Lue keskustelun säännöt.
Tapailu päättyi taas miehen puolelta siihen, ettei tullut tunteita
10.03.2023 |
Tapailin jonkin aikaa erästä miestä, joka tuntui itselleni tosi sopivalta ja meillä meni arvot, ajatukset elämästä ja tulevaisuudesta hyvin yksiin. Hän puhui paljon meidän yhteisestä tulevaisuudesta ja ehdin jo ihastuakin häneen ihan kunnolla. Sitten ihan yhtäkkiä hän vaan kertoi, ettei näe meillä yhteistä tulevaisuutta, koska hänelle ei ole muodostunut romanttisia tunteita. Olen jotenkin tosi hämmentynyt tästä, kun mulla oli koko ajan sellainen olo, että molemmin puolin on ihastusta.
Jos ei tule tunteita, niin tarkoittaako se, ettei ulkonäkö miellytä? Vai että toisen luonne on jotenkin vääränlainen tai ei sellainen kuin mitä etsii? Hän kehui mua mukavaksi ja ihanaksi naiseksi, kehui miten hyvää seksiä meillä on ja kaikkea tätä, niin en ymmärrä yhtään, että mitä jäi puuttumaan. Ja olisi halunnut jatkaa kavereina, mihin en voi missään tapauksessa suostua, mulla on sellaisesta tosi huonoja kokemuksia. Mies ei ollut itse millään lailla hyvännäköinen, vaan ihan tavallinen . Mietin myös, että vaikuttikohan se, kun hän oli itse amistaustainen ja eleli aika vaatimattomasti ja mulla taas on ihan hyvin varallisuutta ja hyvät tulot.
Kommentit (272)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunteet vaihtelee. Ei niide mukaa pitäs päätöksiä tehdä. Ne on kyl annettu nautinnoks,mut pahojaki viboi tulee välil. Kysymys on rakkaudesta,tahtotilasta pysyä yhdes hautaa asti rakastaa vaikeinaki aikoin. Kristillisillä arvoilla mennen Love,care.
No ei noita tunteita puolituntematonta kohtaan yhtäkkiä maasta polkaista. En itse ainakaan edes haluaisi että joku päättäisi olla minun kanssa jonkun hiton tahtotilan takia, vaikka hänelle kelpaisi yhtä hyvin kuka tahansa vastaantulija. Kuulostaa läheisriippuvuudelta että joku täytyy olla ja sitten vain pysytään hampaat irvessä yhdessä.
Tämä! Tottakai tunteet ovat tärkeitä. En myöskään ymmärrä noita tahtomisesta jauhavia - kuulostaa oikeasti todella ankealta joku "tunteilla ei ole väliä, pitää vain tahtoa pysyä yhdessä". En ikinä haluaisi sellaista suhdetta, jossa ajatus olisi, että yhdessä on pysyttävä vaikka hampaat irvessä, eikä kumpikaan edes edellyttäisi mitään tunteita, vetovoimaa, sielunkumppanuutta.
Mä en ymmärrä sitä noin. Uskon itsekin tahtoon olla yhdessä, mutta ei se tarkoita sitä, että missä tahansa ankeassa suhteessa tulisi olla ja siihen sitoutua.
Usein vain on niin, että on seksuaalista vetoa, on hauskaa yhdessä, pystytään puhumaan kaikesta ja sitten kuitenkin "jotain puuttuu, tunteet ei riitä" jne. Noiden ihmisten kohdalla oletan, että vika on päässä... etsitään jotain, mitä ei ole olemassakaan, odotetetaan jotain elämää suurempaa tunnetta.
Eikö sinusta siis tarvita mitään ihastumista, rakastumista ja myöhemmin rakkautta? Että riittää seksi sekä se, että on hauskaa yhdessä ja pystytään puhumaan?
Vastaan eri miehenä, mutta tuo kuulostaa unelmalliselta tilanteelta. Ei rakkautta, mutta seksiä ja yhteistä hauskaa.
FWB-suhde. Oman kokemukseni mukaan tuollainen ei synny etsimällä. Itselläni on ollut pari tuollaista suhdetta ja ne ovat alkaneet niin, että on ollut yhden yön juttu miehen kanssa, joka on hauska ja haluttava mutta ei sellainen, jonka kanssa haluaisin mitään sen enempää. Sitten on törmätty uudestaankin seksin merkeissä ja alettu myös hengailla muuten vaan yhdessä.
Itselleni nuo ovat olleet oikean suhteen korvikkeita, eivät sitä, mitä ensisijaisesti olisin valinnut. FWB- ja yhden yön suhteessa pitää olla paljon tarkempi ehkäisyn kanssa kuin vakiintuneessa suhteessa, eikä niissä pysty samalla tavalla irrottelemaan ja suorastaan rietastelemaan kuin vakiintuneen kumppanin kanssa.
Kyllä. Ja tämä on suhde, jonka jokainen mies haluaa, mutta on erittäin vaikeasti saavutettavissa.
Ei pidä paikkaansa. Muistan elävästi yhden noista FWB-kumppaneistani ja kuinka innoissaan hän kertoi minulle naisesta, jonka oli tavannut ja johon oli ihastumassa. Ja kun nainen antoi vastakaikua, hän halusi lopettaa meidän tapailumme eli palstan hieman autistista kielenkäyttöä käyttäen "valitsi mieluummin parisuhteen kuin FWB-suhteen". Kuten sanottu, parisuhteessa myös seksi on parempaa.
Mulla oli myös vähän alta parikymppisenä ystävä (erittäin hyvännäköinen, hyväkroppainen nainen) jolla oli fwb-suhde ja mies koko ajan yritti "taivutella" häntä syvempään suhteeseen.
Tällä ystävälläni oli samalla myös muita miehiä hakusessa kevytsuhteisiin mutta aika huonosti kukaan niihin mukaan lähti.
Tätä sivusta seurattuani vaikutti vahvasti siltä, että suurin osa tasokkaista miehistä ei ole kiinnostunut kevytsuhteista.No ei varmasti, jos nainen on tuota tasoa. Koetapa olla fwb-suhteessa erittäin hyvännäköisen naisen kanssa. Jos ei tunteet tule miehellä peliin, niin mies valehtelee itselleen. Mahdollisimman vaatimattoman näköiset naiset ovat parhaimpia kevytsuhteisiin, jotta vahvoja tunteita ei pääse syntymään. Yleensä myös itseä vanhemmat, koska vanhempien naisten vaatimukset miehen ulkonäöstä ovat paljon kevyemmät.
Miten minä en ollenkaan tunnista tuollaista maailmaa, missä sinä elät. Kun se on mennyt ihan päinvastoin. Mitä vanhemmaksi olen tullut, sitä korkeammat ovat (jälleen autistisesti ilmaisten) "vaatimukset" olleet myös miehen ulkonäölle.
Ja vahvoja tunteita syntyy, jos harrastaa seksiä erittäin hyvännäköisen naisen kanssa? Taidat puhua ylpeyden tunteesta; on hienoa näyttäytyä erittäin hyvännäköisen naisen kanssa ja saada muut miehet kateellisiksi. Ihastumisen ja rakastumisen tunteista sinulla ei taida olla kokemuksia, kuulostaa niin oudolta tuo kuvaus vahvojen tunteiden syntymisestä.
En vain sitten löydä mitään selitystä sille, miksi 30-36-ikävuoden välillä minun kumppanini ovat kaikki olleet +40 ja jopa +50-vuotiaita. Näistä iso osa Tinderistä. En ole kelvannut vuosiin ulkoisesti oman ikäisilleni, mutta vanhemmille naisille olen kelvannut hyvin. Ja on ollut mukavaa. Joku tässä yhtälössä menee niin, ettei vanhemmilla naisilla vaatimukset ole enää ollenkaan niin kovia. Eivät he minun kanssani muuten olisi.
Ei kyse välttämättä ole vaatimustason laskemisesta, vaan kriteerien muuttumisesta. Esim. nuorempana kiinnosti suositut, hyvännäköiset miehet, jotka itseasiassa 40-vuotiaina eivät ole juuri mitään (tyyliin perusduunari tms.). 40v ulkonäkö jne. ei enää toimi kriteerinä, vaan esim. se, että on nautinnollista, huomioivaa ja kiinnostavaa seuraa, hyvää seksiä ja tyyppi itsessään vakaa (esim. elämäntilanteen, taloudellisen tilanteen jne. suhteen). Esim. nörtti DI-mies nuorena ei saanut naisia, mutta 40v voi olla naisten keskuudessa paljon suositumpi ja muutenkin elämässä menestyneempi kuin se nuorena suosittu poliisi tai liikunnanohjaaja.
N. 35v mies on varmasti parhaimmillaan. Riittävästi kokemusta naisista ja elämästä, miehekäs (eli ei enää mikään poikanen), mutta ei vielä ukkoontunut, eikä testotasot vielä laskeneet liikaa (heppikin nousee). Ei se ole mikään ihme, että 35v mies kelpaa monesti 25-50v naisille oikein hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunteet vaihtelee. Ei niide mukaa pitäs päätöksiä tehdä. Ne on kyl annettu nautinnoks,mut pahojaki viboi tulee välil. Kysymys on rakkaudesta,tahtotilasta pysyä yhdes hautaa asti rakastaa vaikeinaki aikoin. Kristillisillä arvoilla mennen Love,care.
No ei noita tunteita puolituntematonta kohtaan yhtäkkiä maasta polkaista. En itse ainakaan edes haluaisi että joku päättäisi olla minun kanssa jonkun hiton tahtotilan takia, vaikka hänelle kelpaisi yhtä hyvin kuka tahansa vastaantulija. Kuulostaa läheisriippuvuudelta että joku täytyy olla ja sitten vain pysytään hampaat irvessä yhdessä.
Tämä! Tottakai tunteet ovat tärkeitä. En myöskään ymmärrä noita tahtomisesta jauhavia - kuulostaa oikeasti todella ankealta joku "tunteilla ei ole väliä, pitää vain tahtoa pysyä yhdessä". En ikinä haluaisi sellaista suhdetta, jossa ajatus olisi, että yhdessä on pysyttävä vaikka hampaat irvessä, eikä kumpikaan edes edellyttäisi mitään tunteita, vetovoimaa, sielunkumppanuutta.
Mä en ymmärrä sitä noin. Uskon itsekin tahtoon olla yhdessä, mutta ei se tarkoita sitä, että missä tahansa ankeassa suhteessa tulisi olla ja siihen sitoutua.
Usein vain on niin, että on seksuaalista vetoa, on hauskaa yhdessä, pystytään puhumaan kaikesta ja sitten kuitenkin "jotain puuttuu, tunteet ei riitä" jne. Noiden ihmisten kohdalla oletan, että vika on päässä... etsitään jotain, mitä ei ole olemassakaan, odotetetaan jotain elämää suurempaa tunnetta.
Eikö sinusta siis tarvita mitään ihastumista, rakastumista ja myöhemmin rakkautta? Että riittää seksi sekä se, että on hauskaa yhdessä ja pystytään puhumaan?
Vastaan eri miehenä, mutta tuo kuulostaa unelmalliselta tilanteelta. Ei rakkautta, mutta seksiä ja yhteistä hauskaa.
FWB-suhde. Oman kokemukseni mukaan tuollainen ei synny etsimällä. Itselläni on ollut pari tuollaista suhdetta ja ne ovat alkaneet niin, että on ollut yhden yön juttu miehen kanssa, joka on hauska ja haluttava mutta ei sellainen, jonka kanssa haluaisin mitään sen enempää. Sitten on törmätty uudestaankin seksin merkeissä ja alettu myös hengailla muuten vaan yhdessä.
Itselleni nuo ovat olleet oikean suhteen korvikkeita, eivät sitä, mitä ensisijaisesti olisin valinnut. FWB- ja yhden yön suhteessa pitää olla paljon tarkempi ehkäisyn kanssa kuin vakiintuneessa suhteessa, eikä niissä pysty samalla tavalla irrottelemaan ja suorastaan rietastelemaan kuin vakiintuneen kumppanin kanssa.
Kyllä. Ja tämä on suhde, jonka jokainen mies haluaa, mutta on erittäin vaikeasti saavutettavissa.
Ei pidä paikkaansa. Muistan elävästi yhden noista FWB-kumppaneistani ja kuinka innoissaan hän kertoi minulle naisesta, jonka oli tavannut ja johon oli ihastumassa. Ja kun nainen antoi vastakaikua, hän halusi lopettaa meidän tapailumme eli palstan hieman autistista kielenkäyttöä käyttäen "valitsi mieluummin parisuhteen kuin FWB-suhteen". Kuten sanottu, parisuhteessa myös seksi on parempaa.
Mulla oli myös vähän alta parikymppisenä ystävä (erittäin hyvännäköinen, hyväkroppainen nainen) jolla oli fwb-suhde ja mies koko ajan yritti "taivutella" häntä syvempään suhteeseen.
Tällä ystävälläni oli samalla myös muita miehiä hakusessa kevytsuhteisiin mutta aika huonosti kukaan niihin mukaan lähti.
Tätä sivusta seurattuani vaikutti vahvasti siltä, että suurin osa tasokkaista miehistä ei ole kiinnostunut kevytsuhteista.No ei varmasti, jos nainen on tuota tasoa. Koetapa olla fwb-suhteessa erittäin hyvännäköisen naisen kanssa. Jos ei tunteet tule miehellä peliin, niin mies valehtelee itselleen. Mahdollisimman vaatimattoman näköiset naiset ovat parhaimpia kevytsuhteisiin, jotta vahvoja tunteita ei pääse syntymään. Yleensä myös itseä vanhemmat, koska vanhempien naisten vaatimukset miehen ulkonäöstä ovat paljon kevyemmät.
Miten minä en ollenkaan tunnista tuollaista maailmaa, missä sinä elät. Kun se on mennyt ihan päinvastoin. Mitä vanhemmaksi olen tullut, sitä korkeammat ovat (jälleen autistisesti ilmaisten) "vaatimukset" olleet myös miehen ulkonäölle.
Ja vahvoja tunteita syntyy, jos harrastaa seksiä erittäin hyvännäköisen naisen kanssa? Taidat puhua ylpeyden tunteesta; on hienoa näyttäytyä erittäin hyvännäköisen naisen kanssa ja saada muut miehet kateellisiksi. Ihastumisen ja rakastumisen tunteista sinulla ei taida olla kokemuksia, kuulostaa niin oudolta tuo kuvaus vahvojen tunteiden syntymisestä.
En vain sitten löydä mitään selitystä sille, miksi 30-36-ikävuoden välillä minun kumppanini ovat kaikki olleet +40 ja jopa +50-vuotiaita. Näistä iso osa Tinderistä. En ole kelvannut vuosiin ulkoisesti oman ikäisilleni, mutta vanhemmille naisille olen kelvannut hyvin. Ja on ollut mukavaa. Joku tässä yhtälössä menee niin, ettei vanhemmilla naisilla vaatimukset ole enää ollenkaan niin kovia. Eivät he minun kanssani muuten olisi.
Ei kyse välttämättä ole vaatimustason laskemisesta, vaan kriteerien muuttumisesta. Esim. nuorempana kiinnosti suositut, hyvännäköiset miehet, jotka itseasiassa 40-vuotiaina eivät ole juuri mitään (tyyliin perusduunari tms.). 40v ulkonäkö jne. ei enää toimi kriteerinä, vaan esim. se, että on nautinnollista, huomioivaa ja kiinnostavaa seuraa, hyvää seksiä ja tyyppi itsessään vakaa (esim. elämäntilanteen, taloudellisen tilanteen jne. suhteen). Esim. nörtti DI-mies nuorena ei saanut naisia, mutta 40v voi olla naisten keskuudessa paljon suositumpi ja muutenkin elämässä menestyneempi kuin se nuorena suosittu poliisi tai liikunnanohjaaja.
N. 35v mies on varmasti parhaimmillaan. Riittävästi kokemusta naisista ja elämästä, miehekäs (eli ei enää mikään poikanen), mutta ei vielä ukkoontunut, eikä testotasot vielä laskeneet liikaa (heppikin nousee). Ei se ole mikään ihme, että 35v mies kelpaa monesti 25-50v naisille oikein hyvin.
No en ole kyllä parhaimmillani. Eikä 25-vuotiaat katsoisikaan minua päin. Olen ollut 6 vuotta sinkkuna, eikä tällä ajalla ole ollut yhtäkään alle 40-vuotiasta naista. Ikähaarukkani Tinderissä on ollut 27-55+. En ole mätsännyt kertaakaan alle 38-vuotiaan kanssa. Ei sillä, että se olisi haitannut, mutta olen vain yrittänyt löytää tuolle selitystä. Nämä vanhemmat naiset eivät ole todellakaan olleet mitään epäviehättäviä, toisin kuin itse olen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunteet vaihtelee. Ei niide mukaa pitäs päätöksiä tehdä. Ne on kyl annettu nautinnoks,mut pahojaki viboi tulee välil. Kysymys on rakkaudesta,tahtotilasta pysyä yhdes hautaa asti rakastaa vaikeinaki aikoin. Kristillisillä arvoilla mennen Love,care.
No ei noita tunteita puolituntematonta kohtaan yhtäkkiä maasta polkaista. En itse ainakaan edes haluaisi että joku päättäisi olla minun kanssa jonkun hiton tahtotilan takia, vaikka hänelle kelpaisi yhtä hyvin kuka tahansa vastaantulija. Kuulostaa läheisriippuvuudelta että joku täytyy olla ja sitten vain pysytään hampaat irvessä yhdessä.
Tämä! Tottakai tunteet ovat tärkeitä. En myöskään ymmärrä noita tahtomisesta jauhavia - kuulostaa oikeasti todella ankealta joku "tunteilla ei ole väliä, pitää vain tahtoa pysyä yhdessä". En ikinä haluaisi sellaista suhdetta, jossa ajatus olisi, että yhdessä on pysyttävä vaikka hampaat irvessä, eikä kumpikaan edes edellyttäisi mitään tunteita, vetovoimaa, sielunkumppanuutta.
Mä en ymmärrä sitä noin. Uskon itsekin tahtoon olla yhdessä, mutta ei se tarkoita sitä, että missä tahansa ankeassa suhteessa tulisi olla ja siihen sitoutua.
Usein vain on niin, että on seksuaalista vetoa, on hauskaa yhdessä, pystytään puhumaan kaikesta ja sitten kuitenkin "jotain puuttuu, tunteet ei riitä" jne. Noiden ihmisten kohdalla oletan, että vika on päässä... etsitään jotain, mitä ei ole olemassakaan, odotetetaan jotain elämää suurempaa tunnetta.
Eikö sinusta siis tarvita mitään ihastumista, rakastumista ja myöhemmin rakkautta? Että riittää seksi sekä se, että on hauskaa yhdessä ja pystytään puhumaan?
Vastaan eri miehenä, mutta tuo kuulostaa unelmalliselta tilanteelta. Ei rakkautta, mutta seksiä ja yhteistä hauskaa.
FWB-suhde. Oman kokemukseni mukaan tuollainen ei synny etsimällä. Itselläni on ollut pari tuollaista suhdetta ja ne ovat alkaneet niin, että on ollut yhden yön juttu miehen kanssa, joka on hauska ja haluttava mutta ei sellainen, jonka kanssa haluaisin mitään sen enempää. Sitten on törmätty uudestaankin seksin merkeissä ja alettu myös hengailla muuten vaan yhdessä.
Itselleni nuo ovat olleet oikean suhteen korvikkeita, eivät sitä, mitä ensisijaisesti olisin valinnut. FWB- ja yhden yön suhteessa pitää olla paljon tarkempi ehkäisyn kanssa kuin vakiintuneessa suhteessa, eikä niissä pysty samalla tavalla irrottelemaan ja suorastaan rietastelemaan kuin vakiintuneen kumppanin kanssa.
Kyllä. Ja tämä on suhde, jonka jokainen mies haluaa, mutta on erittäin vaikeasti saavutettavissa.
Ei pidä paikkaansa. Muistan elävästi yhden noista FWB-kumppaneistani ja kuinka innoissaan hän kertoi minulle naisesta, jonka oli tavannut ja johon oli ihastumassa. Ja kun nainen antoi vastakaikua, hän halusi lopettaa meidän tapailumme eli palstan hieman autistista kielenkäyttöä käyttäen "valitsi mieluummin parisuhteen kuin FWB-suhteen". Kuten sanottu, parisuhteessa myös seksi on parempaa.
Mulla oli myös vähän alta parikymppisenä ystävä (erittäin hyvännäköinen, hyväkroppainen nainen) jolla oli fwb-suhde ja mies koko ajan yritti "taivutella" häntä syvempään suhteeseen.
Tällä ystävälläni oli samalla myös muita miehiä hakusessa kevytsuhteisiin mutta aika huonosti kukaan niihin mukaan lähti.
Tätä sivusta seurattuani vaikutti vahvasti siltä, että suurin osa tasokkaista miehistä ei ole kiinnostunut kevytsuhteista.No ei varmasti, jos nainen on tuota tasoa. Koetapa olla fwb-suhteessa erittäin hyvännäköisen naisen kanssa. Jos ei tunteet tule miehellä peliin, niin mies valehtelee itselleen. Mahdollisimman vaatimattoman näköiset naiset ovat parhaimpia kevytsuhteisiin, jotta vahvoja tunteita ei pääse syntymään. Yleensä myös itseä vanhemmat, koska vanhempien naisten vaatimukset miehen ulkonäöstä ovat paljon kevyemmät.
Miten minä en ollenkaan tunnista tuollaista maailmaa, missä sinä elät. Kun se on mennyt ihan päinvastoin. Mitä vanhemmaksi olen tullut, sitä korkeammat ovat (jälleen autistisesti ilmaisten) "vaatimukset" olleet myös miehen ulkonäölle.
Ja vahvoja tunteita syntyy, jos harrastaa seksiä erittäin hyvännäköisen naisen kanssa? Taidat puhua ylpeyden tunteesta; on hienoa näyttäytyä erittäin hyvännäköisen naisen kanssa ja saada muut miehet kateellisiksi. Ihastumisen ja rakastumisen tunteista sinulla ei taida olla kokemuksia, kuulostaa niin oudolta tuo kuvaus vahvojen tunteiden syntymisestä.
En vain sitten löydä mitään selitystä sille, miksi 30-36-ikävuoden välillä minun kumppanini ovat kaikki olleet +40 ja jopa +50-vuotiaita. Näistä iso osa Tinderistä. En ole kelvannut vuosiin ulkoisesti oman ikäisilleni, mutta vanhemmille naisille olen kelvannut hyvin. Ja on ollut mukavaa. Joku tässä yhtälössä menee niin, ettei vanhemmilla naisilla vaatimukset ole enää ollenkaan niin kovia. Eivät he minun kanssani muuten olisi.
Ei kyse välttämättä ole vaatimustason laskemisesta, vaan kriteerien muuttumisesta. Esim. nuorempana kiinnosti suositut, hyvännäköiset miehet, jotka itseasiassa 40-vuotiaina eivät ole juuri mitään (tyyliin perusduunari tms.). 40v ulkonäkö jne. ei enää toimi kriteerinä, vaan esim. se, että on nautinnollista, huomioivaa ja kiinnostavaa seuraa, hyvää seksiä ja tyyppi itsessään vakaa (esim. elämäntilanteen, taloudellisen tilanteen jne. suhteen). Esim. nörtti DI-mies nuorena ei saanut naisia, mutta 40v voi olla naisten keskuudessa paljon suositumpi ja muutenkin elämässä menestyneempi kuin se nuorena suosittu poliisi tai liikunnanohjaaja.
N. 35v mies on varmasti parhaimmillaan. Riittävästi kokemusta naisista ja elämästä, miehekäs (eli ei enää mikään poikanen), mutta ei vielä ukkoontunut, eikä testotasot vielä laskeneet liikaa (heppikin nousee). Ei se ole mikään ihme, että 35v mies kelpaa monesti 25-50v naisille oikein hyvin.
Kyllä tuossa on kyse ihan kriteerien laskusta. Ja kuka nainen käyttää sanaa "heppi"?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunteet vaihtelee. Ei niide mukaa pitäs päätöksiä tehdä. Ne on kyl annettu nautinnoks,mut pahojaki viboi tulee välil. Kysymys on rakkaudesta,tahtotilasta pysyä yhdes hautaa asti rakastaa vaikeinaki aikoin. Kristillisillä arvoilla mennen Love,care.
No ei noita tunteita puolituntematonta kohtaan yhtäkkiä maasta polkaista. En itse ainakaan edes haluaisi että joku päättäisi olla minun kanssa jonkun hiton tahtotilan takia, vaikka hänelle kelpaisi yhtä hyvin kuka tahansa vastaantulija. Kuulostaa läheisriippuvuudelta että joku täytyy olla ja sitten vain pysytään hampaat irvessä yhdessä.
Tämä! Tottakai tunteet ovat tärkeitä. En myöskään ymmärrä noita tahtomisesta jauhavia - kuulostaa oikeasti todella ankealta joku "tunteilla ei ole väliä, pitää vain tahtoa pysyä yhdessä". En ikinä haluaisi sellaista suhdetta, jossa ajatus olisi, että yhdessä on pysyttävä vaikka hampaat irvessä, eikä kumpikaan edes edellyttäisi mitään tunteita, vetovoimaa, sielunkumppanuutta.
Mä en ymmärrä sitä noin. Uskon itsekin tahtoon olla yhdessä, mutta ei se tarkoita sitä, että missä tahansa ankeassa suhteessa tulisi olla ja siihen sitoutua.
Usein vain on niin, että on seksuaalista vetoa, on hauskaa yhdessä, pystytään puhumaan kaikesta ja sitten kuitenkin "jotain puuttuu, tunteet ei riitä" jne. Noiden ihmisten kohdalla oletan, että vika on päässä... etsitään jotain, mitä ei ole olemassakaan, odotetetaan jotain elämää suurempaa tunnetta.
Eikö sinusta siis tarvita mitään ihastumista, rakastumista ja myöhemmin rakkautta? Että riittää seksi sekä se, että on hauskaa yhdessä ja pystytään puhumaan?
Vastaan eri miehenä, mutta tuo kuulostaa unelmalliselta tilanteelta. Ei rakkautta, mutta seksiä ja yhteistä hauskaa.
FWB-suhde. Oman kokemukseni mukaan tuollainen ei synny etsimällä. Itselläni on ollut pari tuollaista suhdetta ja ne ovat alkaneet niin, että on ollut yhden yön juttu miehen kanssa, joka on hauska ja haluttava mutta ei sellainen, jonka kanssa haluaisin mitään sen enempää. Sitten on törmätty uudestaankin seksin merkeissä ja alettu myös hengailla muuten vaan yhdessä.
Itselleni nuo ovat olleet oikean suhteen korvikkeita, eivät sitä, mitä ensisijaisesti olisin valinnut. FWB- ja yhden yön suhteessa pitää olla paljon tarkempi ehkäisyn kanssa kuin vakiintuneessa suhteessa, eikä niissä pysty samalla tavalla irrottelemaan ja suorastaan rietastelemaan kuin vakiintuneen kumppanin kanssa.
Kyllä. Ja tämä on suhde, jonka jokainen mies haluaa, mutta on erittäin vaikeasti saavutettavissa.
Ei pidä paikkaansa. Muistan elävästi yhden noista FWB-kumppaneistani ja kuinka innoissaan hän kertoi minulle naisesta, jonka oli tavannut ja johon oli ihastumassa. Ja kun nainen antoi vastakaikua, hän halusi lopettaa meidän tapailumme eli palstan hieman autistista kielenkäyttöä käyttäen "valitsi mieluummin parisuhteen kuin FWB-suhteen". Kuten sanottu, parisuhteessa myös seksi on parempaa.
Mulla oli myös vähän alta parikymppisenä ystävä (erittäin hyvännäköinen, hyväkroppainen nainen) jolla oli fwb-suhde ja mies koko ajan yritti "taivutella" häntä syvempään suhteeseen.
Tällä ystävälläni oli samalla myös muita miehiä hakusessa kevytsuhteisiin mutta aika huonosti kukaan niihin mukaan lähti.
Tätä sivusta seurattuani vaikutti vahvasti siltä, että suurin osa tasokkaista miehistä ei ole kiinnostunut kevytsuhteista.No ei varmasti, jos nainen on tuota tasoa. Koetapa olla fwb-suhteessa erittäin hyvännäköisen naisen kanssa. Jos ei tunteet tule miehellä peliin, niin mies valehtelee itselleen. Mahdollisimman vaatimattoman näköiset naiset ovat parhaimpia kevytsuhteisiin, jotta vahvoja tunteita ei pääse syntymään. Yleensä myös itseä vanhemmat, koska vanhempien naisten vaatimukset miehen ulkonäöstä ovat paljon kevyemmät.
Miten minä en ollenkaan tunnista tuollaista maailmaa, missä sinä elät. Kun se on mennyt ihan päinvastoin. Mitä vanhemmaksi olen tullut, sitä korkeammat ovat (jälleen autistisesti ilmaisten) "vaatimukset" olleet myös miehen ulkonäölle.
Ja vahvoja tunteita syntyy, jos harrastaa seksiä erittäin hyvännäköisen naisen kanssa? Taidat puhua ylpeyden tunteesta; on hienoa näyttäytyä erittäin hyvännäköisen naisen kanssa ja saada muut miehet kateellisiksi. Ihastumisen ja rakastumisen tunteista sinulla ei taida olla kokemuksia, kuulostaa niin oudolta tuo kuvaus vahvojen tunteiden syntymisestä.
En vain sitten löydä mitään selitystä sille, miksi 30-36-ikävuoden välillä minun kumppanini ovat kaikki olleet +40 ja jopa +50-vuotiaita. Näistä iso osa Tinderistä. En ole kelvannut vuosiin ulkoisesti oman ikäisilleni, mutta vanhemmille naisille olen kelvannut hyvin. Ja on ollut mukavaa. Joku tässä yhtälössä menee niin, ettei vanhemmilla naisilla vaatimukset ole enää ollenkaan niin kovia. Eivät he minun kanssani muuten olisi.
Ei kyse välttämättä ole vaatimustason laskemisesta, vaan kriteerien muuttumisesta. Esim. nuorempana kiinnosti suositut, hyvännäköiset miehet, jotka itseasiassa 40-vuotiaina eivät ole juuri mitään (tyyliin perusduunari tms.). 40v ulkonäkö jne. ei enää toimi kriteerinä, vaan esim. se, että on nautinnollista, huomioivaa ja kiinnostavaa seuraa, hyvää seksiä ja tyyppi itsessään vakaa (esim. elämäntilanteen, taloudellisen tilanteen jne. suhteen). Esim. nörtti DI-mies nuorena ei saanut naisia, mutta 40v voi olla naisten keskuudessa paljon suositumpi ja muutenkin elämässä menestyneempi kuin se nuorena suosittu poliisi tai liikunnanohjaaja.
N. 35v mies on varmasti parhaimmillaan. Riittävästi kokemusta naisista ja elämästä, miehekäs (eli ei enää mikään poikanen), mutta ei vielä ukkoontunut, eikä testotasot vielä laskeneet liikaa (heppikin nousee). Ei se ole mikään ihme, että 35v mies kelpaa monesti 25-50v naisille oikein hyvin.
Kyllä tuossa on kyse ihan kriteerien laskusta. Ja kuka nainen käyttää sanaa "heppi"?
Itse asiassa ei ole. Olen itse 40+ nainen, ja en ihan allekirjoita sitä, etteikö ulkonäölläkin olisi merkitystä, mutta nimenomaan ei ole kyse kriteerien laskusta, jos ulkonäön sijaan painottaa noita mainittuja asioita, mitä edellinen kirjoittaja luetteli: "että on nautinnollista, huomioivaa ja kiinnostavaa seuraa, hyvää seksiä ja tyyppi itsessään vakaa (esim. elämäntilanteen, taloudellisen tilanteen jne. suhteen)". Ja tuohon voisi vielä lisätä, että on vakaa myös mielenterveyden ja persoonan suhteen. Mutta kyllä vetovoima on tärkeää - se vetovoima vain ei synny pelkästä ulkonäöstä, vaan siihen liittyy muutakin.
Ihmiset ovat yksilöitä. Joku laskee kriteereitä, joku toinen ei. Mutta en näkisi kriteereiden laskemisena noita mainittuja. Kriteereiden laskeminen nimenomaan olisi sitä, että ei olisi niin väliä, kuinka hyvää seksi on (eli kelpuutetaan joku ihan ok) tai kuinka ihanaa miehen kanssa on olla muutenkin, tai kuinka kiinnostava mies on. Toki joku voi tinkiä ulkonäöstä, mutta joku toinen ei tingi, vaikka silti painottaisi noita mainittuja asioita. Joku hyvännäköinen, mutta tylsä, tai hyvännäköinen mutta huono seksissä ei todellakaan ole mikään huippulöytö vain ulkonäkönsä vuoksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunteet vaihtelee. Ei niide mukaa pitäs päätöksiä tehdä. Ne on kyl annettu nautinnoks,mut pahojaki viboi tulee välil. Kysymys on rakkaudesta,tahtotilasta pysyä yhdes hautaa asti rakastaa vaikeinaki aikoin. Kristillisillä arvoilla mennen Love,care.
No ei noita tunteita puolituntematonta kohtaan yhtäkkiä maasta polkaista. En itse ainakaan edes haluaisi että joku päättäisi olla minun kanssa jonkun hiton tahtotilan takia, vaikka hänelle kelpaisi yhtä hyvin kuka tahansa vastaantulija. Kuulostaa läheisriippuvuudelta että joku täytyy olla ja sitten vain pysytään hampaat irvessä yhdessä.
Tämä! Tottakai tunteet ovat tärkeitä. En myöskään ymmärrä noita tahtomisesta jauhavia - kuulostaa oikeasti todella ankealta joku "tunteilla ei ole väliä, pitää vain tahtoa pysyä yhdessä". En ikinä haluaisi sellaista suhdetta, jossa ajatus olisi, että yhdessä on pysyttävä vaikka hampaat irvessä, eikä kumpikaan edes edellyttäisi mitään tunteita, vetovoimaa, sielunkumppanuutta.
Mä en ymmärrä sitä noin. Uskon itsekin tahtoon olla yhdessä, mutta ei se tarkoita sitä, että missä tahansa ankeassa suhteessa tulisi olla ja siihen sitoutua.
Usein vain on niin, että on seksuaalista vetoa, on hauskaa yhdessä, pystytään puhumaan kaikesta ja sitten kuitenkin "jotain puuttuu, tunteet ei riitä" jne. Noiden ihmisten kohdalla oletan, että vika on päässä... etsitään jotain, mitä ei ole olemassakaan, odotetetaan jotain elämää suurempaa tunnetta.
Eikö sinusta siis tarvita mitään ihastumista, rakastumista ja myöhemmin rakkautta? Että riittää seksi sekä se, että on hauskaa yhdessä ja pystytään puhumaan?
Vastaan eri miehenä, mutta tuo kuulostaa unelmalliselta tilanteelta. Ei rakkautta, mutta seksiä ja yhteistä hauskaa.
FWB-suhde. Oman kokemukseni mukaan tuollainen ei synny etsimällä. Itselläni on ollut pari tuollaista suhdetta ja ne ovat alkaneet niin, että on ollut yhden yön juttu miehen kanssa, joka on hauska ja haluttava mutta ei sellainen, jonka kanssa haluaisin mitään sen enempää. Sitten on törmätty uudestaankin seksin merkeissä ja alettu myös hengailla muuten vaan yhdessä.
Itselleni nuo ovat olleet oikean suhteen korvikkeita, eivät sitä, mitä ensisijaisesti olisin valinnut. FWB- ja yhden yön suhteessa pitää olla paljon tarkempi ehkäisyn kanssa kuin vakiintuneessa suhteessa, eikä niissä pysty samalla tavalla irrottelemaan ja suorastaan rietastelemaan kuin vakiintuneen kumppanin kanssa.
Kyllä. Ja tämä on suhde, jonka jokainen mies haluaa, mutta on erittäin vaikeasti saavutettavissa.
Ei pidä paikkaansa. Muistan elävästi yhden noista FWB-kumppaneistani ja kuinka innoissaan hän kertoi minulle naisesta, jonka oli tavannut ja johon oli ihastumassa. Ja kun nainen antoi vastakaikua, hän halusi lopettaa meidän tapailumme eli palstan hieman autistista kielenkäyttöä käyttäen "valitsi mieluummin parisuhteen kuin FWB-suhteen". Kuten sanottu, parisuhteessa myös seksi on parempaa.
Mulla oli myös vähän alta parikymppisenä ystävä (erittäin hyvännäköinen, hyväkroppainen nainen) jolla oli fwb-suhde ja mies koko ajan yritti "taivutella" häntä syvempään suhteeseen.
Tällä ystävälläni oli samalla myös muita miehiä hakusessa kevytsuhteisiin mutta aika huonosti kukaan niihin mukaan lähti.
Tätä sivusta seurattuani vaikutti vahvasti siltä, että suurin osa tasokkaista miehistä ei ole kiinnostunut kevytsuhteista.No ei varmasti, jos nainen on tuota tasoa. Koetapa olla fwb-suhteessa erittäin hyvännäköisen naisen kanssa. Jos ei tunteet tule miehellä peliin, niin mies valehtelee itselleen. Mahdollisimman vaatimattoman näköiset naiset ovat parhaimpia kevytsuhteisiin, jotta vahvoja tunteita ei pääse syntymään. Yleensä myös itseä vanhemmat, koska vanhempien naisten vaatimukset miehen ulkonäöstä ovat paljon kevyemmät.
Miten minä en ollenkaan tunnista tuollaista maailmaa, missä sinä elät. Kun se on mennyt ihan päinvastoin. Mitä vanhemmaksi olen tullut, sitä korkeammat ovat (jälleen autistisesti ilmaisten) "vaatimukset" olleet myös miehen ulkonäölle.
Ja vahvoja tunteita syntyy, jos harrastaa seksiä erittäin hyvännäköisen naisen kanssa? Taidat puhua ylpeyden tunteesta; on hienoa näyttäytyä erittäin hyvännäköisen naisen kanssa ja saada muut miehet kateellisiksi. Ihastumisen ja rakastumisen tunteista sinulla ei taida olla kokemuksia, kuulostaa niin oudolta tuo kuvaus vahvojen tunteiden syntymisestä.
En vain sitten löydä mitään selitystä sille, miksi 30-36-ikävuoden välillä minun kumppanini ovat kaikki olleet +40 ja jopa +50-vuotiaita. Näistä iso osa Tinderistä. En ole kelvannut vuosiin ulkoisesti oman ikäisilleni, mutta vanhemmille naisille olen kelvannut hyvin. Ja on ollut mukavaa. Joku tässä yhtälössä menee niin, ettei vanhemmilla naisilla vaatimukset ole enää ollenkaan niin kovia. Eivät he minun kanssani muuten olisi.
Ei kyse välttämättä ole vaatimustason laskemisesta, vaan kriteerien muuttumisesta. Esim. nuorempana kiinnosti suositut, hyvännäköiset miehet, jotka itseasiassa 40-vuotiaina eivät ole juuri mitään (tyyliin perusduunari tms.). 40v ulkonäkö jne. ei enää toimi kriteerinä, vaan esim. se, että on nautinnollista, huomioivaa ja kiinnostavaa seuraa, hyvää seksiä ja tyyppi itsessään vakaa (esim. elämäntilanteen, taloudellisen tilanteen jne. suhteen). Esim. nörtti DI-mies nuorena ei saanut naisia, mutta 40v voi olla naisten keskuudessa paljon suositumpi ja muutenkin elämässä menestyneempi kuin se nuorena suosittu poliisi tai liikunnanohjaaja.
N. 35v mies on varmasti parhaimmillaan. Riittävästi kokemusta naisista ja elämästä, miehekäs (eli ei enää mikään poikanen), mutta ei vielä ukkoontunut, eikä testotasot vielä laskeneet liikaa (heppikin nousee). Ei se ole mikään ihme, että 35v mies kelpaa monesti 25-50v naisille oikein hyvin.
No en ole kyllä parhaimmillani. Eikä 25-vuotiaat katsoisikaan minua päin. Olen ollut 6 vuotta sinkkuna, eikä tällä ajalla ole ollut yhtäkään alle 40-vuotiasta naista. Ikähaarukkani Tinderissä on ollut 27-55+. En ole mätsännyt kertaakaan alle 38-vuotiaan kanssa. Ei sillä, että se olisi haitannut, mutta olen vain yrittänyt löytää tuolle selitystä. Nämä vanhemmat naiset eivät ole todellakaan olleet mitään epäviehättäviä, toisin kuin itse olen.
Ilmeisesti haluat, että joku sanoo nyt sulle, että kelpaat itseäsi vanhemmille vain siksi, että he eivät löydä parempaakaan. No niin, nyt se on sanottu. Ja voihan se pitää paikkansakin. Jokaisessa ikäluokassa on niitä, jotka joutuvat tyytymään tavalla tai toisella, tottakai noissa 40-50-vuotiaissa naisissakin. Ja kun sinä nyt kovasti vakuuttelet olevasi sellainen johon vain tyydytään, niin ehkä se sitten on niin, ja saat niitä naisia, jotka tyytyvät sinuun.
No niin. Nyt se on sanottu. Tyytyväinen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunteet vaihtelee. Ei niide mukaa pitäs päätöksiä tehdä. Ne on kyl annettu nautinnoks,mut pahojaki viboi tulee välil. Kysymys on rakkaudesta,tahtotilasta pysyä yhdes hautaa asti rakastaa vaikeinaki aikoin. Kristillisillä arvoilla mennen Love,care.
No ei noita tunteita puolituntematonta kohtaan yhtäkkiä maasta polkaista. En itse ainakaan edes haluaisi että joku päättäisi olla minun kanssa jonkun hiton tahtotilan takia, vaikka hänelle kelpaisi yhtä hyvin kuka tahansa vastaantulija. Kuulostaa läheisriippuvuudelta että joku täytyy olla ja sitten vain pysytään hampaat irvessä yhdessä.
Tämä! Tottakai tunteet ovat tärkeitä. En myöskään ymmärrä noita tahtomisesta jauhavia - kuulostaa oikeasti todella ankealta joku "tunteilla ei ole väliä, pitää vain tahtoa pysyä yhdessä". En ikinä haluaisi sellaista suhdetta, jossa ajatus olisi, että yhdessä on pysyttävä vaikka hampaat irvessä, eikä kumpikaan edes edellyttäisi mitään tunteita, vetovoimaa, sielunkumppanuutta.
Mä en ymmärrä sitä noin. Uskon itsekin tahtoon olla yhdessä, mutta ei se tarkoita sitä, että missä tahansa ankeassa suhteessa tulisi olla ja siihen sitoutua.
Usein vain on niin, että on seksuaalista vetoa, on hauskaa yhdessä, pystytään puhumaan kaikesta ja sitten kuitenkin "jotain puuttuu, tunteet ei riitä" jne. Noiden ihmisten kohdalla oletan, että vika on päässä... etsitään jotain, mitä ei ole olemassakaan, odotetetaan jotain elämää suurempaa tunnetta.
Eikö sinusta siis tarvita mitään ihastumista, rakastumista ja myöhemmin rakkautta? Että riittää seksi sekä se, että on hauskaa yhdessä ja pystytään puhumaan?
Vastaan eri miehenä, mutta tuo kuulostaa unelmalliselta tilanteelta. Ei rakkautta, mutta seksiä ja yhteistä hauskaa.
FWB-suhde. Oman kokemukseni mukaan tuollainen ei synny etsimällä. Itselläni on ollut pari tuollaista suhdetta ja ne ovat alkaneet niin, että on ollut yhden yön juttu miehen kanssa, joka on hauska ja haluttava mutta ei sellainen, jonka kanssa haluaisin mitään sen enempää. Sitten on törmätty uudestaankin seksin merkeissä ja alettu myös hengailla muuten vaan yhdessä.
Itselleni nuo ovat olleet oikean suhteen korvikkeita, eivät sitä, mitä ensisijaisesti olisin valinnut. FWB- ja yhden yön suhteessa pitää olla paljon tarkempi ehkäisyn kanssa kuin vakiintuneessa suhteessa, eikä niissä pysty samalla tavalla irrottelemaan ja suorastaan rietastelemaan kuin vakiintuneen kumppanin kanssa.
Kyllä. Ja tämä on suhde, jonka jokainen mies haluaa, mutta on erittäin vaikeasti saavutettavissa.
Ei pidä paikkaansa. Muistan elävästi yhden noista FWB-kumppaneistani ja kuinka innoissaan hän kertoi minulle naisesta, jonka oli tavannut ja johon oli ihastumassa. Ja kun nainen antoi vastakaikua, hän halusi lopettaa meidän tapailumme eli palstan hieman autistista kielenkäyttöä käyttäen "valitsi mieluummin parisuhteen kuin FWB-suhteen". Kuten sanottu, parisuhteessa myös seksi on parempaa.
Mulla oli myös vähän alta parikymppisenä ystävä (erittäin hyvännäköinen, hyväkroppainen nainen) jolla oli fwb-suhde ja mies koko ajan yritti "taivutella" häntä syvempään suhteeseen.
Tällä ystävälläni oli samalla myös muita miehiä hakusessa kevytsuhteisiin mutta aika huonosti kukaan niihin mukaan lähti.
Tätä sivusta seurattuani vaikutti vahvasti siltä, että suurin osa tasokkaista miehistä ei ole kiinnostunut kevytsuhteista.No ei varmasti, jos nainen on tuota tasoa. Koetapa olla fwb-suhteessa erittäin hyvännäköisen naisen kanssa. Jos ei tunteet tule miehellä peliin, niin mies valehtelee itselleen. Mahdollisimman vaatimattoman näköiset naiset ovat parhaimpia kevytsuhteisiin, jotta vahvoja tunteita ei pääse syntymään. Yleensä myös itseä vanhemmat, koska vanhempien naisten vaatimukset miehen ulkonäöstä ovat paljon kevyemmät.
Miten minä en ollenkaan tunnista tuollaista maailmaa, missä sinä elät. Kun se on mennyt ihan päinvastoin. Mitä vanhemmaksi olen tullut, sitä korkeammat ovat (jälleen autistisesti ilmaisten) "vaatimukset" olleet myös miehen ulkonäölle.
Ja vahvoja tunteita syntyy, jos harrastaa seksiä erittäin hyvännäköisen naisen kanssa? Taidat puhua ylpeyden tunteesta; on hienoa näyttäytyä erittäin hyvännäköisen naisen kanssa ja saada muut miehet kateellisiksi. Ihastumisen ja rakastumisen tunteista sinulla ei taida olla kokemuksia, kuulostaa niin oudolta tuo kuvaus vahvojen tunteiden syntymisestä.
En vain sitten löydä mitään selitystä sille, miksi 30-36-ikävuoden välillä minun kumppanini ovat kaikki olleet +40 ja jopa +50-vuotiaita. Näistä iso osa Tinderistä. En ole kelvannut vuosiin ulkoisesti oman ikäisilleni, mutta vanhemmille naisille olen kelvannut hyvin. Ja on ollut mukavaa. Joku tässä yhtälössä menee niin, ettei vanhemmilla naisilla vaatimukset ole enää ollenkaan niin kovia. Eivät he minun kanssani muuten olisi.
Ei kyse välttämättä ole vaatimustason laskemisesta, vaan kriteerien muuttumisesta. Esim. nuorempana kiinnosti suositut, hyvännäköiset miehet, jotka itseasiassa 40-vuotiaina eivät ole juuri mitään (tyyliin perusduunari tms.). 40v ulkonäkö jne. ei enää toimi kriteerinä, vaan esim. se, että on nautinnollista, huomioivaa ja kiinnostavaa seuraa, hyvää seksiä ja tyyppi itsessään vakaa (esim. elämäntilanteen, taloudellisen tilanteen jne. suhteen). Esim. nörtti DI-mies nuorena ei saanut naisia, mutta 40v voi olla naisten keskuudessa paljon suositumpi ja muutenkin elämässä menestyneempi kuin se nuorena suosittu poliisi tai liikunnanohjaaja.
N. 35v mies on varmasti parhaimmillaan. Riittävästi kokemusta naisista ja elämästä, miehekäs (eli ei enää mikään poikanen), mutta ei vielä ukkoontunut, eikä testotasot vielä laskeneet liikaa (heppikin nousee). Ei se ole mikään ihme, että 35v mies kelpaa monesti 25-50v naisille oikein hyvin.
Kuulostaa vähän miehen kirjoittamalta tekstiltä...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunteet vaihtelee. Ei niide mukaa pitäs päätöksiä tehdä. Ne on kyl annettu nautinnoks,mut pahojaki viboi tulee välil. Kysymys on rakkaudesta,tahtotilasta pysyä yhdes hautaa asti rakastaa vaikeinaki aikoin. Kristillisillä arvoilla mennen Love,care.
No ei noita tunteita puolituntematonta kohtaan yhtäkkiä maasta polkaista. En itse ainakaan edes haluaisi että joku päättäisi olla minun kanssa jonkun hiton tahtotilan takia, vaikka hänelle kelpaisi yhtä hyvin kuka tahansa vastaantulija. Kuulostaa läheisriippuvuudelta että joku täytyy olla ja sitten vain pysytään hampaat irvessä yhdessä.
Tämä! Tottakai tunteet ovat tärkeitä. En myöskään ymmärrä noita tahtomisesta jauhavia - kuulostaa oikeasti todella ankealta joku "tunteilla ei ole väliä, pitää vain tahtoa pysyä yhdessä". En ikinä haluaisi sellaista suhdetta, jossa ajatus olisi, että yhdessä on pysyttävä vaikka hampaat irvessä, eikä kumpikaan edes edellyttäisi mitään tunteita, vetovoimaa, sielunkumppanuutta.
Mä en ymmärrä sitä noin. Uskon itsekin tahtoon olla yhdessä, mutta ei se tarkoita sitä, että missä tahansa ankeassa suhteessa tulisi olla ja siihen sitoutua.
Usein vain on niin, että on seksuaalista vetoa, on hauskaa yhdessä, pystytään puhumaan kaikesta ja sitten kuitenkin "jotain puuttuu, tunteet ei riitä" jne. Noiden ihmisten kohdalla oletan, että vika on päässä... etsitään jotain, mitä ei ole olemassakaan, odotetetaan jotain elämää suurempaa tunnetta.
Eikö sinusta siis tarvita mitään ihastumista, rakastumista ja myöhemmin rakkautta? Että riittää seksi sekä se, että on hauskaa yhdessä ja pystytään puhumaan?
Vastaan eri miehenä, mutta tuo kuulostaa unelmalliselta tilanteelta. Ei rakkautta, mutta seksiä ja yhteistä hauskaa.
FWB-suhde. Oman kokemukseni mukaan tuollainen ei synny etsimällä. Itselläni on ollut pari tuollaista suhdetta ja ne ovat alkaneet niin, että on ollut yhden yön juttu miehen kanssa, joka on hauska ja haluttava mutta ei sellainen, jonka kanssa haluaisin mitään sen enempää. Sitten on törmätty uudestaankin seksin merkeissä ja alettu myös hengailla muuten vaan yhdessä.
Itselleni nuo ovat olleet oikean suhteen korvikkeita, eivät sitä, mitä ensisijaisesti olisin valinnut. FWB- ja yhden yön suhteessa pitää olla paljon tarkempi ehkäisyn kanssa kuin vakiintuneessa suhteessa, eikä niissä pysty samalla tavalla irrottelemaan ja suorastaan rietastelemaan kuin vakiintuneen kumppanin kanssa.
Kyllä. Ja tämä on suhde, jonka jokainen mies haluaa, mutta on erittäin vaikeasti saavutettavissa.
Ei pidä paikkaansa. Muistan elävästi yhden noista FWB-kumppaneistani ja kuinka innoissaan hän kertoi minulle naisesta, jonka oli tavannut ja johon oli ihastumassa. Ja kun nainen antoi vastakaikua, hän halusi lopettaa meidän tapailumme eli palstan hieman autistista kielenkäyttöä käyttäen "valitsi mieluummin parisuhteen kuin FWB-suhteen". Kuten sanottu, parisuhteessa myös seksi on parempaa.
Mulla oli myös vähän alta parikymppisenä ystävä (erittäin hyvännäköinen, hyväkroppainen nainen) jolla oli fwb-suhde ja mies koko ajan yritti "taivutella" häntä syvempään suhteeseen.
Tällä ystävälläni oli samalla myös muita miehiä hakusessa kevytsuhteisiin mutta aika huonosti kukaan niihin mukaan lähti.
Tätä sivusta seurattuani vaikutti vahvasti siltä, että suurin osa tasokkaista miehistä ei ole kiinnostunut kevytsuhteista.No ei varmasti, jos nainen on tuota tasoa. Koetapa olla fwb-suhteessa erittäin hyvännäköisen naisen kanssa. Jos ei tunteet tule miehellä peliin, niin mies valehtelee itselleen. Mahdollisimman vaatimattoman näköiset naiset ovat parhaimpia kevytsuhteisiin, jotta vahvoja tunteita ei pääse syntymään. Yleensä myös itseä vanhemmat, koska vanhempien naisten vaatimukset miehen ulkonäöstä ovat paljon kevyemmät.
Miten minä en ollenkaan tunnista tuollaista maailmaa, missä sinä elät. Kun se on mennyt ihan päinvastoin. Mitä vanhemmaksi olen tullut, sitä korkeammat ovat (jälleen autistisesti ilmaisten) "vaatimukset" olleet myös miehen ulkonäölle.
Ja vahvoja tunteita syntyy, jos harrastaa seksiä erittäin hyvännäköisen naisen kanssa? Taidat puhua ylpeyden tunteesta; on hienoa näyttäytyä erittäin hyvännäköisen naisen kanssa ja saada muut miehet kateellisiksi. Ihastumisen ja rakastumisen tunteista sinulla ei taida olla kokemuksia, kuulostaa niin oudolta tuo kuvaus vahvojen tunteiden syntymisestä.
En vain sitten löydä mitään selitystä sille, miksi 30-36-ikävuoden välillä minun kumppanini ovat kaikki olleet +40 ja jopa +50-vuotiaita. Näistä iso osa Tinderistä. En ole kelvannut vuosiin ulkoisesti oman ikäisilleni, mutta vanhemmille naisille olen kelvannut hyvin. Ja on ollut mukavaa. Joku tässä yhtälössä menee niin, ettei vanhemmilla naisilla vaatimukset ole enää ollenkaan niin kovia. Eivät he minun kanssani muuten olisi.
Mulla vähän sama tilanne.
Olen 35 vuotias mies, ja oman ikäiseni naiset eivät todellakaan halua olla kanssani missään tekemisissä, mutta yli 40v naiset sen sijaan tykkäävät minusta kuin hullu puurosta. Viimeisen parin vuoden aikana olen mm. ollut tapailusuhteessa kahden todella kauniin yli 40v naisen kanssa (ette varmasti uskoisi jos näyttäisin näiden naisten kuvat), vaikka olen itse keskimittainen perus pottunokka.
Jos nainen on vaikka 41, niin koetko hänen olevan jotenkin "vanhempi nainen"? Itse miellän sellaiset 5-6 vuotta itseäni nuoremmat vielä samaan ikäluokkaan kuuluviksi.
Kyllä. Kyllä koen.
Ja painotan myös että kokemukseni yli 40v naisten deittailusta ovat todella paljon positiivisemmat, kuin omanikäisteni deittailusta.
T. Sama
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tuo seksin jälkeen eroaminen välttämättä ole mitenkään suunnitelmallista. Se on vain sellainen silmät avaava kokemus. Siinä viimeistään huomaa jos kemiaa ole.
Juurikin näin. Vauvalla tuntuu olevan monilla naisilla sellainen käsitys, että jos miehen kiinnostus lopahtaa seksin jälkeen, se automaattisesti tarkoittaa sitä että mies oli alunperinkin vain seksin perässä.
Tämä ei kuitenkaan aina pidä paikkaansa. Itselleni on pari kertaa käynyt niin että olin 100% tositarkoituksella liikkeellä kun tapailin naista, mutta ensimmäisen seksikerran jälkeen tajusin että seksuaalinen kemia väliltämme puuttuu täysin, ja päätin tapailun siihen.
Ei aina pidä paikkaansa, mutta 99% tapauksista kyllä. Oikeasti jos mies on todella ihastunut naiseen ja tosissaan hänen kanssaan, on valmis aika pitkäänkin yrittämään, eikä yhdestä tai kahdesta "huonosta" seksikerrasta pistä poikki. Ekat kerrat on aina enemmän tai vähemmän sähläystä minkä jokainen ymmärtää, eivätkä ne välttämättä anna todellista kuvaa siitä, millaista tämän ihmisen kanssa myöhemmin olisi. Jos heti antaa periksi, ei kiinnostus kovin syvää taatusti ole ollutkaan. Reilua olisi siis ainakin olla vakuuttelematta tunteitaan, jos ne ovat noin hataralla pohjalla.
Eivät ole. En tunnista ollenkaan tuota väitettä. Kyllä hyvä seksi on omalla kohdallani ollut ensimmäisestä kerrasta alkaen hyvää, ja jos se on huonoa niin toista kertaa ei yleensä ole edes tullut.
Ehkä poikkeuksena ensimmäinen poikaystävä aikoinaan, hänen kanssaan se oli opettelua molemmille, mutta olimmekin silloin 15 & 17.
Eli olette aina mystisesti heti tienneet mistä se toinen pitää eikä ole ollut minkäänlaista jännitystä kummankaan puolelta?
Jos mies vaikka on todella nopea ekalla kerralla, teetkö oletuksen että on aina ja jätät jutun siihen?Sehän on vain positiivista, jos mies on nopea. Miksi pitäisi mystisesti tietää? Siinähän sitä kerrotaan ja näytetään toiselle, mitä halutaan. Jännitystä en ole itse kokenut enää yli 20-vuotiaana enkä ole huomannut, että partneritkaan olisivat jännittäneet. Ja mitä tuohon nopeuteen tulee, niin en nyt tietenkään toivo miehen tulevan suurin piirtein reisille, mutta pahinta mitä tiedän on pitkä jyystäminen. Olen kuitenkin oman orkkuni halunnut ja toivottavasti saanut jo ennen kuin siirrytään yhdyntään, jota teen vain miehen mieliksi vastineeksi siitä, että hän on ensin tyydyttänyt minut sillä tavalla, mistä minä pidän. Joten on vain positiivista, jos hän tulee pian.
Muistakaa, miehet, että vain vähemmistö naisista tulee yhdynnässä. Se on tärkein oppi, mikä kannattaa pitää mielessä, kun menette sänkyyn. Osa saa sillä, että itse hiplaa itseään yhdynnän aikana, mutta osalle toimii vain se, että annatte orkun suuseksillä tai pettingillä. Älkää ottako paineita siitä jyystämisen kestosta, harva nainen kaipaa minuuttikaupalla jatkuvaa jyystämistä eri asennoissa.
Tuo pätee lähinnä jos tarkoitus on vain saada se orkku ja kyseessä on irtopano jonkun vaan kanssa.
Sen sijaan parisuhdeseksissä on muutakin kuin vain se "saaminen" eli mitään jyystämistä ei siinäkään kaivata vaan siinä korostuu se toisesta nauttiminen ilman kiirettä ja minuuttien laskemista.
Kyllä hyvässä parisuhdeseksissäkin haluaa kumppanin saavan orgasmin.
No totta kai haluaa ja siinähän nimenomaan saakin, eikä tuossa muuta väitettykään, mutta siinä ei ole pääasiana vain se orkku ja saaminen mahdollisimman nopeasti kuten irtoseksissä.
Parisuhdeseksissä on paljon muutakin kuin vain se yhdyntä. Nämä asiat puuttuu tuollaisesta irtopanosta aivan kokonaan.
Se on nimenomaan sitä joutavaa jyystämistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tuo seksin jälkeen eroaminen välttämättä ole mitenkään suunnitelmallista. Se on vain sellainen silmät avaava kokemus. Siinä viimeistään huomaa jos kemiaa ole.
Juurikin näin. Vauvalla tuntuu olevan monilla naisilla sellainen käsitys, että jos miehen kiinnostus lopahtaa seksin jälkeen, se automaattisesti tarkoittaa sitä että mies oli alunperinkin vain seksin perässä.
Tämä ei kuitenkaan aina pidä paikkaansa. Itselleni on pari kertaa käynyt niin että olin 100% tositarkoituksella liikkeellä kun tapailin naista, mutta ensimmäisen seksikerran jälkeen tajusin että seksuaalinen kemia väliltämme puuttuu täysin, ja päätin tapailun siihen.
Ei aina pidä paikkaansa, mutta 99% tapauksista kyllä. Oikeasti jos mies on todella ihastunut naiseen ja tosissaan hänen kanssaan, on valmis aika pitkäänkin yrittämään, eikä yhdestä tai kahdesta "huonosta" seksikerrasta pistä poikki. Ekat kerrat on aina enemmän tai vähemmän sähläystä minkä jokainen ymmärtää, eivätkä ne välttämättä anna todellista kuvaa siitä, millaista tämän ihmisen kanssa myöhemmin olisi. Jos heti antaa periksi, ei kiinnostus kovin syvää taatusti ole ollutkaan. Reilua olisi siis ainakin olla vakuuttelematta tunteitaan, jos ne ovat noin hataralla pohjalla.
Eivät ole. En tunnista ollenkaan tuota väitettä. Kyllä hyvä seksi on omalla kohdallani ollut ensimmäisestä kerrasta alkaen hyvää, ja jos se on huonoa niin toista kertaa ei yleensä ole edes tullut.
Ehkä poikkeuksena ensimmäinen poikaystävä aikoinaan, hänen kanssaan se oli opettelua molemmille, mutta olimmekin silloin 15 & 17.
Eli olette aina mystisesti heti tienneet mistä se toinen pitää eikä ole ollut minkäänlaista jännitystä kummankaan puolelta?
Jos mies vaikka on todella nopea ekalla kerralla, teetkö oletuksen että on aina ja jätät jutun siihen?Sehän on vain positiivista, jos mies on nopea. Miksi pitäisi mystisesti tietää? Siinähän sitä kerrotaan ja näytetään toiselle, mitä halutaan. Jännitystä en ole itse kokenut enää yli 20-vuotiaana enkä ole huomannut, että partneritkaan olisivat jännittäneet. Ja mitä tuohon nopeuteen tulee, niin en nyt tietenkään toivo miehen tulevan suurin piirtein reisille, mutta pahinta mitä tiedän on pitkä jyystäminen. Olen kuitenkin oman orkkuni halunnut ja toivottavasti saanut jo ennen kuin siirrytään yhdyntään, jota teen vain miehen mieliksi vastineeksi siitä, että hän on ensin tyydyttänyt minut sillä tavalla, mistä minä pidän. Joten on vain positiivista, jos hän tulee pian.
Muistakaa, miehet, että vain vähemmistö naisista tulee yhdynnässä. Se on tärkein oppi, mikä kannattaa pitää mielessä, kun menette sänkyyn. Osa saa sillä, että itse hiplaa itseään yhdynnän aikana, mutta osalle toimii vain se, että annatte orkun suuseksillä tai pettingillä. Älkää ottako paineita siitä jyystämisen kestosta, harva nainen kaipaa minuuttikaupalla jatkuvaa jyystämistä eri asennoissa.
Tuo pätee lähinnä jos tarkoitus on vain saada se orkku ja kyseessä on irtopano jonkun vaan kanssa.
Sen sijaan parisuhdeseksissä on muutakin kuin vain se "saaminen" eli mitään jyystämistä ei siinäkään kaivata vaan siinä korostuu se toisesta nauttiminen ilman kiirettä ja minuuttien laskemista.
Kyllä hyvässä parisuhdeseksissäkin haluaa kumppanin saavan orgasmin.
No totta kai haluaa ja siinähän nimenomaan saakin, eikä tuossa muuta väitettykään, mutta siinä ei ole pääasiana vain se orkku ja saaminen mahdollisimman nopeasti kuten irtoseksissä.
Parisuhdeseksissä on paljon muutakin kuin vain se yhdyntä. Nämä asiat puuttuu tuollaisesta irtopanosta aivan kokonaan.
Se on nimenomaan sitä joutavaa jyystämistä.
No eivät kaikki yhden illan jutuissa harrasta yhdyntää, ja kyllä niissä voidaan sen lisäksi muutakin tehdä. Mutta ei sillä, tietysti parisuhteessa tai vaikka vakituisessa seksisuhteessa on seksi paljon parempaa kuin yhden illan jutuissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuntuu et nykyään miehet vaihtaa aina parempaan kun ulkonäkö ei miellytä vaikka ois kuinka sievä. Nykyään deittailu on nii hitsin turhauttavaa etten jaksa enää.
Niin siis ne top 5-10 % miehet, jotka saa esim. Tinderissä 90 % mätcheistä. Ei jollain tavismiehellä ole varaa vaihtaa parempaan, vaan sen pitää tyytyä siihen, mitä saa.
Vierailija kirjoitti:
Mulle seksi, läheisyys ja hellyys on ainakin niin iso osa hyvää parisuhdetta, että se on itsestäänselvä osa tapailua. ap
No voi voi. Mies sai itsestäänselvästi mitä halusi ja goodbye!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Myös koulutuksesi ja varallisuutesi alkoi tökkimään. Amisukko koki alemmuudentunnetta.
Mä en ymmärrä tätä kommenttia. Moni (isotuloinenkin) mies mielellään maksattaa naisystävällä omat menonsa, joten miten se voi olla ongelma, jos nainen sitten myös tienaa reilusti enemmän?
Vierailija kirjoitti:
Ja kun alussa vielä juteltiin, että tutustutaan rauhassa ja hän kertoi, ettei pidä pinnallisista naisista ja haluaa oppia tuntemaan toisen syvällisellä tasolla. No sitten kun näin tehtiin, kiinnostus loppui siihen. ap
Jos mies haukkuu muita naisia, silloin ei kannata jatkaa. Ei milloinkaan. Tämä on niin tärkeää, että kirjoita se muistiin. Sinua on mahdollista kehua syvälliseksi ilman että dissaa muita naisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulle seksi, läheisyys ja hellyys on ainakin niin iso osa hyvää parisuhdetta, että se on itsestäänselvä osa tapailua. ap
No voi voi. Mies sai itsestäänselvästi mitä halusi ja goodbye!
Mies? Ap juuri sanoi että halusi seksiä. Miten ihmeessä väänsit asian niin että vain mies sai mitä halusi? Elätkö vielä 1800-luvulla, missä nainen luovuttaa seksiä ja saa vastapalveluksena kristillisen avioliiton?
Vierailija kirjoitti:
Ja kun alussa vielä juteltiin, että tutustutaan rauhassa ja hän kertoi, ettei pidä pinnallisista naisista ja haluaa oppia tuntemaan toisen syvällisellä tasolla. No sitten kun näin tehtiin, kiinnostus loppui siihen. ap
Mieshän käytti tutustumismahdollisuuden vain hyödyksi ja totesi ettei ole tulevaisuutta. Turha pillastua.
Vierailija kirjoitti:
Luin ihan neutraalisti ja sitten yhtäkkiä lävähti naamalle, että teillä oli jo seksiä. Miksi?
Tämä. Oli seksiä ja alkoi jo ihastuakin. Mitä?
Tuo miesten "tutustutaan hitaasti ja rauhassa" tarkoittaa, että ei kolahda, mutta ollaan nyt yhdessä ja harrastetaan seksiä sen aikaa että jotain muuta, parempaa löytyy.
Okei, no sanotaan sitten että kaikki 40+ naiset ovat samanlaisia ja haluavat samaa. Päätä sitten itse, mihin selitykseen uskot, ja perustele sillä se, miksi sinulla on ollut 40+ ikäisiä naisia.