Lue keskustelun säännöt.
ADHD:hen perehtyneet lääkärit: Suomessa annettu diagnooseja liian kevyin perustein - osa diagnooseista vääriä
Kommentit (164)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on kolme lasta, joista kaksi vanhinta saivat kiitettäviä helposti ja hoitivat koulutyönsä itsenäisesti. Kolmas, add-lapsi, sen sijaan sai kaikkea skaalalla 4-10. Koulutyö oli hänelle hyvin raskasta, mutta kasvatuksen puutteesta ei ollut kyse - lapsi oli myös sisaruksista kaikkein vastuuntuntoisin ja ahkerin, yritti todellakin parhaansa kaikessa. Keskusteluissa ja vuorovaikutuksessa näkyi, että tyttö oli fiksu ja monin tavoin lahjakas, mutta ennen lääkityksen aloitusta hän oli tyypillinen alisuoriutuja. Nyt lääkittynä hän saa pelkkiä kiitettäviä eikä enää koe olevansa tyhmä, kun ahkera opiskelu tuottaakin tuloksia.
Kuulostaa ikävältä.
Ikävää olikin, kun lapsi ahkeroi, mutta osaaminen valui hukkaan, sillä koetilanteessa ajatukset karkasivat eikä lapsi saanut kokeita valmiiksi. Lääkityksen aloittamisen jälkeen lapsi on huomannut, ettei olekaan tyhmä niin kuin kuvitteli - ajatukset pysyvät kasassa ja aika riittää kokeiden tekemiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jokainen järkevä on tajunnut tämän jo ajat sitten. Jos vanhemmat panostaisivat lastensa kasvatukseen, näitä diagnooseja olisi todella vähän. Lääkärit ovat olleet löperöitä, kun ovat halunneet miellyttää vanhempia.
Jokainen järkevä ymmärtää, että ADHD ei ole kasvatuksesta kiinni.
Oikea ADHD ei olekaan, mutta moni ADHD-diagnoosi on.
Meinaatko, että jos sulla on ADHD/ADD diagnoosina, niin se on ollut kasvatuksesta kiinni? Miten ajattelit saada lääkitystä tai kuntoutusta, jos sinulla on diagnosoimaton ADHD/ADD?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ilman lääkitystä on isoja ongelmia js ADHD lääkitys nostaa suoritustasoja huomattavasti niin eikö kaikkien pitäisi saada sitä?
Tässä on erinomainen kirjoitus aiheeseen liittyen. Suosittelen kaikkia lukemaan tämän ajatuksen kanssa
Mutta tavallaan sekin on patologista, että ihminen käyttää aikaansa johonkin, mitä ei koe itselleen merkitykselliseksi... tai ettei kykene näkemään asian merkitystä.
"Kun kyse on oikeasta, neuropsykiatrisesta tarkkaavuuden häiriöstä, on yleensä vaikeuksia selvitä työtehtävistä ja opinnoista."
Mitä ihmettä ihminen tekee, kun hän opiskelee jotain VÄKISIN?
ADHD ei vaikuta älykkyyteen. Peruskoulun k.a. 9.8.
Tarkoitin, että jos ihminen opiskelee jotain mikä ei häntä palkitse, jokin on pielessä.
Vierailija kirjoitti:
Tuo kuvaaja näyttää ihan karmealta. En yksinkertaisesti usko että ADHD on lisääntynyt tuota tahtia. Eihän se voi moninkertaistua 10 vuodessa.
Tiedätkö mikä on ADD ja tiedätkö, että se on nykyään osa ADHD:ta.
Moni ADD on jäänyt ilman diagnoosia ja se diagnosoidaan vasta aikuisena.
Jos olet älykäs, niin tutkimuksiin on koulun kautta erittäin vaikea päästä. Terveydenhoitaja toteaa että ei voi olla ADHD kun keskiarvo on näin hyvä. Peruskoulu on älykkäälle äärimmäisen helppo ja ongelmat alkavat yöhemmin lukiossa tai jatko-opinnoissa.
Vierailija kirjoitti:
Adhd-lääkkeistä ei myöskään mene millään muotoa sekaisin jos on adhd.
Kyllä menee, jos ottaa tarpeeksi ison annoksen. Niiden lääkkeiden kanssa on täysin sama juttu kuin puhtaassa amfetamiinissa; pieni annos rauhoittaa ADHD-potilaan, isompi annos aiheuttaa puheripulin ja saa energiseksi jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aika hassua käyttää Finnairia tässä kohtaa esimerkkinä, kun siellä on iso liuta muitakin pois rajaavia tekijöitä kuten migreeni, pituus alle 160cm, tatuoinnit ja lävistykset näkyvillä paikoilla jne. Matkustamohenkilökunnan Palkkaus ja työnkuva ovat super huonoja. En myöskään usko, että esim. veturinkuljettajan työ on monenkaan haaveammatti, ei millään pahalla. Sitä paitsi on parempi, ettei tietynlaisissa vastuullisissa tehtävissä työskentele henkilö, jolla on vaikeuksia tarkkaavuuden ja keskittymisen kanssa, oli sitten ADHD tai ei. Itselläni on tarkkaavuuden häiriö sekä hahmotushäiriö ja olisin erittäin iso turvallisuusriski esim. liikenteessä. Jo lähikauppaan ajaessa ehtii tapahtua useampi läheltä piti -tilanne...
Mielestäsi aika hassua käyttää noita esimerkkeinä, koska ne eivät ole kaikkien haaveammatteja?
Mikään ammatti ei ole kaikkien haaveammatteja, eikä tuon artikkelin tarkoitus ole suinkaan saada kaikkia adhd-ihmisiä kieriskelemään tuskassa harmituksesta, koska veturinkuljettajan ammatti on pois suljettu.
Tarkoituksena on kertoa, että kaikkiin ammatteihin adhd-diagnosoitu ihminen ei sovi. Mielestäni on ihan aiheellista nykyisessä mediailmapiirissä muistuttaa, että adhd kuitenkin on häiriö, ei pelkästään supervoima.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo kuvaaja näyttää ihan karmealta. En yksinkertaisesti usko että ADHD on lisääntynyt tuota tahtia. Eihän se voi moninkertaistua 10 vuodessa.
Tiedätkö mikä on ADD ja tiedätkö, että se on nykyään osa ADHD:ta.
Moni ADD on jäänyt ilman diagnoosia ja se diagnosoidaan vasta aikuisena.
Jos olet älykäs, niin tutkimuksiin on koulun kautta erittäin vaikea päästä. Terveydenhoitaja toteaa että ei voi olla ADHD kun keskiarvo on näin hyvä. Peruskoulu on älykkäälle äärimmäisen helppo ja ongelmat alkavat yöhemmin lukiossa tai jatko-opinnoissa.
Eli ymmärsinkö oikein: sinun mielestäsi on diagnoosin ja lääkityksen paikka, jos peruskoulu on ollut helppoa mutta sitten lukio tai lääkis ei enää onnistukaan niin hyvin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minulla ei ole ikinä ollut opintoja tai työtehtäviä joissa ei olisi ollut jotain vaikeuksia. Jotkut jätin kesken. Jotkut sinnittelin läpi. Tavarat on usein hukassa ja läksyjä en ole tehnyt koskaan. ADHD diagnoosi selittäisi monta asiaa mutta enää sitä ei tohdi epäillä koska se on muotia.
Minä olen jättänyt kesken, koska olen pitänyt järjettömänä jatkaa huonoa valintaa muodon vuoksi. Tuhlata enempää aikaa kulissin takia. Jatkaminen olisi patologista, ei keskeyttäminen.
Jo pelkästään tutkimuksiin pääseminen on niin vaikeaa, että moni oikeasti nepsy jää ilman diagnoosia.
Todella vaikea kuvitella, että turhia diagnooseja olisi annettu.
Vaikka voihan se olla niinkin että neurotyypillisen on helpompi päästä tutkimuksiin, koska osaa kommunikoida oikein ja jaksaa soitella tutkimusten perään.
Nepsy jää helpommin vaille ymmärrystä eikä pääse edes tutkimuksiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo kuvaaja näyttää ihan karmealta. En yksinkertaisesti usko että ADHD on lisääntynyt tuota tahtia. Eihän se voi moninkertaistua 10 vuodessa.
Tiedätkö mikä on ADD ja tiedätkö, että se on nykyään osa ADHD:ta.
Moni ADD on jäänyt ilman diagnoosia ja se diagnosoidaan vasta aikuisena.
Jos olet älykäs, niin tutkimuksiin on koulun kautta erittäin vaikea päästä. Terveydenhoitaja toteaa että ei voi olla ADHD kun keskiarvo on näin hyvä. Peruskoulu on älykkäälle äärimmäisen helppo ja ongelmat alkavat yöhemmin lukiossa tai jatko-opinnoissa.
Niin pitkään kun sitä tietoa tuodaan useasta eri kanavasta, niin pysyy opinnoissa mukana. Peruskoiulun jankkaamistekniikka kyllä auttaa ADHD:ssa, mutta sitähän ei jatketa sitten enää myöhäisimmissä opinnoissa ja silloin pitää kehittää itse oppimismenetelmiä. Mulla on esim auttanut, kun teen muistiipanoja opintojen avainaiheista. Ja paljon toistoja eli jankkausta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ilman lääkitystä on isoja ongelmia js ADHD lääkitys nostaa suoritustasoja huomattavasti niin eikö kaikkien pitäisi saada sitä?
Tässä on erinomainen kirjoitus aiheeseen liittyen. Suosittelen kaikkia lukemaan tämän ajatuksen kanssa
Mutta tavallaan sekin on patologista, että ihminen käyttää aikaansa johonkin, mitä ei koe itselleen merkitykselliseksi... tai ettei kykene näkemään asian merkitystä.
"Kun kyse on oikeasta, neuropsykiatrisesta tarkkaavuuden häiriöstä, on yleensä vaikeuksia selvitä työtehtävistä ja opinnoista."
Mitä ihmettä ihminen tekee, kun hän opiskelee jotain VÄKISIN?
ADHD ei vaikuta älykkyyteen. Peruskoulun k.a. 9.8.
Tarkoitin, että jos ihminen opiskelee jotain mikä ei häntä palkitse, jokin on pielessä.
Aika harvan opiskelu tai myöhemmin työ on yhtä palkintojen virtaa ja valtavia onnistumisen kiksejä. Monelle se on erittäin tylsää arkista puurtamista. Neuronormit aivot kestävät tylsyyttä paremmin kuin ADHD/ADD aivot. ADHD/ADD:lla on ongelmia dopamiinijärjestelmän toiminnassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jokainen järkevä on tajunnut tämän jo ajat sitten. Jos vanhemmat panostaisivat lastensa kasvatukseen, näitä diagnooseja olisi todella vähän. Lääkärit ovat olleet löperöitä, kun ovat halunneet miellyttää vanhempia.
Jokainen järkevä ymmärtää, että ADHD ei ole kasvatuksesta kiinni.
Oikea ADHD ei olekaan, mutta moni ADHD-diagnoosi on.
Meinaatko, että jos sulla on ADHD/ADD diagnoosina, niin se on ollut kasvatuksesta kiinni? Miten ajattelit saada lääkitystä tai kuntoutusta, jos sinulla on diagnosoimaton ADHD/ADD?
Ota vastuu itsestäsi ja lapsistasi äläkä kuormita turhan takia terveydenhuoltoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on kolme lasta, joista kaksi vanhinta saivat kiitettäviä helposti ja hoitivat koulutyönsä itsenäisesti. Kolmas, add-lapsi, sen sijaan sai kaikkea skaalalla 4-10. Koulutyö oli hänelle hyvin raskasta, mutta kasvatuksen puutteesta ei ollut kyse - lapsi oli myös sisaruksista kaikkein vastuuntuntoisin ja ahkerin, yritti todellakin parhaansa kaikessa. Keskusteluissa ja vuorovaikutuksessa näkyi, että tyttö oli fiksu ja monin tavoin lahjakas, mutta ennen lääkityksen aloitusta hän oli tyypillinen alisuoriutuja. Nyt lääkittynä hän saa pelkkiä kiitettäviä eikä enää koe olevansa tyhmä, kun ahkera opiskelu tuottaakin tuloksia.
Kuulostaa ikävältä.
Ikävää olikin, kun lapsi ahkeroi, mutta osaaminen valui hukkaan, sillä koetilanteessa ajatukset karkasivat eikä lapsi saanut kokeita valmiiksi. Lääkityksen aloittamisen jälkeen lapsi on huomannut, ettei olekaan tyhmä niin kuin kuvitteli - ajatukset pysyvät kasassa ja aika riittää kokeiden tekemiseen.
Eli hän sai lääkityksen pakotettavaksi tulemisen uhkaavuuteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Käyttävätkö maksulliset ko. lääkkeitä kestääkseen jokaista asiakasta?
Vierailija kirjoitti:
Myönnän, että minäkin sain diagnoosin yllättävän helpolla. Mutta diagnoosin myötä sain kokeilla lääkitystä ja voi pojat mikä ero entiseen. Oli minulla sitten liian heppoisasti saatu ADHD- diagnoosi tai ei, niin elämänlaatuni ja jaksamiseni on parantunut merkittävästi. Samalla sairauspoissaoloni romahtivat, saan laihdutettua ja muutenkin pidettyä itsestäni parempaa huolta. Olen nyt kaikinpuolin hyödyllisempi ja osallistuvampi yhteiskunnan jäsen kuin ennen diagnoosia.
Ilman diagnoosia kuormittaisin todennäköisesti terveydenhoitoa masennuksellani, ahdistuksellani, uupumisella ni ja ylipainon tuomilla komplikaatioilla.
Mietin siis, vaikka ylidiagnosointi olisikin totta, niin kuinka paha asia todellisuudessa on.
No huh, joskus tarvitaan järeimpiä kun adhd lääkkeitä, että saadaan joku toimimaan niinkuin haluaisi. Onneksi sentään pakkohoitoon sähköshokkeja saamaan ei voida kiikuttaa.
Minä väitän, että ihminen, jolle peruskoulu on ollut äärettömän helppo, ei voi kärsiä kovin vakavasta nepsyhäiriöstä.
Peruskoulu kuitenkin vaatii monenlaisia taitoja: pitää osata ymmärtää lukemansa, kirjoittaa loogisesti, kuunnella, toimia ryhmässä, käyttää käsiään, silmiään, korviaan ja luovuuttaan taideaineissa...
Se, että on ollut peruskoulussa kympin oppilas, ei vielä kuitenkaan kerro, että tulevaisuudessa välttämättä menestyisi kaikessa erinomaisesti. Ihmiset kehittyvät eri tahdissa, jokainen on yksilönsä. Voi hyvinkin olla, että se kasin taapertaja lopulta jatkaa puurtamista ja kehittyy pidemmälle kuin kympin oppilas. Monenlaiset mielenterveysongelmat voivat katkaista taipaleen.
Ehkä kohdalleni on osunut huonoa tuuria, mutta tuntemistani aikuis-adhd-naisista hämmästyttävän moni on entisiä kympin tyttöjä, joille elämä ei sitten antanutkaan kaikkea sitä, mitä he katsoivat ansaitsevansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ihmettele tuota otsikkoa yhtään. Autismin kirjolla olevalle (asperger piirteitä) lapselle lätkäistiin yliopisto sairaalan lastenneuropsykiatrisella adhd diagnoosi opettajan täyttämän kyselyn perusteella. Siis pelkästään. Lasta itseään alkuaan diagnoosin lätkäissyt lääkäri tapasi noin 10 min. Kaupungin palkkalistoilla olleen psykologin mukaan ei selvästikään ollut adhd:stä kysymys, ei myöskään rauhallisessa koti/sukulaisympäristössä mitään merkkejä adhd:stä. Yritin joka kerta vuosittaisissa lääkärin tapaamisissa oikaista, että eihän voi olla että adhd kriteerit täyttyy, jos yhdessä meluisassa ympäristössä asperger piirteinen lapsi hermostuu. Mutta joka kerta uusi lääkäri, eivätkä muuttaneet diagnoosia, jonka joku kollega laittanut useita vuosia takaperin. Sitten tuli iän myötä siirtymä nuorisopuolelle, ja lääkäri puoli tuntia juteltuaan ja tarkkailtuaan sanoi että eihän tämä vaikuta ollenkaan adhd:ltä ja poisti diagnoosin. Olin niin kiitollinen. Eka kertaa tuntui että lääkärillä oli oikeasti aikaa kuunnella lasta ja perehtyä häneen.
Normaalisti kyllä tutkitaan ja haastatellaan hieman toisin. Eikö lapsella tutkittu aluksi ollenkaan autismia?
Kuten kirjoitin, kyse autismin kirjolla olevasta lapsesta, jonka autisimi on sitä, että hänellä on joitain asperger piirteitä. Ja tottakai tämä perustuu tutkimuksiin, jonka jälkeen diagnoosi. En siis ole keksinyt omasta päästäni tuota autismin kirjoa, luulin sen olevan itsestään selvää. Mutta adhd "tutkimus" oli se kyselylappu vanhemmille ja kouluun. Tämä "tutkimus" tehtiin vuoden päästä tuosta autismin kirjon diagnoosista. Vuosittaiset lääkärintapaamiset ovat sen vuoksi, että tarvitaan Kelaa varten lääkärin lausunto, jotta Kela korvaisi tarvittavan terapian. Ennen lasten neuropsykiatriselle tutkimuksiin pääsemistä lapsi kävi läpi kaupungin psykologin laajan tutkimuksen, jota sitten ei kyllä siellä erikoissairaanhoidon puolella noteerattu oikeastaan lainkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on kolme lasta, joista kaksi vanhinta saivat kiitettäviä helposti ja hoitivat koulutyönsä itsenäisesti. Kolmas, add-lapsi, sen sijaan sai kaikkea skaalalla 4-10. Koulutyö oli hänelle hyvin raskasta, mutta kasvatuksen puutteesta ei ollut kyse - lapsi oli myös sisaruksista kaikkein vastuuntuntoisin ja ahkerin, yritti todellakin parhaansa kaikessa. Keskusteluissa ja vuorovaikutuksessa näkyi, että tyttö oli fiksu ja monin tavoin lahjakas, mutta ennen lääkityksen aloitusta hän oli tyypillinen alisuoriutuja. Nyt lääkittynä hän saa pelkkiä kiitettäviä eikä enää koe olevansa tyhmä, kun ahkera opiskelu tuottaakin tuloksia.
Kuulostaa ikävältä.
Ikävää olikin, kun lapsi ahkeroi, mutta osaaminen valui hukkaan, sillä koetilanteessa ajatukset karkasivat eikä lapsi saanut kokeita valmiiksi. Lääkityksen aloittamisen jälkeen lapsi on huomannut, ettei olekaan tyhmä niin kuin kuvitteli - ajatukset pysyvät kasassa ja aika riittää kokeiden tekemiseen.
Eli hän sai lääkityksen pakotettavaksi tulemisen uhkaavuuteen.
Mitä?
Adhd:ta ei ennaltaehkäistä muuten kuin eugeniikalla. Adhd ei johdu ruudun tuijotuksesta. Adhd on neuropsykiatrinen poikkeavuus ja geneettisesti periytyvä. Minulla on diagnoosi ja myös geenit kertoo että mulla on adhd. Jos vääriä diagnooseja halutaan välttää niin olisi helppo tehdä geenitesti vahvisramaan tulos. Adhd-lääkkeistä ei myöskään mene millään muotoa sekaisin jos on adhd.