettava enemmän. Tai sitä, että lapsella on rytmi, eikä enää voi notkua sängyssä puoleen päivään ainakaan joka päivä tai viikonloppu.
Olisi kiva, jos joku osaisi sanoa, mitkä oikeasti on ne merkit, että tietää, että a) lasta kovasti toivova b) kodistaan hyvää huolta pitävä mies ei toimikaan, kuten lupaili ennen lasta?
Uskon, että tosi moni nainen oikeasti tahtoisi tietää, jos jollakulla tämä tieto on.
Vierailija kirjoitti:
Minusta tätä asiaa tutkitaan tässä keskustelussa väärin päin.
Naiset ovat yleensä perheessä vastuussa arjen pyörittämisestä. Äiti etsii lapselle vaatteet, kuljettaa harrastuksiin, tekee ruokaa, muistaa kavereiden synttärit ja mitä kaikkea.
Minusta kyse ei ole siitä miten kukakin siivoaa, vaan siitä, että isät eivät välttämättä tajua miten vaikeaa arjen pyörittäminen sotkuisessa kodissa on. Jos harrastus alkaa seitsemältä ja sitä ennen pitäisi syödä, niin on paljon helpompaa tehdä ruokaa siistissä keittiössä kuin siivota ja sitten tehdä ruokaa.
Siksi minusta monien isien pitäisi ottaa enemmän vastuuta arjesta, ei välttämättä vain siivoamisesta.
Ja todellinen vastuu on myös ennakointia, ei vain suorittamista. Olimme molemmat exän kanssa työelämässä, niin muistan elävästi sen aamun, kun lasten isä oli viemässä lapsia hoitoon työmatkallaan ja oli ensimmäinen pakkasaamu ja tullut lunta yöllä syksyllä. Lasten isä oli eteisessä ihan hoomoilasena, että mitä hän nyt pukee lapsille, kun eteisessä olleet välikausivaatteet on liian kylmät. Hän ei ollut yhtäkään ajatusta uhrannut sille, että kun talvi tulee, niin onko lapsilla talvivaatteet. Tottakai minä olin sellaiset ostanut ja kaivoin ne kaapista, mutta kyllä ärsytti, että hän ei etukäteen ollut edes kysynyt, että olenko hoitanut asian, vaan ei ollut miettinyt yhtään. Että mua kiukutti.
Vierailija kirjoitti:
Miehen pitää olla miehekäs mies, mutta ajatella ja arvostaa samoja asioita kuin nainen.
Miehen pitää perheenjäsenenä osata laittaa ruokaa, siivota, pestä pyykkiä, organisoida tarvittavat asiat kodissa ja arjessa sekä hoitaa lastaan. Jokaisen aikuisen pitää, tietenkin. Muuten saa puhkua testosteronia ihan kuten haluaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta tätä asiaa tutkitaan tässä keskustelussa väärin päin.
Naiset ovat yleensä perheessä vastuussa arjen pyörittämisestä. Äiti etsii lapselle vaatteet, kuljettaa harrastuksiin, tekee ruokaa, muistaa kavereiden synttärit ja mitä kaikkea.
Minusta kyse ei ole siitä miten kukakin siivoaa, vaan siitä, että isät eivät välttämättä tajua miten vaikeaa arjen pyörittäminen sotkuisessa kodissa on. Jos harrastus alkaa seitsemältä ja sitä ennen pitäisi syödä, niin on paljon helpompaa tehdä ruokaa siistissä keittiössä kuin siivota ja sitten tehdä ruokaa.
Siksi minusta monien isien pitäisi ottaa enemmän vastuuta arjesta, ei välttämättä vain siivoamisesta.
Minusta miesten pitäisi käyttää ensisijaisesti kondomia ja mennä vasektomiaan. Sen jälkeen yrittää kehittää ulkonäköään kaikin mahdollisin keinoin ja pyrkiä pelkkään seksiin naisten kanssa. En tajua, miksi miehet haluavat tuohon naisen ennalta suunnittelemaan neuroottiseen elämään mukaan.
Ei se ole neuroottista elämää että ymmärtää että lapsella pitää olla sopivat kengät ja ehjät kuravaatteet, ja että Jonkun pitää nämä muistaa hoitaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta tätä asiaa tutkitaan tässä keskustelussa väärin päin.
Naiset ovat yleensä perheessä vastuussa arjen pyörittämisestä. Äiti etsii lapselle vaatteet, kuljettaa harrastuksiin, tekee ruokaa, muistaa kavereiden synttärit ja mitä kaikkea.
Minusta kyse ei ole siitä miten kukakin siivoaa, vaan siitä, että isät eivät välttämättä tajua miten vaikeaa arjen pyörittäminen sotkuisessa kodissa on. Jos harrastus alkaa seitsemältä ja sitä ennen pitäisi syödä, niin on paljon helpompaa tehdä ruokaa siistissä keittiössä kuin siivota ja sitten tehdä ruokaa.
Siksi minusta monien isien pitäisi ottaa enemmän vastuuta arjesta, ei välttämättä vain siivoamisesta.
Minusta miesten pitäisi käyttää ensisijaisesti kondomia ja mennä vasektomiaan. Sen jälkeen yrittää kehittää ulkonäköään kaikin mahdollisin keinoin ja pyrkiä pelkkään seksiin naisten kanssa. En tajua, miksi miehet haluavat tuohon naisen ennalta suunnittelemaan neuroottiseen elämään mukaan.
Lapsi menkööt itse harrastuksiinsa. Se ei ole vanhempien ongelma
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asiasta toiseen: miksi naiset yrittää eron jälkeenkin puuttua miehen kotitöihin? Hittoako se enää teille kuuluu miten mies oman huushollinsa hoitaa? Jos lapset tulee isänsä luota puhtaina, ehjinä ja ruokittuna niin antakaa miehen ja lasten elää omalla tavallaan siellä ja sinun tavallasi äitiviikoilla
En ole kuullut yhdenkään äidin puuttuvan miehen tekemisiin, jos lapsista on huolehdittu.
Sen sijaan tiedän vaikka kuinka monta isää joka hävittää ja hukkaa lasten tavaroita ja joka kuvittelee että se äiti edelleen esimerkiksi muistaa miehen sukulaisten merkkipäivät, huolehtii niihin liittyvistä lasten juhlavaatteista jne.
En ole myöskään kuullut yhdestäkään isästä, joka huolehtisi ennen perheen äitiä lasten juhlavaatteista. Ihan siitä syystä, etteivät äidit anna edes mahdollisuutta päättää tuollaisista asioista.
Miten se mahdollisuus "annetaan"? Ei sitä tässä mullekaan kukaan tule antamaan, ihan täytyy itse hoitaa, jos haluaa, että lapsilla on juhlavaatteet. Olen myös ollut hankkimatta juhlavaatteita, se on johtanut sitten siihne, että lapset on juhlissa perusvaatteissaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naisilla on kyllä kummallinen käsitys, että jos mies ei kotona sopeudu naisen toimintatapaan, niin toimintatapa on silloin aina väärä. Eli stressaaminen kodin siisteydestä, joulusta, pääsiäisestä ja muusta on aina se stressitaso, mikä naisella on. Ja sitten naisen on neuroottisesti imuroitava ja siivottava joka päivä, joka stressaa naista itseään. Nainen syyttää tästä miestä, ja lopulta eroaa. Tämän jälkeen nainen etsii uuden kumppanin lähes heti, joka on kaikella todennäköisyydellä vielä hieman huonompi, kuin edellinen mies oli.
95 prosenttia kodin metatöistä tulee kodin ulkopuolelta, aikataulut, laatutaso jne.
Ei se nainen niitä päästään keksi.
Paljon tulee ulkopuolelta, se on totta. Muistan kuitenkin, kun kerran eräässä vastaavassa keskustelussa eräs nainen aivan tosissaan väitti, ettei ole hänen keksintöään, että pitää imuroida joka päivä. Heillä oli pieniä lapsia ja koira, joten sotkua varmasti tulee. Mutta siltikin nainen piti itseään olosuhteiden uhrina, ei millään käsittänyt, että ei ole mitään viranomaista tai muuta auktoriteettia, joka käskee imuroimaan joka päivä. Että kyllä se oikeasti on hänen keksintöään, hänen keksimänsä vastaus tarpeeseen/olosuhteisiin. Joku toinen olisi saattanut keksiä sietää hiekkaa lattialla.
95 prosenttia tulee ulkopuolelta.
Nytkin meillä imuroidaan juurikin eteinen joka päivä, koska muuten kuraa, hiekkaa, pikkukiviä ja rapaa on kohta koko asunnossa.
Sen lisäksi käyn vielä käytännössä joka päivä harjan ja rikkalapion kanssa tarkkomassa.
Normaalisti siivoan keittiötä jokaikinen päivä juurikin sillä harjalla ja rikkalapiolla.
Jos en tee näin, viikkosiivous on tolkuttoman työläs.
Hienoa, mä en tee noin eikä silti ole kuraa koko asunnossa. Asun omakotitalossa. Eteisessä on kuramatto. Imuri imuroi koko kämpän 2krt/viikossa. Keittiötä siivoan joka päivä, mutta en kyllä jaksa sitä pöydän tai jääkaapin normaalia pyyhkäisyä rätillä minään varsinaisena siivouksena pitää.
Onko sinulla lapsia ja koira/koiria? Koska nyt puhutaan sellaisista perheistä.
En ole puhunut pyyhkäisyistä yhtikäs mitään, eikä kukaan muukaan. Mistäs sinä sen tähän vedit?
Kolme lasta, joista yksi jalkapalloilija ja toinen ratsastaja. Tekonurmisilppu on pahinta. Ei ole koiraa, muu karvaturri löytyy. Ihan pikkulapsia ei enää löydy, mutta muistan kyllä hyvin, kun nämä olivat pienempiä.
Meillä kokataan joka päivä. Harrastan kokkausta ja leipomista. En pidä sitä, että korjaan jälkeni tai lasten jälkiä keittiöstä = pyyhkäisy, varsinaisesti siivouksena. Ihmettelen, että mitä siivoat keittiössä joka päivä.
-sama
No hyvä ihme, siivoamistahan sekin on, että korjaa jälkensä ja kyllä ruokaa laittessa (jos ei sitten ruuan laittaminen ole tyyliin "eines mikroon") tulee aika paljonkin siivottavaa, kun kuorii ja pilkkoo kaikenlaista, leipomisesta puhumattakaan. Jauhot tahtoo aina vähän pöllytä, sokeria varisee pöydälle jne.
Jos sinä et SIIVOAISI jälkiäsi keittiöstä, mutta kokkaat joka päivä ja leivotkin usein, niin kyllähän se keittiö on muutamassa päivässä aika sotku. Juuri se jälkien "korjaaminen" on siivoamista :D
Ei siivoaminen tarkoita sitä, että kaikki pestään ja kuurataan katosta lattiaan , vaan myös sitä, että korjaa/siivoaa omat jälkensä saman tien, kun sotkua on tullut.
Ok, minusta se ei ole varsinaisesti siivoamista vaan ihan normaalia jälkiensä korjausta. Meillä kaikki kolme lasta, mies sekä minä itse tekee tuota. Sen tekemisestä ei saa kruunua tai papukaijamerkkiä. Jos minä leivon, niin en odota, että lapset tai mies korjaisi jälkeni. Ehkä meillä ei siksi ole koskaan suuria siivouspäiviä ja silti on perussiistiä aina, kun tuota ei pidetä siivouksena. Siitä ei siis tarvitse kinata. Musta olisi tosi hassua sanoa, että siivosin keittiön, kun tyhjennän astianpesukoneen, laitan porkkanankuoret kompostiin ja pyyhin ruokapöydän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luin jutun ja taas se oli sitä samaa vanhaan skeidaa kuin ennenkin. Naisella oli ihan itse keksityt aikataulunsa ja jos mies ei niistä niin tiennyt tai muistanut, niin sitten itkettiin.
Tyyppi olisi kuulema "itkenyt ilosta", jos mies olisi käynyt ostamassa lapselle kengät ja muuta tällaista tosi typeryyttä.
Olen itsekin nainen ja toisaalta Tunnistan jotkut asiat, mutta en ole joskaan huomannut niistä räkyttää kenellekään. Asiat ja elämän voi tehdä miellyttäväksi ilman nalkutusta ja itkuvirsiäkin. Vähemmälläkin pärjää ja kaiken ei tarvitse mennä täysin niin kuin itse on suunnitellut. Lapsi ei kuole, vaikka kulkisi viikon vielä niissä vanhoissa kengissä, jos se on kerran kulkenut niissä edellisetkin viikot ja kaikkea ei tarvitse aikatauluttaa.
Teen itse, koska miehen tapa ei tyydyta. Teen kaiken hiljaa ja mukisematta. Olen tehokas ja pateva. Mutta jos mies joskus jotain tekee sinnepain kehun.
Jos itse olen sairas, paljon toita, muutto mita vain, etta tavarat eivat ole paikoillaan niin kylla mies nalkuttaa.
Mina en nalkuta enka valita. Ikina.Mutta mies vaittaa minun olevan oikea pirttihirmu, joka ei ole koskaan tyytyvainen ja vaan nalkuttaa.
Ydin on se, etta puolisot kokee omaa riittamattomyytta ja heijastaa sen kaiken puolisoon. En usko, etta mieheni on kovin uniikki. Parisuhteet kaatuu siihen.
Miksi siedät tuota? Edellyttäen, että se on kohtuullisen objektiivinen totuus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lakkasin tekemästä oma-alotteisesti mitään kun mikään ei muijalle kelvannut. Tyhjensin tiskikoneen niin se järjesti astiat uudestaan kaappiin. Imuroin niin se imuroi nurkat uudestaan. Ostettiin pojan kanssa kauppareissulla takki niin muija osti toisen kun ei kelvannut meidän ostama. Laitoin kengät telineeseen niin vaihtoi niiden järjestystä. Pistin pyykit kuivumaan niin laittoi uudestaan. Ajattelin että turha tehdä tuplana, tehköön akka kun kerran hänen tapa on ainoa oikea
Voin täysin samaistua tähän! Jokaisessa parisuhteessa ollut sama. Kokemuksen myötä olen nykyiselle laittanut rajat vastan, hän EI määrittele yksin kotona yhtään mitään laatukriteereitä siisteydelle.
Meillä nämä on määritelty yhdessä keskustellen, lähtien siitä mitä tarkoittaa esim. imuroiminen, tai pyykin kuivumaan laittaminen. Kun vastassa ei ole tollo, niin kyllä nämä on ihan maalaisjärjellä saatu sovittua. On myös jaettu kotiaskareita, jolloin ei tarvitse kinastella siitä kuka joutuu aina tekemään jonkun asian, tai kumman vuoro nyt onkaan tehdä asia x.
Arvaanko oikein, että sinä olet antanut miehelle ohjeet, miten imuroidaan, pyykit laitetaan kuivumaan yms sinun tavallasi, ja pidät sitä yhdessä sovittuna?
Kuten sannoin, kun kyseessä ei ole tollo, niin hän ymmärtää itsekin kuinka nämä toimenpiteet tehdään. Edellinen mies ei ymmärtänyt, vaan hän luuli että tiskata voi kerran viikossa. Eli kun kaikki kattilat ja paistinpanut oli likaisena, niin sitten noutoruokaa tai mikroruokaa, koska tiskaaminen oli ohjelmassa vasta 4 päivän päästä.
Miten sinun mielestäsi pyykit laitetaa kuivumaan, tai imuroidaan, kun näihin kerran on mielestäsi vaihtoehtoisia tapoja toteuttaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehen pitää olla miehekäs mies, mutta ajatella ja arvostaa samoja asioita kuin nainen.
Miehen pitää perheenjäsenenä osata laittaa ruokaa, siivota, pestä pyykkiä, organisoida tarvittavat asiat kodissa ja arjessa sekä hoitaa lastaan. Jokaisen aikuisen pitää, tietenkin. Muuten saa puhkua testosteronia ihan kuten haluaa.
Mitä helkutin organisoimista normaalissa elämässä on?
Nyt kyllä vanne kiristää sinulla ja kovaa jos elämäsi on noin suunniteltua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta tätä asiaa tutkitaan tässä keskustelussa väärin päin.
Naiset ovat yleensä perheessä vastuussa arjen pyörittämisestä. Äiti etsii lapselle vaatteet, kuljettaa harrastuksiin, tekee ruokaa, muistaa kavereiden synttärit ja mitä kaikkea.
Minusta kyse ei ole siitä miten kukakin siivoaa, vaan siitä, että isät eivät välttämättä tajua miten vaikeaa arjen pyörittäminen sotkuisessa kodissa on. Jos harrastus alkaa seitsemältä ja sitä ennen pitäisi syödä, niin on paljon helpompaa tehdä ruokaa siistissä keittiössä kuin siivota ja sitten tehdä ruokaa.
Siksi minusta monien isien pitäisi ottaa enemmän vastuuta arjesta, ei välttämättä vain siivoamisesta.
Ja todellinen vastuu on myös ennakointia, ei vain suorittamista. Olimme molemmat exän kanssa työelämässä, niin muistan elävästi sen aamun, kun lasten isä oli viemässä lapsia hoitoon työmatkallaan ja oli ensimmäinen pakkasaamu ja tullut lunta yöllä syksyllä. Lasten isä oli eteisessä ihan hoomoilasena, että mitä hän nyt pukee lapsille, kun eteisessä olleet välikausivaatteet on liian kylmät. Hän ei ollut yhtäkään ajatusta uhrannut sille, että kun talvi tulee, niin onko lapsilla talvivaatteet. Tottakai minä olin sellaiset ostanut ja kaivoin ne kaapista, mutta kyllä ärsytti, että hän ei etukäteen ollut edes kysynyt, että olenko hoitanut asian, vaan ei ollut miettinyt yhtään. Että mua kiukutti.
No tämäpä justiin. KAIKKI tulee aina aivan yllätyksenä. Se muuttuvaa sää, ne juhlat, se, että lapset kasvaa...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asiasta toiseen: miksi naiset yrittää eron jälkeenkin puuttua miehen kotitöihin? Hittoako se enää teille kuuluu miten mies oman huushollinsa hoitaa? Jos lapset tulee isänsä luota puhtaina, ehjinä ja ruokittuna niin antakaa miehen ja lasten elää omalla tavallaan siellä ja sinun tavallasi äitiviikoilla
En ole kuullut yhdenkään äidin puuttuvan miehen tekemisiin, jos lapsista on huolehdittu.
Sen sijaan tiedän vaikka kuinka monta isää joka hävittää ja hukkaa lasten tavaroita ja joka kuvittelee että se äiti edelleen esimerkiksi muistaa miehen sukulaisten merkkipäivät, huolehtii niihin liittyvistä lasten juhlavaatteista jne.
Minua ei edes kiinnosta ihmisten merkkipäivät. Enkä tunne yhtäkään mistä jota kiinnostaisi.
Hyvä. Kenenkään on turha kiinnostua siis sinunkaan merkkipäivistäsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naisilla on kyllä kummallinen käsitys, että jos mies ei kotona sopeudu naisen toimintatapaan, niin toimintatapa on silloin aina väärä. Eli stressaaminen kodin siisteydestä, joulusta, pääsiäisestä ja muusta on aina se stressitaso, mikä naisella on. Ja sitten naisen on neuroottisesti imuroitava ja siivottava joka päivä, joka stressaa naista itseään. Nainen syyttää tästä miestä, ja lopulta eroaa. Tämän jälkeen nainen etsii uuden kumppanin lähes heti, joka on kaikella todennäköisyydellä vielä hieman huonompi, kuin edellinen mies oli.
95 prosenttia kodin metatöistä tulee kodin ulkopuolelta, aikataulut, laatutaso jne.
Ei se nainen niitä päästään keksi.
Paljon tulee ulkopuolelta, se on totta. Muistan kuitenkin, kun kerran eräässä vastaavassa keskustelussa eräs nainen aivan tosissaan väitti, ettei ole hänen keksintöään, että pitää imuroida joka päivä. Heillä oli pieniä lapsia ja koira, joten sotkua varmasti tulee. Mutta siltikin nainen piti itseään olosuhteiden uhrina, ei millään käsittänyt, että ei ole mitään viranomaista tai muuta auktoriteettia, joka käskee imuroimaan joka päivä. Että kyllä se oikeasti on hänen keksintöään, hänen keksimänsä vastaus tarpeeseen/olosuhteisiin. Joku toinen olisi saattanut keksiä sietää hiekkaa lattialla.
Jos kotona on ryömivä tai konttaava vauva, imuroida pitää usein, sillä lapsihan pistää kaiken suuhunsa mitä lattialta löytää.
Sitä lasta pitäisi vahtia kun se on siellä maassa.
Vika on ihmisessä jos joka päivä pitää imuroida. Sehän on ihan mielisairasta touhua.
Ei tarvitse vahtia, kun pitää huolen, että lattialla ei ole mitään suuhun pantavaa. Ei kukaan pysty koko ajan vahtimaan lattialla olevaa vauvaa, kun kotona on koko ajan jotain tehtävää. Tai se taapero, joka myös tarvitsee huomiota.
Miksi hankit niitä lapsia niin paljon että et voi keskittyä hoitamaan heitä?
Ei tarvitse vahtia, kun pitää huolen, että lattialla ei ole mitään suuhun pantavaa. Ei kukaan pysty koko ajan vahtimaan lattialla olevaa vauvaa, kun kotona on koko ajan jotain tehtävää. Tai se taapero, joka myös tarvitsee huomiota.