Lue keskustelun säännöt.
HS: Arjen vapaamatkustajat vievät parisuhteet eroon
22.03.2023 |
Ja estävät naisten urakehitystä. Ei pysty ottaa vaativampia töitä, jos kaikki vastuu kotitöistä jää silti naiselle. Miksi mies ei osallistu? Tai ole oma-aloitteinen? Millainen mies kehtaa jättää kotityöt tekemättä?
Kommentit (805)
Vierailija kirjoitti:
Nainen tekee koska jää kotia ja lapsia hoitamaan.
Miksei se mies jää kotiin?
Ja miksi nainen tekee yhä vaan, vaikka molemmat on työelämässä kolmatta vuotta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta tätä asiaa tutkitaan tässä keskustelussa väärin päin.
Naiset ovat yleensä perheessä vastuussa arjen pyörittämisestä. Äiti etsii lapselle vaatteet, kuljettaa harrastuksiin, tekee ruokaa, muistaa kavereiden synttärit ja mitä kaikkea.
Minusta kyse ei ole siitä miten kukakin siivoaa, vaan siitä, että isät eivät välttämättä tajua miten vaikeaa arjen pyörittäminen sotkuisessa kodissa on. Jos harrastus alkaa seitsemältä ja sitä ennen pitäisi syödä, niin on paljon helpompaa tehdä ruokaa siistissä keittiössä kuin siivota ja sitten tehdä ruokaa.
Siksi minusta monien isien pitäisi ottaa enemmän vastuuta arjesta, ei välttämättä vain siivoamisesta.
Minusta miesten pitäisi käyttää ensisijaisesti kondomia ja mennä vasektomiaan. Sen jälkeen yrittää kehittää ulkonäköään kaikin mahdollisin keinoin ja pyrkiä pelkkään seksiin naisten kanssa. En tajua, miksi miehet haluavat tuohon naisen ennalta suunnittelemaan neuroottiseen elämään mukaan.
Anteeksi, mutta minusta ylireagoit hieman. Isät ovat hankkineet lapsen yhdessä äidin kanssa.
Kertoisitko minulle mitä neuroottista viestissäni oli? Mieti jos tulisit töistä ja sinun pitäisi tehdä lapsille ruokaa ja viedä heidät harrastuksiin. Ennen sitä sinun pitäisi kuitenkin siivota pannut joita vaimosi on käyttänyt päivällä, mutta ei ole jaksanut niitä siivota.
Lapset menevät ITSE sinne harrastuksiin.
Ei alle kouluikäinen voi kulkea itsekseen yhtään minnekään, eikä ne harrastukset ole kaikki kodin tai koulun lähellä.
Alle kouluikäinen ei tarvitse harrastuksia.
Alle kouluikäisenä mun lapset on mm harrastaneet muskaria, satutanssia, jumppaa jne. Kaikki erittäin hyödyllisiä motoriikan kehittäjiä.
He kävi myös uimakoulussa ennen koulua ja luistelukoulussa. Hyödyllisiä arjen taitoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta tätä asiaa tutkitaan tässä keskustelussa väärin päin.
Naiset ovat yleensä perheessä vastuussa arjen pyörittämisestä. Äiti etsii lapselle vaatteet, kuljettaa harrastuksiin, tekee ruokaa, muistaa kavereiden synttärit ja mitä kaikkea.
Minusta kyse ei ole siitä miten kukakin siivoaa, vaan siitä, että isät eivät välttämättä tajua miten vaikeaa arjen pyörittäminen sotkuisessa kodissa on. Jos harrastus alkaa seitsemältä ja sitä ennen pitäisi syödä, niin on paljon helpompaa tehdä ruokaa siistissä keittiössä kuin siivota ja sitten tehdä ruokaa.
Siksi minusta monien isien pitäisi ottaa enemmän vastuuta arjesta, ei välttämättä vain siivoamisesta.
Ja todellinen vastuu on myös ennakointia, ei vain suorittamista. Olimme molemmat exän kanssa työelämässä, niin muistan elävästi sen aamun, kun lasten isä oli viemässä lapsia hoitoon työmatkallaan ja oli ensimmäinen pakkasaamu ja tullut lunta yöllä syksyllä. Lasten isä oli eteisessä ihan hoomoilasena, että mitä hän nyt pukee lapsille, kun eteisessä olleet välikausivaatteet on liian kylmät. Hän ei ollut yhtäkään ajatusta uhrannut sille, että kun talvi tulee, niin onko lapsilla talvivaatteet. Tottakai minä olin sellaiset ostanut ja kaivoin ne kaapista, mutta kyllä ärsytti, että hän ei etukäteen ollut edes kysynyt, että olenko hoitanut asian, vaan ei ollut miettinyt yhtään. Että mua kiukutti.
Jos olisin isä, joka olisi viemässä pakkasaamuna pienessä lumihyhmässä lapsia hoitoon; juuri sen jälkeen, kun olisin kuunnellut nalkuttavaa naista eteisessä: kääntäisin murheelliset kasvoni talviseen tuuleen, katsoisin harmaata taivasta puiden paljaiden oksien läpi ja miettisin: olisiko tätä elämää voinut elää jotenkin paremmin? Mitä jos olisin lähtenyt tämän kaiken sijasta vaikka Kaakkois-Aasian aurinkoon? Olisin ehkä tehnyt itselleni mieleistä työtä, vapaana ja onnellisena. Treenaisin salilla, hoitaisin ulkonäköäni ja harrastaisin seksiä kauniiden naisten kanssa. Tämän minä kuitenkin yhteiskunnan ja naisen paineessa valitsin: harmaa talvi, nalkuttava eukko, kitisevät lapset ja pallo jalassa. Miksi olet minut hylännyt, maailma?
Siinä mitään nalkuttamista ollut. Siinä oli hyvinkin jäätävä tunnelma, täysin sanattomasti ja eleettömästi talvivaatteiden haku kaapista ja tuominen eteiseen. Ei siitä enää pitkä aika mennyt siihen, kun avioeropaperit lähti liikkeelle. Turha sitä on tuollaista vätystä yrittää muuttaa. Menisi energiaa vain siihenkin työn, lasten ja huushollin hoidon lisäksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kommenteissa joku ukkeli taas mömisee siitä miten Miähet joutuvat tekemään Rasgaida Godi Döidä.
Kuinkahan moni näistä laiskimuksista edes asuu omakotitalossa, jossa tehdään lumitöitä tai leikataan nurmikkoa kerran kuussa, tai putsataan rännit kerran vuodessa? Rivariyhtiöissäkin huoltoyhtiö hoitaa lumien kolaamiset. Eikä taloja maalata edes kerran vuodessa, hyvä jos kerran kahdessakymmenessä vuodessa. Sitäkään eivät miehet tee yksinään. Tää on ihan samaa volinaa kuin renkaidenvaihdon mieltäminen kotitöiksi.
"Nyt saa kuvan että siivous on ainoa kotityö. Kotona on muitakin kotitöitä, esimerkiksi ruohonleikkuu, lumityöt, katon ja rännien puhdistus, maalaustyöt, rakennusten kunnossapito...
Usein nämä työt kaatuvat miehelle "automaattisesti"."No tässä yksi laiskimus omakotitalosta, hei.
Kirjoitin jo aikaisemmin siitä, kuinka olen tyytymätön vaimoni pieneen työpanokseen kotitöiden suhteen.
En jaksanut edes aloittaa asiasta "omakotitalon ja kesämökin ulkotyöt".
Arvatkaapa, kenen niskaan ne kaatuvat?
*pärinää*
Kyllä, minun.
Lumityöt ovat tänä talvena olleet aika infernaaliset.
Samoin lämmitys. Olen jo tähän mennessä kantanut liiteristä 15 irtomottia klapeja ja latonut ne takkoihin, uuniin, hellaan, kiukaaseen. Sytyttänyt. Kantanut tuhkat pois. Huolehtinut pellit kiinni. Siivonnut jälkeni. Hoitanut sytykkeet.
Keväällä taas tilaan (en jaksa enää tehdä) valmiita klapeja kuivumaan pihalle. Niiden pressuttaminen ja kuivumisesta huolehtiminen, liiterin siivous ja puiden pinoaminen liiteriin on jälleen minun työni. Toistetaan sama vielä kesämökin osalta.
Sitten puutarhan hoito. Kukkapenkkeihin on valikoitunut hyvin huoltovapaat perennat, etupäässä liljoja, varjoliljoja ja kurjenmiekkoja, mutta silti niitäkin täytyy kitkeä ja hoitaa ja lannoittaa jonkin verran, syksyllä hoitaa talvikuntoon.
Nurmikko pitää leikata ja trimmata trimmerillä aidan vieret, ojien pientareet ja kukkapenkkien ympärykset. Nurmikon leikkuussa vaimo auttelee satunnaisesti.
Pensasaidan leikkaus on syksyllä vuorossa, samoin haravoiminen. Näihin ei vaimo ota lainkaan osaa.
Talon, ulkorakennuksen, ja kesämökin rakennusten (4 kpl) kunnossapidosta, maalaamisesta, nikkaroinnista ja muista toimista en jaksa enää edes tarkemmin eritellä - paitsi sen, että Tikkurila on saanut meistä loistavan asiakkaan, viimeisen 4-5 vuoden aikana olen sutinut erilaisiin seiniin, kattoihin ja lattioihin sisällä ja ulkona Tikkurilan tuotteita noin 150 litran verran.
Tällähän sitä aina selitetään miehet ulos kotitöistä. Ensinnäkin nämäkin voisi vallan hyvin jakaa molempien vanhempien kesken, mutta vain, jos sisäkotityötkin jaetaan. Toisekseen meillä esimerkiksi ei ole yhtä ainoaa näistä mainitsemistasi hommista. Renkaitakaan ei itse vaihdeta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta tätä asiaa tutkitaan tässä keskustelussa väärin päin.
Naiset ovat yleensä perheessä vastuussa arjen pyörittämisestä. Äiti etsii lapselle vaatteet, kuljettaa harrastuksiin, tekee ruokaa, muistaa kavereiden synttärit ja mitä kaikkea.
Minusta kyse ei ole siitä miten kukakin siivoaa, vaan siitä, että isät eivät välttämättä tajua miten vaikeaa arjen pyörittäminen sotkuisessa kodissa on. Jos harrastus alkaa seitsemältä ja sitä ennen pitäisi syödä, niin on paljon helpompaa tehdä ruokaa siistissä keittiössä kuin siivota ja sitten tehdä ruokaa.
Siksi minusta monien isien pitäisi ottaa enemmän vastuuta arjesta, ei välttämättä vain siivoamisesta.
Ja todellinen vastuu on myös ennakointia, ei vain suorittamista. Olimme molemmat exän kanssa työelämässä, niin muistan elävästi sen aamun, kun lasten isä oli viemässä lapsia hoitoon työmatkallaan ja oli ensimmäinen pakkasaamu ja tullut lunta yöllä syksyllä. Lasten isä oli eteisessä ihan hoomoilasena, että mitä hän nyt pukee lapsille, kun eteisessä olleet välikausivaatteet on liian kylmät. Hän ei ollut yhtäkään ajatusta uhrannut sille, että kun talvi tulee, niin onko lapsilla talvivaatteet. Tottakai minä olin sellaiset ostanut ja kaivoin ne kaapista, mutta kyllä ärsytti, että hän ei etukäteen ollut edes kysynyt, että olenko hoitanut asian, vaan ei ollut miettinyt yhtään. Että mua kiukutti.
Jos olisin isä, joka olisi viemässä pakkasaamuna pienessä lumihyhmässä lapsia hoitoon; juuri sen jälkeen, kun olisin kuunnellut nalkuttavaa naista eteisessä: kääntäisin murheelliset kasvoni talviseen tuuleen, katsoisin harmaata taivasta puiden paljaiden oksien läpi ja miettisin: olisiko tätä elämää voinut elää jotenkin paremmin? Mitä jos olisin lähtenyt tämän kaiken sijasta vaikka Kaakkois-Aasian aurinkoon? Olisin ehkä tehnyt itselleni mieleistä työtä, vapaana ja onnellisena. Treenaisin salilla, hoitaisin ulkonäköäni ja harrastaisin seksiä kauniiden naisten kanssa. Tämän minä kuitenkin yhteiskunnan ja naisen paineessa valitsin: harmaa talvi, nalkuttava eukko, kitisevät lapset ja pallo jalassa. Miksi olet minut hylännyt, maailma?
Ja se nainen ajattelee, että pitäisiköhän lempata tuo mies pellolle. Elämä olisi hyvää ihan vain lasten kanssa. Mutta lapset tarvitsevat isän ja isä lapset. Täytyy vielä jaksaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eksäni ei viitsinyt tehdä mitään tai teki niin huonosti, että oli pakko nalkuttaa tai tehdä itse uudelleen. Esimerkiksi pyykin mies ripusti niin, että otti kasan koneesta ja heitti telineelle. Siinä ne pyykit ummehtuivat ja haisivat monta päivää, miehen mielestä asia oli hoidettu aivan hyvin. Lakanoiden kanssa hänelläkin oli pahoja ongelmia ja suuttui, jos yritin vaihtaa edes kuukausittain, kun niiden pesuun menee rahaa ja se on aivan turhaa. Samoin hän vihastui, kun tarvitsin kallista laktoositonta maitoa ja meillä riideltiin kuukausikaupalla siitä, miksen voi opetella juomaan kahvia mustana ettei mulle tarttis enää kahvimaitoja ostaa. Itse hän oli kunnon vauvasuu ja omaan kahviinsa lorotti puolet maitoa ja puolet kahvia.
Näin just että hommat tehdään niin huonosti että nainen tekee ne lopulta itse. Hyvä esimerkki tuo pyykin ripustus. Jos pyykit myttää telineelle, en kehtaa pukea lapsille ryppyisiä vaatteita päälle ja on pakko silittää. Itsehän suoristan vaatteet telineelle niin että ne voi pukea suoraan päälle ja silitän vain juhlavaatteet. Mutta hei, isän pitää saada tehdä asiat omalla rennolla tavallaan. Tosi kätevää miehille että se on myös tapa jolla saadaan naiset tekemään itse. Johan kokkausvuorokin on helppoa siirtää vaimolle, kun mies tarjoaa ruoaksi pelkkää paskaa ilman mitään vihanneksia. Keitettyä makkaraa sinapilla ja lihapiirakkaa ketsupilla päivästä toiseen.
Tai sitten ne pyykit ravistetaan ja ripustetaan suoraksi mutta nainen valittaa koska sukat on eri kohdassa kuin mihin hän ne laittaa. Vaikka oisikin lajiteltu niin että samanlaiset on vierekkäin. Kun on ihan helvetin väliä sillä onko Pirkkokeijon sukkahousut omien pikkareiden vieressä vai onko siinä välissä Pirjopurjon yöpaita
Ja jos teet ihan oikeaa ruokaa niin ollaan vttuilemassa että kurkkuviipaleet on väärän paksuisia
Mun lapset on 20 ja 18, eikä mies ole koko lasten elinikänä oppinut erottamaan, kummat on kumman vaatteita.
Heillä on edelleen 10 sentin pituusero ja pienempinä kokoeroa oli niin, etät kun nuorempi käytti kokoa 98, isompi oli 122. Silti mies ei erottanut näiden vaatteista toisistaan.
SIKSI minä ripustin ne vaatteet niin, että näiden vaatteet oli erillään, ettei stten tarvitse vetää raivareita lapsia pukiessa.
Minä kyllä erotan ne edelleen.
Sama minulla. Pyykkejä ripustaessa on helppo laittaa ne lajeittain ja käyttäjien mukaan, joten kuivien pyykkien korjaaminen käy hetkessä. Se on paljon työläämpää, kun siellä täällä on itse kunkin vaatteita eikä kaikkien sikinsokin sekaisin. Tuo on varmaan miehille vaikea asia ymmärtää.
Kun pyykit tulevat märkinä sikinsokin koneesta, niiden lajittelu käyttäjittäin ei ole työlästä.
Kun samat pyykit tulevat kuivina sikinsokin narulta, niiden lajittelu on sietämättämän työlästä.
Juu, nyt täytyy kyllä rehellisesti sanoa, että asian logiikkaa on vaikea ymmärtää.
Anna kun täti selittää: sulla on kädessä paita, joka on pirkon. Siis sun on nostettava joka tapauksessa se pirkon paita narulle. Nostat sen narulle. Sitten sulla on käsissä paita, joka on jaakon. Siis sun nostettava joka tapauksessa se jaakon paita narulle.
Nyt jos nostat sen pirkon paidan narulle ja jaakon paidan vierekkäin ja jatkat tätä rataa katsomatta, mitä siihen narulle mätät, siellä on jaakon ja pirkon vaatteet sekaisin ja sä joudut sitten kaappiin viedessä setvimään niitä sieltä narulta, että tää tähän pinoon ja tuo tuohon. MUTTA: jos näet sen vaivan, että samalla kun nostat sen paidan narulle (joudut tekemään sen joka tapauksessa) laitatkin paidat vierekkäisille naruille ja nostelet muut vaatteet samoin, voit helposti vain vedellä samalla narulla olevat vaatteet samoihin pinoihin. Toisin sanoen: säästät aikaa pyykin viikkaamisessa, kun teet pienen ylimääräisen ajatustyön pyykkejä nostaessa. Ja kyllä, säästät enemmän aikaa viikatessa kuin tuhlaat nostaessa.
Mutta sä olet varmaan töissäkin niitä, joka ei ymmärrä, miksi hänen pitäisi täyttää vaikkapa joku lomake kunnolla, koska sinnehän voi aina lisätä sitten. Jolloin samaa lomaketta pyöritetään eri pöydillä, koska alun perin ei ole viitsitty uhrata muutamaa lisäminuuttia työn kunnolla tekemiseen. Tai jotka eivät käsitä, että
Tuohan nyt on ihan perseestä koko väite. Jos minulla on vaikkapa kahden perheenjäsenen pyykit kuivumassa ja laitan kaikkien pyykit omiin pinoihinsa niin ei säästä yhtään sen enempää aikaa onko ne narulla sikinsokin vai niin että täytän ensin a:n pinon, sitten b:n. Ihan sama aika menee viikkaamiseen jos otan narulta a:n paidan a:n pinoon ja seuraavaksi b:n pöksyt b:n pinoon jne
Taidat itse olla työssäsi niitä jotka vaatii monimutkaisia turhia toimintatapoja ilman vastaavaa hyötyä vain päästäkseen pätemään
Sano sille toiselle puoliskollesi, että viikkaa kummankin vaatteet kaappiin. Loppujen lopuksi joko kuuntelet marinaa sekaisin olevista vaatteista tai etsit omia vaatteitasi toisen kaapista. Vaatteissa saa olla iso kokoero, että erottaa samanvärisistä vaatteista kumman ne on.
Ettekö te ihmiset edes tunnista omia vaatteitanne?
Oma mies ei tunnista. Siksi minä laitan miehen t-paidat kuivaustelineen toiseen laitaan mitä omani. Kyllähän ne äkkiä katsottuna näyttää samoilta, kun kumpikin käyttää mustia tai tummansinisiä t-paitoja. Mies nykäisee mukaansa sen minkä arvelee olevan omansa.
Mikäs ryhävalas sinä oot jos käytät miesten vaatteita
Siis mun mies saattaa laittaa mun vaatteita kaappiinsa aivan sujuvasti, vaikka olen XS-kokoinen nainen ja hän on XL-kokoinen mies. Ongelma ei ole naisen koossa vaan siinä, että se mies ei viitsi sitäkään vähää keskittyä että onnistuisi ottamaan omat vaatteensa
Sama :D Ollaankin sovittu että mies laittaa vain omansa ja lastensa vaatteet kaappeihin. Käytännössä tämä onnistuu niin että minä kerkeän viikkaamaan omani ennen häntä. Sitten on iloisesti sekaisin lasten ja miehen pyykit, ja lapset kulkee kaapilta toiselle etsimässä omiaan :D
Ja huumorilla tästäkin selvitään, pilke silmäkulmassa. Oikea asenne.
Kannattaa joskus miettiä onko omaksutut roolimallit ja niiden mukanaan tuoma käyttäytyminen, tullut "perintönä" lapsuudenkodista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kumminkin tosi monet tuntemani miehet kykenee eron jälkeen hoitamaan ja vaatettamaan sekä itsensä että lapsensa, ruokkimaan, kuskaamaan harrastuksiin, hoitamaan kouluasiat hammaslääkärit päiväkodit vanhempainvartit sun muut. Eihän tästä voi päätellä kuin että naiset on se suurin ongelma. Joko tehdään puolesta tai sitten mikään ei kelpaa
Voi myös päätellä, että mies ei älyä ryhtyä hoitamaan asiaa ennen kuin konkreettisesti erotaan.
Ja kun saa rauhassa hoitaa omalla tavallaan ilman jatkuvaa valittamista ja nalkuttamista. Tuohan vaan osoittaa että hoituu ne asiat muullakin tavoin kuin naisen haluamalla tavalla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta tätä asiaa tutkitaan tässä keskustelussa väärin päin.
Naiset ovat yleensä perheessä vastuussa arjen pyörittämisestä. Äiti etsii lapselle vaatteet, kuljettaa harrastuksiin, tekee ruokaa, muistaa kavereiden synttärit ja mitä kaikkea.
Minusta kyse ei ole siitä miten kukakin siivoaa, vaan siitä, että isät eivät välttämättä tajua miten vaikeaa arjen pyörittäminen sotkuisessa kodissa on. Jos harrastus alkaa seitsemältä ja sitä ennen pitäisi syödä, niin on paljon helpompaa tehdä ruokaa siistissä keittiössä kuin siivota ja sitten tehdä ruokaa.
Siksi minusta monien isien pitäisi ottaa enemmän vastuuta arjesta, ei välttämättä vain siivoamisesta.
Ja todellinen vastuu on myös ennakointia, ei vain suorittamista. Olimme molemmat exän kanssa työelämässä, niin muistan elävästi sen aamun, kun lasten isä oli viemässä lapsia hoitoon työmatkallaan ja oli ensimmäinen pakkasaamu ja tullut lunta yöllä syksyllä. Lasten isä oli eteisessä ihan hoomoilasena, että mitä hän nyt pukee lapsille, kun eteisessä olleet välikausivaatteet on liian kylmät. Hän ei ollut yhtäkään ajatusta uhrannut sille, että kun talvi tulee, niin onko lapsilla talvivaatteet. Tottakai minä olin sellaiset ostanut ja kaivoin ne kaapista, mutta kyllä ärsytti, että hän ei etukäteen ollut edes kysynyt, että olenko hoitanut asian, vaan ei ollut miettinyt yhtään. Että mua kiukutti.
Jos olisin isä, joka olisi viemässä pakkasaamuna pienessä lumihyhmässä lapsia hoitoon; juuri sen jälkeen, kun olisin kuunnellut nalkuttavaa naista eteisessä: kääntäisin murheelliset kasvoni talviseen tuuleen, katsoisin harmaata taivasta puiden paljaiden oksien läpi ja miettisin: olisiko tätä elämää voinut elää jotenkin paremmin? Mitä jos olisin lähtenyt tämän kaiken sijasta vaikka Kaakkois-Aasian aurinkoon? Olisin ehkä tehnyt itselleni mieleistä työtä, vapaana ja onnellisena. Treenaisin salilla, hoitaisin ulkonäköäni ja harrastaisin seksiä kauniiden naisten kanssa. Tämän minä kuitenkin yhteiskunnan ja naisen paineessa valitsin: harmaa talvi, nalkuttava eukko, kitisevät lapset ja pallo jalassa. Miksi olet minut hylännyt, maailma?
Juu, ja sitten löytyisit puukko rinnassa Thaimaasta. Tai hoitokodissa seitsemänkymppisenä, pääsi juoneena, jos olisi parempi tuuri. Tai mätänisit kotiisi, kurja räähkä.
Mutta ois ollut hyvä elämä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehen pitää olla miehekäs mies, mutta ajatella ja arvostaa samoja asioita kuin nainen.
Miehen pitää perheenjäsenenä osata laittaa ruokaa, siivota, pestä pyykkiä, organisoida tarvittavat asiat kodissa ja arjessa sekä hoitaa lastaan. Jokaisen aikuisen pitää, tietenkin. Muuten saa puhkua testosteronia ihan kuten haluaa.
Mitä helkutin organisoimista normaalissa elämässä on?
Nyt kyllä vanne kiristää sinulla ja kovaa jos elämäsi on noin suunniteltua.
Esimerkiksi sen organisointia, kuka kuljettaa lapsia minne ja milloinkin. Tämä on aika iso juttu lapsiperheissä, jos et ole tiennyt.
Lapsia EI IKINÄ pidä hankkia enempää kuin yksi ennen kuin se toinen on täyttänyt 16 vuotta ja pärjää ilman huolehtimista.
Lapsella EI PIDÄ olla mitään harrastuksia joita se EI VOI ITSE järjestää ja mennä paikalle.
Lapsi ITSE hankkii kaverien synttäreille lahjat ja ITSE menee paikan päälle. Jos ei osaa niin sitten ei tarvitse mennäkkään.
Missään sukulaisten juhlissa en ole koskaan käynyt enkä käy.
Asioista saa helpompia kun haluaa.
Elä sinä tavallasi, minimaalisella vaivannäöllä. Minimaaliset on sitten saamisetkin - sinulla ja onneksi vain hypoteettisilla lapsillasi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta tätä asiaa tutkitaan tässä keskustelussa väärin päin.
Naiset ovat yleensä perheessä vastuussa arjen pyörittämisestä. Äiti etsii lapselle vaatteet, kuljettaa harrastuksiin, tekee ruokaa, muistaa kavereiden synttärit ja mitä kaikkea.
Minusta kyse ei ole siitä miten kukakin siivoaa, vaan siitä, että isät eivät välttämättä tajua miten vaikeaa arjen pyörittäminen sotkuisessa kodissa on. Jos harrastus alkaa seitsemältä ja sitä ennen pitäisi syödä, niin on paljon helpompaa tehdä ruokaa siistissä keittiössä kuin siivota ja sitten tehdä ruokaa.
Siksi minusta monien isien pitäisi ottaa enemmän vastuuta arjesta, ei välttämättä vain siivoamisesta.
Ja todellinen vastuu on myös ennakointia, ei vain suorittamista. Olimme molemmat exän kanssa työelämässä, niin muistan elävästi sen aamun, kun lasten isä oli viemässä lapsia hoitoon työmatkallaan ja oli ensimmäinen pakkasaamu ja tullut lunta yöllä syksyllä. Lasten isä oli eteisessä ihan hoomoilasena, että mitä hän nyt pukee lapsille, kun eteisessä olleet välikausivaatteet on liian kylmät. Hän ei ollut yhtäkään ajatusta uhrannut sille, että kun talvi tulee, niin onko lapsilla talvivaatteet. Tottakai minä olin sellaiset ostanut ja kaivoin ne kaapista, mutta kyllä ärsytti, että hän ei etukäteen ollut edes kysynyt, että olenko hoitanut asian, vaan ei ollut miettinyt yhtään. Että mua kiukutti.
Jos olisin isä, joka olisi viemässä pakkasaamuna pienessä lumihyhmässä lapsia hoitoon; juuri sen jälkeen, kun olisin kuunnellut nalkuttavaa naista eteisessä: kääntäisin murheelliset kasvoni talviseen tuuleen, katsoisin harmaata taivasta puiden paljaiden oksien läpi ja miettisin: olisiko tätä elämää voinut elää jotenkin paremmin? Mitä jos olisin lähtenyt tämän kaiken sijasta vaikka Kaakkois-Aasian aurinkoon? Olisin ehkä tehnyt itselleni mieleistä työtä, vapaana ja onnellisena. Treenaisin salilla, hoitaisin ulkonäköäni ja harrastaisin seksiä kauniiden naisten kanssa. Tämän minä kuitenkin yhteiskunnan ja naisen paineessa valitsin: harmaa talvi, nalkuttava eukko, kitisevät lapset ja pallo jalassa. Miksi olet minut hylännyt, maailma?
Juu, ja sitten löytyisit puukko rinnassa Thaimaasta. Tai hoitokodissa seitsemänkymppisenä, pääsi juoneena, jos olisi parempi tuuri. Tai mätänisit kotiisi, kurja räähkä.
Mutta ois ollut hyvä elämä
Senhän voi valita ihan vapaasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kumminkin tosi monet tuntemani miehet kykenee eron jälkeen hoitamaan ja vaatettamaan sekä itsensä että lapsensa, ruokkimaan, kuskaamaan harrastuksiin, hoitamaan kouluasiat hammaslääkärit päiväkodit vanhempainvartit sun muut. Eihän tästä voi päätellä kuin että naiset on se suurin ongelma. Joko tehdään puolesta tai sitten mikään ei kelpaa
Voi myös päätellä, että mies ei älyä ryhtyä hoitamaan asiaa ennen kuin konkreettisesti erotaan.
Ja kun saa rauhassa hoitaa omalla tavallaan ilman jatkuvaa valittamista ja nalkuttamista. Tuohan vaan osoittaa että hoituu ne asiat muullakin tavoin kuin naisen haluamalla tavalla
Tuo ei millään tavalla osoita, että siellä olisi nainen ollut valittamassa tai nalkuttamassa. Todennäköisesti mies on vaan törkeästi jättänyt asiat hoitamatta ja nainen on ne hoitanut. Ja sitten kyllästynyt hoitamaan kaiken, eronnut, ja kas, miehelle alkaa vihdoin valjeta, että tosiaan hänenkin täytyy hoitaa jotain.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta tätä asiaa tutkitaan tässä keskustelussa väärin päin.
Naiset ovat yleensä perheessä vastuussa arjen pyörittämisestä. Äiti etsii lapselle vaatteet, kuljettaa harrastuksiin, tekee ruokaa, muistaa kavereiden synttärit ja mitä kaikkea.
Minusta kyse ei ole siitä miten kukakin siivoaa, vaan siitä, että isät eivät välttämättä tajua miten vaikeaa arjen pyörittäminen sotkuisessa kodissa on. Jos harrastus alkaa seitsemältä ja sitä ennen pitäisi syödä, niin on paljon helpompaa tehdä ruokaa siistissä keittiössä kuin siivota ja sitten tehdä ruokaa.
Siksi minusta monien isien pitäisi ottaa enemmän vastuuta arjesta, ei välttämättä vain siivoamisesta.
Minusta miesten pitäisi käyttää ensisijaisesti kondomia ja mennä vasektomiaan. Sen jälkeen yrittää kehittää ulkonäköään kaikin mahdollisin keinoin ja pyrkiä pelkkään seksiin naisten kanssa. En tajua, miksi miehet haluavat tuohon naisen ennalta suunnittelemaan neuroottiseen elämään mukaan.
Anteeksi, mutta minusta ylireagoit hieman. Isät ovat hankkineet lapsen yhdessä äidin kanssa.
Kertoisitko minulle mitä neuroottista viestissäni oli? Mieti jos tulisit töistä ja sinun pitäisi tehdä lapsille ruokaa ja viedä heidät harrastuksiin. Ennen sitä sinun pitäisi kuitenkin siivota pannut joita vaimosi on käyttänyt päivällä, mutta ei ole jaksanut niitä siivota.
Lapset menevät ITSE sinne harrastuksiin.
Juuri näin. Mekin menimme aivan pikkupojista alkaen(80-luvulla) itsenäisesti kaikkiin harrastuksiimme. Linja-autoilla pääsee ja polkupyörillä. Ja lapsetkin arvostavat vapautta mennä ja tulla, samalla vanhemmat saavat aikaa toisilleen ja kodinhoitoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kumminkin tosi monet tuntemani miehet kykenee eron jälkeen hoitamaan ja vaatettamaan sekä itsensä että lapsensa, ruokkimaan, kuskaamaan harrastuksiin, hoitamaan kouluasiat hammaslääkärit päiväkodit vanhempainvartit sun muut. Eihän tästä voi päätellä kuin että naiset on se suurin ongelma. Joko tehdään puolesta tai sitten mikään ei kelpaa
Tekevät kun on pakko.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta tätä asiaa tutkitaan tässä keskustelussa väärin päin.
Naiset ovat yleensä perheessä vastuussa arjen pyörittämisestä. Äiti etsii lapselle vaatteet, kuljettaa harrastuksiin, tekee ruokaa, muistaa kavereiden synttärit ja mitä kaikkea.
Minusta kyse ei ole siitä miten kukakin siivoaa, vaan siitä, että isät eivät välttämättä tajua miten vaikeaa arjen pyörittäminen sotkuisessa kodissa on. Jos harrastus alkaa seitsemältä ja sitä ennen pitäisi syödä, niin on paljon helpompaa tehdä ruokaa siistissä keittiössä kuin siivota ja sitten tehdä ruokaa.
Siksi minusta monien isien pitäisi ottaa enemmän vastuuta arjesta, ei välttämättä vain siivoamisesta.
Minusta miesten pitäisi käyttää ensisijaisesti kondomia ja mennä vasektomiaan. Sen jälkeen yrittää kehittää ulkonäköään kaikin mahdollisin keinoin ja pyrkiä pelkkään seksiin naisten kanssa. En tajua, miksi miehet haluavat tuohon naisen ennalta suunnittelemaan neuroottiseen elämään mukaan.
Anteeksi, mutta minusta ylireagoit hieman. Isät ovat hankkineet lapsen yhdessä äidin kanssa.
Kertoisitko minulle mitä neuroottista viestissäni oli? Mieti jos tulisit töistä ja sinun pitäisi tehdä lapsille ruokaa ja viedä heidät harrastuksiin. Ennen sitä sinun pitäisi kuitenkin siivota pannut joita vaimosi on käyttänyt päivällä, mutta ei ole jaksanut niitä siivota.
Lapset menevät ITSE sinne harrastuksiin.
Juuri näin. Mekin menimme aivan pikkupojista alkaen(80-luvulla) itsenäisesti kaikkiin harrastuksiimme. Linja-autoilla pääsee ja polkupyörillä. Ja lapsetkin arvostavat vapautta mennä ja tulla, samalla vanhemmat saavat aikaa toisilleen ja kodinhoitoon.
"Kannattaa joskus miettiä onko omaksutut roolimallit ja niiden mukanaan tuoma käyttäytyminen, tullut "perintönä" lapsuudenkodista."
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kumminkin tosi monet tuntemani miehet kykenee eron jälkeen hoitamaan ja vaatettamaan sekä itsensä että lapsensa, ruokkimaan, kuskaamaan harrastuksiin, hoitamaan kouluasiat hammaslääkärit päiväkodit vanhempainvartit sun muut. Eihän tästä voi päätellä kuin että naiset on se suurin ongelma. Joko tehdään puolesta tai sitten mikään ei kelpaa
Voi myös päätellä, että mies ei älyä ryhtyä hoitamaan asiaa ennen kuin konkreettisesti erotaan.
Ja kun saa rauhassa hoitaa omalla tavallaan ilman jatkuvaa valittamista ja nalkuttamista. Tuohan vaan osoittaa että hoituu ne asiat muullakin tavoin kuin naisen haluamalla tavalla
Tätä olen naisena koittanut tässä keskustelussa avata. Ex-mieheni halusi ison siivouksen joka vkl, minä en. Lopulta erosin. Koti ei räjähtänyt eikä hukuta p**kaan, vaikka viikkosiivoukset loppui. Exäni myös aina huokaili kuinka raskaita ns. miesten työt ovat. Siis okt ja auton normaalit huoltotyöt, en nyt puhu isoista remonteista. Eron jälkeen selvisi niistäkin totuus. Ei ollut iso homma. Jäin siis vanhaan taloomme ja eron jälkeen hoidin ne itse. Raskainta liitossani oli se toisen standardien mukaan eläminen ja jatkuva nalkutus, kun olisin itse halunnut ottaa rennommin ja spontaanimmin. On monta tapaa tehdä asiat oikein.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naisilla on kyllä kummallinen käsitys, että jos mies ei kotona sopeudu naisen toimintatapaan, niin toimintatapa on silloin aina väärä. Eli stressaaminen kodin siisteydestä, joulusta, pääsiäisestä ja muusta on aina se stressitaso, mikä naisella on. Ja sitten naisen on neuroottisesti imuroitava ja siivottava joka päivä, joka stressaa naista itseään. Nainen syyttää tästä miestä, ja lopulta eroaa. Tämän jälkeen nainen etsii uuden kumppanin lähes heti, joka on kaikella todennäköisyydellä vielä hieman huonompi, kuin edellinen mies oli.
95 prosenttia kodin metatöistä tulee kodin ulkopuolelta, aikataulut, laatutaso jne.
Ei se nainen niitä päästään keksi.
Paljon tulee ulkopuolelta, se on totta. Muistan kuitenkin, kun kerran eräässä vastaavassa keskustelussa eräs nainen aivan tosissaan väitti, ettei ole hänen keksintöään, että pitää imuroida joka päivä. Heillä oli pieniä lapsia ja koira, joten sotkua varmasti tulee. Mutta siltikin nainen piti itseään olosuhteiden uhrina, ei millään käsittänyt, että ei ole mitään viranomaista tai muuta auktoriteettia, joka käskee imuroimaan joka päivä. Että kyllä se oikeasti on hänen keksintöään, hänen keksimänsä vastaus tarpeeseen/olosuhteisiin. Joku toinen olisi saattanut keksiä sietää hiekkaa lattialla.
Jos kotona on ryömivä tai konttaava vauva, imuroida pitää usein, sillä lapsihan pistää kaiken suuhunsa mitä lattialta löytää.
Sitä lasta pitäisi vahtia kun se on siellä maassa.
Vika on ihmisessä jos joka päivä pitää imuroida. Sehän on ihan mielisairasta touhua.
Ei tarvitse vahtia, kun pitää huolen, että lattialla ei ole mitään suuhun pantavaa. Ei kukaan pysty koko ajan vahtimaan lattialla olevaa vauvaa, kun kotona on koko ajan jotain tehtävää. Tai se taapero, joka myös tarvitsee huomiota.
Miksi hankit niitä lapsia niin paljon että et voi keskittyä hoitamaan heitä?
Ai niinkuin se robotti-imuria paimentava vaimo tuossa videossa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kumminkin tosi monet tuntemani miehet kykenee eron jälkeen hoitamaan ja vaatettamaan sekä itsensä että lapsensa, ruokkimaan, kuskaamaan harrastuksiin, hoitamaan kouluasiat hammaslääkärit päiväkodit vanhempainvartit sun muut. Eihän tästä voi päätellä kuin että naiset on se suurin ongelma. Joko tehdään puolesta tai sitten mikään ei kelpaa
Voi myös päätellä, että mies ei älyä ryhtyä hoitamaan asiaa ennen kuin konkreettisesti erotaan.
Kyllä hän on ryhtynyt, mutta se ei ole kelvannut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eksäni ei viitsinyt tehdä mitään tai teki niin huonosti, että oli pakko nalkuttaa tai tehdä itse uudelleen. Esimerkiksi pyykin mies ripusti niin, että otti kasan koneesta ja heitti telineelle. Siinä ne pyykit ummehtuivat ja haisivat monta päivää, miehen mielestä asia oli hoidettu aivan hyvin. Lakanoiden kanssa hänelläkin oli pahoja ongelmia ja suuttui, jos yritin vaihtaa edes kuukausittain, kun niiden pesuun menee rahaa ja se on aivan turhaa. Samoin hän vihastui, kun tarvitsin kallista laktoositonta maitoa ja meillä riideltiin kuukausikaupalla siitä, miksen voi opetella juomaan kahvia mustana ettei mulle tarttis enää kahvimaitoja ostaa. Itse hän oli kunnon vauvasuu ja omaan kahviinsa lorotti puolet maitoa ja puolet kahvia.
Näin just että hommat tehdään niin huonosti että nainen tekee ne lopulta itse. Hyvä esimerkki tuo pyykin ripustus. Jos pyykit myttää telineelle, en kehtaa pukea lapsille ryppyisiä vaatteita päälle ja on pakko silittää. Itsehän suoristan vaatteet telineelle niin että ne voi pukea suoraan päälle ja silitän vain juhlavaatteet. Mutta hei, isän pitää saada tehdä asiat omalla rennolla tavallaan. Tosi kätevää miehille että se on myös tapa jolla saadaan naiset tekemään itse. Johan kokkausvuorokin on helppoa siirtää vaimolle, kun mies tarjoaa ruoaksi pelkkää paskaa ilman mitään vihanneksia. Keitettyä makkaraa sinapilla ja lihapiirakkaa ketsupilla päivästä toiseen.
Tai sitten ne pyykit ravistetaan ja ripustetaan suoraksi mutta nainen valittaa koska sukat on eri kohdassa kuin mihin hän ne laittaa. Vaikka oisikin lajiteltu niin että samanlaiset on vierekkäin. Kun on ihan helvetin väliä sillä onko Pirkkokeijon sukkahousut omien pikkareiden vieressä vai onko siinä välissä Pirjopurjon yöpaita
Ja jos teet ihan oikeaa ruokaa niin ollaan vttuilemassa että kurkkuviipaleet on väärän paksuisia
Mun lapset on 20 ja 18, eikä mies ole koko lasten elinikänä oppinut erottamaan, kummat on kumman vaatteita.
Heillä on edelleen 10 sentin pituusero ja pienempinä kokoeroa oli niin, etät kun nuorempi käytti kokoa 98, isompi oli 122. Silti mies ei erottanut näiden vaatteista toisistaan.
SIKSI minä ripustin ne vaatteet niin, että näiden vaatteet oli erillään, ettei stten tarvitse vetää raivareita lapsia pukiessa.
Minä kyllä erotan ne edelleen.
Sama minulla. Pyykkejä ripustaessa on helppo laittaa ne lajeittain ja käyttäjien mukaan, joten kuivien pyykkien korjaaminen käy hetkessä. Se on paljon työläämpää, kun siellä täällä on itse kunkin vaatteita eikä kaikkien sikinsokin sekaisin. Tuo on varmaan miehille vaikea asia ymmärtää.
Kun pyykit tulevat märkinä sikinsokin koneesta, niiden lajittelu käyttäjittäin ei ole työlästä.
Kun samat pyykit tulevat kuivina sikinsokin narulta, niiden lajittelu on sietämättämän työlästä.
Juu, nyt täytyy kyllä rehellisesti sanoa, että asian logiikkaa on vaikea ymmärtää.
Anna kun täti selittää: sulla on kädessä paita, joka on pirkon. Siis sun on nostettava joka tapauksessa se pirkon paita narulle. Nostat sen narulle. Sitten sulla on käsissä paita, joka on jaakon. Siis sun nostettava joka tapauksessa se jaakon paita narulle.
Nyt jos nostat sen pirkon paidan narulle ja jaakon paidan vierekkäin ja jatkat tätä rataa katsomatta, mitä siihen narulle mätät, siellä on jaakon ja pirkon vaatteet sekaisin ja sä joudut sitten kaappiin viedessä setvimään niitä sieltä narulta, että tää tähän pinoon ja tuo tuohon. MUTTA: jos näet sen vaivan, että samalla kun nostat sen paidan narulle (joudut tekemään sen joka tapauksessa) laitatkin paidat vierekkäisille naruille ja nostelet muut vaatteet samoin, voit helposti vain vedellä samalla narulla olevat vaatteet samoihin pinoihin. Toisin sanoen: säästät aikaa pyykin viikkaamisessa, kun teet pienen ylimääräisen ajatustyön pyykkejä nostaessa. Ja kyllä, säästät enemmän aikaa viikatessa kuin tuhlaat nostaessa.
Mutta sä olet varmaan töissäkin niitä, joka ei ymmärrä, miksi hänen pitäisi täyttää vaikkapa joku lomake kunnolla, koska sinnehän voi aina lisätä sitten. Jolloin samaa lomaketta pyöritetään eri pöydillä, koska alun perin ei ole viitsitty uhrata muutamaa lisäminuuttia työn kunnolla tekemiseen. Tai jotka eivät käsitä, että
Tuohan nyt on ihan perseestä koko väite. Jos minulla on vaikkapa kahden perheenjäsenen pyykit kuivumassa ja laitan kaikkien pyykit omiin pinoihinsa niin ei säästä yhtään sen enempää aikaa onko ne narulla sikinsokin vai niin että täytän ensin a:n pinon, sitten b:n. Ihan sama aika menee viikkaamiseen jos otan narulta a:n paidan a:n pinoon ja seuraavaksi b:n pöksyt b:n pinoon jne
Taidat itse olla työssäsi niitä jotka vaatii monimutkaisia turhia toimintatapoja ilman vastaavaa hyötyä vain päästäkseen pätemään
Sano sille toiselle puoliskollesi, että viikkaa kummankin vaatteet kaappiin. Loppujen lopuksi joko kuuntelet marinaa sekaisin olevista vaatteista tai etsit omia vaatteitasi toisen kaapista. Vaatteissa saa olla iso kokoero, että erottaa samanvärisistä vaatteista kumman ne on.
Ettekö te ihmiset edes tunnista omia vaatteitanne?
Oma mies ei tunnista. Siksi minä laitan miehen t-paidat kuivaustelineen toiseen laitaan mitä omani. Kyllähän ne äkkiä katsottuna näyttää samoilta, kun kumpikin käyttää mustia tai tummansinisiä t-paitoja. Mies nykäisee mukaansa sen minkä arvelee olevan omansa.
Mikäs ryhävalas sinä oot jos käytät miesten vaatteita
Siis mun mies saattaa laittaa mun vaatteita kaappiinsa aivan sujuvasti, vaikka olen XS-kokoinen nainen ja hän on XL-kokoinen mies. Ongelma ei ole naisen koossa vaan siinä, että se mies ei viitsi sitäkään vähää keskittyä että onnistuisi ottamaan omat vaatteensa
Sama :D Ollaankin sovittu että mies laittaa vain omansa ja lastensa vaatteet kaappeihin. Käytännössä tämä onnistuu niin että minä kerkeän viikkaamaan omani ennen häntä. Sitten on iloisesti sekaisin lasten ja miehen pyykit, ja lapset kulkee kaapilta toiselle etsimässä omiaan :D
Ja huumorilla tästäkin selvitään, pilke silmäkulmassa. Oikea asenne.
Ainoa, jota tuo naurattaa, on nainen. Muu perhe etsii vaatteitaan ja on aina myöhässä joka paikasta, kun vaatteita saa etsiä kuin aarteenetsinnässä.
Lasten harrastukset, kaupat tai ne kaverit tai ainakaan näiden synttärit ei automaattisesti ole samalla alueella.
Lapsille pitää tarjota normaali elämä, ei kyykkiä pimeässä läävässä helppouden perässä.