Mies ei halua tasata vanhempainvapaan tuloja

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

ilmoita että menet töihin ja että äijän vuoro jäädä pennun kanssa kotiin.

Hyvää työpäivää!

Haen tavarat myöhemmin.

-ex-miehesi

Juuri näin. On siis ihan oikeasti olemassa miehiä, ketkä on sitä mieltä, että naisen on pakko jäädä kotiin, koska mies ei itse suostu. Kuitenkaan mies ei millään tapaa ole valmis kompensoimaan naiselle tuosta aiheutuvaa tulonmenetystä, eli mies siis maksattaa vauvan täysin naisella. Ihan uskomatonta, että joku mies voikin ajatella asian noin, että häneltä hommaan riitti vain se sperman antaminen :D

Vierailija kirjoitti:

Tuollaisten miesten kanssa jotkut sitten haluaa lisääntyä...

Ap:nmieshän ennen raskautta suunnitteli pitävänsä omat vanhempainvapaakuukautensa. Kun ap oli saatu nalkkiin eli raskaaksi, miehen suunnitelma muuttui.

Nytkö ap:n miehen tekemä huijaus on ap:n vika? Miksi miehet huijaavat puolisonsa lapsentekoon valheellisin lupauksin? Mikä miehissä oikein on vikana?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuollaisten miesten kanssa jotkut sitten haluaa lisääntyä...

Ap:nmieshän ennen raskautta suunnitteli pitävänsä omat vanhempainvapaakuukautensa. Kun ap oli saatu nalkkiin eli raskaaksi, miehen suunnitelma muuttui.

Nytkö ap:n miehen tekemä huijaus on ap:n vika? Miksi miehet huijaavat puolisonsa lapsentekoon valheellisin lupauksin? Mikä miehissä oikein on vikana?

😅 Ap siis teki lapsen ajatellen että häntä ei tarvitse hoitaa kuin vauvavuosi. Jos tuo nyt on kynnyskysymys, niin ihan ansaitsi tulla huijatuksi. Apn mies on tajunnut realiteetit, ap elää jossain lumemaailmassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oma ehdotus siis oli se että kotona olevan nettotienestien erotus (aiempi palkkatulo-vanhempainraha) jaettuna kahdelle olisi se erotus mitä työssä oleva maksaisi kotona olevalle. Tällöin se taloudellinen kuorma menisi puoliksi molemmille.

T.ap

Se vanhempainraha on sun palkkasi. En yhtään ymmärrä naisia, jotka tekee lapsia ajatuksella että isä maksaa niistä palkkaa.

Työssäkäyvä maksaa kulut, ei palkkaa.

Eihän mies maksa ap:lle palkkaa, vaan kompensaatiota tulon menetyksestä vanhempainvapaan ajalta? Loppujen lopuksi sillä ei liene käytännössä suurtakaan eroa maksaako mies sen summan ap:n tilille ja kuluista 50%, vai isomman osan kuluista. Suunnilleen samoihin tullaan. Me ollaan menty sillä että molemmat laittaa 60% tuloistaan yhteisiin menoihin, meillä se on ollut toimiva tapa tulojen vaihdellessa (toki %-osuutta on joutunut välillä muuttamaan).

Kompensaatiota miksi? Ei mies ole työnantaja. Kela maksaa kompensaation.

No eikä maksa vaan paljon vähemmän.

Kompensaatio se on silti. Miksi kompensaation pitäisi olla koko palkkasumma? Ei se työ tule tehtyä kotona ollessa.

Ei olekaan koko palkkasumma, vaan isä maksaa puolet ansionmenetyksestä ja äiti puolet. Riippumatta siitä kumpi on tosiasiallisesti kotona. Reilu diili, molemmat maksaa lapsen hoidosta yhtä paljon.

Ei näiltä palstajannuilta onnistu tuollaisen matematiikan ymmärtäminen. Avataas vähän:

Nainen ja mies tienaavat molemmat 6000 euroa työssä ollessaan. Perheen tulot on siis 12000e/kk

Nainen saa vanhempainpäivärahaa vaikkapa 3000 euroa (en tiedä tarkalleen, mihin oikeasti osuisi)

Tulonmenetys on 3000 euroa (6000e-3000e). Jos mies maksaa naiselle 1500 euroa, niin naisen tulot ovatkin vain 1500euroa vähemmän kuin töissä ollessa. Kumpikin siis "maksaa" tällöin 1500 euroa lapsen kotihoidosta. Reilusti saman verran.

Oliko tarpeeksi rautalankaa? Vaihtoehtoisesti vanhempain vapaa jaetaan puoliksi, jolloin mitään tilisiirtoja ei tarvitse tehdä, kun tulonmenetys kohdistuu tasaisesti molempiin muutenkin.

Kyllä kaikki tajuaa mistä puhutaan. Sitä en tajua miksi se äiti tekee lapsia jos palkka on tärkeämpi? Ei lapset ole mitään kulueriä, jotka tasataan.

Taloudellisesta näkökulmasta lapset ovat nimenomaan kulueriä, vieläpä todella suuria kulueriä. Tottakai yhteiset kuluerät tasataan.

Eivät ole, lapset on perhettä ja heidät hoidetaan vaikka mikä olisi. On täyttä idiotismia vaatia toisen rahat itselleen vaikka ihan itse haluaa kotona olla. Jos sulle se palkka on lapsia tärkeämpää, menet töihin. Mies maksaa kuluja paljon enemmän, hän ei ole sulle mitään velkaa.

En tiedä kenelle vastaat, mutta minä en ole vaatinut kenenkään rahoja mihinkään. Meidän perheessämme kaikki rahat ovat yhteisiä. Ja edelleen, lapset ovat TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA erittäin suuri kuluerä. Tottakai he ovat perhettä, miten se sulkee kulueränä olemisen pois tai toisinpäin?

Mieheni toivoisi että minä olisin kotona kunnes nuorin lapsemme on 3-vuotias, itse haluaisin todennäköisesti töihin jo hieman aiemmin, toisaalta minun on helppo tehdä kotoa käsin osa-aikaisesti, joten asiaa pohditaan vielä.

Mistä olet saanut ylipäänsä käsityksen ettei perheissä näitä sovittaisi yhdessä vaan joku vain päättää jäädä tai olla jäämättä kotiin? Onko sinulla ylipäätään kokemusta parisuhteesta, perheestä puhumattakaan?

Miksi luulet minun puhuneen siitä ettei yhdessä päätetä? Olen ollut kotona lasten kanssa nyt 8 vuotta ja olen edelleen kaksi. Kertaakaan kumpikaan meistä vanhemmista ei ole nillittänyt rahasta tai siirrellyt rahaa toisilleen vaan kaikki on tehty yhdessä onnellisina. Meidän 26 vuoden parisuhteen aikana ei koskaan ole laskettu tappioita tai sitä kumpi on lapsiin enemmän rahaa laittanut. Sairas ajatuskin. Parisuhteemme tai vanhemmuutemme ei ole rahalaitos vaan rakkausliitto toisiimme ja lapsiin.

Okei, meillä pidetään huolta ja kiinnitetään huomiota myös perheen taloudellisesta puoleen, sillä se on erittäin suuri osa hyvinvointia. Edelleenkään en ymmärrä miten se sulkisi pois rakkauden, mutta jos teillä sulkee niin ok.

Mä en ymmärrä tällaista, tuohan on puhdasta itsekkyyttä tai sitten ei ole istuttu alas ja mietitty asioita yhdessä tosissaan. 

Vaikka meillä oli ja on omat tilit ja yhteinen säästötili, niin ei neljän lapsen hoitovapailla jätetty pulaan sitä, joka oli kotona. Kun mies oli töissä ja minä kotona, hän hoiti ruokaostokset ja muut menot tulojen suhteessa.  Roolit vaihtui, kun minä palasin töihin ja mies jäi pitämään hoitovapaata. Itse palasin töihin kun kukin lapsi oli n. 14 kk ikäinen ja irti rinnasta, koska minulla oli hyvä kuukausipalkka, ja miehellä taas oli mahdollista tehdä keikkaa töihin ja meillä pelasi mummola-apu. Rahallisesti pärjättiin sillä lailla paremmin. 

Totta kai me säästimme etukäteen rahaa hoitovapaata varten, että selvittiin yllätysmenoista ja mietittiin joka kerta, onko sitä ylipäätään varaa pitää. Ja mitä tulee hoitovapaalla olleen ulkoiseen habitukseen ja fyysiseen olemukseen, niin töissä oleva kyllä katsoi, että toisella on siivot vaatteet, tukka leikattu ja terveyspuolen asiat kunnossa. Sitä kutsutaan toisesta välittämiseksi. . 

Ap:nkin pitää kuitenkin ymmärtää se, että jos kassa ei kestä, niin töihin pitää palata. Mutta miehenkin pitää osallistua hoitovapaan kustannuksiin enemmällä osalla, jos kassa kestää.  Se että riittääkö hänellä rahat, onkin se ydinkysymys ja jos riittää, niin pitää osallistua perheen elättämiseen. Mutta ymmärrän sitäkin, että hoitovapaa ei ole mikään automaatio, ja jos mies ei ole kovin varakas, niin kyllä se voi olla hampaiden kiristelyä että toinen on kotona lapsen kanssa, kun se voisi mennä töihinkin! Lapsen kannalta olisi kuitenkin hyvä olla kotona edes 1,5 vuotiaaksi, vauva on kovin pieni vielä päiväkotiin tai perhepäivähoitajallekaan. 

Istukaa alas ja laskekaa teidän menot ja tulot ja onko niistä edes varaa  pitää hoitovapaata.  Sen pohjalta tehdään päätös, mitä tehdään.  Ja jos mies ei siihen tarkasteluunkaan suostu, painu suosiolla töihin, säästä rahaa ja harkitse ihan oikeasti, onko tuollainen ihminen ajan tuhlaamisen arvoinen sinun elämässäsi. Veikkaan, että lapsenhoitokaan ei häntä silloin kiinnosta. Oma napa lapsen hyvinvoinnin sijaan lähinnä....

Minä hoidin ihan itse kolme vuotta kuopustani kotona, exä jaksoi tasan kolme viikkoa katsella vaipanvaihtoa vierestä ja lähti sitten takaisin omaan kämppäänsä pitämään huolta itsestään, omista rahoistaan, omasta kodistaan ja omasta jaksamisestaan.

Valitkaa naiset huolella lapsenne isä, jälkikäteen on turha itkeä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oma ehdotus siis oli se että kotona olevan nettotienestien erotus (aiempi palkkatulo-vanhempainraha) jaettuna kahdelle olisi se erotus mitä työssä oleva maksaisi kotona olevalle. Tällöin se taloudellinen kuorma menisi puoliksi molemmille.

T.ap

Se vanhempainraha on sun palkkasi. En yhtään ymmärrä naisia, jotka tekee lapsia ajatuksella että isä maksaa niistä palkkaa.

Työssäkäyvä maksaa kulut, ei palkkaa.

Eihän mies maksa ap:lle palkkaa, vaan kompensaatiota tulon menetyksestä vanhempainvapaan ajalta? Loppujen lopuksi sillä ei liene käytännössä suurtakaan eroa maksaako mies sen summan ap:n tilille ja kuluista 50%, vai isomman osan kuluista. Suunnilleen samoihin tullaan. Me ollaan menty sillä että molemmat laittaa 60% tuloistaan yhteisiin menoihin, meillä se on ollut toimiva tapa tulojen vaihdellessa (toki %-osuutta on joutunut välillä muuttamaan).

Kompensaatiota miksi? Ei mies ole työnantaja. Kela maksaa kompensaation.

No eikä maksa vaan paljon vähemmän.

Kompensaatio se on silti. Miksi kompensaation pitäisi olla koko palkkasumma? Ei se työ tule tehtyä kotona ollessa.

Ei olekaan koko palkkasumma, vaan isä maksaa puolet ansionmenetyksestä ja äiti puolet. Riippumatta siitä kumpi on tosiasiallisesti kotona. Reilu diili, molemmat maksaa lapsen hoidosta yhtä paljon.

Ei näiltä palstajannuilta onnistu tuollaisen matematiikan ymmärtäminen. Avataas vähän:

Nainen ja mies tienaavat molemmat 6000 euroa työssä ollessaan. Perheen tulot on siis 12000e/kk

Nainen saa vanhempainpäivärahaa vaikkapa 3000 euroa (en tiedä tarkalleen, mihin oikeasti osuisi)

Tulonmenetys on 3000 euroa (6000e-3000e). Jos mies maksaa naiselle 1500 euroa, niin naisen tulot ovatkin vain 1500euroa vähemmän kuin töissä ollessa. Kumpikin siis "maksaa" tällöin 1500 euroa lapsen kotihoidosta. Reilusti saman verran.

Oliko tarpeeksi rautalankaa? Vaihtoehtoisesti vanhempain vapaa jaetaan puoliksi, jolloin mitään tilisiirtoja ei tarvitse tehdä, kun tulonmenetys kohdistuu tasaisesti molempiin muutenkin.

Kyllä kaikki tajuaa mistä puhutaan. Sitä en tajua miksi se äiti tekee lapsia jos palkka on tärkeämpi? Ei lapset ole mitään kulueriä, jotka tasataan.

Taloudellisesta näkökulmasta lapset ovat nimenomaan kulueriä, vieläpä todella suuria kulueriä. Tottakai yhteiset kuluerät tasataan.

Eivät ole, lapset on perhettä ja heidät hoidetaan vaikka mikä olisi. On täyttä idiotismia vaatia toisen rahat itselleen vaikka ihan itse haluaa kotona olla. Jos sulle se palkka on lapsia tärkeämpää, menet töihin. Mies maksaa kuluja paljon enemmän, hän ei ole sulle mitään velkaa.

Miksei mies siis suostu käyttämään omaa osuuttaan vanhempainvapaista vaikka lupasi, sillä lapsi on sinunkin mukaan hoidettava vaikka mikä olisi? Eihän mies voi omaa laiskuuttaa hoitaa omaa jälkikasvuaan maksattaa vaimollaan, se olisi todella epäreilua vapaamatkustusta perheessä.

Ei se ole laiskuutta nähnytkään vaan järkevää erityisesti lapsen kannalta että vain toinen pitää pitkät vapaat. Isä ei maksata mitään äidillä eikä äiti isällä silloin kun ollaan perhe. On täysin selvää että kun perheen perustaa, kumpikaan ei voi miettiä eläkekerttmiä tai omia rahojaan, molemmat hoitavat lapset eivätkä kitise lapsellisesti rahasta. Jos on huolissaan taloudellisesta tappiosta, ei niitä lapsia hanki. Apnkin tapauksessa se on lapsi, joka kokee koko lapsuutensa ajan olevan vanhempiensa taakka ja kaiken paskan alkujuuri.

Siis sun maailmassa vaihtoehdot on, että lasta ei tehdä tai äiti kärsii kaikki taloudelliset tappiot. On tosiaan olemassa miehiä, ketkä ottaa ne tappiot vastaan puoliksi vaimonsa kanssa (joka jakamalla perhevapaat tai yleisimmin tasaamalla tulonmenetyksen rahallisesti). Todella outo ajatus, että perheessä, jossa tienataan töissä ollessa saman verran ja yhteiset kulut maksetaan puoliksi, vain toinen kärsisi taloudelliset tappiot yhteisen lapsen vauvavuodesta.

Mutta koska näitä epäreiluja miehiä tosiaan on, niin nämä kannattaa sopia ennen raskautumista. Ap:lle toki myöhäistä, avioeroa kohti on menossa hän. Ei se maaimanloppu ole. t. Eronnut, hyvätuloinen sinkkuäiti

Ei juma. Tulonmenetykset ja tulonmenetykset. Ei kun lapset ja perhe. Jos sulle perhe on taloudellinen yksikkö, sit sitä ei kannata perustaa, koska kyllä, lapsista syntyy kuluja.

Miten niin ei kannata? Realismia peliin nyt, missään pelkissä rakkaushuuruissa ei lapsia kannata tehdä, kulut pitää laskea ja varmistaa että on varaa perustaa se perhe, joka nimenomaan on myös taloudellinen yksikkö. Raha ei kasva puussa, ja ainakin itse haluan pystyä tarjoamaan lapsille myös taloudellisesti turvatun elämän.

Mutta onhan näitä viiden lapsen vanhempia jotka valittaa lehdessä kun rahat ei riitä mihinkään... Siinä ei tosiaan ajateltu olevansa myös taloudellinen yksikkö, ja lopputulos näkyy.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oma ehdotus siis oli se että kotona olevan nettotienestien erotus (aiempi palkkatulo-vanhempainraha) jaettuna kahdelle olisi se erotus mitä työssä oleva maksaisi kotona olevalle. Tällöin se taloudellinen kuorma menisi puoliksi molemmille.

T.ap

Se vanhempainraha on sun palkkasi. En yhtään ymmärrä naisia, jotka tekee lapsia ajatuksella että isä maksaa niistä palkkaa.

Työssäkäyvä maksaa kulut, ei palkkaa.

Eihän mies maksa ap:lle palkkaa, vaan kompensaatiota tulon menetyksestä vanhempainvapaan ajalta? Loppujen lopuksi sillä ei liene käytännössä suurtakaan eroa maksaako mies sen summan ap:n tilille ja kuluista 50%, vai isomman osan kuluista. Suunnilleen samoihin tullaan. Me ollaan menty sillä että molemmat laittaa 60% tuloistaan yhteisiin menoihin, meillä se on ollut toimiva tapa tulojen vaihdellessa (toki %-osuutta on joutunut välillä muuttamaan).

Kompensaatiota miksi? Ei mies ole työnantaja. Kela maksaa kompensaation.

No eikä maksa vaan paljon vähemmän.

Kompensaatio se on silti. Miksi kompensaation pitäisi olla koko palkkasumma? Ei se työ tule tehtyä kotona ollessa.

Ei olekaan koko palkkasumma, vaan isä maksaa puolet ansionmenetyksestä ja äiti puolet. Riippumatta siitä kumpi on tosiasiallisesti kotona. Reilu diili, molemmat maksaa lapsen hoidosta yhtä paljon.

Ei näiltä palstajannuilta onnistu tuollaisen matematiikan ymmärtäminen. Avataas vähän:

Nainen ja mies tienaavat molemmat 6000 euroa työssä ollessaan. Perheen tulot on siis 12000e/kk

Nainen saa vanhempainpäivärahaa vaikkapa 3000 euroa (en tiedä tarkalleen, mihin oikeasti osuisi)

Tulonmenetys on 3000 euroa (6000e-3000e). Jos mies maksaa naiselle 1500 euroa, niin naisen tulot ovatkin vain 1500euroa vähemmän kuin töissä ollessa. Kumpikin siis "maksaa" tällöin 1500 euroa lapsen kotihoidosta. Reilusti saman verran.

Oliko tarpeeksi rautalankaa? Vaihtoehtoisesti vanhempain vapaa jaetaan puoliksi, jolloin mitään tilisiirtoja ei tarvitse tehdä, kun tulonmenetys kohdistuu tasaisesti molempiin muutenkin.

Kyllä kaikki tajuaa mistä puhutaan. Sitä en tajua miksi se äiti tekee lapsia jos palkka on tärkeämpi? Ei lapset ole mitään kulueriä, jotka tasataan.

Taloudellisesta näkökulmasta lapset ovat nimenomaan kulueriä, vieläpä todella suuria kulueriä. Tottakai yhteiset kuluerät tasataan.

Eivät ole, lapset on perhettä ja heidät hoidetaan vaikka mikä olisi. On täyttä idiotismia vaatia toisen rahat itselleen vaikka ihan itse haluaa kotona olla. Jos sulle se palkka on lapsia tärkeämpää, menet töihin. Mies maksaa kuluja paljon enemmän, hän ei ole sulle mitään velkaa.

En tiedä kenelle vastaat, mutta minä en ole vaatinut kenenkään rahoja mihinkään. Meidän perheessämme kaikki rahat ovat yhteisiä. Ja edelleen, lapset ovat TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA erittäin suuri kuluerä. Tottakai he ovat perhettä, miten se sulkee kulueränä olemisen pois tai toisinpäin?

Mieheni toivoisi että minä olisin kotona kunnes nuorin lapsemme on 3-vuotias, itse haluaisin todennäköisesti töihin jo hieman aiemmin, toisaalta minun on helppo tehdä kotoa käsin osa-aikaisesti, joten asiaa pohditaan vielä.

Mistä olet saanut ylipäänsä käsityksen ettei perheissä näitä sovittaisi yhdessä vaan joku vain päättää jäädä tai olla jäämättä kotiin? Onko sinulla ylipäätään kokemusta parisuhteesta, perheestä puhumattakaan?

Miksi mies haluaa, että juuri sinä olet kotona? Miksei hän olisi välillä?

Kyllä hän on pitänyt isälle merkityt ansiosidonnaiset, mutta kotihoidontuella olen minä siitä yksinkertaisesta syystä että minä tienaan töissä ollessani ehkä 35K vuodessa ja mies kolme kertaa sen verran.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuollaisten miesten kanssa jotkut sitten haluaa lisääntyä...

Ap:nmieshän ennen raskautta suunnitteli pitävänsä omat vanhempainvapaakuukautensa. Kun ap oli saatu nalkkiin eli raskaaksi, miehen suunnitelma muuttui.

Nytkö ap:n miehen tekemä huijaus on ap:n vika? Miksi miehet huijaavat puolisonsa lapsentekoon valheellisin lupauksin? Mikä miehissä oikein on vikana?

😅 Ap siis teki lapsen ajatellen että häntä ei tarvitse hoitaa kuin vauvavuosi. Jos tuo nyt on kynnyskysymys, niin ihan ansaitsi tulla huijatuksi. Apn mies on tajunnut realiteetit, ap elää jossain lumemaailmassa.

Ap jahänen miehensä sopivat ennen raskautta, että ap käyttää 40 päivän synnytysvapaan + oman ansiosidonnaisen 160 päivän vanhempainvapaakiintiönsä ja mies sen jälkeen oman 160 päivän ansiosidonnaisen vanhempaivapaakiintiönsä, ei koko vauvavuotta. Tiedätkö mitään vanhempainvapaista?

Vanhempien ansiosidonnainen vanhempainraha-aika on lyhyempi, jos mies ei käytä koko osuuttaan eli on taloudellisesti järkevää, että mies käyttää osuutensa ellei aio pistää lasta 9 kk vanhana päiväkotiin, mikä taas ei ole lapsen etu.

Lapsi toki hoidetaan myös lapsen täytettyä vuoden mistä saitnoin kärjettömän ajatuksen päähäsi, ettei ap silloin hoitaisi lastaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuollaisten miesten kanssa jotkut sitten haluaa lisääntyä...

Ap:nmieshän ennen raskautta suunnitteli pitävänsä omat vanhempainvapaakuukautensa. Kun ap oli saatu nalkkiin eli raskaaksi, miehen suunnitelma muuttui.

Nytkö ap:n miehen tekemä huijaus on ap:n vika? Miksi miehet huijaavat puolisonsa lapsentekoon valheellisin lupauksin? Mikä miehissä oikein on vikana?

Tää ei tosiaan ole edes mikään yksittäistapaus. Meilläkin meni niin, että olimme olleet jo vuosia yhdessä ja hyvin meni niin kauan, kun tienattiin saman verran (kumpikin melko hyvin) ja tietysti ajankäytönkin suhteen kumpikin sai harrastaa ja reissata jne.

Mies halusi lapsen ihan yhtälailla ja oli ihan tekemällä tehty lapsi (ei siis tosiaan mikään vahinko). Mies puhui myös pitävänsä pitkät vapaat (hänellä oli myös paljon pitämättömiä vuosilomia töistä ja työaikapankki tapissa).

Lopputulos oli se, ettei hän pitänyt edes kaikkia isyysvapaitaan, eikä myöskään suostunut kompensoimaan mun tulonmenetyksiä vauvan kotihoidosta. Meillä oli siis sinänsä erilliset taloudet, että täysi avioehto, erilliset lainat, vain juoksevia kuluja varten yhteinen tili, jonne molemmat laittoi saman verran. Tällaisessa kuviossa yhteiset kulut tulisi siis jakaa siinä hetkessä, kun ne realisoituu, mutta vauvan kotihoitokulut (useita tuhansia euroja) jäi yksin mulle.

Taloudellisen epäreiluuden lisäksi mies muutenkin jatkoi työnarkomaniaan ja harrastuksiaan, kun minä en käytännössä päässyt enää minnekään ilman lasta. Erohan siitä tuli. Eron jälkeen tienaan exääni enemmän, ja toki saan exältä elarit, kun lapset on enemmän mulla. Eron jälkeen se exä myös joutuu ihan oikeasti itse hoitamaan lapsiaan ihan kokonaisia vuorokausia, mitä ei siis koskaan suostunut tekemään, kun olimme yhdessä. Että vähän niin, että jos ei hyvällä, niin käräjäoikeuden päätöksellä sitten.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oma ehdotus siis oli se että kotona olevan nettotienestien erotus (aiempi palkkatulo-vanhempainraha) jaettuna kahdelle olisi se erotus mitä työssä oleva maksaisi kotona olevalle. Tällöin se taloudellinen kuorma menisi puoliksi molemmille.

T.ap

Se vanhempainraha on sun palkkasi. En yhtään ymmärrä naisia, jotka tekee lapsia ajatuksella että isä maksaa niistä palkkaa.

Työssäkäyvä maksaa kulut, ei palkkaa.

Eihän mies maksa ap:lle palkkaa, vaan kompensaatiota tulon menetyksestä vanhempainvapaan ajalta? Loppujen lopuksi sillä ei liene käytännössä suurtakaan eroa maksaako mies sen summan ap:n tilille ja kuluista 50%, vai isomman osan kuluista. Suunnilleen samoihin tullaan. Me ollaan menty sillä että molemmat laittaa 60% tuloistaan yhteisiin menoihin, meillä se on ollut toimiva tapa tulojen vaihdellessa (toki %-osuutta on joutunut välillä muuttamaan).

Kompensaatiota miksi? Ei mies ole työnantaja. Kela maksaa kompensaation.

No eikä maksa vaan paljon vähemmän.

Kompensaatio se on silti. Miksi kompensaation pitäisi olla koko palkkasumma? Ei se työ tule tehtyä kotona ollessa.

Ei olekaan koko palkkasumma, vaan isä maksaa puolet ansionmenetyksestä ja äiti puolet. Riippumatta siitä kumpi on tosiasiallisesti kotona. Reilu diili, molemmat maksaa lapsen hoidosta yhtä paljon.

Ei näiltä palstajannuilta onnistu tuollaisen matematiikan ymmärtäminen. Avataas vähän:

Nainen ja mies tienaavat molemmat 6000 euroa työssä ollessaan. Perheen tulot on siis 12000e/kk

Nainen saa vanhempainpäivärahaa vaikkapa 3000 euroa (en tiedä tarkalleen, mihin oikeasti osuisi)

Tulonmenetys on 3000 euroa (6000e-3000e). Jos mies maksaa naiselle 1500 euroa, niin naisen tulot ovatkin vain 1500euroa vähemmän kuin töissä ollessa. Kumpikin siis "maksaa" tällöin 1500 euroa lapsen kotihoidosta. Reilusti saman verran.

Oliko tarpeeksi rautalankaa? Vaihtoehtoisesti vanhempain vapaa jaetaan puoliksi, jolloin mitään tilisiirtoja ei tarvitse tehdä, kun tulonmenetys kohdistuu tasaisesti molempiin muutenkin.

Kyllä kaikki tajuaa mistä puhutaan. Sitä en tajua miksi se äiti tekee lapsia jos palkka on tärkeämpi? Ei lapset ole mitään kulueriä, jotka tasataan.

Taloudellisesta näkökulmasta lapset ovat nimenomaan kulueriä, vieläpä todella suuria kulueriä. Tottakai yhteiset kuluerät tasataan.

Eivät ole, lapset on perhettä ja heidät hoidetaan vaikka mikä olisi. On täyttä idiotismia vaatia toisen rahat itselleen vaikka ihan itse haluaa kotona olla. Jos sulle se palkka on lapsia tärkeämpää, menet töihin. Mies maksaa kuluja paljon enemmän, hän ei ole sulle mitään velkaa.

En tiedä kenelle vastaat, mutta minä en ole vaatinut kenenkään rahoja mihinkään. Meidän perheessämme kaikki rahat ovat yhteisiä. Ja edelleen, lapset ovat TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA erittäin suuri kuluerä. Tottakai he ovat perhettä, miten se sulkee kulueränä olemisen pois tai toisinpäin?

Mieheni toivoisi että minä olisin kotona kunnes nuorin lapsemme on 3-vuotias, itse haluaisin todennäköisesti töihin jo hieman aiemmin, toisaalta minun on helppo tehdä kotoa käsin osa-aikaisesti, joten asiaa pohditaan vielä.

Mistä olet saanut ylipäänsä käsityksen ettei perheissä näitä sovittaisi yhdessä vaan joku vain päättää jäädä tai olla jäämättä kotiin? Onko sinulla ylipäätään kokemusta parisuhteesta, perheestä puhumattakaan?

Miksi luulet minun puhuneen siitä ettei yhdessä päätetä? Olen ollut kotona lasten kanssa nyt 8 vuotta ja olen edelleen kaksi. Kertaakaan kumpikaan meistä vanhemmista ei ole nillittänyt rahasta tai siirrellyt rahaa toisilleen vaan kaikki on tehty yhdessä onnellisina. Meidän 26 vuoden parisuhteen aikana ei koskaan ole laskettu tappioita tai sitä kumpi on lapsiin enemmän rahaa laittanut. Sairas ajatuskin. Parisuhteemme tai vanhemmuutemme ei ole rahalaitos vaan rakkausliitto toisiimme ja lapsiin.

Okei, meillä pidetään huolta ja kiinnitetään huomiota myös perheen taloudellisesta puoleen, sillä se on erittäin suuri osa hyvinvointia. Edelleenkään en ymmärrä miten se sulkisi pois rakkauden, mutta jos teillä sulkee niin ok.

Juu, talouden tulee olla kunnossa niin, mutta siitä ei tule valtataistelu tai pennien laskemista jos liitto perustuu rakkaudelle. Kahdella opintotuella ja osa-aikatöillä ennen lapsia, lasten jälkeen yhdellä palkalla ja mun harrastustöillä oikein hyvin tultu toimeen eikä kumpikaan koskaan ole laskenut kumoiko on enemmän lapsiin tai toiseen sitä laittanut.

Mutta saattehan te laskeskella rahojanne niin kauan kun siltä tuntuu, jos se tekee teidät onnellisiksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuollaisten miesten kanssa jotkut sitten haluaa lisääntyä...

Ap:nmieshän ennen raskautta suunnitteli pitävänsä omat vanhempainvapaakuukautensa. Kun ap oli saatu nalkkiin eli raskaaksi, miehen suunnitelma muuttui.

Nytkö ap:n miehen tekemä huijaus on ap:n vika? Miksi miehet huijaavat puolisonsa lapsentekoon valheellisin lupauksin? Mikä miehissä oikein on vikana?

😅 Ap siis teki lapsen ajatellen että häntä ei tarvitse hoitaa kuin vauvavuosi. Jos tuo nyt on kynnyskysymys, niin ihan ansaitsi tulla huijatuksi. Apn mies on tajunnut realiteetit, ap elää jossain lumemaailmassa.

Ap jahänen miehensä sopivat ennen raskautta, että ap käyttää 40 päivän synnytysvapaan + oman ansiosidonnaisen 160 päivän vanhempainvapaakiintiönsä ja mies sen jälkeen oman 160 päivän ansiosidonnaisen vanhempaivapaakiintiönsä, ei koko vauvavuotta. Tiedätkö mitään vanhempainvapaista?

Vanhempien ansiosidonnainen vanhempainraha-aika on lyhyempi, jos mies ei käytä koko osuuttaan eli on taloudellisesti järkevää, että mies käyttää osuutensa ellei aio pistää lasta 9 kk vanhana päiväkotiin, mikä taas ei ole lapsen etu.

Lapsi toki hoidetaan myös lapsen täytettyä vuoden mistä saitnoin kärjettömän ajatuksen päähäsi, ettei ap silloin hoitaisi lastaan?

Olisko siitä että ap teki lapsen luullen että kunhan 9kk vanhaksi hoidetaan puoliksi, homma on sillä selvä?

Mihis se lapsi sit menee? Aiköhän se ole taas ap, joka kotiin jää, sitkö oli hyvä olla muutama kk välissä töissä ja taas kotona?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oma ehdotus siis oli se että kotona olevan nettotienestien erotus (aiempi palkkatulo-vanhempainraha) jaettuna kahdelle olisi se erotus mitä työssä oleva maksaisi kotona olevalle. Tällöin se taloudellinen kuorma menisi puoliksi molemmille.

T.ap

Se vanhempainraha on sun palkkasi. En yhtään ymmärrä naisia, jotka tekee lapsia ajatuksella että isä maksaa niistä palkkaa.

Työssäkäyvä maksaa kulut, ei palkkaa.

Eihän mies maksa ap:lle palkkaa, vaan kompensaatiota tulon menetyksestä vanhempainvapaan ajalta? Loppujen lopuksi sillä ei liene käytännössä suurtakaan eroa maksaako mies sen summan ap:n tilille ja kuluista 50%, vai isomman osan kuluista. Suunnilleen samoihin tullaan. Me ollaan menty sillä että molemmat laittaa 60% tuloistaan yhteisiin menoihin, meillä se on ollut toimiva tapa tulojen vaihdellessa (toki %-osuutta on joutunut välillä muuttamaan).

Kompensaatiota miksi? Ei mies ole työnantaja. Kela maksaa kompensaation.

No eikä maksa vaan paljon vähemmän.

Kompensaatio se on silti. Miksi kompensaation pitäisi olla koko palkkasumma? Ei se työ tule tehtyä kotona ollessa.

Ei olekaan koko palkkasumma, vaan isä maksaa puolet ansionmenetyksestä ja äiti puolet. Riippumatta siitä kumpi on tosiasiallisesti kotona. Reilu diili, molemmat maksaa lapsen hoidosta yhtä paljon.

Ei näiltä palstajannuilta onnistu tuollaisen matematiikan ymmärtäminen. Avataas vähän:

Nainen ja mies tienaavat molemmat 6000 euroa työssä ollessaan. Perheen tulot on siis 12000e/kk

Nainen saa vanhempainpäivärahaa vaikkapa 3000 euroa (en tiedä tarkalleen, mihin oikeasti osuisi)

Tulonmenetys on 3000 euroa (6000e-3000e). Jos mies maksaa naiselle 1500 euroa, niin naisen tulot ovatkin vain 1500euroa vähemmän kuin töissä ollessa. Kumpikin siis "maksaa" tällöin 1500 euroa lapsen kotihoidosta. Reilusti saman verran.

Oliko tarpeeksi rautalankaa? Vaihtoehtoisesti vanhempain vapaa jaetaan puoliksi, jolloin mitään tilisiirtoja ei tarvitse tehdä, kun tulonmenetys kohdistuu tasaisesti molempiin muutenkin.

Kyllä kaikki tajuaa mistä puhutaan. Sitä en tajua miksi se äiti tekee lapsia jos palkka on tärkeämpi? Ei lapset ole mitään kulueriä, jotka tasataan.

Taloudellisesta näkökulmasta lapset ovat nimenomaan kulueriä, vieläpä todella suuria kulueriä. Tottakai yhteiset kuluerät tasataan.

Eivät ole, lapset on perhettä ja heidät hoidetaan vaikka mikä olisi. On täyttä idiotismia vaatia toisen rahat itselleen vaikka ihan itse haluaa kotona olla. Jos sulle se palkka on lapsia tärkeämpää, menet töihin. Mies maksaa kuluja paljon enemmän, hän ei ole sulle mitään velkaa.

Miksei mies siis suostu käyttämään omaa osuuttaan vanhempainvapaista vaikka lupasi, sillä lapsi on sinunkin mukaan hoidettava vaikka mikä olisi? Eihän mies voi omaa laiskuuttaa hoitaa omaa jälkikasvuaan maksattaa vaimollaan, se olisi todella epäreilua vapaamatkustusta perheessä.

Ei se ole laiskuutta nähnytkään vaan järkevää erityisesti lapsen kannalta että vain toinen pitää pitkät vapaat. Isä ei maksata mitään äidillä eikä äiti isällä silloin kun ollaan perhe. On täysin selvää että kun perheen perustaa, kumpikaan ei voi miettiä eläkekerttmiä tai omia rahojaan, molemmat hoitavat lapset eivätkä kitise lapsellisesti rahasta. Jos on huolissaan taloudellisesta tappiosta, ei niitä lapsia hanki. Apnkin tapauksessa se on lapsi, joka kokee koko lapsuutensa ajan olevan vanhempiensa taakka ja kaiken paskan alkujuuri.

Siis sun maailmassa vaihtoehdot on, että lasta ei tehdä tai äiti kärsii kaikki taloudelliset tappiot. On tosiaan olemassa miehiä, ketkä ottaa ne tappiot vastaan puoliksi vaimonsa kanssa (joka jakamalla perhevapaat tai yleisimmin tasaamalla tulonmenetyksen rahallisesti). Todella outo ajatus, että perheessä, jossa tienataan töissä ollessa saman verran ja yhteiset kulut maksetaan puoliksi, vain toinen kärsisi taloudelliset tappiot yhteisen lapsen vauvavuodesta.

Mutta koska näitä epäreiluja miehiä tosiaan on, niin nämä kannattaa sopia ennen raskautumista. Ap:lle toki myöhäistä, avioeroa kohti on menossa hän. Ei se maaimanloppu ole. t. Eronnut, hyvätuloinen sinkkuäiti

Ei juma. Tulonmenetykset ja tulonmenetykset. Ei kun lapset ja perhe. Jos sulle perhe on taloudellinen yksikkö, sit sitä ei kannata perustaa, koska kyllä, lapsista syntyy kuluja.

Tottakai lapsista syntyy kuluja, mutta jos hommaan on lähdetty kahden vanhemman voimin, ne kulut pitäisi jakaa tasan vanhempien kesken. Ei siten, että toinen maksaa vauvan kotihoidosta tulonmenetyksinä 3000e/kk ja toinen ei mitään.

Ohhoh, hyviä tuloja täällä. Ottaen huomioon ettå äitiyspäiväraha lasketaan omista tuloista niin tuo 3000€/kk tulonmenetys käytännössä vaatisi sellaiset 5000€/kk palkat (veroprosentti laskee myös...)

Jotenkaan en usko, että tästä lasten kustannusten jakamisesta suurin riita tulee kuitenkaan niissä lääkäriperheissä...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuollaisten miesten kanssa jotkut sitten haluaa lisääntyä...

Ap:nmieshän ennen raskautta suunnitteli pitävänsä omat vanhempainvapaakuukautensa. Kun ap oli saatu nalkkiin eli raskaaksi, miehen suunnitelma muuttui.

Nytkö ap:n miehen tekemä huijaus on ap:n vika? Miksi miehet huijaavat puolisonsa lapsentekoon valheellisin lupauksin? Mikä miehissä oikein on vikana?

😅 Ap siis teki lapsen ajatellen että häntä ei tarvitse hoitaa kuin vauvavuosi. Jos tuo nyt on kynnyskysymys, niin ihan ansaitsi tulla huijatuksi. Apn mies on tajunnut realiteetit, ap elää jossain lumemaailmassa.

Ap jahänen miehensä sopivat ennen raskautta, että ap käyttää 40 päivän synnytysvapaan + oman ansiosidonnaisen 160 päivän vanhempainvapaakiintiönsä ja mies sen jälkeen oman 160 päivän ansiosidonnaisen vanhempaivapaakiintiönsä, ei koko vauvavuotta. Tiedätkö mitään vanhempainvapaista?

Vanhempien ansiosidonnainen vanhempainraha-aika on lyhyempi, jos mies ei käytä koko osuuttaan eli on taloudellisesti järkevää, että mies käyttää osuutensa ellei aio pistää lasta 9 kk vanhana päiväkotiin, mikä taas ei ole lapsen etu.

Lapsi toki hoidetaan myös lapsen täytettyä vuoden mistä saitnoin kärjettömän ajatuksen päähäsi, ettei ap silloin hoitaisi lastaan?

Olisko siitä että ap teki lapsen luullen että kunhan 9kk vanhaksi hoidetaan puoliksi, homma on sillä selvä?

Mihis se lapsi sit menee? Aiköhän se ole taas ap, joka kotiin jää, sitkö oli hyvä olla muutama kk välissä töissä ja taas kotona?

Täh? Jos äiti on kotona siihen asti, kun lapsi on 6kk (eli pitänyt 3kk vanhempainvapaata äitiysloman jälkeen) ja sitten isä on kotona vastaavan 6kk, niin lapsi on vuoden ja varmaan suurin osa menee sen ikäisenä päiväkotiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oma ehdotus siis oli se että kotona olevan nettotienestien erotus (aiempi palkkatulo-vanhempainraha) jaettuna kahdelle olisi se erotus mitä työssä oleva maksaisi kotona olevalle. Tällöin se taloudellinen kuorma menisi puoliksi molemmille.

T.ap

Se vanhempainraha on sun palkkasi. En yhtään ymmärrä naisia, jotka tekee lapsia ajatuksella että isä maksaa niistä palkkaa.

Työssäkäyvä maksaa kulut, ei palkkaa.

Eihän mies maksa ap:lle palkkaa, vaan kompensaatiota tulon menetyksestä vanhempainvapaan ajalta? Loppujen lopuksi sillä ei liene käytännössä suurtakaan eroa maksaako mies sen summan ap:n tilille ja kuluista 50%, vai isomman osan kuluista. Suunnilleen samoihin tullaan. Me ollaan menty sillä että molemmat laittaa 60% tuloistaan yhteisiin menoihin, meillä se on ollut toimiva tapa tulojen vaihdellessa (toki %-osuutta on joutunut välillä muuttamaan).

Kompensaatiota miksi? Ei mies ole työnantaja. Kela maksaa kompensaation.

No eikä maksa vaan paljon vähemmän.

Kompensaatio se on silti. Miksi kompensaation pitäisi olla koko palkkasumma? Ei se työ tule tehtyä kotona ollessa.

Ei olekaan koko palkkasumma, vaan isä maksaa puolet ansionmenetyksestä ja äiti puolet. Riippumatta siitä kumpi on tosiasiallisesti kotona. Reilu diili, molemmat maksaa lapsen hoidosta yhtä paljon.

Ei näiltä palstajannuilta onnistu tuollaisen matematiikan ymmärtäminen. Avataas vähän:

Nainen ja mies tienaavat molemmat 6000 euroa työssä ollessaan. Perheen tulot on siis 12000e/kk

Nainen saa vanhempainpäivärahaa vaikkapa 3000 euroa (en tiedä tarkalleen, mihin oikeasti osuisi)

Tulonmenetys on 3000 euroa (6000e-3000e). Jos mies maksaa naiselle 1500 euroa, niin naisen tulot ovatkin vain 1500euroa vähemmän kuin töissä ollessa. Kumpikin siis "maksaa" tällöin 1500 euroa lapsen kotihoidosta. Reilusti saman verran.

Oliko tarpeeksi rautalankaa? Vaihtoehtoisesti vanhempain vapaa jaetaan puoliksi, jolloin mitään tilisiirtoja ei tarvitse tehdä, kun tulonmenetys kohdistuu tasaisesti molempiin muutenkin.

Kyllä kaikki tajuaa mistä puhutaan. Sitä en tajua miksi se äiti tekee lapsia jos palkka on tärkeämpi? Ei lapset ole mitään kulueriä, jotka tasataan.

Taloudellisesta näkökulmasta lapset ovat nimenomaan kulueriä, vieläpä todella suuria kulueriä. Tottakai yhteiset kuluerät tasataan.

Eivät ole, lapset on perhettä ja heidät hoidetaan vaikka mikä olisi. On täyttä idiotismia vaatia toisen rahat itselleen vaikka ihan itse haluaa kotona olla. Jos sulle se palkka on lapsia tärkeämpää, menet töihin. Mies maksaa kuluja paljon enemmän, hän ei ole sulle mitään velkaa.

Miksei mies siis suostu käyttämään omaa osuuttaan vanhempainvapaista vaikka lupasi, sillä lapsi on sinunkin mukaan hoidettava vaikka mikä olisi? Eihän mies voi omaa laiskuuttaa hoitaa omaa jälkikasvuaan maksattaa vaimollaan, se olisi todella epäreilua vapaamatkustusta perheessä.

Ei se ole laiskuutta nähnytkään vaan järkevää erityisesti lapsen kannalta että vain toinen pitää pitkät vapaat. Isä ei maksata mitään äidillä eikä äiti isällä silloin kun ollaan perhe. On täysin selvää että kun perheen perustaa, kumpikaan ei voi miettiä eläkekerttmiä tai omia rahojaan, molemmat hoitavat lapset eivätkä kitise lapsellisesti rahasta. Jos on huolissaan taloudellisesta tappiosta, ei niitä lapsia hanki. Apnkin tapauksessa se on lapsi, joka kokee koko lapsuutensa ajan olevan vanhempiensa taakka ja kaiken paskan alkujuuri.

Siis sun maailmassa vaihtoehdot on, että lasta ei tehdä tai äiti kärsii kaikki taloudelliset tappiot. On tosiaan olemassa miehiä, ketkä ottaa ne tappiot vastaan puoliksi vaimonsa kanssa (joka jakamalla perhevapaat tai yleisimmin tasaamalla tulonmenetyksen rahallisesti). Todella outo ajatus, että perheessä, jossa tienataan töissä ollessa saman verran ja yhteiset kulut maksetaan puoliksi, vain toinen kärsisi taloudelliset tappiot yhteisen lapsen vauvavuodesta.

Mutta koska näitä epäreiluja miehiä tosiaan on, niin nämä kannattaa sopia ennen raskautumista. Ap:lle toki myöhäistä, avioeroa kohti on menossa hän. Ei se maaimanloppu ole. t. Eronnut, hyvätuloinen sinkkuäiti

Ei juma. Tulonmenetykset ja tulonmenetykset. Ei kun lapset ja perhe. Jos sulle perhe on taloudellinen yksikkö, sit sitä ei kannata perustaa, koska kyllä, lapsista syntyy kuluja.

Tottakai lapsista syntyy kuluja, mutta jos hommaan on lähdetty kahden vanhemman voimin, ne kulut pitäisi jakaa tasan vanhempien kesken. Ei siten, että toinen maksaa vauvan kotihoidosta tulonmenetyksinä 3000e/kk ja toinen ei mitään.

Ohhoh, hyviä tuloja täällä. Ottaen huomioon ettå äitiyspäiväraha lasketaan omista tuloista niin tuo 3000€/kk tulonmenetys käytännössä vaatisi sellaiset 5000€/kk palkat (veroprosentti laskee myös...)

Jotenkaan en usko, että tästä lasten kustannusten jakamisesta suurin riita tulee kuitenkaan niissä lääkäriperheissä...

En muista tarkkaan paljonko palkkani silloin oli, mutta vähän päälle 5000e varmaankin. Olen KTM.

Meillä mies maksoi melkein kaiken kun olin lasten kanssa kotona ja oli vielä hyvä aviomies ja osallistuva isä. Itse maksoin omia henk.kohtaisia menoja ja opintolainani ja lasten vaatteita ostin. Niin ja eläkevakuutus. Mutta näin meillä on aina mennyt että se maksaa enemmän jolla on enemmän. Esim. opiskeluaikana minulla oli enemmän rahaa ja mies oli se köyhempi. Muutenkin meillä on kaikki yhteistä ja perhe tärkeintä maailmassa. Me olemme tiimi. Eipä ihme että olemme olleet yhdessä yli 30 vuotta. Ja kun sain perintöä niin en ominut sitä itselleni vaan sillä maksettiin monet matkat maailmalle koko perheelle. Kun ei ole pihi eikä itsekäs niin voi saada paljon. Emme kuitenkaan ole tuhlareita vaan talous on hallinnassa ja yhdessä olemme vaurastuneet.

Ennen oli oikeita miehiä jotka halusivat vaimon ja lapsia ja olivat valmiita panostamaan perhe-elämään. Nykymiehet ovat itsekkäitä keskenkasvuisia marisijoita. Kiitos omalle miehelle kaikesta mikä on tehnyt minun, lasten ja perheen puolesta ja takia. Upea mies!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuollaisten miesten kanssa jotkut sitten haluaa lisääntyä...

Ap:nmieshän ennen raskautta suunnitteli pitävänsä omat vanhempainvapaakuukautensa. Kun ap oli saatu nalkkiin eli raskaaksi, miehen suunnitelma muuttui.

Nytkö ap:n miehen tekemä huijaus on ap:n vika? Miksi miehet huijaavat puolisonsa lapsentekoon valheellisin lupauksin? Mikä miehissä oikein on vikana?

😅 Ap siis teki lapsen ajatellen että häntä ei tarvitse hoitaa kuin vauvavuosi. Jos tuo nyt on kynnyskysymys, niin ihan ansaitsi tulla huijatuksi. Apn mies on tajunnut realiteetit, ap elää jossain lumemaailmassa.

Ap jahänen miehensä sopivat ennen raskautta, että ap käyttää 40 päivän synnytysvapaan + oman ansiosidonnaisen 160 päivän vanhempainvapaakiintiönsä ja mies sen jälkeen oman 160 päivän ansiosidonnaisen vanhempaivapaakiintiönsä, ei koko vauvavuotta. Tiedätkö mitään vanhempainvapaista?

Vanhempien ansiosidonnainen vanhempainraha-aika on lyhyempi, jos mies ei käytä koko osuuttaan eli on taloudellisesti järkevää, että mies käyttää osuutensa ellei aio pistää lasta 9 kk vanhana päiväkotiin, mikä taas ei ole lapsen etu.

Lapsi toki hoidetaan myös lapsen täytettyä vuoden mistä saitnoin kärjettömän ajatuksen päähäsi, ettei ap silloin hoitaisi lastaan?

Olisko siitä että ap teki lapsen luullen että kunhan 9kk vanhaksi hoidetaan puoliksi, homma on sillä selvä?

Mihis se lapsi sit menee? Aiköhän se ole taas ap, joka kotiin jää, sitkö oli hyvä olla muutama kk välissä töissä ja taas kotona?

Täh? Jos äiti on kotona siihen asti, kun lapsi on 6kk (eli pitänyt 3kk vanhempainvapaata äitiysloman jälkeen) ja sitten isä on kotona vastaavan 6kk, niin lapsi on vuoden ja varmaan suurin osa menee sen ikäisenä päiväkotiin.

Rakas kun ne vapaat loppuu kun lapsi on 9kk. Ja hyvin hyvin harva lapsi menee vuoden ikäisenä päiväkotiin. On teillä kyllä oudot käsitykset lapsista ja niiden hoidosta 😅

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oma ehdotus siis oli se että kotona olevan nettotienestien erotus (aiempi palkkatulo-vanhempainraha) jaettuna kahdelle olisi se erotus mitä työssä oleva maksaisi kotona olevalle. Tällöin se taloudellinen kuorma menisi puoliksi molemmille.

T.ap

Se vanhempainraha on sun palkkasi. En yhtään ymmärrä naisia, jotka tekee lapsia ajatuksella että isä maksaa niistä palkkaa.

Työssäkäyvä maksaa kulut, ei palkkaa.

Eihän mies maksa ap:lle palkkaa, vaan kompensaatiota tulon menetyksestä vanhempainvapaan ajalta? Loppujen lopuksi sillä ei liene käytännössä suurtakaan eroa maksaako mies sen summan ap:n tilille ja kuluista 50%, vai isomman osan kuluista. Suunnilleen samoihin tullaan. Me ollaan menty sillä että molemmat laittaa 60% tuloistaan yhteisiin menoihin, meillä se on ollut toimiva tapa tulojen vaihdellessa (toki %-osuutta on joutunut välillä muuttamaan).

Kompensaatiota miksi? Ei mies ole työnantaja. Kela maksaa kompensaation.

No eikä maksa vaan paljon vähemmän.

Kompensaatio se on silti. Miksi kompensaation pitäisi olla koko palkkasumma? Ei se työ tule tehtyä kotona ollessa.

Ei olekaan koko palkkasumma, vaan isä maksaa puolet ansionmenetyksestä ja äiti puolet. Riippumatta siitä kumpi on tosiasiallisesti kotona. Reilu diili, molemmat maksaa lapsen hoidosta yhtä paljon.

Ei näiltä palstajannuilta onnistu tuollaisen matematiikan ymmärtäminen. Avataas vähän:

Nainen ja mies tienaavat molemmat 6000 euroa työssä ollessaan. Perheen tulot on siis 12000e/kk

Nainen saa vanhempainpäivärahaa vaikkapa 3000 euroa (en tiedä tarkalleen, mihin oikeasti osuisi)

Tulonmenetys on 3000 euroa (6000e-3000e). Jos mies maksaa naiselle 1500 euroa, niin naisen tulot ovatkin vain 1500euroa vähemmän kuin töissä ollessa. Kumpikin siis "maksaa" tällöin 1500 euroa lapsen kotihoidosta. Reilusti saman verran.

Oliko tarpeeksi rautalankaa? Vaihtoehtoisesti vanhempain vapaa jaetaan puoliksi, jolloin mitään tilisiirtoja ei tarvitse tehdä, kun tulonmenetys kohdistuu tasaisesti molempiin muutenkin.

Kyllä kaikki tajuaa mistä puhutaan. Sitä en tajua miksi se äiti tekee lapsia jos palkka on tärkeämpi? Ei lapset ole mitään kulueriä, jotka tasataan.

Taloudellisesta näkökulmasta lapset ovat nimenomaan kulueriä, vieläpä todella suuria kulueriä. Tottakai yhteiset kuluerät tasataan.

Eivät ole, lapset on perhettä ja heidät hoidetaan vaikka mikä olisi. On täyttä idiotismia vaatia toisen rahat itselleen vaikka ihan itse haluaa kotona olla. Jos sulle se palkka on lapsia tärkeämpää, menet töihin. Mies maksaa kuluja paljon enemmän, hän ei ole sulle mitään velkaa.

Miksei mies siis suostu käyttämään omaa osuuttaan vanhempainvapaista vaikka lupasi, sillä lapsi on sinunkin mukaan hoidettava vaikka mikä olisi? Eihän mies voi omaa laiskuuttaa hoitaa omaa jälkikasvuaan maksattaa vaimollaan, se olisi todella epäreilua vapaamatkustusta perheessä.

Ei se ole laiskuutta nähnytkään vaan järkevää erityisesti lapsen kannalta että vain toinen pitää pitkät vapaat. Isä ei maksata mitään äidillä eikä äiti isällä silloin kun ollaan perhe. On täysin selvää että kun perheen perustaa, kumpikaan ei voi miettiä eläkekerttmiä tai omia rahojaan, molemmat hoitavat lapset eivätkä kitise lapsellisesti rahasta. Jos on huolissaan taloudellisesta tappiosta, ei niitä lapsia hanki. Apnkin tapauksessa se on lapsi, joka kokee koko lapsuutensa ajan olevan vanhempiensa taakka ja kaiken paskan alkujuuri.

Siis sun maailmassa vaihtoehdot on, että lasta ei tehdä tai äiti kärsii kaikki taloudelliset tappiot. On tosiaan olemassa miehiä, ketkä ottaa ne tappiot vastaan puoliksi vaimonsa kanssa (joka jakamalla perhevapaat tai yleisimmin tasaamalla tulonmenetyksen rahallisesti). Todella outo ajatus, että perheessä, jossa tienataan töissä ollessa saman verran ja yhteiset kulut maksetaan puoliksi, vain toinen kärsisi taloudelliset tappiot yhteisen lapsen vauvavuodesta.

Mutta koska näitä epäreiluja miehiä tosiaan on, niin nämä kannattaa sopia ennen raskautumista. Ap:lle toki myöhäistä, avioeroa kohti on menossa hän. Ei se maaimanloppu ole. t. Eronnut, hyvätuloinen sinkkuäiti

Ei juma. Tulonmenetykset ja tulonmenetykset. Ei kun lapset ja perhe. Jos sulle perhe on taloudellinen yksikkö, sit sitä ei kannata perustaa, koska kyllä, lapsista syntyy kuluja.

Tottakai lapsista syntyy kuluja, mutta jos hommaan on lähdetty kahden vanhemman voimin, ne kulut pitäisi jakaa tasan vanhempien kesken. Ei siten, että toinen maksaa vauvan kotihoidosta tulonmenetyksinä 3000e/kk ja toinen ei mitään.

Ohhoh, hyviä tuloja täällä. Ottaen huomioon ettå äitiyspäiväraha lasketaan omista tuloista niin tuo 3000€/kk tulonmenetys käytännössä vaatisi sellaiset 5000€/kk palkat (veroprosentti laskee myös...)

Jotenkaan en usko, että tästä lasten kustannusten jakamisesta suurin riita tulee kuitenkaan niissä lääkäriperheissä...

Miksi hyvätuloiset eivät haluaisi jakaa lapsen kuluja reilusti?

Siinä mielessä olet kyllä oikeassa, että minun tuntemissani lääkäriperheissä näistä ei ole tarvinnut riidellä, koska perhevapaat on pidetty puoliksi. Muissa kahden hyvätuloisen perheissä joko puoliksi tai sitten työssäkäyvä maksanut selvästi enemmän. Hoitovapaalla työssäkäyvä maksanut käytännössä yksin. En tunne yhtäkään hyvätuloista paria, joissa toinen olisi pitänyt kaikki vanhempainvapaat ja silti maksanut 50-50.

Itse taas maksoin suosiolla äitiysvapaalla 50-50, mutta minulla äitiysraha olikin samaa suuruusluokkaa kuin puolisoni palkka.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oma ehdotus siis oli se että kotona olevan nettotienestien erotus (aiempi palkkatulo-vanhempainraha) jaettuna kahdelle olisi se erotus mitä työssä oleva maksaisi kotona olevalle. Tällöin se taloudellinen kuorma menisi puoliksi molemmille.

T.ap

Se vanhempainraha on sun palkkasi. En yhtään ymmärrä naisia, jotka tekee lapsia ajatuksella että isä maksaa niistä palkkaa.

Työssäkäyvä maksaa kulut, ei palkkaa.

Eihän mies maksa ap:lle palkkaa, vaan kompensaatiota tulon menetyksestä vanhempainvapaan ajalta? Loppujen lopuksi sillä ei liene käytännössä suurtakaan eroa maksaako mies sen summan ap:n tilille ja kuluista 50%, vai isomman osan kuluista. Suunnilleen samoihin tullaan. Me ollaan menty sillä että molemmat laittaa 60% tuloistaan yhteisiin menoihin, meillä se on ollut toimiva tapa tulojen vaihdellessa (toki %-osuutta on joutunut välillä muuttamaan).

Kompensaatiota miksi? Ei mies ole työnantaja. Kela maksaa kompensaation.

No eikä maksa vaan paljon vähemmän.

Kompensaatio se on silti. Miksi kompensaation pitäisi olla koko palkkasumma? Ei se työ tule tehtyä kotona ollessa.

Ei olekaan koko palkkasumma, vaan isä maksaa puolet ansionmenetyksestä ja äiti puolet. Riippumatta siitä kumpi on tosiasiallisesti kotona. Reilu diili, molemmat maksaa lapsen hoidosta yhtä paljon.

Ei näiltä palstajannuilta onnistu tuollaisen matematiikan ymmärtäminen. Avataas vähän:

Nainen ja mies tienaavat molemmat 6000 euroa työssä ollessaan. Perheen tulot on siis 12000e/kk

Nainen saa vanhempainpäivärahaa vaikkapa 3000 euroa (en tiedä tarkalleen, mihin oikeasti osuisi)

Tulonmenetys on 3000 euroa (6000e-3000e). Jos mies maksaa naiselle 1500 euroa, niin naisen tulot ovatkin vain 1500euroa vähemmän kuin töissä ollessa. Kumpikin siis "maksaa" tällöin 1500 euroa lapsen kotihoidosta. Reilusti saman verran.

Oliko tarpeeksi rautalankaa? Vaihtoehtoisesti vanhempain vapaa jaetaan puoliksi, jolloin mitään tilisiirtoja ei tarvitse tehdä, kun tulonmenetys kohdistuu tasaisesti molempiin muutenkin.

Kyllä kaikki tajuaa mistä puhutaan. Sitä en tajua miksi se äiti tekee lapsia jos palkka on tärkeämpi? Ei lapset ole mitään kulueriä, jotka tasataan.

Taloudellisesta näkökulmasta lapset ovat nimenomaan kulueriä, vieläpä todella suuria kulueriä. Tottakai yhteiset kuluerät tasataan.

Eivät ole, lapset on perhettä ja heidät hoidetaan vaikka mikä olisi. On täyttä idiotismia vaatia toisen rahat itselleen vaikka ihan itse haluaa kotona olla. Jos sulle se palkka on lapsia tärkeämpää, menet töihin. Mies maksaa kuluja paljon enemmän, hän ei ole sulle mitään velkaa.

Miksei mies siis suostu käyttämään omaa osuuttaan vanhempainvapaista vaikka lupasi, sillä lapsi on sinunkin mukaan hoidettava vaikka mikä olisi? Eihän mies voi omaa laiskuuttaa hoitaa omaa jälkikasvuaan maksattaa vaimollaan, se olisi todella epäreilua vapaamatkustusta perheessä.

Ei se ole laiskuutta nähnytkään vaan järkevää erityisesti lapsen kannalta että vain toinen pitää pitkät vapaat. Isä ei maksata mitään äidillä eikä äiti isällä silloin kun ollaan perhe. On täysin selvää että kun perheen perustaa, kumpikaan ei voi miettiä eläkekerttmiä tai omia rahojaan, molemmat hoitavat lapset eivätkä kitise lapsellisesti rahasta. Jos on huolissaan taloudellisesta tappiosta, ei niitä lapsia hanki. Apnkin tapauksessa se on lapsi, joka kokee koko lapsuutensa ajan olevan vanhempiensa taakka ja kaiken paskan alkujuuri.

Siis sun maailmassa vaihtoehdot on, että lasta ei tehdä tai äiti kärsii kaikki taloudelliset tappiot. On tosiaan olemassa miehiä, ketkä ottaa ne tappiot vastaan puoliksi vaimonsa kanssa (joka jakamalla perhevapaat tai yleisimmin tasaamalla tulonmenetyksen rahallisesti). Todella outo ajatus, että perheessä, jossa tienataan töissä ollessa saman verran ja yhteiset kulut maksetaan puoliksi, vain toinen kärsisi taloudelliset tappiot yhteisen lapsen vauvavuodesta.

Mutta koska näitä epäreiluja miehiä tosiaan on, niin nämä kannattaa sopia ennen raskautumista. Ap:lle toki myöhäistä, avioeroa kohti on menossa hän. Ei se maaimanloppu ole. t. Eronnut, hyvätuloinen sinkkuäiti

Ei juma. Tulonmenetykset ja tulonmenetykset. Ei kun lapset ja perhe. Jos sulle perhe on taloudellinen yksikkö, sit sitä ei kannata perustaa, koska kyllä, lapsista syntyy kuluja.

Tottakai lapsista syntyy kuluja, mutta jos hommaan on lähdetty kahden vanhemman voimin, ne kulut pitäisi jakaa tasan vanhempien kesken. Ei siten, että toinen maksaa vauvan kotihoidosta tulonmenetyksinä 3000e/kk ja toinen ei mitään.

Ohhoh, hyviä tuloja täällä. Ottaen huomioon ettå äitiyspäiväraha lasketaan omista tuloista niin tuo 3000€/kk tulonmenetys käytännössä vaatisi sellaiset 5000€/kk palkat (veroprosentti laskee myös...)

Jotenkaan en usko, että tästä lasten kustannusten jakamisesta suurin riita tulee kuitenkaan niissä lääkäriperheissä...

Kun mä jäin kotiin, mun palkka oli 7200€ ja miehen 8200€, eipä vaikuttanut meidän talouteen tai elintasoon mitenkään. Vähävaraiset näitä miettii ja hyvä niin, mutta ei se tosiasia siitä miettimällä muutu sillä että rahaa kierrätetään toisen tilin kautta silloin kun kaikki menee elämiseen. Surullista mutta totta.