Mies ei halua tasata vanhempainvapaan tuloja

Voi, mikä ketju taas. Minulle oli alusta asti selvää, että maksan meidän perheen kaikki kulut siltä ajalta kun vaimo hoitaa lapsia kotona. Asiasta ei muistaakseni edes keskusteltu. Vaimo on saanut pitää äitiysvapaan palkkansa, vanhempainrahansa, kotihoidontukensa jne. omiin säästöihinsä. Tilanne on jatkunut jo 5 vuotta, eikä haittaa minua yhtään kunhan lapsilla on hyvä arki. Omasta palkasta jää säästöön vähän vähemmän, mutta äkkiä nuo lapset kasvaa. Voin lämpimästi suositella rahan sijaan keskittymään niihin. M33

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihme autisti jankkaaja tässä ketjussa joka hokee että ei lapsistaan kuulu saada palkkaa :D

No totta kai kuuluu saada! Lapsi tarkoittaa tulonmenetyksiä joten miksi naisen pitäisi ne yksin kärsiä jos lapsen teko on ollut molempien päätös? Ei se niin mene että mies saa rusinat pullasta ja jatkaa eläkkeensä ja omaisuutensa kerryttämistä työssäkäymällä samalla kun nainen hoitaa yhteistä lasta kotona ja ura sekä eläkekertymä kärsii. Se lapsen hoito on työtä vaikka kuinka olisi oma lapsi ja työstä kuuluu saada palkkaa

Mutta toki jankkaaja ei tätä halua uskoa koska on jo päättänyt että lapsen hoito ei ole oikeaa työtä ja äiti vain "lorvailee" kotona. Eipä todellakaan tee mieli synnyttää tähän maahan lapsia eikä varsinkaan jankkaajan kaltaiselle miehelle joka suorastaan halveksii äitiyttä

Mä olen eri mieltä. Ei oman lapsen hoitamisesta mitään PALKKAA tarvitse saada.

Mutta ajatusmaailmahan on aivan vinksahtanut, jos pariskunta hankkii lapsen, ja siittämisen jälkeen se on "mitäs, tuleva äiti, halusit lisääntyä, en mä siitä ole vastuussa". Siis tutustukaa nyt ihmeessä ensin siihen potentiaaliseen isään ja minkälainen nihilisti hänestä saattaa kuoriutua.

Seksi ihan seksin ilosta on yksi juttu.

Seksi, jotta lisäännytään (tai vaikka vain vahingossakin lisäännyttäisi) on täysin eri juttu. Siinä molemmat osapuolet hankkii itselleen vähintään 18 vuoden velvoitteen. Enää ei ole "vain minä-make" ja "vain minä-pirjo" vaan lapsi on yhteinen projekti ja lapsen "paras mahdollinen" vauvaikä edellyttää että toinen (tai molemmat) vanhemmista hoitaa häntä kotona - tämä itsestäänselvästi tarkoittaa, että se, joka ei jää kotiin joutuu ottamaan sen kotiin jäävän "elatusvelvollisuuden" alle ja kustantamaan hänelle myös yhteenlasketut tulot huomioiden kohtuullisen elintason. Tämä saattaa tarkoittaa että isäkin (tai se töissä käyvä) joutuu luopumaan jostain mihin ennen oli varaa.

Toki näissä keskusteluissa usein tuntuu unohtuvan se, että kyllä myös lähes jokainen äidiksi tuleva rakastaa sitä lastaan niin paljon, että haluaa hänelle parhaan mahdollisen vauvaiän, vaikka se sitten tarkoittaakin omastaan luopumista. Kaikki vain meuhovat jostain eläkekertymästä vaikka kyllä rehellisyyden nimissä nykyperheissä missä 1-2 lasta se eläke ehtii kertyä ihan mallikkaasti vielä vaivaiän jälkeenkin. Toista toki on 6+ lapsisissa perheissä, mutta siellä taitaa harvemmin olla isäkään missään kovin kovapalkkaisessa työssä mistä voisi säilöä äidille jotain eläkekertymää...

Joo munkin mielestä hiusten halkominen on turhaa (siis esim. välttämättä miettiä jotain eläkekettymiä tai sitä, kenen kulu on joku imetyspaita tai meneeekö kaikki kulut just puoliksi) ja erilaisia tilanteita ja tapoja jakaa rahat on suunnilleen yhtä paljon kuin perheitä. Mutta se ajatus, että "sellaista se äitiys on, menee terveys ja rahat" on sairas, jos samoin ei ajatella isyydestä.

Mihin se mies niitä itselle kertyviä varoja kerää?

Eroa vartenko? Jos ei halua omaan perheeseen vaan itselle sitä rahaa vaimon kustannuksella.

Vierailija kirjoitti:

Mihin se mies niitä itselle kertyviä varoja kerää?

Eroa vartenko? Jos ei halua omaan perheeseen vaan itselle sitä rahaa vaimon kustannuksella.

Mitä kertyviä rahoja? Tällaista keskustelua käyvät persaukiset, jouden on pakko tehdä lapsia köyhyyteen. Miten se 100€ yhtäkkiä on eri asia jos se pyöräytetään äidin tilin kautta?

Normaqlissa perheessä päätetään kumpi jää kotiin ja kulut maksaa se kummalla on rahaa eikä vertailla mitään kärsimyksen määrää tai vaadita kompensaatioita toiselta ettei vaan toisella olisi paria sataa enemmän kuin toisella. Apn mies on varmasti tajunnut ettei heillä ole varaa siihen että hän jää kotiin eikä ilmeisesti edes siihen että ap jää kotiin. Mitä tekee ap? Vaatii kompensaatiota, joka menee ihan samalla tavalla niihin kuluihin kuin suoraan miehen tililtäkin. Lapsen etu unohtuu täysin kun aletaan laskea käyttörahaa ja ansionmenetyksiä. Tällöin on parempi heittäytyä sossupummiksi jos ei älyä jättää lasta tekemättä. Sori vaan.

Vierailija kirjoitti:

Voi, mikä ketju taas. Minulle oli alusta asti selvää, että maksan meidän perheen kaikki kulut siltä ajalta kun vaimo hoitaa lapsia kotona. Asiasta ei muistaakseni edes keskusteltu. Vaimo on saanut pitää äitiysvapaan palkkansa, vanhempainrahansa, kotihoidontukensa jne. omiin säästöihinsä. Tilanne on jatkunut jo 5 vuotta, eikä haittaa minua yhtään kunhan lapsilla on hyvä arki. Omasta palkasta jää säästöön vähän vähemmän, mutta äkkiä nuo lapset kasvaa. Voin lämpimästi suositella rahan sijaan keskittymään niihin. M33

Näin kaikki tekee. On ihan naurettavaa ynnäillä miten mies nyt yhtä paljon kärsisi, mitä hvetin hyötyä siitä rahasta siellä äidin tilillä on jos se menee kuitenkin yhteisiin kuluihin? Ei tolla systeemillä muuta aiheuta kuin katkeruutta itselleen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mihin se mies niitä itselle kertyviä varoja kerää?

Eroa vartenko? Jos ei halua omaan perheeseen vaan itselle sitä rahaa vaimon kustannuksella.

Mitä kertyviä rahoja? Tällaista keskustelua käyvät persaukiset, jouden on pakko tehdä lapsia köyhyyteen. Miten se 100€ yhtäkkiä on eri asia jos se pyöräytetään äidin tilin kautta?

Normaqlissa perheessä päätetään kumpi jää kotiin ja kulut maksaa se kummalla on rahaa eikä vertailla mitään kärsimyksen määrää tai vaadita kompensaatioita toiselta ettei vaan toisella olisi paria sataa enemmän kuin toisella. Apn mies on varmasti tajunnut ettei heillä ole varaa siihen että hän jää kotiin eikä ilmeisesti edes siihen että ap jää kotiin. Mitä tekee ap? Vaatii kompensaatiota, joka menee ihan samalla tavalla niihin kuluihin kuin suoraan miehen tililtäkin. Lapsen etu unohtuu täysin kun aletaan laskea käyttörahaa ja ansionmenetyksiä. Tällöin on parempi heittäytyä sossupummiksi jos ei älyä jättää lasta tekemättä. Sori vaan.

Mut jos kulut halutaan maksaa puoliksi, niin sitä kompensaatiota on maksettava. AP:n miehen tulot on jotakuinkin samat kuin AP:n. Siitä ei ole kyse, vaan siitä, että mies ei haluakaan olla kotona lapsen kanssa eikä hyvittää kotonaolon kuluja, vaikka on sitä mieltä, että lapsi hoidetaan kotona yksivuotiaaksi.

Ap tässä.

Keskusteltiin eilen asia puhki ja tultiin sitten siihen lopputulokseen että työssäkäyvä maksaa kotona olevalle puolet tulonmenetyksestä. Kompensaatio meidän tapauksessamme on siis joitain satoja euroja, eikä todellakaan kummankaan palkalla yksin perhettä elätettäisi mukavasti. Tienaamme molemmat siis lähes saman verran, aiemmin itse tienasin enemmän, mutta nyt mies kun vaihdoin vuorotyöstä päivätyöhön.

Kompensaatio toisen tilille on myös siinä mielessä molemmista parempi vaihtoehto kun suoranainen yhteistalous, että molemmat pystyy esimerkiksi paremmin tekemään säästämiseen liittyviä päätöksiä tai vaihtoehtoisesti kulutukseen. Tämän lisäksi meillä on siis yhteinen taloustili, minne olemme aina laittaneet saman verran rahaa yhteisiin kuluihin. Samalla tavalla tarkoitus on myös kompensaation ja vauvan syntymän jälkeen laittaa tilille aina saman verran molemmat rahaa. Tältä tililtä on myös tarkoitus vauvan kustannukset maksaa sen synnyttyä.

Minulle on tärkeää tasa-arvo ja se että lapsi on oikeasti yhteinen ja molemmat ottaa yhtä paljon siitä vastuuta. Tämän vuoksi myös mies olisi minusta voinut hyvin pitää kaikki omat vapaansa. Nyt puhuu kuitenkin ettei haluakaan kun vaan ne mitä ei voi siirtää. Aiemmin oli siis ajatellut olevansa mahdollisimman kauan.

Tämä on kyllä aiheuttanut mielenkiintoista keskustelua ja yllättävän paljon saanut kuulla olevani muun muassa loinen ja kuppaavani rahat mieheltä, vaikka lapsi on ihan yhdessä avioliittoon tekemällä tehty, suunniteltu ja haluttu. Sekä ihan suhteen alussa sovittu ja puhuttu läpi että lapsia halutaan kun molemmille oli ehdoton toive.

En myöskään ole vaatinut voida jäädä kotiin, vaan pallo on siis miehellä asian suhteen ja vaihtoehtoisesti voi itse olla puolet kotona, jolloin sitten luonnollisesti myös tulonsiirrot meidän välillä menisi tasan eli kumpikaan ei toisen "tekokynsiä joutuisi maksamaan".

Ei ihme, että ihmiset eroaa nykyään niin paljon kun tämmöisestäkin jaksetaan vääntää. Meillä se maksaa, joka jaksaa. Molemmat saadaan säästöön kuukausittain jotain, mutta en jaksa vaivata päätäni sillä, miten paljon mieheni nyt hyötyy tai hyödynkö minä tarpeeksi. Meidän parisuhde kukoistaa vielä yhdentoista yhteisen vuoden jälkeen. Mulle on ihan riittävä palkka se, että on mahdollista olla kolme vuotta kotona lapsen kanssa, koska oikeasti nautin tästä.

Olen ihan normi duunarityössä, jossa ei ole juurikaan etenemismahdollisuuksia, joten en siinä mielessä menetä mitään. Eläkettä varten olen kerryttänyt isot sijoitukset ennen lastenhankintaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mihin se mies niitä itselle kertyviä varoja kerää?

Eroa vartenko? Jos ei halua omaan perheeseen vaan itselle sitä rahaa vaimon kustannuksella.

Mitä kertyviä rahoja? Tällaista keskustelua käyvät persaukiset, jouden on pakko tehdä lapsia köyhyyteen. Miten se 100€ yhtäkkiä on eri asia jos se pyöräytetään äidin tilin kautta?

Normaqlissa perheessä päätetään kumpi jää kotiin ja kulut maksaa se kummalla on rahaa eikä vertailla mitään kärsimyksen määrää tai vaadita kompensaatioita toiselta ettei vaan toisella olisi paria sataa enemmän kuin toisella. Apn mies on varmasti tajunnut ettei heillä ole varaa siihen että hän jää kotiin eikä ilmeisesti edes siihen että ap jää kotiin. Mitä tekee ap? Vaatii kompensaatiota, joka menee ihan samalla tavalla niihin kuluihin kuin suoraan miehen tililtäkin. Lapsen etu unohtuu täysin kun aletaan laskea käyttörahaa ja ansionmenetyksiä. Tällöin on parempi heittäytyä sossupummiksi jos ei älyä jättää lasta tekemättä. Sori vaan.

Totta hemmetissä Suomessa on varaa jäädä _vanhenpainvapaalle_ ihan kenellä tahansa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se on miehesi valinta ja hänellä on ilmeisen pätevät perusteet siihen olemassa.

Sinun kokemisesi on vain sinun kokemisesi ja perustuu sinun omiin tunteisiisi sekä motiiveihisi ja näin ollen ovat vailla faktapohjaa.

Mistäs sinä pystyt näin vähäisin tiedoin päättelemään, että on ilmeisen pätevät perusteet? Oikeus toki on, mutta että ihan pätevät perusteet?

Fakta se on sekin, että äitiys köyhdyttää naista aina joka tapauksessa. Jos sitä mies hieman kompensoi vanhempainvapaan aikaisena kuluihin osallistumisena.

Äitiys on oma valinta.

Ns. vapaaehtoistyötä.

Eikä se nyt niin tolkuttoman pitkä aika ole olla pois työelämästä, ellet nyt ihan kokonaan meinaa kokopäivämammaksi heittäytyä.

Minuun äitiyteni on vapaaehtoistyötä vain puoliksi, sen verran kun syntyvä lapsi on minun. Sen toisen puolen korvaa minulle se jonka se toinen puoli lapsesta on, se on hänen osuutensa vapaaehtoistyöstä. Ja koska minun osuuteni on fyysisesti todella paljon suurempi, on hänen osuutensa taloudellisesti todella paljon suurempi, eli käytännössä en osallistu taloudellisiin kuluihimme tällä hetkellä ollenkaan kun olen vanhempainvapaalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oma ehdotus siis oli se että kotona olevan nettotienestien erotus (aiempi palkkatulo-vanhempainraha) jaettuna kahdelle olisi se erotus mitä työssä oleva maksaisi kotona olevalle. Tällöin se taloudellinen kuorma menisi puoliksi molemmille.

T.ap

Se vanhempainraha on sun palkkasi. En yhtään ymmärrä naisia, jotka tekee lapsia ajatuksella että isä maksaa niistä palkkaa.

Työssäkäyvä maksaa kulut, ei palkkaa.

Eihän mies maksa ap:lle palkkaa, vaan kompensaatiota tulon menetyksestä vanhempainvapaan ajalta? Loppujen lopuksi sillä ei liene käytännössä suurtakaan eroa maksaako mies sen summan ap:n tilille ja kuluista 50%, vai isomman osan kuluista. Suunnilleen samoihin tullaan. Me ollaan menty sillä että molemmat laittaa 60% tuloistaan yhteisiin menoihin, meillä se on ollut toimiva tapa tulojen vaihdellessa (toki %-osuutta on joutunut välillä muuttamaan).

Miksi maksaisi kompensaatiota?

Ei tarvitsekaan maksaa, jos mies pitää puolet vanhempainvapaasta. Mutta se ei ole reilua, että mies ei hoida eikä ota tulonmenetyksiä, vaan sekä taloudellinen, että käytännöllinen vastuu lapsesta jää yksin naiselle. Älä lisäänny, jos et tätä ymmärrä.

Mistä ihmeen tulonmenetyksistä on kyse? Nainen saa päivärahaa ja kertyy jopa eläkettä, miksi ihmeessä miehen pitäisi korvata jotain sellaista, minkä yhteiskunta jo kertaalleen on korvannut?

Miten joku voi olla noin yksinkertainen? Väännetään rautalangasta. Naisen palkka on 2000e nettona. Kela maksaa vanhempainrahaa 1500e nettona (Huom nää on täysin hatusta vedetyt summat, mutta voisi olla vaikka näin). Äidin tulot jää joka kk 500e pienemmäksi koska hän ei voi mennä töihin vaan täytyy hoitaa lasta kotona. Siispä yksinkertaisella matematiikalla, lapsen hoito maksaa 500e kuussa. Miksi äidin pitäisi maksaa se yksin? Isän tulee maksaa 250e enemmän yhteisiä kuluja tai maksaa tuo summa äidille, jonka jälkeen kaikki (myös lapsen) kulut maksetaan 50/50.

On nää nykyajan mammat uskomattomia. Täytyy hoitaa omaa lastaan! No totta helvetissä tai sitten  ei kannata pullautella niitä ulos. 

Monet talouden asiantuntijat ovat kanssasi eri mieltä. Kyllä naisen tulonmenetys kannattaa huomioida. Näin tehdään hyvätuloisissa perheissä.

Hyvätuloiset tietävät Suomen progressiivisesta verotuksesta ja ymmärtävät, että perhe tienaa enemmän kahden kohtuullisesti toimeentulevan yhteistyönä. Se, että toinen on veturi ja toinen ottaa takkiin toimii vain väliaikaisesti. Mitä pidempään on tarkoitus olla yhdessä, sitä kannattavampaa on pitää nainenkin hyvin toimeentulevana ja suitsia sopivasti miehen verorankkua.

Vierailija kirjoitti:

Ei ihme, että ihmiset eroaa nykyään niin paljon kun tämmöisestäkin jaksetaan vääntää. Meillä se maksaa, joka jaksaa. Molemmat saadaan säästöön kuukausittain jotain, mutta en jaksa vaivata päätäni sillä, miten paljon mieheni nyt hyötyy tai hyödynkö minä tarpeeksi. Meidän parisuhde kukoistaa vielä yhdentoista yhteisen vuoden jälkeen. Mulle on ihan riittävä palkka se, että on mahdollista olla kolme vuotta kotona lapsen kanssa, koska oikeasti nautin tästä.

Olen ihan normi duunarityössä, jossa ei ole juurikaan etenemismahdollisuuksia, joten en siinä mielessä menetä mitään. Eläkettä varten olen kerryttänyt isot sijoitukset ennen lastenhankintaa.

Sinullakin on toinen ääni kellossa sitten 20 vuoden päästä, kun olet ollut kotona ja hoitanut lapset, ja lapset on aikuisia, ja muuttaneet kotoa ja ukko jättänyt sinut, ja tiedät, että sinun pitää tehdä töitä 70- vuotiaaksi asti, ja saat silti rupueläkkeen. Olen nähnyt näitä tapauksia liian monta.

Että kannattaa, naiset, pitää huolta omista taloudellisista oikeuksista, eikä suostua olemaan ilmainen piika ja lastenhoitaja. Ne lapsetkaan eivät teidän eläkettä maksa tai hoida teitä vanhana, ukosta nyt puhumattakaan, jos se edes jää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oma ehdotus siis oli se että kotona olevan nettotienestien erotus (aiempi palkkatulo-vanhempainraha) jaettuna kahdelle olisi se erotus mitä työssä oleva maksaisi kotona olevalle. Tällöin se taloudellinen kuorma menisi puoliksi molemmille.

T.ap

Se vanhempainraha on sun palkkasi. En yhtään ymmärrä naisia, jotka tekee lapsia ajatuksella että isä maksaa niistä palkkaa.

Työssäkäyvä maksaa kulut, ei palkkaa.

Eihän mies maksa ap:lle palkkaa, vaan kompensaatiota tulon menetyksestä vanhempainvapaan ajalta? Loppujen lopuksi sillä ei liene käytännössä suurtakaan eroa maksaako mies sen summan ap:n tilille ja kuluista 50%, vai isomman osan kuluista. Suunnilleen samoihin tullaan. Me ollaan menty sillä että molemmat laittaa 60% tuloistaan yhteisiin menoihin, meillä se on ollut toimiva tapa tulojen vaihdellessa (toki %-osuutta on joutunut välillä muuttamaan).

Kompensaatiota miksi? Ei mies ole työnantaja. Kela maksaa kompensaation.

No eikä maksa vaan paljon vähemmän.

Kompensaatio se on silti. Miksi kompensaation pitäisi olla koko palkkasumma? Ei se työ tule tehtyä kotona ollessa.

Ei olekaan koko palkkasumma, vaan isä maksaa puolet ansionmenetyksestä ja äiti puolet. Riippumatta siitä kumpi on tosiasiallisesti kotona. Reilu diili, molemmat maksaa lapsen hoidosta yhtä paljon.

Ei näiltä palstajannuilta onnistu tuollaisen matematiikan ymmärtäminen. Avataas vähän:

Nainen ja mies tienaavat molemmat 6000 euroa työssä ollessaan. Perheen tulot on siis 12000e/kk

Nainen saa vanhempainpäivärahaa vaikkapa 3000 euroa (en tiedä tarkalleen, mihin oikeasti osuisi)

Tulonmenetys on 3000 euroa (6000e-3000e). Jos mies maksaa naiselle 1500 euroa, niin naisen tulot ovatkin vain 1500euroa vähemmän kuin töissä ollessa. Kumpikin siis "maksaa" tällöin 1500 euroa lapsen kotihoidosta. Reilusti saman verran.

Oliko tarpeeksi rautalankaa? Vaihtoehtoisesti vanhempain vapaa jaetaan puoliksi, jolloin mitään tilisiirtoja ei tarvitse tehdä, kun tulonmenetys kohdistuu tasaisesti molempiin muutenkin.

Kyllä kaikki tajuaa mistä puhutaan. Sitä en tajua miksi se äiti tekee lapsia jos palkka on tärkeämpi? Ei lapset ole mitään kulueriä, jotka tasataan.

Taloudellisesta näkökulmasta lapset ovat nimenomaan kulueriä, vieläpä todella suuria kulueriä. Tottakai yhteiset kuluerät tasataan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oma ehdotus siis oli se että kotona olevan nettotienestien erotus (aiempi palkkatulo-vanhempainraha) jaettuna kahdelle olisi se erotus mitä työssä oleva maksaisi kotona olevalle. Tällöin se taloudellinen kuorma menisi puoliksi molemmille.

T.ap

Se vanhempainraha on sun palkkasi. En yhtään ymmärrä naisia, jotka tekee lapsia ajatuksella että isä maksaa niistä palkkaa.

Työssäkäyvä maksaa kulut, ei palkkaa.

Eihän mies maksa ap:lle palkkaa, vaan kompensaatiota tulon menetyksestä vanhempainvapaan ajalta? Loppujen lopuksi sillä ei liene käytännössä suurtakaan eroa maksaako mies sen summan ap:n tilille ja kuluista 50%, vai isomman osan kuluista. Suunnilleen samoihin tullaan. Me ollaan menty sillä että molemmat laittaa 60% tuloistaan yhteisiin menoihin, meillä se on ollut toimiva tapa tulojen vaihdellessa (toki %-osuutta on joutunut välillä muuttamaan).

Kompensaatiota miksi? Ei mies ole työnantaja. Kela maksaa kompensaation.

No eikä maksa vaan paljon vähemmän.

Kompensaatio se on silti. Miksi kompensaation pitäisi olla koko palkkasumma? Ei se työ tule tehtyä kotona ollessa.

Ei olekaan koko palkkasumma, vaan isä maksaa puolet ansionmenetyksestä ja äiti puolet. Riippumatta siitä kumpi on tosiasiallisesti kotona. Reilu diili, molemmat maksaa lapsen hoidosta yhtä paljon.

Ei näiltä palstajannuilta onnistu tuollaisen matematiikan ymmärtäminen. Avataas vähän:

Nainen ja mies tienaavat molemmat 6000 euroa työssä ollessaan. Perheen tulot on siis 12000e/kk

Nainen saa vanhempainpäivärahaa vaikkapa 3000 euroa (en tiedä tarkalleen, mihin oikeasti osuisi)

Tulonmenetys on 3000 euroa (6000e-3000e). Jos mies maksaa naiselle 1500 euroa, niin naisen tulot ovatkin vain 1500euroa vähemmän kuin töissä ollessa. Kumpikin siis "maksaa" tällöin 1500 euroa lapsen kotihoidosta. Reilusti saman verran.

Oliko tarpeeksi rautalankaa? Vaihtoehtoisesti vanhempain vapaa jaetaan puoliksi, jolloin mitään tilisiirtoja ei tarvitse tehdä, kun tulonmenetys kohdistuu tasaisesti molempiin muutenkin.

Kyllä kaikki tajuaa mistä puhutaan. Sitä en tajua miksi se äiti tekee lapsia jos palkka on tärkeämpi? Ei lapset ole mitään kulueriä, jotka tasataan.

Taloudellisesta näkökulmasta lapset ovat nimenomaan kulueriä, vieläpä todella suuria kulueriä. Tottakai yhteiset kuluerät tasataan.

Eivät ole, lapset on perhettä ja heidät hoidetaan vaikka mikä olisi. On täyttä idiotismia vaatia toisen rahat itselleen vaikka ihan itse haluaa kotona olla. Jos sulle se palkka on lapsia tärkeämpää, menet töihin. Mies maksaa kuluja paljon enemmän, hän ei ole sulle mitään velkaa.

Vierailija kirjoitti:

Ap tässä.

Keskusteltiin eilen asia puhki ja tultiin sitten siihen lopputulokseen että työssäkäyvä maksaa kotona olevalle puolet tulonmenetyksestä. Kompensaatio meidän tapauksessamme on siis joitain satoja euroja, eikä todellakaan kummankaan palkalla yksin perhettä elätettäisi mukavasti. Tienaamme molemmat siis lähes saman verran, aiemmin itse tienasin enemmän, mutta nyt mies kun vaihdoin vuorotyöstä päivätyöhön.

Kompensaatio toisen tilille on myös siinä mielessä molemmista parempi vaihtoehto kun suoranainen yhteistalous, että molemmat pystyy esimerkiksi paremmin tekemään säästämiseen liittyviä päätöksiä tai vaihtoehtoisesti kulutukseen. Tämän lisäksi meillä on siis yhteinen taloustili, minne olemme aina laittaneet saman verran rahaa yhteisiin kuluihin. Samalla tavalla tarkoitus on myös kompensaation ja vauvan syntymän jälkeen laittaa tilille aina saman verran molemmat rahaa. Tältä tililtä on myös tarkoitus vauvan kustannukset maksaa sen synnyttyä.

Minulle on tärkeää tasa-arvo ja se että lapsi on oikeasti yhteinen ja molemmat ottaa yhtä paljon siitä vastuuta. Tämän vuoksi myös mies olisi minusta voinut hyvin pitää kaikki omat vapaansa. Nyt puhuu kuitenkin ettei haluakaan kun vaan ne mitä ei voi siirtää. Aiemmin oli siis ajatellut olevansa mahdollisimman kauan.

Tämä on kyllä aiheuttanut mielenkiintoista keskustelua ja yllättävän paljon saanut kuulla olevani muun muassa loinen ja kuppaavani rahat mieheltä, vaikka lapsi on ihan yhdessä avioliittoon tekemällä tehty, suunniteltu ja haluttu. Sekä ihan suhteen alussa sovittu ja puhuttu läpi että lapsia halutaan kun molemmille oli ehdoton toive.

En myöskään ole vaatinut voida jäädä kotiin, vaan pallo on siis miehellä asian suhteen ja vaihtoehtoisesti voi itse olla puolet kotona, jolloin sitten luonnollisesti myös tulonsiirrot meidän välillä menisi tasan eli kumpikaan ei toisen "tekokynsiä joutuisi maksamaan".

Sanoiko sinun miehesi sinua loiseksi ja kuppaajaksi? Järkyttävää.

Mä olen kohta jo mummoikäinen ja omat lapseni sulassa sovussa mieheni kanssa kasvattanut ja olan eläkekertymäni tuolta ajalta menettänyt.

On toki tärkeää, että nainen tajuaa, mitä seurauksia pitkällä kotiinjäännillä on, mutta sori siskot: paljon tärkeämpää on pitää huolta omasta ammattitaidosta ja äitiysloman jälkeen urakehityksesta! Sen 1-3 äitiysloman aikana ette kyllä merkittävää eläke-eurokertymää ehdi menettämään.

Mutta tuleepahan tästä keskustelusta mieleen, että kun Suomessa nyt hätäillään syntyvyyden laskun kanssa, olisiko siihen niin helppo ratkaisu että säädettäisiin että eläke kertyy "normaalipalkan" sen lapsen 1.vuoden ajan???

Paljon suurempi merkitys on perheeseen sitoutuneen miehen löytäminen ennen perheen perustamista m - yh se vasta taloudellisesti niistä lapsista kärsiikin!!!

Vierailija kirjoitti:

Naiset jos ette halua niitä lapsista johtuvia tulojen menetyksiä niin sitten ei varmaan kannata lisääntyä. Ei se ole miehen hommaa ylläpitää naisen tulotasoa jos nainen päättää tehdä lapsia kun samaan aikaan ei voi olla töissä ja kotona. Tämä on niitä asioita että naisten pitäisi valita raha ja työt tai lapsi ja vapaata

Itsellisesti lisääntyvä nainen ei odotakaan kenenkään miehen osallistuvan tulonmenetysten tasaamiseen. Tässä ketjussahan ei kuitenkaan puhuta yksin lapsia tekevistä naisista, eikö suomi ole äidinkielesi vai miten et ole ymmärtänyt aloituksen koskevan pariskuntaa? 🤔 Minusta se on aika selkeästi ilmaistu, mutta joku sinnikäs kommentoija puhuu jatkuvasti itsellisistä äideistä, asia joka ei liity aloitukseen juuri mitenkään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oma ehdotus siis oli se että kotona olevan nettotienestien erotus (aiempi palkkatulo-vanhempainraha) jaettuna kahdelle olisi se erotus mitä työssä oleva maksaisi kotona olevalle. Tällöin se taloudellinen kuorma menisi puoliksi molemmille.

T.ap

Se vanhempainraha on sun palkkasi. En yhtään ymmärrä naisia, jotka tekee lapsia ajatuksella että isä maksaa niistä palkkaa.

Työssäkäyvä maksaa kulut, ei palkkaa.

Eihän mies maksa ap:lle palkkaa, vaan kompensaatiota tulon menetyksestä vanhempainvapaan ajalta? Loppujen lopuksi sillä ei liene käytännössä suurtakaan eroa maksaako mies sen summan ap:n tilille ja kuluista 50%, vai isomman osan kuluista. Suunnilleen samoihin tullaan. Me ollaan menty sillä että molemmat laittaa 60% tuloistaan yhteisiin menoihin, meillä se on ollut toimiva tapa tulojen vaihdellessa (toki %-osuutta on joutunut välillä muuttamaan).

Kompensaatiota miksi? Ei mies ole työnantaja. Kela maksaa kompensaation.

No eikä maksa vaan paljon vähemmän.

Kompensaatio se on silti. Miksi kompensaation pitäisi olla koko palkkasumma? Ei se työ tule tehtyä kotona ollessa.

Ei olekaan koko palkkasumma, vaan isä maksaa puolet ansionmenetyksestä ja äiti puolet. Riippumatta siitä kumpi on tosiasiallisesti kotona. Reilu diili, molemmat maksaa lapsen hoidosta yhtä paljon.

Ei näiltä palstajannuilta onnistu tuollaisen matematiikan ymmärtäminen. Avataas vähän:

Nainen ja mies tienaavat molemmat 6000 euroa työssä ollessaan. Perheen tulot on siis 12000e/kk

Nainen saa vanhempainpäivärahaa vaikkapa 3000 euroa (en tiedä tarkalleen, mihin oikeasti osuisi)

Tulonmenetys on 3000 euroa (6000e-3000e). Jos mies maksaa naiselle 1500 euroa, niin naisen tulot ovatkin vain 1500euroa vähemmän kuin töissä ollessa. Kumpikin siis "maksaa" tällöin 1500 euroa lapsen kotihoidosta. Reilusti saman verran.

Oliko tarpeeksi rautalankaa? Vaihtoehtoisesti vanhempain vapaa jaetaan puoliksi, jolloin mitään tilisiirtoja ei tarvitse tehdä, kun tulonmenetys kohdistuu tasaisesti molempiin muutenkin.

Kyllä kaikki tajuaa mistä puhutaan. Sitä en tajua miksi se äiti tekee lapsia jos palkka on tärkeämpi? Ei lapset ole mitään kulueriä, jotka tasataan.

Taloudellisesta näkökulmasta lapset ovat nimenomaan kulueriä, vieläpä todella suuria kulueriä. Tottakai yhteiset kuluerät tasataan.

Eivät ole, lapset on perhettä ja heidät hoidetaan vaikka mikä olisi. On täyttä idiotismia vaatia toisen rahat itselleen vaikka ihan itse haluaa kotona olla. Jos sulle se palkka on lapsia tärkeämpää, menet töihin. Mies maksaa kuluja paljon enemmän, hän ei ole sulle mitään velkaa.

JOS mies "maksaa kuluja paljon enemmän".

Taloudellisesti katsottuna lapsi on iso kulueriä yli 18v ajan.

Jos mies on sitä mieltä että riittää että hän maksaa auton kulut (ja käyttää sitä itse) niin älä hanki lasta hånen kanssaan!

Pienelle lapselle se perus "elatusmaksu" (joku alle 200) riittää jos kaikki vaunut ja isommat on jo hankittu, mutta onhan se 12v jäkismurkku joka kasvaa yhden vaatekoon kolmessa kuukaudessa, syö kuin hevonen ja haluaa kenties joskus jotain kavereidenkin kanssa tehdä, ihan järkky kuluerä.

Toivottavasti jokainen mies ja nainen rakastaa lapsiaan niin että sitoutuu luopumaan tarvittaessa omista extroistaan, jotta omat lapset saadaan kustannettua aikuisiksi!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oma ehdotus siis oli se että kotona olevan nettotienestien erotus (aiempi palkkatulo-vanhempainraha) jaettuna kahdelle olisi se erotus mitä työssä oleva maksaisi kotona olevalle. Tällöin se taloudellinen kuorma menisi puoliksi molemmille.

T.ap

Se vanhempainraha on sun palkkasi. En yhtään ymmärrä naisia, jotka tekee lapsia ajatuksella että isä maksaa niistä palkkaa.

Työssäkäyvä maksaa kulut, ei palkkaa.

Eihän mies maksa ap:lle palkkaa, vaan kompensaatiota tulon menetyksestä vanhempainvapaan ajalta? Loppujen lopuksi sillä ei liene käytännössä suurtakaan eroa maksaako mies sen summan ap:n tilille ja kuluista 50%, vai isomman osan kuluista. Suunnilleen samoihin tullaan. Me ollaan menty sillä että molemmat laittaa 60% tuloistaan yhteisiin menoihin, meillä se on ollut toimiva tapa tulojen vaihdellessa (toki %-osuutta on joutunut välillä muuttamaan).

Miksi maksaisi kompensaatiota?

Ei tarvitsekaan maksaa, jos mies pitää puolet vanhempainvapaasta. Mutta se ei ole reilua, että mies ei hoida eikä ota tulonmenetyksiä, vaan sekä taloudellinen, että käytännöllinen vastuu lapsesta jää yksin naiselle. Älä lisäänny, jos et tätä ymmärrä.

Mistä ihmeen tulonmenetyksistä on kyse? Nainen saa päivärahaa ja kertyy jopa eläkettä, miksi ihmeessä miehen pitäisi korvata jotain sellaista, minkä yhteiskunta jo kertaalleen on korvannut?

Miten joku voi olla noin yksinkertainen? Väännetään rautalangasta. Naisen palkka on 2000e nettona. Kela maksaa vanhempainrahaa 1500e nettona (Huom nää on täysin hatusta vedetyt summat, mutta voisi olla vaikka näin). Äidin tulot jää joka kk 500e pienemmäksi koska hän ei voi mennä töihin vaan täytyy hoitaa lasta kotona. Siispä yksinkertaisella matematiikalla, lapsen hoito maksaa 500e kuussa. Miksi äidin pitäisi maksaa se yksin? Isän tulee maksaa 250e enemmän yhteisiä kuluja tai maksaa tuo summa äidille, jonka jälkeen kaikki (myös lapsen) kulut maksetaan 50/50.

Lapsen kulut, ei apn kuluja.

Kyse ei ole nyt kuluista.Nämä voi olla vaikka miljonäärejä. Kyse on tulonmenetyksistä. Miksi ne kohdistuisi vain toiseen?

Koska hän on kotona, ei töissä.

Noin ylipäätään mun mielestä on ok, että töissäkäyvällä jää käyttöön enemmän rahaa kuin kotona olevalla, kunhan taloudessa ei eletä kahdella elintasolla. Ainoa poikkeus tähän on vanhempainvapaa, erityisesti silloin, kun toinen vanhempi ei halua puolikastaan käyttää. Silloin kotona olevan vanhemman kotonaolo johtuu siitä, että toinen vanhempi ei halua kantaa vastuutaan jälkeläisestään, ja tulonmenetystä kompensoidaan ilman muuta.

Miksi? Onko se isän vika että äiti ei käy töissä ja saa palkkaa? Vai lapsen vika?

Perhevapaauudistusta ei koskaan olisi pitänyt ajaa läpi kun se johtaa tällaiseen vanhemmuuteen. Vanhan mallin mukaan äideille ei tullut mieleenkään valittaa palkastaan tai kyykyttää miestä tai syyttää lasta palkan menetyksestä. Kaikkea se leipä elättää.

Mä lähden siitä ajatuksesta (ja samoin tekee tämä uusi vanhempainvapaamalli), että se isä on sen lapsen toinen vanhempi ja siten vastuussa siitä lapsesta ja sen tuomista muutoksista puoliksi. Ei lapset ole mikään "naisten juttu", josta aiheutuvat velvollisuudet ja vastuut ovat naisten yksin hoidettava. Eivät ole koskaan olleet. Ennen perhevapaita ja vanhemmuuteen liittyviä tukia ei-synnyttävä vanhempi oli yksin vastuussa perheestään. Nykyään sentään yhteiskunta auttaa, mutta ei se poista toisen vanhemman velvollisuutta huolehtia jälkikasvustaan. En ymmärrä, miten kukaan voi ajatella näin.

Pitäiskö naisten sitten alkaa luovuttamaan päätösvaltaa miehelle että tehdäänkö ja koska niitä lapsia. Eihön se nyt herran jumala voi mennä niin että nainen yksin tekee päätöksen jonka perusteella miehelle tulee maksut ja velvoitteet ilman että miehen mielipidettä kysytään edes

Mistä maasta ja kulttuurista olet kotoisin? Jännä tapa siellä kyllä, erikoinen. Miten se käytännössä toimii? Voiko nainen valita siellä esimerkiksi kadulta ihan kenet tahansa miehen, eikä miehellä ole mitään sanottavaa sen jälkeen enää mihinkään?

Meillä Suomessa tilanne on vallan toisenlainen, suosittelen muuttamaan tänne sieltä!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ihme, että ihmiset eroaa nykyään niin paljon kun tämmöisestäkin jaksetaan vääntää. Meillä se maksaa, joka jaksaa. Molemmat saadaan säästöön kuukausittain jotain, mutta en jaksa vaivata päätäni sillä, miten paljon mieheni nyt hyötyy tai hyödynkö minä tarpeeksi. Meidän parisuhde kukoistaa vielä yhdentoista yhteisen vuoden jälkeen. Mulle on ihan riittävä palkka se, että on mahdollista olla kolme vuotta kotona lapsen kanssa, koska oikeasti nautin tästä.

Olen ihan normi duunarityössä, jossa ei ole juurikaan etenemismahdollisuuksia, joten en siinä mielessä menetä mitään. Eläkettä varten olen kerryttänyt isot sijoitukset ennen lastenhankintaa.

Sinullakin on toinen ääni kellossa sitten 20 vuoden päästä, kun olet ollut kotona ja hoitanut lapset, ja lapset on aikuisia, ja muuttaneet kotoa ja ukko jättänyt sinut, ja tiedät, että sinun pitää tehdä töitä 70- vuotiaaksi asti, ja saat silti rupueläkkeen. Olen nähnyt näitä tapauksia liian monta.

Että kannattaa, naiset, pitää huolta omista taloudellisista oikeuksista, eikä suostua olemaan ilmainen piika ja lastenhoitaja. Ne lapsetkaan eivät teidän eläkettä maksa tai hoida teitä vanhana, ukosta nyt puhumattakaan, jos se edes jää.

Höpöhöpö