Milloin ruuasta tuli tällaista?

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä tässä siis on ap:n mielestä ongelma? Suolaa on ainakin paljon, huikeat 1,7 g sadassa gramassa. Voisin myös kuvitella, että ranskikset on epäterveellisiä.

Varmaankin tuo erilaisten ainesosien ja lisäaineiden lukumäärä. 

Niin, mutta miksi? Erilaisista allergioista ja muista ruokarajoitteista kärsivien kestää tietysti kauemmin selvittää, voiko ruokaa syödä vai ei, kun on pitkä tuoteseloste luettavana. Mutta eihän sillä muuten ole väliä, onko ainesosia vähän vai paljon. Lisäaineitakin pelätään useimmiten ihan turhaan ja sellaisin perustein, jotka ei kestä lainkaan lähempää tarkastelua.

No kun ei normaalisti metsästäjänleikkeen valmistamiseen tarvita kikhernejauhoa, muunneltua maissitärkkelystä, palmuöljyä jne. Vai lisäätkö itse noita raaka-aineita, kun teet metsästäjänleikkeen? Mä en ainakaan lisää. Mä vastaisin aloittajan kysymykseen jo ekassa kommentissani eli valtava määrä erilaisia lisäaineita sekä raaka-aineita, joilla ei ole koko aterian kannalta mitään merkitystä, alettiin lisätä laitoskeittiöiden ruokiin silloin, kun laitoskeittiöissä ei enää tehty ruokia alusta alkaen itse. Teollisesti valmistettuihin lisätään kaikenlaista. 

Miksi opiskelijalounaan pitäisi olla kotiruuan veroista? Luulisi kaikkien ymmärtävän, että jos ruoka tehtäisiin mahdolisimman tuoreista ja vähän käsitellyistä raaka-aineista ravintolan omassa keittiössä, hinta olisi paljon nykyistä kalliimpi. Ja koska valtio määrää enimmäishinnan, jonka opiskelijalounaasta saa veloittaa, yhtälö on täysin mahdoton toteutettavaksi.

Kyllä mun ainakin on vähän vaikea ymmärtää, miksi maailma on rakennettu sellaiseksi, että monimutkainen ja moneen kertaan käsitelty ruoka on kalliimpaa kuin yksinkertainen ja vähän käsitelty. 

Uskon siis kyllä, että näin se on, mutta vaikea tajuta, miksi.

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä tässä siis on ap:n mielestä ongelma? Suolaa on ainakin paljon, huikeat 1,7 g sadassa gramassa. Voisin myös kuvitella, että ranskikset on epäterveellisiä.

Varmaankin tuo erilaisten ainesosien ja lisäaineiden lukumäärä. 

Niin, mutta miksi? Erilaisista allergioista ja muista ruokarajoitteista kärsivien kestää tietysti kauemmin selvittää, voiko ruokaa syödä vai ei, kun on pitkä tuoteseloste luettavana. Mutta eihän sillä muuten ole väliä, onko ainesosia vähän vai paljon. Lisäaineitakin pelätään useimmiten ihan turhaan ja sellaisin perustein, jotka ei kestä lainkaan lähempää tarkastelua.

No kun ei normaalisti metsästäjänleikkeen valmistamiseen tarvita kikhernejauhoa, muunneltua maissitärkkelystä, palmuöljyä jne. Vai lisäätkö itse noita raaka-aineita, kun teet metsästäjänleikkeen? Mä en ainakaan lisää. Mä vastaisin aloittajan kysymykseen jo ekassa kommentissani eli valtava määrä erilaisia lisäaineita sekä raaka-aineita, joilla ei ole koko aterian kannalta mitään merkitystä, alettiin lisätä laitoskeittiöiden ruokiin silloin, kun laitoskeittiöissä ei enää tehty ruokia alusta alkaen itse. Teollisesti valmistettuihin lisätään kaikenlaista. 

Itse marinoin etenkin suikaloidun lihan lähes aina aasialaistyyliin eli marinadiin tulee mukaan maissitärkkelystä. 

Ja teet siitä metsästäjänleikkeen? Kyllä mäkin käytän mausteseoksia, maustekastikkeita ja puolivalmisteita, mutta en tehdessäni metsästäjänleikettä. Paitsi korppujauhot on puolivalmisteita, koska mulla ei pääse leipä kuivahtamaan.

Menen katsomaan isoäitiä palvelutaloon. ja selailin viikon ruokalistaa, listalla mm.

Kapinkummeliturskaa piparjuurivoissa, soijanakki-pyttipannua, Pølse - Tanskalaiset hot dogit,  TANSKALAINEN SMÖRREBRÖD-BUFFA , Seesam- tofu- vihanneshöystöä, Hernerouhe-juuresragua,   Smulpaj marjapaistosta, Tilslørte bondepiker, Tästäpä on asukkaiden ihana valita erilaista murkinaa, ei tarvitse pelkkää pottua ja kalaa mässyttää 

Talossa tarjotaan usein särkikalaa kalalaatikoissa, särkin on halvinta. Pohjoisessa roskakalaa jota nuotalla nostetaan  minkin rehuksi. 

Salaatit purkkihedelmiä ja nahistunutta salaattia.

Ruuan hintaa nostettiin vuoden alussa ja maaliskuun alussa taas. Kohta kympin.

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä tässä siis on ap:n mielestä ongelma? Suolaa on ainakin paljon, huikeat 1,7 g sadassa gramassa. Voisin myös kuvitella, että ranskikset on epäterveellisiä.

Varmaankin tuo erilaisten ainesosien ja lisäaineiden lukumäärä. 

Niin, mutta miksi? Erilaisista allergioista ja muista ruokarajoitteista kärsivien kestää tietysti kauemmin selvittää, voiko ruokaa syödä vai ei, kun on pitkä tuoteseloste luettavana. Mutta eihän sillä muuten ole väliä, onko ainesosia vähän vai paljon. Lisäaineitakin pelätään useimmiten ihan turhaan ja sellaisin perustein, jotka ei kestä lainkaan lähempää tarkastelua.

No kun ei normaalisti metsästäjänleikkeen valmistamiseen tarvita kikhernejauhoa, muunneltua maissitärkkelystä, palmuöljyä jne. Vai lisäätkö itse noita raaka-aineita, kun teet metsästäjänleikkeen? Mä en ainakaan lisää. Mä vastaisin aloittajan kysymykseen jo ekassa kommentissani eli valtava määrä erilaisia lisäaineita sekä raaka-aineita, joilla ei ole koko aterian kannalta mitään merkitystä, alettiin lisätä laitoskeittiöiden ruokiin silloin, kun laitoskeittiöissä ei enää tehty ruokia alusta alkaen itse. Teollisesti valmistettuihin lisätään kaikenlaista. 

Itse marinoin etenkin suikaloidun lihan lähes aina aasialaistyyliin eli marinadiin tulee mukaan maissitärkkelystä. 

Ja teet siitä metsästäjänleikkeen? Kyllä mäkin käytän mausteseoksia, maustekastikkeita ja puolivalmisteita, mutta en tehdessäni metsästäjänleikettä. Paitsi korppujauhot on puolivalmisteita, koska mulla ei pääse leipä kuivahtamaan.

En, mutta kuvittelisin tässä tapauksessa tavoitteen olevan sama. Maissitärkkelyksen tavoite on sitoa maku lihaan ja tehdä pinnasta miellyttävän rapea.

Vierailija kirjoitti:

Niinpä! Mä oon se, joka viettää kaupassa tunnin lukemassa tuoteselosteita. En osta sitä mitä en halua syödä.

Lopeta se tuoteselosteiden lukeminen ja osta sellaista missä ei ole tuoteselostetta.

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä tässä siis on ap:n mielestä ongelma? Suolaa on ainakin paljon, huikeat 1,7 g sadassa gramassa. Voisin myös kuvitella, että ranskikset on epäterveellisiä.

Varmaankin tuo erilaisten ainesosien ja lisäaineiden lukumäärä. 

Niin, mutta miksi? Erilaisista allergioista ja muista ruokarajoitteista kärsivien kestää tietysti kauemmin selvittää, voiko ruokaa syödä vai ei, kun on pitkä tuoteseloste luettavana. Mutta eihän sillä muuten ole väliä, onko ainesosia vähän vai paljon. Lisäaineitakin pelätään useimmiten ihan turhaan ja sellaisin perustein, jotka ei kestä lainkaan lähempää tarkastelua.

No kun ei normaalisti metsästäjänleikkeen valmistamiseen tarvita kikhernejauhoa, muunneltua maissitärkkelystä, palmuöljyä jne. Vai lisäätkö itse noita raaka-aineita, kun teet metsästäjänleikkeen? Mä en ainakaan lisää. Mä vastaisin aloittajan kysymykseen jo ekassa kommentissani eli valtava määrä erilaisia lisäaineita sekä raaka-aineita, joilla ei ole koko aterian kannalta mitään merkitystä, alettiin lisätä laitoskeittiöiden ruokiin silloin, kun laitoskeittiöissä ei enää tehty ruokia alusta alkaen itse. Teollisesti valmistettuihin lisätään kaikenlaista. 

Itse marinoin etenkin suikaloidun lihan lähes aina aasialaistyyliin eli marinadiin tulee mukaan maissitärkkelystä. 

Ja teet siitä metsästäjänleikkeen? Kyllä mäkin käytän mausteseoksia, maustekastikkeita ja puolivalmisteita, mutta en tehdessäni metsästäjänleikettä. Paitsi korppujauhot on puolivalmisteita, koska mulla ei pääse leipä kuivahtamaan.

En, mutta kuvittelisin tässä tapauksessa tavoitteen olevan sama. Maissitärkkelyksen tavoite on sitoa maku lihaan ja tehdä pinnasta miellyttävän rapea.

Mä taas uskon, että tavoite on saada suuri määrä ruokaa valmistettua helposti ja nopeasti koska suurta määrää ruokaa ei ole mahdollista valmistaa alusta lähtien. Ei ole tiloja eikä ole henkilökuntaa. Ilman maissitärkkelystäkin possun ulkofileestä saa leivitetytä hyvänmakuisen ja pinnaltaan rapean, mutta se vaatii sitten enemmän aikaa. Laitoksissa tuskin valmistetaan sadoille asiakkaille leikkeitä paistinpannulla voissa paistaen. 

Esimerkkinä. Maitoa on monessa tuotteessa. Majoneesiakin ostaessa on luettava tuoteseloste jos maidotonta haluaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niinpä! Mä oon se, joka viettää kaupassa tunnin lukemassa tuoteselosteita. En osta sitä mitä en halua syödä.

Lopeta se tuoteselosteiden lukeminen ja osta sellaista missä ei ole tuoteselostetta.

Esim voi, oliiviöljy, turkkilainen jugurtti tai vaikkapa pakastemarjapakkaus sisältää tuoteselosteen. Pystytkö todella olemaan ostamatta tuoteselosteettomia tuotteita?

Jäi kyllä kiinnostamaan näyttö tuolle väitteelle, että keho ei havaitse eroa syökö teollisesti eristettyä ainesosaa vai alkuperäisessä muodossa olevaa

Mä taas luin maapähkinävoipurkkia: "Saattaa sisältää pieniä määriä pähkinää." Ihanko totta?

Sitten tässä lähiaikoina söin cashewpähkinöitä (kyllä, olen pähkinän ystävä :D) ja päätin luoda katseen ainesosaluetteloon. Ainesosien ja säilytysohjeiden lisäksi siellä oli myös seuraava litania: *Kipaisee hakemassa keittiöstä pähkinäpussin*

" Saattaa sisältää jäämiä maapähkinästä, mantelista, cashew-, hassel-, pistaasi-, pekaani- tai parapähkinästä, seesaminsiemeniä, maitoa, soijaa, rikkidioksidia, sinappia, vähäisen määrän gluteenia ja selleriä."

Eikä ne ollu ees suolattuja! *Pähkinän rouskutusta*

Vierailija kirjoitti:

E-koodeja! Happoja! Pitkä lista! Ei voi ymmärtää, pelottavaa, kiellettävää!

Näkisit banaanin ja mustikan sisällön, niissä on vielä enemmän E-koodeja.

Luonnollisen kananmunan ainesosat:

Tätä sisältää syömäsi kananmuna:

Vesi (75,8 %), Aminohapot (12,6%) (glutamiinihappo 14%, asparagiinihappo 11%, valiini 9%, arginiini 8%, leusiini 8%, lysiini 7%, seriini 7%, fenyyli 6%, alaniini 5%, isoleusiini 5%, proliini 4%, tyrosiini 3%, treoniini 3%, glysiini 3%, histidiini 2%, metioniini 3%, systiini 2%, tryptofaani 1%), Rasvahapot (9,9%) (oktadekeenihappo 45%, palmitiinihappo, 32%, steariinihappo 12%, eikosatetraeenihappo 3%, eikosanoiinihappo 2%, dokosaniinianhydridihappo 1%, tetrakosanoiinihappo 1%, kapryylihappo 1%, kapriinihappo 1%, lauriinihappo 1%, myristiinihappo 1%, palmitoleiinihappo 1 %, eikoseenihappo 1%, erukahappo 1%, omega-6 -rasvahappo linoli 12%, omega-3 -rasvahappo oktadekatrieeni 1%, omega-3 -rasvahappo eikosapentaeeni 1%, omega-3 -rasvahappo dokosaheksaeeni 1%), Sokerit (0,8%) (glukoosi 30%, sukroosi 15%, fruktoosi 15%, laktoosi 15%, maltoosi 15%, galaktoosi 15%), Värit (E160c,E160a, E306, E101), Aromit (fenyyliasetaldehydi, dodeka-2-enaali, hepta-2-enaali, heksadekanaali, oktadekanaali. metyylipropyyliketoni, asetaldehydi, formaldehydi, asetoni, E170). Sisältää myös benzeeniä ja benzeenin johdannaisia, estereitä, furaania, rikkiyhdisteitä ja terpeeniä.

Ei mutku mä en syö siiis mitääään prosessoitua. Järsin rusakon ahteria raakana kun vaan saan sen kiinni. Ai niin mutta se pureskeleminenkin on prosessointia. 

Kun laittaa taas keittopotut ja turskaa, niin suht lyhyenä pysyy tuoteseloste.

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Kun ruokaa ei enää tehty itse vaan ne olivat vähintäänkin puolivalmisteista tehtyjä. Ei laitoskeittiöissäkään enää kuorita sipuleita ja porkkanoita vaan kaikki on ainakin jollain tavalla teollisesti prosessoitua. 

Tuohan sairastuttaa ihmisiä kun kaikki on jotain einespaskaa ja pahanmakuista vielä. Ravinnolla ei pitäisi rahastaa ihmishenkien kustannuksella.

Vierailija kirjoitti:

Kun laittaa taas keittopotut ja turskaa, niin suht lyhyenä pysyy tuoteseloste.

Paljonko turska maksaa? 60€ kilo?

Vierailija kirjoitti:

Jäi kyllä kiinnostamaan näyttö tuolle väitteelle, että keho ei havaitse eroa syökö teollisesti eristettyä ainesosaa vai alkuperäisessä muodossa olevaa

Kyllä muuten havaitsee. Sioliston bakteerit menee eineskemikaaleista ihan sekaisin. Testatkaa vaikka syömällä jotain valmis"liha"pullia. Saman tien alkaa tulemaan pierua minuutin välein.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

E-koodeja! Happoja! Pitkä lista! Ei voi ymmärtää, pelottavaa, kiellettävää!

Näkisit banaanin ja mustikan sisällön, niissä on vielä enemmän E-koodeja.

Luonnollisen kananmunan ainesosat:

Tätä sisältää syömäsi kananmuna:

Vesi (75,8 %), Aminohapot (12,6%) (glutamiinihappo 14%, asparagiinihappo 11%, valiini 9%, arginiini 8%, leusiini 8%, lysiini 7%, seriini 7%, fenyyli 6%, alaniini 5%, isoleusiini 5%, proliini 4%, tyrosiini 3%, treoniini 3%, glysiini 3%, histidiini 2%, metioniini 3%, systiini 2%, tryptofaani 1%), Rasvahapot (9,9%) (oktadekeenihappo 45%, palmitiinihappo, 32%, steariinihappo 12%, eikosatetraeenihappo 3%, eikosanoiinihappo 2%, dokosaniinianhydridihappo 1%, tetrakosanoiinihappo 1%, kapryylihappo 1%, kapriinihappo 1%, lauriinihappo 1%, myristiinihappo 1%, palmitoleiinihappo 1 %, eikoseenihappo 1%, erukahappo 1%, omega-6 -rasvahappo linoli 12%, omega-3 -rasvahappo oktadekatrieeni 1%, omega-3 -rasvahappo eikosapentaeeni 1%, omega-3 -rasvahappo dokosaheksaeeni 1%), Sokerit (0,8%) (glukoosi 30%, sukroosi 15%, fruktoosi 15%, laktoosi 15%, maltoosi 15%, galaktoosi 15%), Värit (E160c,E160a, E306, E101), Aromit (fenyyliasetaldehydi, dodeka-2-enaali, hepta-2-enaali, heksadekanaali, oktadekanaali. metyylipropyyliketoni, asetaldehydi, formaldehydi, asetoni, E170). Sisältää myös benzeeniä ja benzeenin johdannaisia, estereitä, furaania, rikkiyhdisteitä ja terpeeniä.

Olisko kuitenkin pikkuisen eri, syökö jotain alkuperäisessä ja luonnollisessa muodossa olevaa tuotetta, kuin siittä keinotekoisesti eristettyä ja jalostettua ainesosaa?

Suoraan kysymykseen suora vastaus: EI. Keho ei todellakaan tiedä, missä muodossa vaikka aminohapot ovat tulleet suuhun. Kemiallisesti samanlaiset yhdisteet käsitellään aivan samalla tavalla tulivat ne porkkanasta, kananmunasta tai pilleristä.  

Tehdasruoka on pahaa ja todellakin menee suolisto sekaisin. Tehdaspaska on myös kilohinnaltaan yli 20€. Eli sairastuttaa ja on kallista. Aivan järjetöntä.

Hyvää ruokaa jos tahtoo niin nykyään pitää tehdä itse. Kaikki "ravintolat" on täynnä pelkkää sontaa.

Hevi-osastolta vaan ja tiskiltä proteiinit. Sokerin tilalle hunaja. On hyvää ja terveellistä. Kyse on vain viitseliäisyydestä.

Vierailija kirjoitti:

Ostin kerran Prisman palvelutiksiltä heidän tekemänsä täytetyn patongin. Patongin leipäosuudessa oli n. 60 ainesosaa.

Näinhän se on ostoleivän kanssa. Arvaa miksi leivon vuosia jo itse kaikki leivät itse kotona.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun laittaa taas keittopotut ja turskaa, niin suht lyhyenä pysyy tuoteseloste.

Paljonko turska maksaa? 60€ kilo?

Käytän itse itämaisissa ruoissa ravun sijaan "ravun makuisia" surimipuikkoja ja ne on puolivalmisteita joissa on yleensä käytetty turskaa. Pieni pakkaus on päälle 2 e. En tiedä miksi, mutta tykkään jostain syystä paljon niiden mausta vaikkei sillä olisi mitään tekemistä turskan tai ravunkaan kanssa.