Lue keskustelun säännöt.
Tapailu päättyi taas miehen puolelta siihen, ettei tullut tunteita
10.03.2023 |
Tapailin jonkin aikaa erästä miestä, joka tuntui itselleni tosi sopivalta ja meillä meni arvot, ajatukset elämästä ja tulevaisuudesta hyvin yksiin. Hän puhui paljon meidän yhteisestä tulevaisuudesta ja ehdin jo ihastuakin häneen ihan kunnolla. Sitten ihan yhtäkkiä hän vaan kertoi, ettei näe meillä yhteistä tulevaisuutta, koska hänelle ei ole muodostunut romanttisia tunteita. Olen jotenkin tosi hämmentynyt tästä, kun mulla oli koko ajan sellainen olo, että molemmin puolin on ihastusta.
Jos ei tule tunteita, niin tarkoittaako se, ettei ulkonäkö miellytä? Vai että toisen luonne on jotenkin vääränlainen tai ei sellainen kuin mitä etsii? Hän kehui mua mukavaksi ja ihanaksi naiseksi, kehui miten hyvää seksiä meillä on ja kaikkea tätä, niin en ymmärrä yhtään, että mitä jäi puuttumaan. Ja olisi halunnut jatkaa kavereina, mihin en voi missään tapauksessa suostua, mulla on sellaisesta tosi huonoja kokemuksia. Mies ei ollut itse millään lailla hyvännäköinen, vaan ihan tavallinen . Mietin myös, että vaikuttikohan se, kun hän oli itse amistaustainen ja eleli aika vaatimattomasti ja mulla taas on ihan hyvin varallisuutta ja hyvät tulot.
Kommentit (272)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunteet vaihtelee. Ei niide mukaa pitäs päätöksiä tehdä. Ne on kyl annettu nautinnoks,mut pahojaki viboi tulee välil. Kysymys on rakkaudesta,tahtotilasta pysyä yhdes hautaa asti rakastaa vaikeinaki aikoin. Kristillisillä arvoilla mennen Love,care.
No ei noita tunteita puolituntematonta kohtaan yhtäkkiä maasta polkaista. En itse ainakaan edes haluaisi että joku päättäisi olla minun kanssa jonkun hiton tahtotilan takia, vaikka hänelle kelpaisi yhtä hyvin kuka tahansa vastaantulija. Kuulostaa läheisriippuvuudelta että joku täytyy olla ja sitten vain pysytään hampaat irvessä yhdessä.
Tämä! Tottakai tunteet ovat tärkeitä. En myöskään ymmärrä noita tahtomisesta jauhavia - kuulostaa oikeasti todella ankealta joku "tunteilla ei ole väliä, pitää vain tahtoa pysyä yhdessä". En ikinä haluaisi sellaista suhdetta, jossa ajatus olisi, että yhdessä on pysyttävä vaikka hampaat irvessä, eikä kumpikaan edes edellyttäisi mitään tunteita, vetovoimaa, sielunkumppanuutta.
Mä en ymmärrä sitä noin. Uskon itsekin tahtoon olla yhdessä, mutta ei se tarkoita sitä, että missä tahansa ankeassa suhteessa tulisi olla ja siihen sitoutua.
Usein vain on niin, että on seksuaalista vetoa, on hauskaa yhdessä, pystytään puhumaan kaikesta ja sitten kuitenkin "jotain puuttuu, tunteet ei riitä" jne. Noiden ihmisten kohdalla oletan, että vika on päässä... etsitään jotain, mitä ei ole olemassakaan, odotetetaan jotain elämää suurempaa tunnetta.
Eikö sinusta siis tarvita mitään ihastumista, rakastumista ja myöhemmin rakkautta? Että riittää seksi sekä se, että on hauskaa yhdessä ja pystytään puhumaan?
Vastaan eri miehenä, mutta tuo kuulostaa unelmalliselta tilanteelta. Ei rakkautta, mutta seksiä ja yhteistä hauskaa.
Olen se, jolle vastasit, ja kyllä minustakin tuo voi olla ihan hyvä - mikäli haluaa seksisuhteen, fwb-suhteen tai jonkin situationship-suhteen. Ja korostan, että noissa ei ole mitään pahaa mielestäni, ja itsellänikin on ollut sellaisia (joihinkin elämäntilanteisiini ei ole parisuhde sopinut, mutta esim. seksiä ja kivaa yhdessäoloa olen kaivannut). Mutta nyt puhuttiin parisuhteista, ja ainakaan minulle nuo eivät riitä vielä syyksi sitoutua parisuhteeseen. Kannattaa myös huomioida, millaiseen viestiin vastasin: joku toinen kirjoittaja oli sitä mieltä, että tarvitaan vain tahtotila yhdessäolemiseen, ja tunteet ovat yhdentekeviä. Aika kaukana se pelkän tahtotilan korostaminen on tuosta sinunkin ihannemallistasi, jossa kuitenkin on ajatuksena, että seksi ja yhdessäolo toimivat ja ovat se syy olla yhdessä (eikä mikään hampaat irvessä "tahtominen").
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunteet vaihtelee. Ei niide mukaa pitäs päätöksiä tehdä. Ne on kyl annettu nautinnoks,mut pahojaki viboi tulee välil. Kysymys on rakkaudesta,tahtotilasta pysyä yhdes hautaa asti rakastaa vaikeinaki aikoin. Kristillisillä arvoilla mennen Love,care.
No ei noita tunteita puolituntematonta kohtaan yhtäkkiä maasta polkaista. En itse ainakaan edes haluaisi että joku päättäisi olla minun kanssa jonkun hiton tahtotilan takia, vaikka hänelle kelpaisi yhtä hyvin kuka tahansa vastaantulija. Kuulostaa läheisriippuvuudelta että joku täytyy olla ja sitten vain pysytään hampaat irvessä yhdessä.
Tämä! Tottakai tunteet ovat tärkeitä. En myöskään ymmärrä noita tahtomisesta jauhavia - kuulostaa oikeasti todella ankealta joku "tunteilla ei ole väliä, pitää vain tahtoa pysyä yhdessä". En ikinä haluaisi sellaista suhdetta, jossa ajatus olisi, että yhdessä on pysyttävä vaikka hampaat irvessä, eikä kumpikaan edes edellyttäisi mitään tunteita, vetovoimaa, sielunkumppanuutta.
Mä en ymmärrä sitä noin. Uskon itsekin tahtoon olla yhdessä, mutta ei se tarkoita sitä, että missä tahansa ankeassa suhteessa tulisi olla ja siihen sitoutua.
Usein vain on niin, että on seksuaalista vetoa, on hauskaa yhdessä, pystytään puhumaan kaikesta ja sitten kuitenkin "jotain puuttuu, tunteet ei riitä" jne. Noiden ihmisten kohdalla oletan, että vika on päässä... etsitään jotain, mitä ei ole olemassakaan, odotetetaan jotain elämää suurempaa tunnetta.
Eikö sinusta siis tarvita mitään ihastumista, rakastumista ja myöhemmin rakkautta? Että riittää seksi sekä se, että on hauskaa yhdessä ja pystytään puhumaan?
Vastaan eri miehenä, mutta tuo kuulostaa unelmalliselta tilanteelta. Ei rakkautta, mutta seksiä ja yhteistä hauskaa.
FWB-suhde. Oman kokemukseni mukaan tuollainen ei synny etsimällä. Itselläni on ollut pari tuollaista suhdetta ja ne ovat alkaneet niin, että on ollut yhden yön juttu miehen kanssa, joka on hauska ja haluttava mutta ei sellainen, jonka kanssa haluaisin mitään sen enempää. Sitten on törmätty uudestaankin seksin merkeissä ja alettu myös hengailla muuten vaan yhdessä.
Itselleni nuo ovat olleet oikean suhteen korvikkeita, eivät sitä, mitä ensisijaisesti olisin valinnut. FWB- ja yhden yön suhteessa pitää olla paljon tarkempi ehkäisyn kanssa kuin vakiintuneessa suhteessa, eikä niissä pysty samalla tavalla irrottelemaan ja suorastaan rietastelemaan kuin vakiintuneen kumppanin kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunteet vaihtelee. Ei niide mukaa pitäs päätöksiä tehdä. Ne on kyl annettu nautinnoks,mut pahojaki viboi tulee välil. Kysymys on rakkaudesta,tahtotilasta pysyä yhdes hautaa asti rakastaa vaikeinaki aikoin. Kristillisillä arvoilla mennen Love,care.
No ei noita tunteita puolituntematonta kohtaan yhtäkkiä maasta polkaista. En itse ainakaan edes haluaisi että joku päättäisi olla minun kanssa jonkun hiton tahtotilan takia, vaikka hänelle kelpaisi yhtä hyvin kuka tahansa vastaantulija. Kuulostaa läheisriippuvuudelta että joku täytyy olla ja sitten vain pysytään hampaat irvessä yhdessä.
Tämä! Tottakai tunteet ovat tärkeitä. En myöskään ymmärrä noita tahtomisesta jauhavia - kuulostaa oikeasti todella ankealta joku "tunteilla ei ole väliä, pitää vain tahtoa pysyä yhdessä". En ikinä haluaisi sellaista suhdetta, jossa ajatus olisi, että yhdessä on pysyttävä vaikka hampaat irvessä, eikä kumpikaan edes edellyttäisi mitään tunteita, vetovoimaa, sielunkumppanuutta.
Mä en ymmärrä sitä noin. Uskon itsekin tahtoon olla yhdessä, mutta ei se tarkoita sitä, että missä tahansa ankeassa suhteessa tulisi olla ja siihen sitoutua.
Usein vain on niin, että on seksuaalista vetoa, on hauskaa yhdessä, pystytään puhumaan kaikesta ja sitten kuitenkin "jotain puuttuu, tunteet ei riitä" jne. Noiden ihmisten kohdalla oletan, että vika on päässä... etsitään jotain, mitä ei ole olemassakaan, odotetetaan jotain elämää suurempaa tunnetta.
Eikö sinusta siis tarvita mitään ihastumista, rakastumista ja myöhemmin rakkautta? Että riittää seksi sekä se, että on hauskaa yhdessä ja pystytään puhumaan?
Vastaan eri miehenä, mutta tuo kuulostaa unelmalliselta tilanteelta. Ei rakkautta, mutta seksiä ja yhteistä hauskaa.
FWB-suhde. Oman kokemukseni mukaan tuollainen ei synny etsimällä. Itselläni on ollut pari tuollaista suhdetta ja ne ovat alkaneet niin, että on ollut yhden yön juttu miehen kanssa, joka on hauska ja haluttava mutta ei sellainen, jonka kanssa haluaisin mitään sen enempää. Sitten on törmätty uudestaankin seksin merkeissä ja alettu myös hengailla muuten vaan yhdessä.
Itselleni nuo ovat olleet oikean suhteen korvikkeita, eivät sitä, mitä ensisijaisesti olisin valinnut. FWB- ja yhden yön suhteessa pitää olla paljon tarkempi ehkäisyn kanssa kuin vakiintuneessa suhteessa, eikä niissä pysty samalla tavalla irrottelemaan ja suorastaan rietastelemaan kuin vakiintuneen kumppanin kanssa.
Kyllä. Ja tämä on suhde, jonka jokainen mies haluaa, mutta on erittäin vaikeasti saavutettavissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunteet vaihtelee. Ei niide mukaa pitäs päätöksiä tehdä. Ne on kyl annettu nautinnoks,mut pahojaki viboi tulee välil. Kysymys on rakkaudesta,tahtotilasta pysyä yhdes hautaa asti rakastaa vaikeinaki aikoin. Kristillisillä arvoilla mennen Love,care.
No ei noita tunteita puolituntematonta kohtaan yhtäkkiä maasta polkaista. En itse ainakaan edes haluaisi että joku päättäisi olla minun kanssa jonkun hiton tahtotilan takia, vaikka hänelle kelpaisi yhtä hyvin kuka tahansa vastaantulija. Kuulostaa läheisriippuvuudelta että joku täytyy olla ja sitten vain pysytään hampaat irvessä yhdessä.
Tämä! Tottakai tunteet ovat tärkeitä. En myöskään ymmärrä noita tahtomisesta jauhavia - kuulostaa oikeasti todella ankealta joku "tunteilla ei ole väliä, pitää vain tahtoa pysyä yhdessä". En ikinä haluaisi sellaista suhdetta, jossa ajatus olisi, että yhdessä on pysyttävä vaikka hampaat irvessä, eikä kumpikaan edes edellyttäisi mitään tunteita, vetovoimaa, sielunkumppanuutta.
Mä en ymmärrä sitä noin. Uskon itsekin tahtoon olla yhdessä, mutta ei se tarkoita sitä, että missä tahansa ankeassa suhteessa tulisi olla ja siihen sitoutua.
Usein vain on niin, että on seksuaalista vetoa, on hauskaa yhdessä, pystytään puhumaan kaikesta ja sitten kuitenkin "jotain puuttuu, tunteet ei riitä" jne. Noiden ihmisten kohdalla oletan, että vika on päässä... etsitään jotain, mitä ei ole olemassakaan, odotetetaan jotain elämää suurempaa tunnetta.
Eikö sinusta siis tarvita mitään ihastumista, rakastumista ja myöhemmin rakkautta? Että riittää seksi sekä se, että on hauskaa yhdessä ja pystytään puhumaan?
Vastaan eri miehenä, mutta tuo kuulostaa unelmalliselta tilanteelta. Ei rakkautta, mutta seksiä ja yhteistä hauskaa.
FWB-suhde. Oman kokemukseni mukaan tuollainen ei synny etsimällä. Itselläni on ollut pari tuollaista suhdetta ja ne ovat alkaneet niin, että on ollut yhden yön juttu miehen kanssa, joka on hauska ja haluttava mutta ei sellainen, jonka kanssa haluaisin mitään sen enempää. Sitten on törmätty uudestaankin seksin merkeissä ja alettu myös hengailla muuten vaan yhdessä.
Itselleni nuo ovat olleet oikean suhteen korvikkeita, eivät sitä, mitä ensisijaisesti olisin valinnut. FWB- ja yhden yön suhteessa pitää olla paljon tarkempi ehkäisyn kanssa kuin vakiintuneessa suhteessa, eikä niissä pysty samalla tavalla irrottelemaan ja suorastaan rietastelemaan kuin vakiintuneen kumppanin kanssa.
Kyllä. Ja tämä on suhde, jonka jokainen mies haluaa, mutta on erittäin vaikeasti saavutettavissa.
Ei pidä paikkaansa. Muistan elävästi yhden noista FWB-kumppaneistani ja kuinka innoissaan hän kertoi minulle naisesta, jonka oli tavannut ja johon oli ihastumassa. Ja kun nainen antoi vastakaikua, hän halusi lopettaa meidän tapailumme eli palstan hieman autistista kielenkäyttöä käyttäen "valitsi mieluummin parisuhteen kuin FWB-suhteen". Kuten sanottu, parisuhteessa myös seksi on parempaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunteet vaihtelee. Ei niide mukaa pitäs päätöksiä tehdä. Ne on kyl annettu nautinnoks,mut pahojaki viboi tulee välil. Kysymys on rakkaudesta,tahtotilasta pysyä yhdes hautaa asti rakastaa vaikeinaki aikoin. Kristillisillä arvoilla mennen Love,care.
No ei noita tunteita puolituntematonta kohtaan yhtäkkiä maasta polkaista. En itse ainakaan edes haluaisi että joku päättäisi olla minun kanssa jonkun hiton tahtotilan takia, vaikka hänelle kelpaisi yhtä hyvin kuka tahansa vastaantulija. Kuulostaa läheisriippuvuudelta että joku täytyy olla ja sitten vain pysytään hampaat irvessä yhdessä.
Tämä! Tottakai tunteet ovat tärkeitä. En myöskään ymmärrä noita tahtomisesta jauhavia - kuulostaa oikeasti todella ankealta joku "tunteilla ei ole väliä, pitää vain tahtoa pysyä yhdessä". En ikinä haluaisi sellaista suhdetta, jossa ajatus olisi, että yhdessä on pysyttävä vaikka hampaat irvessä, eikä kumpikaan edes edellyttäisi mitään tunteita, vetovoimaa, sielunkumppanuutta.
Mä en ymmärrä sitä noin. Uskon itsekin tahtoon olla yhdessä, mutta ei se tarkoita sitä, että missä tahansa ankeassa suhteessa tulisi olla ja siihen sitoutua.
Usein vain on niin, että on seksuaalista vetoa, on hauskaa yhdessä, pystytään puhumaan kaikesta ja sitten kuitenkin "jotain puuttuu, tunteet ei riitä" jne. Noiden ihmisten kohdalla oletan, että vika on päässä... etsitään jotain, mitä ei ole olemassakaan, odotetetaan jotain elämää suurempaa tunnetta.
Eikö sinusta siis tarvita mitään ihastumista, rakastumista ja myöhemmin rakkautta? Että riittää seksi sekä se, että on hauskaa yhdessä ja pystytään puhumaan?
Vastaan eri miehenä, mutta tuo kuulostaa unelmalliselta tilanteelta. Ei rakkautta, mutta seksiä ja yhteistä hauskaa.
FWB-suhde. Oman kokemukseni mukaan tuollainen ei synny etsimällä. Itselläni on ollut pari tuollaista suhdetta ja ne ovat alkaneet niin, että on ollut yhden yön juttu miehen kanssa, joka on hauska ja haluttava mutta ei sellainen, jonka kanssa haluaisin mitään sen enempää. Sitten on törmätty uudestaankin seksin merkeissä ja alettu myös hengailla muuten vaan yhdessä.
Itselleni nuo ovat olleet oikean suhteen korvikkeita, eivät sitä, mitä ensisijaisesti olisin valinnut. FWB- ja yhden yön suhteessa pitää olla paljon tarkempi ehkäisyn kanssa kuin vakiintuneessa suhteessa, eikä niissä pysty samalla tavalla irrottelemaan ja suorastaan rietastelemaan kuin vakiintuneen kumppanin kanssa.
Kyllä. Ja tämä on suhde, jonka jokainen mies haluaa, mutta on erittäin vaikeasti saavutettavissa.
Ei pidä paikkaansa. Muistan elävästi yhden noista FWB-kumppaneistani ja kuinka innoissaan hän kertoi minulle naisesta, jonka oli tavannut ja johon oli ihastumassa. Ja kun nainen antoi vastakaikua, hän halusi lopettaa meidän tapailumme eli palstan hieman autistista kielenkäyttöä käyttäen "valitsi mieluummin parisuhteen kuin FWB-suhteen". Kuten sanottu, parisuhteessa myös seksi on parempaa.
Mulla oli myös vähän alta parikymppisenä ystävä (erittäin hyvännäköinen, hyväkroppainen nainen) jolla oli fwb-suhde ja mies koko ajan yritti "taivutella" häntä syvempään suhteeseen.
Tällä ystävälläni oli samalla myös muita miehiä hakusessa kevytsuhteisiin mutta aika huonosti kukaan niihin mukaan lähti.
Tätä sivusta seurattuani vaikutti vahvasti siltä, että suurin osa tasokkaista miehistä ei ole kiinnostunut kevytsuhteista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunteet vaihtelee. Ei niide mukaa pitäs päätöksiä tehdä. Ne on kyl annettu nautinnoks,mut pahojaki viboi tulee välil. Kysymys on rakkaudesta,tahtotilasta pysyä yhdes hautaa asti rakastaa vaikeinaki aikoin. Kristillisillä arvoilla mennen Love,care.
No ei noita tunteita puolituntematonta kohtaan yhtäkkiä maasta polkaista. En itse ainakaan edes haluaisi että joku päättäisi olla minun kanssa jonkun hiton tahtotilan takia, vaikka hänelle kelpaisi yhtä hyvin kuka tahansa vastaantulija. Kuulostaa läheisriippuvuudelta että joku täytyy olla ja sitten vain pysytään hampaat irvessä yhdessä.
Tämä! Tottakai tunteet ovat tärkeitä. En myöskään ymmärrä noita tahtomisesta jauhavia - kuulostaa oikeasti todella ankealta joku "tunteilla ei ole väliä, pitää vain tahtoa pysyä yhdessä". En ikinä haluaisi sellaista suhdetta, jossa ajatus olisi, että yhdessä on pysyttävä vaikka hampaat irvessä, eikä kumpikaan edes edellyttäisi mitään tunteita, vetovoimaa, sielunkumppanuutta.
Mä en ymmärrä sitä noin. Uskon itsekin tahtoon olla yhdessä, mutta ei se tarkoita sitä, että missä tahansa ankeassa suhteessa tulisi olla ja siihen sitoutua.
Usein vain on niin, että on seksuaalista vetoa, on hauskaa yhdessä, pystytään puhumaan kaikesta ja sitten kuitenkin "jotain puuttuu, tunteet ei riitä" jne. Noiden ihmisten kohdalla oletan, että vika on päässä... etsitään jotain, mitä ei ole olemassakaan, odotetetaan jotain elämää suurempaa tunnetta.
Eikö sinusta siis tarvita mitään ihastumista, rakastumista ja myöhemmin rakkautta? Että riittää seksi sekä se, että on hauskaa yhdessä ja pystytään puhumaan?
Vastaan eri miehenä, mutta tuo kuulostaa unelmalliselta tilanteelta. Ei rakkautta, mutta seksiä ja yhteistä hauskaa.
FWB-suhde. Oman kokemukseni mukaan tuollainen ei synny etsimällä. Itselläni on ollut pari tuollaista suhdetta ja ne ovat alkaneet niin, että on ollut yhden yön juttu miehen kanssa, joka on hauska ja haluttava mutta ei sellainen, jonka kanssa haluaisin mitään sen enempää. Sitten on törmätty uudestaankin seksin merkeissä ja alettu myös hengailla muuten vaan yhdessä.
Itselleni nuo ovat olleet oikean suhteen korvikkeita, eivät sitä, mitä ensisijaisesti olisin valinnut. FWB- ja yhden yön suhteessa pitää olla paljon tarkempi ehkäisyn kanssa kuin vakiintuneessa suhteessa, eikä niissä pysty samalla tavalla irrottelemaan ja suorastaan rietastelemaan kuin vakiintuneen kumppanin kanssa.
Kyllä. Ja tämä on suhde, jonka jokainen mies haluaa, mutta on erittäin vaikeasti saavutettavissa.
Ei pidä paikkaansa. Muistan elävästi yhden noista FWB-kumppaneistani ja kuinka innoissaan hän kertoi minulle naisesta, jonka oli tavannut ja johon oli ihastumassa. Ja kun nainen antoi vastakaikua, hän halusi lopettaa meidän tapailumme eli palstan hieman autistista kielenkäyttöä käyttäen "valitsi mieluummin parisuhteen kuin FWB-suhteen". Kuten sanottu, parisuhteessa myös seksi on parempaa.
Mulla oli myös vähän alta parikymppisenä ystävä (erittäin hyvännäköinen, hyväkroppainen nainen) jolla oli fwb-suhde ja mies koko ajan yritti "taivutella" häntä syvempään suhteeseen.
Tällä ystävälläni oli samalla myös muita miehiä hakusessa kevytsuhteisiin mutta aika huonosti kukaan niihin mukaan lähti.
Tätä sivusta seurattuani vaikutti vahvasti siltä, että suurin osa tasokkaista miehistä ei ole kiinnostunut kevytsuhteista.
No ei varmasti, jos nainen on tuota tasoa. Koetapa olla fwb-suhteessa erittäin hyvännäköisen naisen kanssa. Jos ei tunteet tule miehellä peliin, niin mies valehtelee itselleen. Mahdollisimman vaatimattoman näköiset naiset ovat parhaimpia kevytsuhteisiin, jotta vahvoja tunteita ei pääse syntymään. Yleensä myös itseä vanhemmat, koska vanhempien naisten vaatimukset miehen ulkonäöstä ovat paljon kevyemmät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunteet vaihtelee. Ei niide mukaa pitäs päätöksiä tehdä. Ne on kyl annettu nautinnoks,mut pahojaki viboi tulee välil. Kysymys on rakkaudesta,tahtotilasta pysyä yhdes hautaa asti rakastaa vaikeinaki aikoin. Kristillisillä arvoilla mennen Love,care.
No ei noita tunteita puolituntematonta kohtaan yhtäkkiä maasta polkaista. En itse ainakaan edes haluaisi että joku päättäisi olla minun kanssa jonkun hiton tahtotilan takia, vaikka hänelle kelpaisi yhtä hyvin kuka tahansa vastaantulija. Kuulostaa läheisriippuvuudelta että joku täytyy olla ja sitten vain pysytään hampaat irvessä yhdessä.
Tämä! Tottakai tunteet ovat tärkeitä. En myöskään ymmärrä noita tahtomisesta jauhavia - kuulostaa oikeasti todella ankealta joku "tunteilla ei ole väliä, pitää vain tahtoa pysyä yhdessä". En ikinä haluaisi sellaista suhdetta, jossa ajatus olisi, että yhdessä on pysyttävä vaikka hampaat irvessä, eikä kumpikaan edes edellyttäisi mitään tunteita, vetovoimaa, sielunkumppanuutta.
Mä en ymmärrä sitä noin. Uskon itsekin tahtoon olla yhdessä, mutta ei se tarkoita sitä, että missä tahansa ankeassa suhteessa tulisi olla ja siihen sitoutua.
Usein vain on niin, että on seksuaalista vetoa, on hauskaa yhdessä, pystytään puhumaan kaikesta ja sitten kuitenkin "jotain puuttuu, tunteet ei riitä" jne. Noiden ihmisten kohdalla oletan, että vika on päässä... etsitään jotain, mitä ei ole olemassakaan, odotetetaan jotain elämää suurempaa tunnetta.
Eikö sinusta siis tarvita mitään ihastumista, rakastumista ja myöhemmin rakkautta? Että riittää seksi sekä se, että on hauskaa yhdessä ja pystytään puhumaan?
Vastaan eri miehenä, mutta tuo kuulostaa unelmalliselta tilanteelta. Ei rakkautta, mutta seksiä ja yhteistä hauskaa.
FWB-suhde. Oman kokemukseni mukaan tuollainen ei synny etsimällä. Itselläni on ollut pari tuollaista suhdetta ja ne ovat alkaneet niin, että on ollut yhden yön juttu miehen kanssa, joka on hauska ja haluttava mutta ei sellainen, jonka kanssa haluaisin mitään sen enempää. Sitten on törmätty uudestaankin seksin merkeissä ja alettu myös hengailla muuten vaan yhdessä.
Itselleni nuo ovat olleet oikean suhteen korvikkeita, eivät sitä, mitä ensisijaisesti olisin valinnut. FWB- ja yhden yön suhteessa pitää olla paljon tarkempi ehkäisyn kanssa kuin vakiintuneessa suhteessa, eikä niissä pysty samalla tavalla irrottelemaan ja suorastaan rietastelemaan kuin vakiintuneen kumppanin kanssa.
Kyllä. Ja tämä on suhde, jonka jokainen mies haluaa, mutta on erittäin vaikeasti saavutettavissa.
Ei pidä paikkaansa. Muistan elävästi yhden noista FWB-kumppaneistani ja kuinka innoissaan hän kertoi minulle naisesta, jonka oli tavannut ja johon oli ihastumassa. Ja kun nainen antoi vastakaikua, hän halusi lopettaa meidän tapailumme eli palstan hieman autistista kielenkäyttöä käyttäen "valitsi mieluummin parisuhteen kuin FWB-suhteen". Kuten sanottu, parisuhteessa myös seksi on parempaa.
Mulla oli myös vähän alta parikymppisenä ystävä (erittäin hyvännäköinen, hyväkroppainen nainen) jolla oli fwb-suhde ja mies koko ajan yritti "taivutella" häntä syvempään suhteeseen.
Tällä ystävälläni oli samalla myös muita miehiä hakusessa kevytsuhteisiin mutta aika huonosti kukaan niihin mukaan lähti.
Tätä sivusta seurattuani vaikutti vahvasti siltä, että suurin osa tasokkaista miehistä ei ole kiinnostunut kevytsuhteista.No ei varmasti, jos nainen on tuota tasoa. Koetapa olla fwb-suhteessa erittäin hyvännäköisen naisen kanssa. Jos ei tunteet tule miehellä peliin, niin mies valehtelee itselleen. Mahdollisimman vaatimattoman näköiset naiset ovat parhaimpia kevytsuhteisiin, jotta vahvoja tunteita ei pääse syntymään. Yleensä myös itseä vanhemmat, koska vanhempien naisten vaatimukset miehen ulkonäöstä ovat paljon kevyemmät.
Miten minä en ollenkaan tunnista tuollaista maailmaa, missä sinä elät. Kun se on mennyt ihan päinvastoin. Mitä vanhemmaksi olen tullut, sitä korkeammat ovat (jälleen autistisesti ilmaisten) "vaatimukset" olleet myös miehen ulkonäölle.
Ja vahvoja tunteita syntyy, jos harrastaa seksiä erittäin hyvännäköisen naisen kanssa? Taidat puhua ylpeyden tunteesta; on hienoa näyttäytyä erittäin hyvännäköisen naisen kanssa ja saada muut miehet kateellisiksi. Ihastumisen ja rakastumisen tunteista sinulla ei taida olla kokemuksia, kuulostaa niin oudolta tuo kuvaus vahvojen tunteiden syntymisestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Hän kehui mua mukavaksi ja ihanaksi naiseksi, kehui miten hyvää seksiä meillä on ja kaikkea tätä, niin en ymmärrä yhtään, että mitä jäi puuttumaan. Ja olisi halunnut jatkaa kavereina, mihin en voi missään tapauksessa suostua, mulla on sellaisesta tosi huonoja kokemuksia. Mies ei ollut itse millään lailla hyvännäköinen, vaan ihan tavallinen . Mietin myös, että vaikuttikohan se, kun hän oli itse amistaustainen ja eleli aika vaatimattomasti ja mulla taas on ihan hyvin varallisuutta ja hyvät tulot."
Omasta tekstistäsi nuo selitykset taitavat löytyä.
Hän kehui sinua ja sitä, mitä teette yhdessä, sinuun hänen ulkomuotonsa ei ole tehnyt vaikutusta, ja pohdit erilaisia taustojanne.
Missä tuossa se ihastus piilee sinun taholtasi?
(Ainakin minulla mieheni saa perhoset lepattelemaan vatsassa suloisesti yhä vuosikymmenten yhteiselon jälkeenkin - ja minulle hän on aina ollut ihana ja hyvännäköinen partoineen, kaljuineen, pikku vatsoineen päivineen. :D)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Christiiina kirjoitti:
Miehille on tyypillistä se, että mieli muuttuu yhtäkkiä ja jos on vaikka vietetty mukava viikonloppu yhdessä, niin maanantaina ilmoitetaan, ettei halua enää tavata uudelleen.
Tämä. Ensin jahdataan ja pommitetaan viesteillä. Sitten nähdään ja pannaan. Sitten tulee viesti että oli tosi kivaa. Myöhemmin kun ehdotan uutta näkemistä, ei mies halua tavata enää.
Jos noin käy niin miehellä oli alun perinkin vain seksi tavoitteena. Jos haluatte karkottaa nämä häntäheikit, niin älkää harrastako seksiä ihan alkuvaiheessa tapailua. Saatte toki harrastaa, jos seksiä haluatte, mutta turha sitten ulista jälkikäteen häntäheikeistä. Jos mies oikeasti tykkää naisesta, niin jaksaa kyllä pitää housut jalassa vaikkapa kuukauden verran.
M
Juurikin näin. Lisähuomiona, että on paljon myös tunne-elämänsä kanssa sekaisin olevaa porukkaa, jotka ahdistuvat kun kuvioon tulee henkistä läheisyyttä. Näitä on sekä naisissa että miehissä. Miehille tosin tyypillisin kuvio taitaa olla tuo mielistely kunnes on päästy sänkyyn. ja sen jälkeen kadotaan tai ei vain tule niitä tunteita (lue: mies halusi vain seksiä).
Itse en ole noiden pahimpien häntäheikkien tyyppiä, mutta muutaman kerran ollut ihan selvät kuviot. Tapailu menee tavallaan ok mutta huomaa ettei miestä ihan sytytä eikä itseäkään. Kuitenkin järkkää treffit himaansa ja yrittää seksiä. Noiden jälkeen feidaus on ihan selvä riippumatta onko sitä seksiä vai ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunteet vaihtelee. Ei niide mukaa pitäs päätöksiä tehdä. Ne on kyl annettu nautinnoks,mut pahojaki viboi tulee välil. Kysymys on rakkaudesta,tahtotilasta pysyä yhdes hautaa asti rakastaa vaikeinaki aikoin. Kristillisillä arvoilla mennen Love,care.
No ei noita tunteita puolituntematonta kohtaan yhtäkkiä maasta polkaista. En itse ainakaan edes haluaisi että joku päättäisi olla minun kanssa jonkun hiton tahtotilan takia, vaikka hänelle kelpaisi yhtä hyvin kuka tahansa vastaantulija. Kuulostaa läheisriippuvuudelta että joku täytyy olla ja sitten vain pysytään hampaat irvessä yhdessä.
Tämä! Tottakai tunteet ovat tärkeitä. En myöskään ymmärrä noita tahtomisesta jauhavia - kuulostaa oikeasti todella ankealta joku "tunteilla ei ole väliä, pitää vain tahtoa pysyä yhdessä". En ikinä haluaisi sellaista suhdetta, jossa ajatus olisi, että yhdessä on pysyttävä vaikka hampaat irvessä, eikä kumpikaan edes edellyttäisi mitään tunteita, vetovoimaa, sielunkumppanuutta.
Mä en ymmärrä sitä noin. Uskon itsekin tahtoon olla yhdessä, mutta ei se tarkoita sitä, että missä tahansa ankeassa suhteessa tulisi olla ja siihen sitoutua.
Usein vain on niin, että on seksuaalista vetoa, on hauskaa yhdessä, pystytään puhumaan kaikesta ja sitten kuitenkin "jotain puuttuu, tunteet ei riitä" jne. Noiden ihmisten kohdalla oletan, että vika on päässä... etsitään jotain, mitä ei ole olemassakaan, odotetetaan jotain elämää suurempaa tunnetta.
Eikö sinusta siis tarvita mitään ihastumista, rakastumista ja myöhemmin rakkautta? Että riittää seksi sekä se, että on hauskaa yhdessä ja pystytään puhumaan?
Vastaan eri miehenä, mutta tuo kuulostaa unelmalliselta tilanteelta. Ei rakkautta, mutta seksiä ja yhteistä hauskaa.
FWB-suhde. Oman kokemukseni mukaan tuollainen ei synny etsimällä. Itselläni on ollut pari tuollaista suhdetta ja ne ovat alkaneet niin, että on ollut yhden yön juttu miehen kanssa, joka on hauska ja haluttava mutta ei sellainen, jonka kanssa haluaisin mitään sen enempää. Sitten on törmätty uudestaankin seksin merkeissä ja alettu myös hengailla muuten vaan yhdessä.
Itselleni nuo ovat olleet oikean suhteen korvikkeita, eivät sitä, mitä ensisijaisesti olisin valinnut. FWB- ja yhden yön suhteessa pitää olla paljon tarkempi ehkäisyn kanssa kuin vakiintuneessa suhteessa, eikä niissä pysty samalla tavalla irrottelemaan ja suorastaan rietastelemaan kuin vakiintuneen kumppanin kanssa.
Kyllä. Ja tämä on suhde, jonka jokainen mies haluaa, mutta on erittäin vaikeasti saavutettavissa.
Ei pidä paikkaansa. Muistan elävästi yhden noista FWB-kumppaneistani ja kuinka innoissaan hän kertoi minulle naisesta, jonka oli tavannut ja johon oli ihastumassa. Ja kun nainen antoi vastakaikua, hän halusi lopettaa meidän tapailumme eli palstan hieman autistista kielenkäyttöä käyttäen "valitsi mieluummin parisuhteen kuin FWB-suhteen". Kuten sanottu, parisuhteessa myös seksi on parempaa.
Mulla oli myös vähän alta parikymppisenä ystävä (erittäin hyvännäköinen, hyväkroppainen nainen) jolla oli fwb-suhde ja mies koko ajan yritti "taivutella" häntä syvempään suhteeseen.
Tällä ystävälläni oli samalla myös muita miehiä hakusessa kevytsuhteisiin mutta aika huonosti kukaan niihin mukaan lähti.
Tätä sivusta seurattuani vaikutti vahvasti siltä, että suurin osa tasokkaista miehistä ei ole kiinnostunut kevytsuhteista.No ei varmasti, jos nainen on tuota tasoa. Koetapa olla fwb-suhteessa erittäin hyvännäköisen naisen kanssa. Jos ei tunteet tule miehellä peliin, niin mies valehtelee itselleen. Mahdollisimman vaatimattoman näköiset naiset ovat parhaimpia kevytsuhteisiin, jotta vahvoja tunteita ei pääse syntymään. Yleensä myös itseä vanhemmat, koska vanhempien naisten vaatimukset miehen ulkonäöstä ovat paljon kevyemmät.
Sun tunteet siis herää pelkästään naisen ulkonäöstä? Ei haittaa vaikka olisi millainen k-pää tai vaikka hyppelisi sängystä toiseen tuosta vaan (tällä mun kaverillakin oli tietynlainen maine, ehkä tiedät mitä tarkoitan) olet aivan myyty ja haluat sen naisen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tuo seksin jälkeen eroaminen välttämättä ole mitenkään suunnitelmallista. Se on vain sellainen silmät avaava kokemus. Siinä viimeistään huomaa jos kemiaa ole.
Juurikin näin. Vauvalla tuntuu olevan monilla naisilla sellainen käsitys, että jos miehen kiinnostus lopahtaa seksin jälkeen, se automaattisesti tarkoittaa sitä että mies oli alunperinkin vain seksin perässä.
Tämä ei kuitenkaan aina pidä paikkaansa. Itselleni on pari kertaa käynyt niin että olin 100% tositarkoituksella liikkeellä kun tapailin naista, mutta ensimmäisen seksikerran jälkeen tajusin että seksuaalinen kemia väliltämme puuttuu täysin, ja päätin tapailun siihen.
Ei aina pidä paikkaansa, mutta 99% tapauksista kyllä. Oikeasti jos mies on todella ihastunut naiseen ja tosissaan hänen kanssaan, on valmis aika pitkäänkin yrittämään, eikä yhdestä tai kahdesta "huonosta" seksikerrasta pistä poikki. Ekat kerrat on aina enemmän tai vähemmän sähläystä minkä jokainen ymmärtää, eivätkä ne välttämättä anna todellista kuvaa siitä, millaista tämän ihmisen kanssa myöhemmin olisi. Jos heti antaa periksi, ei kiinnostus kovin syvää taatusti ole ollutkaan. Reilua olisi siis ainakin olla vakuuttelematta tunteitaan, jos ne ovat noin hataralla pohjalla.
Eivät ole. En tunnista ollenkaan tuota väitettä. Kyllä hyvä seksi on omalla kohdallani ollut ensimmäisestä kerrasta alkaen hyvää, ja jos se on huonoa niin toista kertaa ei yleensä ole edes tullut.
Ehkä poikkeuksena ensimmäinen poikaystävä aikoinaan, hänen kanssaan se oli opettelua molemmille, mutta olimmekin silloin 15 & 17.
Sama minulla. jos toinen ei tiedä yhtään mitä tekee sängyssä, niin kyllä se on yhdestä kerrasta poikki, oli kuinka ihana ihminen hyvänsä muuten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tuo seksin jälkeen eroaminen välttämättä ole mitenkään suunnitelmallista. Se on vain sellainen silmät avaava kokemus. Siinä viimeistään huomaa jos kemiaa ole.
Juurikin näin. Vauvalla tuntuu olevan monilla naisilla sellainen käsitys, että jos miehen kiinnostus lopahtaa seksin jälkeen, se automaattisesti tarkoittaa sitä että mies oli alunperinkin vain seksin perässä.
Tämä ei kuitenkaan aina pidä paikkaansa. Itselleni on pari kertaa käynyt niin että olin 100% tositarkoituksella liikkeellä kun tapailin naista, mutta ensimmäisen seksikerran jälkeen tajusin että seksuaalinen kemia väliltämme puuttuu täysin, ja päätin tapailun siihen.
Ei aina pidä paikkaansa, mutta 99% tapauksista kyllä. Oikeasti jos mies on todella ihastunut naiseen ja tosissaan hänen kanssaan, on valmis aika pitkäänkin yrittämään, eikä yhdestä tai kahdesta "huonosta" seksikerrasta pistä poikki. Ekat kerrat on aina enemmän tai vähemmän sähläystä minkä jokainen ymmärtää, eivätkä ne välttämättä anna todellista kuvaa siitä, millaista tämän ihmisen kanssa myöhemmin olisi. Jos heti antaa periksi, ei kiinnostus kovin syvää taatusti ole ollutkaan. Reilua olisi siis ainakin olla vakuuttelematta tunteitaan, jos ne ovat noin hataralla pohjalla.
Eivät ole. En tunnista ollenkaan tuota väitettä. Kyllä hyvä seksi on omalla kohdallani ollut ensimmäisestä kerrasta alkaen hyvää, ja jos se on huonoa niin toista kertaa ei yleensä ole edes tullut.
Ehkä poikkeuksena ensimmäinen poikaystävä aikoinaan, hänen kanssaan se oli opettelua molemmille, mutta olimmekin silloin 15 & 17.
Sama minulla. jos toinen ei tiedä yhtään mitä tekee sängyssä, niin kyllä se on yhdestä kerrasta poikki, oli kuinka ihana ihminen hyvänsä muuten.
Menetin parikymppisenä neitsyyteni ihmiselle joka ajatteli näin. Tai no kaksi kertaa tarkalleen ottaen, mutta sama asia. Toki se tänä päivänä saattaa olla shokki jos jollain ei siinä iässä ole vielä kokemusta, kun nykyään on enemmän sääntö kuin poikkeus että seksikumppaneita on ollut kymmeniä ellei satoja ja taidot on samaa tasoa kuin alan ammattilaisilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tuo seksin jälkeen eroaminen välttämättä ole mitenkään suunnitelmallista. Se on vain sellainen silmät avaava kokemus. Siinä viimeistään huomaa jos kemiaa ole.
Juurikin näin. Vauvalla tuntuu olevan monilla naisilla sellainen käsitys, että jos miehen kiinnostus lopahtaa seksin jälkeen, se automaattisesti tarkoittaa sitä että mies oli alunperinkin vain seksin perässä.
Tämä ei kuitenkaan aina pidä paikkaansa. Itselleni on pari kertaa käynyt niin että olin 100% tositarkoituksella liikkeellä kun tapailin naista, mutta ensimmäisen seksikerran jälkeen tajusin että seksuaalinen kemia väliltämme puuttuu täysin, ja päätin tapailun siihen.
Ei aina pidä paikkaansa, mutta 99% tapauksista kyllä. Oikeasti jos mies on todella ihastunut naiseen ja tosissaan hänen kanssaan, on valmis aika pitkäänkin yrittämään, eikä yhdestä tai kahdesta "huonosta" seksikerrasta pistä poikki. Ekat kerrat on aina enemmän tai vähemmän sähläystä minkä jokainen ymmärtää, eivätkä ne välttämättä anna todellista kuvaa siitä, millaista tämän ihmisen kanssa myöhemmin olisi. Jos heti antaa periksi, ei kiinnostus kovin syvää taatusti ole ollutkaan. Reilua olisi siis ainakin olla vakuuttelematta tunteitaan, jos ne ovat noin hataralla pohjalla.
Eivät ole. En tunnista ollenkaan tuota väitettä. Kyllä hyvä seksi on omalla kohdallani ollut ensimmäisestä kerrasta alkaen hyvää, ja jos se on huonoa niin toista kertaa ei yleensä ole edes tullut.
Ehkä poikkeuksena ensimmäinen poikaystävä aikoinaan, hänen kanssaan se oli opettelua molemmille, mutta olimmekin silloin 15 & 17.
Sama minulla. jos toinen ei tiedä yhtään mitä tekee sängyssä, niin kyllä se on yhdestä kerrasta poikki, oli kuinka ihana ihminen hyvänsä muuten.
Menetin parikymppisenä neitsyyteni ihmiselle joka ajatteli näin. Tai no kaksi kertaa tarkalleen ottaen, mutta sama asia. Toki se tänä päivänä saattaa olla shokki jos jollain ei siinä iässä ole vielä kokemusta, kun nykyään on enemmän sääntö kuin poikkeus että seksikumppaneita on ollut kymmeniä ellei satoja ja taidot on samaa tasoa kuin alan ammattilaisilla.
Semmoista se on. En halua miestä joka ei pysty tai osaa tyydyttää naista. Enkä pyydä sitä anteeksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tuo seksin jälkeen eroaminen välttämättä ole mitenkään suunnitelmallista. Se on vain sellainen silmät avaava kokemus. Siinä viimeistään huomaa jos kemiaa ole.
Juurikin näin. Vauvalla tuntuu olevan monilla naisilla sellainen käsitys, että jos miehen kiinnostus lopahtaa seksin jälkeen, se automaattisesti tarkoittaa sitä että mies oli alunperinkin vain seksin perässä.
Tämä ei kuitenkaan aina pidä paikkaansa. Itselleni on pari kertaa käynyt niin että olin 100% tositarkoituksella liikkeellä kun tapailin naista, mutta ensimmäisen seksikerran jälkeen tajusin että seksuaalinen kemia väliltämme puuttuu täysin, ja päätin tapailun siihen.
Ei aina pidä paikkaansa, mutta 99% tapauksista kyllä. Oikeasti jos mies on todella ihastunut naiseen ja tosissaan hänen kanssaan, on valmis aika pitkäänkin yrittämään, eikä yhdestä tai kahdesta "huonosta" seksikerrasta pistä poikki. Ekat kerrat on aina enemmän tai vähemmän sähläystä minkä jokainen ymmärtää, eivätkä ne välttämättä anna todellista kuvaa siitä, millaista tämän ihmisen kanssa myöhemmin olisi. Jos heti antaa periksi, ei kiinnostus kovin syvää taatusti ole ollutkaan. Reilua olisi siis ainakin olla vakuuttelematta tunteitaan, jos ne ovat noin hataralla pohjalla.
Eivät ole. En tunnista ollenkaan tuota väitettä. Kyllä hyvä seksi on omalla kohdallani ollut ensimmäisestä kerrasta alkaen hyvää, ja jos se on huonoa niin toista kertaa ei yleensä ole edes tullut.
Ehkä poikkeuksena ensimmäinen poikaystävä aikoinaan, hänen kanssaan se oli opettelua molemmille, mutta olimmekin silloin 15 & 17.
Sama minulla. jos toinen ei tiedä yhtään mitä tekee sängyssä, niin kyllä se on yhdestä kerrasta poikki, oli kuinka ihana ihminen hyvänsä muuten.
Menetin parikymppisenä neitsyyteni ihmiselle joka ajatteli näin. Tai no kaksi kertaa tarkalleen ottaen, mutta sama asia. Toki se tänä päivänä saattaa olla shokki jos jollain ei siinä iässä ole vielä kokemusta, kun nykyään on enemmän sääntö kuin poikkeus että seksikumppaneita on ollut kymmeniä ellei satoja ja taidot on samaa tasoa kuin alan ammattilaisilla.
Semmoista se on. En halua miestä joka ei pysty tai osaa tyydyttää naista. Enkä pyydä sitä anteeksi.
Olen muuten nainen, mutta ei sillä taida olla mitään merkitystä.
Jos jotain olisin toivonut niin sitä, että mies olisi kertonut etukäteen toiveensa taitotasosta, koska se selvästi oli hänelle dealbreaker. Mulle jäi tuosta sellaiset traumat etten ehkä koskaan tule harrastamaan seksiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunteet vaihtelee. Ei niide mukaa pitäs päätöksiä tehdä. Ne on kyl annettu nautinnoks,mut pahojaki viboi tulee välil. Kysymys on rakkaudesta,tahtotilasta pysyä yhdes hautaa asti rakastaa vaikeinaki aikoin. Kristillisillä arvoilla mennen Love,care.
No ei noita tunteita puolituntematonta kohtaan yhtäkkiä maasta polkaista. En itse ainakaan edes haluaisi että joku päättäisi olla minun kanssa jonkun hiton tahtotilan takia, vaikka hänelle kelpaisi yhtä hyvin kuka tahansa vastaantulija. Kuulostaa läheisriippuvuudelta että joku täytyy olla ja sitten vain pysytään hampaat irvessä yhdessä.
Tämä! Tottakai tunteet ovat tärkeitä. En myöskään ymmärrä noita tahtomisesta jauhavia - kuulostaa oikeasti todella ankealta joku "tunteilla ei ole väliä, pitää vain tahtoa pysyä yhdessä". En ikinä haluaisi sellaista suhdetta, jossa ajatus olisi, että yhdessä on pysyttävä vaikka hampaat irvessä, eikä kumpikaan edes edellyttäisi mitään tunteita, vetovoimaa, sielunkumppanuutta.
Mä en ymmärrä sitä noin. Uskon itsekin tahtoon olla yhdessä, mutta ei se tarkoita sitä, että missä tahansa ankeassa suhteessa tulisi olla ja siihen sitoutua.
Usein vain on niin, että on seksuaalista vetoa, on hauskaa yhdessä, pystytään puhumaan kaikesta ja sitten kuitenkin "jotain puuttuu, tunteet ei riitä" jne. Noiden ihmisten kohdalla oletan, että vika on päässä... etsitään jotain, mitä ei ole olemassakaan, odotetetaan jotain elämää suurempaa tunnetta.
Eikö sinusta siis tarvita mitään ihastumista, rakastumista ja myöhemmin rakkautta? Että riittää seksi sekä se, että on hauskaa yhdessä ja pystytään puhumaan?
Vastaan eri miehenä, mutta tuo kuulostaa unelmalliselta tilanteelta. Ei rakkautta, mutta seksiä ja yhteistä hauskaa.
FWB-suhde. Oman kokemukseni mukaan tuollainen ei synny etsimällä. Itselläni on ollut pari tuollaista suhdetta ja ne ovat alkaneet niin, että on ollut yhden yön juttu miehen kanssa, joka on hauska ja haluttava mutta ei sellainen, jonka kanssa haluaisin mitään sen enempää. Sitten on törmätty uudestaankin seksin merkeissä ja alettu myös hengailla muuten vaan yhdessä.
Itselleni nuo ovat olleet oikean suhteen korvikkeita, eivät sitä, mitä ensisijaisesti olisin valinnut. FWB- ja yhden yön suhteessa pitää olla paljon tarkempi ehkäisyn kanssa kuin vakiintuneessa suhteessa, eikä niissä pysty samalla tavalla irrottelemaan ja suorastaan rietastelemaan kuin vakiintuneen kumppanin kanssa.
Kyllä. Ja tämä on suhde, jonka jokainen mies haluaa, mutta on erittäin vaikeasti saavutettavissa.
Ei pidä paikkaansa. Muistan elävästi yhden noista FWB-kumppaneistani ja kuinka innoissaan hän kertoi minulle naisesta, jonka oli tavannut ja johon oli ihastumassa. Ja kun nainen antoi vastakaikua, hän halusi lopettaa meidän tapailumme eli palstan hieman autistista kielenkäyttöä käyttäen "valitsi mieluummin parisuhteen kuin FWB-suhteen". Kuten sanottu, parisuhteessa myös seksi on parempaa.
Mulla oli myös vähän alta parikymppisenä ystävä (erittäin hyvännäköinen, hyväkroppainen nainen) jolla oli fwb-suhde ja mies koko ajan yritti "taivutella" häntä syvempään suhteeseen.
Tällä ystävälläni oli samalla myös muita miehiä hakusessa kevytsuhteisiin mutta aika huonosti kukaan niihin mukaan lähti.
Tätä sivusta seurattuani vaikutti vahvasti siltä, että suurin osa tasokkaista miehistä ei ole kiinnostunut kevytsuhteista.No ei varmasti, jos nainen on tuota tasoa. Koetapa olla fwb-suhteessa erittäin hyvännäköisen naisen kanssa. Jos ei tunteet tule miehellä peliin, niin mies valehtelee itselleen. Mahdollisimman vaatimattoman näköiset naiset ovat parhaimpia kevytsuhteisiin, jotta vahvoja tunteita ei pääse syntymään. Yleensä myös itseä vanhemmat, koska vanhempien naisten vaatimukset miehen ulkonäöstä ovat paljon kevyemmät.
Miten minä en ollenkaan tunnista tuollaista maailmaa, missä sinä elät. Kun se on mennyt ihan päinvastoin. Mitä vanhemmaksi olen tullut, sitä korkeammat ovat (jälleen autistisesti ilmaisten) "vaatimukset" olleet myös miehen ulkonäölle.
Ja vahvoja tunteita syntyy, jos harrastaa seksiä erittäin hyvännäköisen naisen kanssa? Taidat puhua ylpeyden tunteesta; on hienoa näyttäytyä erittäin hyvännäköisen naisen kanssa ja saada muut miehet kateellisiksi. Ihastumisen ja rakastumisen tunteista sinulla ei taida olla kokemuksia, kuulostaa niin oudolta tuo kuvaus vahvojen tunteiden syntymisestä.
Minä saan voimakasta hyvänolontunnetta ihan vaan olemalla kauniin tai komean ihmisen seurassa, näkemällä heidän kasvonsa ja olemalla heidän lähellään. Joten ymmärrän helposti miksi hyvännäköiseen ihmiseen on niin helppo ihastua tai jopa rakastua.
Vierailija kirjoitti:
Ei tällaista kannata jäädä miettimään. Miksi tunteet syntyvät tai eivät synny, on mystiikkaa josta emme koskaan pääse perille. On täyttä ajanhukkaa pohtia olisitko voinut tehdä jotain toisin. Et olisi. Ihastuminen on tiedostamaton prosessi, jota ei voi huijata.
Ajattele, että sinulla kävi tuuri kun mies oli rehellinen. Jotkut saattavat mennä jopa naimisiin ja kuulevat vasta vuosien päästä ettei toisella ollutkaan tunteita ollenkaan. Siinä vasta olisi huijattu olo.
No eihän mies mikään rehellinen ollut, kun jutteli/suunnitteli yhteistä tulevaisuutta ym vaikka tunteita ei ollut.
Miksi tuollaiset pitää ottaa edes puheeksi?
Entä, jos tyyppi olikin naimisissa? Kärähti ja lupasi lopettaa suhteen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tuo seksin jälkeen eroaminen välttämättä ole mitenkään suunnitelmallista. Se on vain sellainen silmät avaava kokemus. Siinä viimeistään huomaa jos kemiaa ole.
Juurikin näin. Vauvalla tuntuu olevan monilla naisilla sellainen käsitys, että jos miehen kiinnostus lopahtaa seksin jälkeen, se automaattisesti tarkoittaa sitä että mies oli alunperinkin vain seksin perässä.
Tämä ei kuitenkaan aina pidä paikkaansa. Itselleni on pari kertaa käynyt niin että olin 100% tositarkoituksella liikkeellä kun tapailin naista, mutta ensimmäisen seksikerran jälkeen tajusin että seksuaalinen kemia väliltämme puuttuu täysin, ja päätin tapailun siihen.
Ei aina pidä paikkaansa, mutta 99% tapauksista kyllä. Oikeasti jos mies on todella ihastunut naiseen ja tosissaan hänen kanssaan, on valmis aika pitkäänkin yrittämään, eikä yhdestä tai kahdesta "huonosta" seksikerrasta pistä poikki. Ekat kerrat on aina enemmän tai vähemmän sähläystä minkä jokainen ymmärtää, eivätkä ne välttämättä anna todellista kuvaa siitä, millaista tämän ihmisen kanssa myöhemmin olisi. Jos heti antaa periksi, ei kiinnostus kovin syvää taatusti ole ollutkaan. Reilua olisi siis ainakin olla vakuuttelematta tunteitaan, jos ne ovat noin hataralla pohjalla.
Eivät ole. En tunnista ollenkaan tuota väitettä. Kyllä hyvä seksi on omalla kohdallani ollut ensimmäisestä kerrasta alkaen hyvää, ja jos se on huonoa niin toista kertaa ei yleensä ole edes tullut.
Ehkä poikkeuksena ensimmäinen poikaystävä aikoinaan, hänen kanssaan se oli opettelua molemmille, mutta olimmekin silloin 15 & 17.
Eli olette aina mystisesti heti tienneet mistä se toinen pitää eikä ole ollut minkäänlaista jännitystä kummankaan puolelta?
Jos mies vaikka on todella nopea ekalla kerralla, teetkö oletuksen että on aina ja jätät jutun siihen?Sehän on vain positiivista, jos mies on nopea. Miksi pitäisi mystisesti tietää? Siinähän sitä kerrotaan ja näytetään toiselle, mitä halutaan. Jännitystä en ole itse kokenut enää yli 20-vuotiaana enkä ole huomannut, että partneritkaan olisivat jännittäneet. Ja mitä tuohon nopeuteen tulee, niin en nyt tietenkään toivo miehen tulevan suurin piirtein reisille, mutta pahinta mitä tiedän on pitkä jyystäminen. Olen kuitenkin oman orkkuni halunnut ja toivottavasti saanut jo ennen kuin siirrytään yhdyntään, jota teen vain miehen mieliksi vastineeksi siitä, että hän on ensin tyydyttänyt minut sillä tavalla, mistä minä pidän. Joten on vain positiivista, jos hän tulee pian.
Muistakaa, miehet, että vain vähemmistö naisista tulee yhdynnässä. Se on tärkein oppi, mikä kannattaa pitää mielessä, kun menette sänkyyn. Osa saa sillä, että itse hiplaa itseään yhdynnän aikana, mutta osalle toimii vain se, että annatte orkun suuseksillä tai pettingillä. Älkää ottako paineita siitä jyystämisen kestosta, harva nainen kaipaa minuuttikaupalla jatkuvaa jyystämistä eri asennoissa.
No enpä ole aiemmin kuullut naisesta joka pitää miehen nopeutta positiivisena asiana. Onhan se melkoinen antikliimaksi jos mies tulee puolen minuutin jälkeen, ja koko homma on siinä sitten. Mietit että jaahas, tässäkö tämä oli, kun et itse vielä edes ehtinyt mukaan koko touhuun.
Joku 10 minuuttiakin on vielä nopea.
On tullut nähtyä näitä tunnin jyystäjiä, kukaan ei saa, ja se on siinä sitten, paikat hiertyneet yms.
Ne hommat voi aloittaa tai lopettaakin muilla konstein. Itsekään en yhdynnässä saa, mutta jos ei saa mieskään, ja jos en saa munaa, niin ei kauaa kiinnosta.
Lisäksi kyllä syö itsetuntoa jos ei mies saa kohtuullisessa ajassa.
Ohis
Miten niit tunteit voi ylipäätään syntyä ? Tai tulla. Juteltii naisen kaa ja tuli puhetta et jos tunteit syntys ni jotain vois tapahtua. Kysyin ihmetellen,et miten niit voi syntyä ? En mä ainakaa tiedä,tietääks joku viisaampi ? Siis monien pettymyksien jälkeen ihmis suhteissa.
Luitko ollenkaan, mitä kirjoitin? Kuulun siihen enemmistöön naisista, joka ei joka tapauksessa saa yhdynnässä. Minä haluan, että mies tyydyttää ensin minut sormilla (yhden yön jutut) ja/tai suulla (vakiintuneet suhteet, joissa ei ole tautienpelkoa). Sen jälkeen on yhdyntää, jos hän sitä haluaa. Esimerkiksi puolisoni ei läheskään aina halua, hänellekin kelpaa paremmin suuseksi.
Seksi on niiiin paljon muutakin kuin yhdyntää, mutta jos haluaa luoda itselleen suorituspaineita ja jännitystä niin sitten tietysti kannattaa pitää kiinni ajatuksesta, että ensin on pakollinen "esileikki" ja sitten vasta oikeaa seksiä.