Mies ei halua tasata vanhempainvapaan tuloja

ohoh! meillä ukko kustantaa ihan kaiken. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vapaat puoliksi olisi oikeudenmukaisin keino. Mielestäni kompensaatio kuulostaa kyllä oudolta. Toki miehen pitäisi maksaa enemmän asumis- ja muista elinkustannuksista, mutta rahansiirto suoraan puolisolle ei vastaa minun oikeustajua.

Ja vaikka sinänsä rankaa puuhaa lastenhoito on, niin rehellisesti sanoen se oli - ainakin itsellä - kuitenkin töistä vapaata, ihanaa aikaa. Ei ollut ikävä oravanpyörään. Tuntuu hullulta, että töissä raatajan pitäisi siitä maksaakin puolisolle.

Minä taas en tajua mitä eroa siinä lopulta on, maksaako mies jollain summalla enemmän yhteisiä kuluja vai antaako sen suoraan puolisolle ja sitten molemmat maksaa yhteisiä kuluja yhtä paljon. Se on sit perheen valinta kummalla tavalla haluaa sen perhevapaan kustannuksia jakaa, tavallisempi tapa on varmaan se että mies(/työssäkäyvä osapuoli) maksaa kuluja enemmän, mutta voi kai sen tilisiirrollakin hoitaa jos pariskunta haluaa maksaa muutoin kaiken 50/50.

Tilisiirto on selkeämpi ainakin silloin, jos pariskunnalla on erilliset asuntolainat, eikä muutenkaan yhteistä omistusta (esim. yhteistä autoa tms, vaan vaikka kummallakin oma auto omassa omistuksessaan, jota mahd. maksavat myös rahoituksella). Voi silloin antaa niiden lainanlyhennysten pyöriä ihan niin kuin ennenkin, ja työssäkäyvä siirtää vauvaa kotona hoitavalle puolet tulonmenetyksestä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ainoa oikea ratkaisu on sitten jos noilla halutaan mennä, että vanhempainvapaat pidetään puoliksi.

Mitä se hyödyttää? Miten apn rahatilanne muuttuu?

Ai miten ap:n rahatilanteeseen vaikuttaa onko hän pois töistä 6kk vai 9-12kk? Kyllä siinä puhutaan tuhansien eurojen erosta ap:n tuloissa tuolta ajalta.

Mies yritti tuota. En taipunut, mieskään ei taipunut. Nyt maksaa elateita sitten. Nyhdän joka sentin, minkä irti saan. Huomasin, ettei miehestä ole kantamaan vastuuta. Sitä saa mitä tilaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vapaat puoliksi olisi oikeudenmukaisin keino. Mielestäni kompensaatio kuulostaa kyllä oudolta. Toki miehen pitäisi maksaa enemmän asumis- ja muista elinkustannuksista, mutta rahansiirto suoraan puolisolle ei vastaa minun oikeustajua.

Ja vaikka sinänsä rankaa puuhaa lastenhoito on, niin rehellisesti sanoen se oli - ainakin itsellä - kuitenkin töistä vapaata, ihanaa aikaa. Ei ollut ikävä oravanpyörään. Tuntuu hullulta, että töissä raatajan pitäisi siitä maksaakin puolisolle.

Minä taas en tajua mitä eroa siinä lopulta on, maksaako mies jollain summalla enemmän yhteisiä kuluja vai antaako sen suoraan puolisolle ja sitten molemmat maksaa yhteisiä kuluja yhtä paljon. Se on sit perheen valinta kummalla tavalla haluaa sen perhevapaan kustannuksia jakaa, tavallisempi tapa on varmaan se että mies(/työssäkäyvä osapuoli) maksaa kuluja enemmän, mutta voi kai sen tilisiirrollakin hoitaa jos pariskunta haluaa maksaa muutoin kaiken 50/50.

Tilisiirto on selkeämpi ainakin silloin, jos pariskunnalla on erilliset asuntolainat, eikä muutenkaan yhteistä omistusta (esim. yhteistä autoa tms, vaan vaikka kummallakin oma auto omassa omistuksessaan, jota mahd. maksavat myös rahoituksella). Voi silloin antaa niiden lainanlyhennysten pyöriä ihan niin kuin ennenkin, ja työssäkäyvä siirtää vauvaa kotona hoitavalle puolet tulonmenetyksestä.

Joo jos halutaan pitää raha-asiat kokonaan erillään niin tulonsiirto toimii. Itse henkilökohtaisesti tykkään enemmän ajatuksesta että maksetaan tulojen suhteessa kaikki, kun yhteisenä perheenä eletään, mutta se nyt on sitten ihan makuasia kummin haluaa tehdä. Jos on saman suuruiset tulot niin aika sama kumman tavan valitsee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joo, meillä meni jotenkin samaan tapaan. Mies ei lopulta pitänyt edes kaikki isyyslomiaan, vaikka alunperin puhui ihan muuta. Koko homma kaatui siis mun niskaan niin käytännössä kuin taloudellisestikin. Erohan siitä tuli. Nyt hän makselee kiltisti elarit ja hoitaa lasta joka toinen viikonloppu (mikä on siis joka toinen viikonloppu enemmän kuin mitä hoiti yhdessä ollessa).

Näistä pitäisi ilmeisesti ymmärtää sopia kirjallisesti ennen seksin harrastamista, ja varmaan pari todistajaakin tai joku käräjäoikeuden päätös pitäisi sitten olla, ettei voisi vaihtaa mielipidettään.

Miksi naissukupolvi toisensa jälkeen menee samaan miinaan? Jo isoäitini tiesi opettaa, että naisen tulee tehdä lapsia vain se määrä, josta pystyy itse yksin huolehtimaan. Ihmisuros ja -naaras suhtautuvat jälkikasvuunsa ja siitä huolehtimiseen eri tavalla, se on biologinen tosiasia josta tietenkään nykyään ei saa puhua. Mutta ei sen pitäisi kenellekään yllätyksenä tulla, vaikka onkin inhimilllistä toivoa että se oma kumppani olisi erilainen. Toki poikkeuksiakin on, mutta kovin harvassa.

Eihän tuossa siitä ollutkaan kyse, etteikö yksinkin pärjäisi. Se mies vaan jouti pois siitä pyörimästä, jos ei kerran osallistu (ja sitä myötä tulee lapsen oikeus isään, eli se isä sitten kuitenkin pakotetaan yhteiskunnan toimesta osallistumaan). Mutta vaikka pärjäisi yksinkin, niin saa se nyt vähän ärsytyskerrointa nostaa, jos joku silmät kirkkaana on osallistumassa lapsen hankintaan (siis se mies), mutta käytännössä luistaa kuitenkin.

Ei se että päätetään äidin jäävän kotiin (kuten 90% tapauksista), ole mitään luistamista mistään. Se että joku nyt voimaantuu perhevapaauudistuksesta, joka on ihan kosmeettinen asia todellisuudessa, ei tarkoita sitä että isät olisi huonompia kuin ennenkään.

Kyllä se on luistamista, jos se kotiin jääminen maksaa sille äidille 3000e/kk vanhempainvapaan aikana ja vielä vielä paljon enemmän hoitovapaan aikana ja miehelle se vauva ei tule maksamaan käytännössä mitään sen ensimmäisen vuoden aikana. Niissä perheissä, joissa vaimo jää kotiin ja tienestit on olleet n. samat, mies kyllä yleensä kompensoi puolet niistä tulonmenetyksistä vaimolleen, jos ei itse halua jäädä kotiin ollenkaan (tiedän siis tapauksia, joissa näin on toimittu, ja he ovat edelleen yhdessä).

Kukaan ei ole maksanut tulonmenetyksiä vaimolleen koskaan, kulut tottakai jos se nainen ei voi maksaa osuuttaan.

Miten niin ei voi maksaa osuuttaan? Minä tunnen hyvätuloisia ja varakkaita ihmisiä. Mutta ei se nyt ole ideana, että kun yhteinen vauva syntyy, niin toisen varallisuus hupenee, kun joutuu käyttämään säästöjään, ja toisen varallisuus kasvaa, kun tienaa normaalisti, eikä häneen kohdistu mitään tulonmenetyksiä. Lapsi on yhteinen ja vaikka kummallakaan ei olisi tilit tyhjänä, niin kyllä ne lapsen kulut (jotka vauvavuotena näkyvät pääasiassa vaimon tulonmenetyksinä vauvan kotihoidon vuoksi) laitetaan puoliksi. Siis ihan tilisiirtoina ovat kuitanneet tietämäni miehet puolet tulonmenetyksestä vaimolleen/naiselleen, jos eivät ole naimisissa.

Tiedän toki myös sellaisia, joissa mieskin piti pitkät perhevapaat, jolloin tuota epäsuhtaa ei edes muodostunut.

Kyllä mua ainakin hävettäisi, jos mieheni maksaisi mulle viikkorahaa 😅 Lapsia tehdään sit kun niihin on varaa.

Jotkut on vaan tyhmiä kun ei tajua vaatia miestä hoitamaan osaansa. Tyhmimmät on jopa ylpeitä siitä, että elättää itsensä omilla säästöillään ettei miehellä vahingossakaan menisi yhtään rahaa omien lastensa hoidon järjestämiseen.

Miten niin miehellä ei mene rahaa? Meneehän, hänhän ne kulut maksaa jos toinen ei kykene.

Eihän maksa, vaan tässä ap:n tapauksessa kaikki maksetaan 50/50. Siksi miehen tulisi maksaa kompensaatio tulonmenetyksestä. Jos mies maksaa kuluja samalla määrällä enemmän niin sitten tietenkään ei tarvitse maksaa suoraan puolisolle mitään. Se on ihan sama kummin pariskunta tekee, mutta ei niinkuin ap:n mies ehdottaa että hän edelleen maksaa vain puolet menoista ja ap lapsen takia pienenevillä tuloillaan toisen puolen.

Heidän taloustilanteensa kuulostaa siltä että niitä säästöjä pitää käyttää joka tapauksessa. Onko se nyt ihme jos mies ei halua kaikkea rahaansa käyttää?

Mies ei halua käyttää rahojaan mutta ap:n pitää? Sillä ei ole merkitystä haluaako mies käyttää rahojaan vai ei, jos on lapsen halunnut niin siihen vaan menee rahaa, myös mieheltä. Semmoista se on, vanhemmuus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vapaat puoliksi olisi oikeudenmukaisin keino. Mielestäni kompensaatio kuulostaa kyllä oudolta. Toki miehen pitäisi maksaa enemmän asumis- ja muista elinkustannuksista, mutta rahansiirto suoraan puolisolle ei vastaa minun oikeustajua.

Ja vaikka sinänsä rankaa puuhaa lastenhoito on, niin rehellisesti sanoen se oli - ainakin itsellä - kuitenkin töistä vapaata, ihanaa aikaa. Ei ollut ikävä oravanpyörään. Tuntuu hullulta, että töissä raatajan pitäisi siitä maksaakin puolisolle.

Minä taas en tajua mitä eroa siinä lopulta on, maksaako mies jollain summalla enemmän yhteisiä kuluja vai antaako sen suoraan puolisolle ja sitten molemmat maksaa yhteisiä kuluja yhtä paljon. Se on sit perheen valinta kummalla tavalla haluaa sen perhevapaan kustannuksia jakaa, tavallisempi tapa on varmaan se että mies(/työssäkäyvä osapuoli) maksaa kuluja enemmän, mutta voi kai sen tilisiirrollakin hoitaa jos pariskunta haluaa maksaa muutoin kaiken 50/50.

Tilisiirto on selkeämpi ainakin silloin, jos pariskunnalla on erilliset asuntolainat, eikä muutenkaan yhteistä omistusta (esim. yhteistä autoa tms, vaan vaikka kummallakin oma auto omassa omistuksessaan, jota mahd. maksavat myös rahoituksella). Voi silloin antaa niiden lainanlyhennysten pyöriä ihan niin kuin ennenkin, ja työssäkäyvä siirtää vauvaa kotona hoitavalle puolet tulonmenetyksestä.

Joo jos halutaan pitää raha-asiat kokonaan erillään niin tulonsiirto toimii. Itse henkilökohtaisesti tykkään enemmän ajatuksesta että maksetaan tulojen suhteessa kaikki, kun yhteisenä perheenä eletään, mutta se nyt on sitten ihan makuasia kummin haluaa tehdä. Jos on saman suuruiset tulot niin aika sama kumman tavan valitsee.

Niin se onkin vaan vaikea tuollaisessa määritellä, että mitä siihen "kaikkeen" sisältyy, mikä maksetaan sitten suhteessa tuloihin. Esim. sisältyykö toisen lainanlyhennys silloin, kun hän on hoitovapaalla yhteisestä lapsesta? Tai toisen auton kulut? Noissa perheissä ei välttämättä ole juuri muuta yhteistä, kuin se ruoka ja ehkä joku yhtiövastike lähtökohtaisesti. Ja sitten se, että jos hoitovapaalla toisen tulot on 300e, ja toisen normaalit (vaikka 5000e/kk), niin ok, hoitovapaalaisen ei tarvisi maksaa paljoakaan ruuasta tai asumisesta tms., mutta onko sitten niin, että hänellä ei ole varaa osallistua ystäväporukkansa viikonloppureissuun, ellei maksa säästöistään, vaikka miehellään jää lisää säästöä joka kuukausi, ja niin hänelläkin jäisi, jos olisi töissä.

Menee aika vaikeaksi noiden juttujen reiluuden arviointi, että mun mielestä tilisiirto, jolla tulonmenetys tasataan on selkeä, eikä tarvi sitten mistään muusta neuvotella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joo, meillä meni jotenkin samaan tapaan. Mies ei lopulta pitänyt edes kaikki isyyslomiaan, vaikka alunperin puhui ihan muuta. Koko homma kaatui siis mun niskaan niin käytännössä kuin taloudellisestikin. Erohan siitä tuli. Nyt hän makselee kiltisti elarit ja hoitaa lasta joka toinen viikonloppu (mikä on siis joka toinen viikonloppu enemmän kuin mitä hoiti yhdessä ollessa).

Näistä pitäisi ilmeisesti ymmärtää sopia kirjallisesti ennen seksin harrastamista, ja varmaan pari todistajaakin tai joku käräjäoikeuden päätös pitäisi sitten olla, ettei voisi vaihtaa mielipidettään.

Miksi naissukupolvi toisensa jälkeen menee samaan miinaan? Jo isoäitini tiesi opettaa, että naisen tulee tehdä lapsia vain se määrä, josta pystyy itse yksin huolehtimaan. Ihmisuros ja -naaras suhtautuvat jälkikasvuunsa ja siitä huolehtimiseen eri tavalla, se on biologinen tosiasia josta tietenkään nykyään ei saa puhua. Mutta ei sen pitäisi kenellekään yllätyksenä tulla, vaikka onkin inhimilllistä toivoa että se oma kumppani olisi erilainen. Toki poikkeuksiakin on, mutta kovin harvassa.

Eihän tuossa siitä ollutkaan kyse, etteikö yksinkin pärjäisi. Se mies vaan jouti pois siitä pyörimästä, jos ei kerran osallistu (ja sitä myötä tulee lapsen oikeus isään, eli se isä sitten kuitenkin pakotetaan yhteiskunnan toimesta osallistumaan). Mutta vaikka pärjäisi yksinkin, niin saa se nyt vähän ärsytyskerrointa nostaa, jos joku silmät kirkkaana on osallistumassa lapsen hankintaan (siis se mies), mutta käytännössä luistaa kuitenkin.

Ei se että päätetään äidin jäävän kotiin (kuten 90% tapauksista), ole mitään luistamista mistään. Se että joku nyt voimaantuu perhevapaauudistuksesta, joka on ihan kosmeettinen asia todellisuudessa, ei tarkoita sitä että isät olisi huonompia kuin ennenkään.

Kyllä se on luistamista, jos se kotiin jääminen maksaa sille äidille 3000e/kk vanhempainvapaan aikana ja vielä vielä paljon enemmän hoitovapaan aikana ja miehelle se vauva ei tule maksamaan käytännössä mitään sen ensimmäisen vuoden aikana. Niissä perheissä, joissa vaimo jää kotiin ja tienestit on olleet n. samat, mies kyllä yleensä kompensoi puolet niistä tulonmenetyksistä vaimolleen, jos ei itse halua jäädä kotiin ollenkaan (tiedän siis tapauksia, joissa näin on toimittu, ja he ovat edelleen yhdessä).

Kukaan ei ole maksanut tulonmenetyksiä vaimolleen koskaan, kulut tottakai jos se nainen ei voi maksaa osuuttaan.

Juu, tämä ansionmenetyksistä nillittäminen on tosi naurettavaa, ihan kuin puolisolle maksettaisiin kompensaatiota työttömyyden tai opintojen aikanakaan. Jos siitä myt jollekulle tulee hyvä olo että puhuu kompensaatiosta eikä kuluista, mikäs siinä, mutta tyhmältä se kuulostaa.

Etkö tajua mitä eroa on opiskelulla tai työttömyydellä verrattuna yhteisen lapsen hoitoon? Yhteisen. Toinen on kotona siksi, ja vain siksi, että hoitaa sitä yhteistä lasta, siis sen puolison lasts. Ja vastuu siitä lapsesta on yhtä lailla molempien vanhempien. Myös sen lapsen aiheuttamista tulonmenetyksistä. Nyt ei ole kyse mistään muusta, joten muusta on turha keskustella tässä. Ainoastaan se on keskustelun aiheena, kenen vastuulla on vauva- ja pikkulapsiajasta koituvat kustannukset, joista tulonmenetys on yleensä suurin. Toiset on sitä mieltä että ne kuuluisi yhtä lailla molemmille, toiset ilmeisesti on sitä mieltä että vain äidille.

Suurin osa on sitä mieltä ettei kummallekaan. Et ole töissä, et saa palkkaa. Sulla ei ole rahaa, et sitä voi käyttää. Aika perus asioita.

Mikäs taikakeiju perheen elämän maksaa jos ei vanhemmat? Kyllä ne kuule normaalien ihmisten on laskunsa maksettava, vanhempainvapaallakin. Kun toisen tulot putoaa, normaalisti toinen kompensoi sitä jotenkin. Joko maksamalla isomman osan menoista, tai antamalla suoraan rahaa toiselle jotta voidaan edelleen maksaa kaikki puoliksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vapaat puoliksi olisi oikeudenmukaisin keino. Mielestäni kompensaatio kuulostaa kyllä oudolta. Toki miehen pitäisi maksaa enemmän asumis- ja muista elinkustannuksista, mutta rahansiirto suoraan puolisolle ei vastaa minun oikeustajua.

Ja vaikka sinänsä rankaa puuhaa lastenhoito on, niin rehellisesti sanoen se oli - ainakin itsellä - kuitenkin töistä vapaata, ihanaa aikaa. Ei ollut ikävä oravanpyörään. Tuntuu hullulta, että töissä raatajan pitäisi siitä maksaakin puolisolle.

Minä taas en tajua mitä eroa siinä lopulta on, maksaako mies jollain summalla enemmän yhteisiä kuluja vai antaako sen suoraan puolisolle ja sitten molemmat maksaa yhteisiä kuluja yhtä paljon. Se on sit perheen valinta kummalla tavalla haluaa sen perhevapaan kustannuksia jakaa, tavallisempi tapa on varmaan se että mies(/työssäkäyvä osapuoli) maksaa kuluja enemmän, mutta voi kai sen tilisiirrollakin hoitaa jos pariskunta haluaa maksaa muutoin kaiken 50/50.

Tilisiirto on selkeämpi ainakin silloin, jos pariskunnalla on erilliset asuntolainat, eikä muutenkaan yhteistä omistusta (esim. yhteistä autoa tms, vaan vaikka kummallakin oma auto omassa omistuksessaan, jota mahd. maksavat myös rahoituksella). Voi silloin antaa niiden lainanlyhennysten pyöriä ihan niin kuin ennenkin, ja työssäkäyvä siirtää vauvaa kotona hoitavalle puolet tulonmenetyksestä.

Joo jos halutaan pitää raha-asiat kokonaan erillään niin tulonsiirto toimii. Itse henkilökohtaisesti tykkään enemmän ajatuksesta että maksetaan tulojen suhteessa kaikki, kun yhteisenä perheenä eletään, mutta se nyt on sitten ihan makuasia kummin haluaa tehdä. Jos on saman suuruiset tulot niin aika sama kumman tavan valitsee.

Niin se onkin vaan vaikea tuollaisessa määritellä, että mitä siihen "kaikkeen" sisältyy, mikä maksetaan sitten suhteessa tuloihin. Esim. sisältyykö toisen lainanlyhennys silloin, kun hän on hoitovapaalla yhteisestä lapsesta? Tai toisen auton kulut? Noissa perheissä ei välttämättä ole juuri muuta yhteistä, kuin se ruoka ja ehkä joku yhtiövastike lähtökohtaisesti. Ja sitten se, että jos hoitovapaalla toisen tulot on 300e, ja toisen normaalit (vaikka 5000e/kk), niin ok, hoitovapaalaisen ei tarvisi maksaa paljoakaan ruuasta tai asumisesta tms., mutta onko sitten niin, että hänellä ei ole varaa osallistua ystäväporukkansa viikonloppureissuun, ellei maksa säästöistään, vaikka miehellään jää lisää säästöä joka kuukausi, ja niin hänelläkin jäisi, jos olisi töissä.

Menee aika vaikeaksi noiden juttujen reiluuden arviointi, että mun mielestä tilisiirto, jolla tulonmenetys tasataan on selkeä, eikä tarvi sitten mistään muusta neuvotella.

Niin se riippuu ihan perheen tilanteesta miten sovitaan. Useimmiten hoitovapaan aikana kummallakaan ei pahemmin jää rahaa säästöön tai ylimääräisiin hupeihin, kun koko perheen elatus on käytännössä toisen vastuulla, mutta varmaan jotkut on niin hyvätuloisia että jää.

Liian usein miehen raha on perheen yhteistä rahaa ja naisen raha on naisen rahaa.. Jos mies saa sovittua että kaikki puoliksi siitä kannattaa pitää kiinni viimeiseen asti. Miesten muutenkin pitäisi olla tarkempia kenen naisten kanssa yrittää perhettä.. High bodycount nainen esim on ihan ei ei.

äijä kirjoitti:

Liian usein miehen raha on perheen yhteistä rahaa ja naisen raha on naisen rahaa.. Jos mies saa sovittua että kaikki puoliksi siitä kannattaa pitää kiinni viimeiseen asti. Miesten muutenkin pitäisi olla tarkempia kenen naisten kanssa yrittää perhettä.. High bodycount nainen esim on ihan ei ei.

Vielä useammin naisen raha on perheen rahaa ja miehen raha miehen rahaa. Ainakin lapsiperheissä.

Mun sisko, tosin asuu Amerikassa, heillä on 4 lasta ja mies tekee väh 10 h tuöpåiviä, matkustaa jne.

Sopivat kirjallisesti vaimo jää kotiin ja hoitaa lapset, kulkemiset, kunnes nuorin on 10.

Hän kävi viikonloppuisin töissä yhdessä ostoskeskuksen neuvonnassa.

Työaika oli n 9-17 ja silloin lapsilla oli harrastuksia jne joihin pääsi yksin.

Kun sisko aloitti täyden työajan, mies yhtäkkiä päätti kaikki kulut kaitetaan puoliksi.

Mies oli saanut 15 v + tehdä omaa uraa ja yhtäkkiä infopisteen palkalla olisi pitänyt maksaa puolet.

Tämä meni niin pitkälle, että oltiin jo eroa hakemassa, jolloin miehen työnantaja tarjosi juristin palvelua, kuului työsopimukseen. Juristi kertoi mm elatusavusta, kun vaimo on antanut työuran perheelle.

Loppui narinat.

Siskoni on tietty suomalainen ja puolison vanhemmat ovat Norjassa syntyneet. Mies ei tajunnut Amerikassa tehdään vähän eri tavalla asiat.

Pidä puolesi. Jos ei muuta, voit aina kertoa miten erossa joutuu maksamaan.

äijä kirjoitti:

Liian usein miehen raha on perheen yhteistä rahaa ja naisen raha on naisen rahaa.. Jos mies saa sovittua että kaikki puoliksi siitä kannattaa pitää kiinni viimeiseen asti. Miesten muutenkin pitäisi olla tarkempia kenen naisten kanssa yrittää perhettä.. High bodycount nainen esim on ihan ei ei.

Ihan yhtä usein naisen aika on miehen aikaa. Tuossahan tilanteessa siis nainenkin voisi olla töissä ja tienata saman kuin mies, mutta YHTEISEN lapsen vuoksi ei voi näin tehdä. Naisen on käytettävä aikaansa tuohon, miehen ei mitään, jos nainen tekee homman ilmaiseksi. Kun nainen käyttää aikansa vauvan kanssa, niin ei pääse töihin ja ottaa pahasti takkiin taloudellisesti. Mies ei ollenkaan, ellei joko mahdollista naisensa työssäkäyntiä pitämällä puolet perhevapaista tai korvaa taloudellisesti sitä aikaa, jonka nainen käyttää yhteiseen vauvaan enemmän kuin mies.

äijä kirjoitti:

Liian usein miehen raha on perheen yhteistä rahaa ja naisen raha on naisen rahaa.. Jos mies saa sovittua että kaikki puoliksi siitä kannattaa pitää kiinni viimeiseen asti. Miesten muutenkin pitäisi olla tarkempia kenen naisten kanssa yrittää perhettä.. High bodycount nainen esim on ihan ei ei.

Kaikki puoliksi koskee sitten myös miestä. Eli esim. perhevapaatkin reilusti puoliksi vain sitten, jos kulutkin maksetaan puoliksi.

Vierailija kirjoitti:

äijä kirjoitti:

Liian usein miehen raha on perheen yhteistä rahaa ja naisen raha on naisen rahaa.. Jos mies saa sovittua että kaikki puoliksi siitä kannattaa pitää kiinni viimeiseen asti. Miesten muutenkin pitäisi olla tarkempia kenen naisten kanssa yrittää perhettä.. High bodycount nainen esim on ihan ei ei.

Kaikki puoliksi koskee sitten myös miestä. Eli esim. perhevapaatkin reilusti puoliksi vain sitten, jos kulutkin maksetaan puoliksi.

Todellakin. Hoitovastuu lapsista ja kotityöt, kaikki menee sitten puoliksi. Ei onnistu mitkään pitkät viikonloput kavereitten kanssa, ellei vaimolle mahdollistu saman verran omia reissuja. Kannattaa miettiä tarkkaan millaista elämää haluaa.

Jätä se sika.

Onko teillä erilliset taloudet, vaikka olette perheenä yhdessä?

Vierailija kirjoitti:

Onko teillä erilliset taloudet, vaikka olette perheenä yhdessä?

Kaikki maksetaan puoliksi ainakin minusta viittaa siihen, että kummallakin on omat rahat ja sitten tosiaan ainakin kaikki yhteiset kulut maksetaan puoliksi. Mahdollisesti kumpikin maksaa omat kulunsa itse tai sitten tosiaan ihan kaikki kulut maksetaan puoliksi (tuskin näin kuitenkaan). Omilla kuluilla tarkoitan vaikka omia vaatteita, harrastuksia jne., niin epäilenpä, ettei niitä ehkä kuitenkaan makseta puoliksi. Ihan vaan sivusta spekuloin.

Tuo on aika tyypillistä, kun tulot on saman verran, niin ei ole oikein mitään tarvetta tehdä yhteistä taloutta, vaan yhteisten kulujen puoliksi maksamisen jälkeen kumpikin saa käyttää rahansa niin kuin lystää, kun kummallakin jää sitä saman verran. Yhteisen lapsen perhevapaalla kuvio vaan heittää sitten häränpyllyä.

Kaikkien hullujen kanssa sitä naiset haluaakin lisääntyä.

Et anna yhtään periksi tämän asian kanssa. Idiootti pitää olla jos haluaa oman puolison köyhtyvän ja tuhlaavan säästöjään omaa yhteistä lasta hoitaessa, kun rahaa ei tule tarpeeksi muualta hoitovapaalla.