Milloin ylipaino on terveyshaitta?
Mittani 167/84. Olenko jo ylipainoinen niin, että tässä painossa minulla on painostani johtuvia terveyshaittoja? Yritän toki laihtua, tavoitteena olisi paino, joka alkaa 6:lla, oli se vaikka 69,9. Silloin olisin tyytyväinen.
Kommentit (198)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä pienikin ylipaino on terveysriski joka lisää monien ongelmien todennäköisyyttä, esim nivelvaivat, korkea verenpaine, korkean kolesterolin aiheuttamat ongelmat lisääntynyt tapaturmariski jne.
Miksi ei olisi normaalipainoinen? Painoa on kuitenkin helppo muuttaa syömistä ja liikkumista säätelemällä.
Ja millaisia todisteita tästä helppoudesta on olemassa?
Onhan se helppoa: kuluta enemmän kaloreita kuin syöt, ja laihdut. Ei ole mitään rakettitiedettä.
Kyllä kyllä, ihminen on kone, eikö niin? Tämä tieto on ollut käytössä varmaan noin 120 vuotta ja siitä on valistettu, ihmisiä peloteltu, syyllistetty ja ties mitä. Silti ihmiset lihovat.
Ovatko meidän lääkärit/ravitsemusterapeutit/psykologit/yhteiskunta niin huonoja, etteivät osaa valistaa oikein? Kukaan ei voi väittää sitä, että lihava haluaisi olla lihava yhteiskunnassa, jossa lihavuuteen liittyvä diskriminaatio on tätä luokkaa.
Monet ihmiset asettavat lyhyen aikavälin mukavuuden pitkän aikavälin mukavuuden edelle. Syöminen on kivaa. Varsinkin rasvan ja sokerin syöminen. Pienikin nälkä taas on ikävä tunne. Ja sen laihiksen voi aina aloittaa vaikka huomenna.
Laihtuminen on helppoa jos itse päättää olla työntämättä väärän tyyppistä ruokaa liian suuria määriä suuhunsa. Tuon päätöksen pitäminen ja sen mukaan toimiminen voi olla vaikeaa.
"Laihtuminen on helppoa jos itse päättää olla työntämättä väärän tyyppistä ruokaa liian suuria määriä suuhunsa." -> ja koska lihavat eivät tähän kykene, ovat he mieleltään sairaita? Vai mikä tässä on oikea johtopäätös?
Jos väärän tyyppinen syöminen johtuu itsehillinnän puutteesta, joka johtu addiktiosta sokeriin tai syömisen tuottamaan endorfiiniin, niin kyllä silloin kyseessä on vastaava sairaus kuin muutkin riippuvuudet. Ongelma ei ole pelkästään mentaalinen, koska epämiellyttäviä tuntemuksia aiheuttavat tekijät ovat fysiologisia.
Niin, ihminen haluaa toistaa sitä mikä tuntuu hyvältä ja välttää sitä mikä tuntuu pahalta. Sovitaan niin, että sokeri on addiktoivaa ja aiheuttaa em. muutoksia mielihyvähormoneihin ja aivojen signalointiin. Tämä on ollut tiedossa jostain endokrinologian alkuajoista asti, ehkä 1960-luvulta saakka (en tarkistanut). Miksi siis poliitikot sallivat sokerin myynnin, jos se kerran addiktoi ja aiheuttaa lihavuutta?
Oletko ikinä miettinyt, miksi valtakunnan ylimpiä päättäviä poliitikkoja kutsutaan kansanedustajiksi? Koska he edustavat kansaa. Heidän tehtävänsä on tehdä päätökset sen mukaan, mitä kansan enemmistö haluaa ja jos kansan enemmistö ei halua sokerin kieltämistä, poliitikot eivät voi tehdä tällaista päätöstä. Jos he tekisivät, heitä ei valittaisi uudelleen eduskuntaan ja seuraava eduskunta sallisivat taas sokerin myynnin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ylipainosta ei ole terveyshyötyjä. Pienikään ylipaino ei ole suositeltavaa. On sairasta miten sitä markkinoidaan jonain kehopositiivisuutena, eihän anoreksiaakaan ihannoida naistenlehdissä.
Voidaanko tätä tietää, jos tutkimus on keskittynyt vain ylipainon aiheuttamiin terveyshaittoihin?
Viittaus anoreksiaan on hyvä. Anoreksia on mielenterveysongelma. Ehkä lihavuuskin on määriteltävä mielenterveysongelmaksi, jolloin lihavat voisivat päästä automaattisesti työkyvyttömyyseläkkeelle ja saada vammaisille kuuluvia helpotuksia.
Katsohan jenkkiläisiä ja brittiläisiä ohjelmia, kyllä siellä lihavat ovat disability-eläkkeellä ja saavat tukia, jossakin kunta maksaa siivoojan kotiin yms. kun lihava ei enää pääse sängystä ylös.
Dr. Now kysyy ohjelmassaan joskus, haluaako lihava edes laihtua ja luopua elämäntyylistä, jossa tuet juoksee ja passaaminen pelaa, toimintakykyisenä joutuisi tekemään asioita itse, mm. menemään töihin ja siivoamaan kämppänsä.
Tosin Suomessa nyt kukaan ei varmasti ole siinä pisteessä kuin ns. suuressa maailmassa... vielä.
Vierailija kirjoitti:
"milloin ylipaino on terveyshaitta"
ainoa oikea vastaus on AINA.
ylipainosta ei seuraa mitään muuta kuin haittaa.
Sinänsä outo juttu, että suurin osa NHL ja NFL pelaajista ovat ylipainoisia. Sama pätee moneen muuhunkin atleettiin, kuten Usain Bolt on selvästi ylipainoinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ylipainosta ei ole terveyshyötyjä. Pienikään ylipaino ei ole suositeltavaa. On sairasta miten sitä markkinoidaan jonain kehopositiivisuutena, eihän anoreksiaakaan ihannoida naistenlehdissä.
Voidaanko tätä tietää, jos tutkimus on keskittynyt vain ylipainon aiheuttamiin terveyshaittoihin?
Viittaus anoreksiaan on hyvä. Anoreksia on mielenterveysongelma. Ehkä lihavuuskin on määriteltävä mielenterveysongelmaksi, jolloin lihavat voisivat päästä automaattisesti työkyvyttömyyseläkkeelle ja saada vammaisille kuuluvia helpotuksia.
Katsohan jenkkiläisiä ja brittiläisiä ohjelmia, kyllä siellä lihavat ovat disability-eläkkeellä ja saavat tukia, jossakin kunta maksaa siivoojan kotiin yms. kun lihava ei enää pääse sängystä ylös.
Dr. Now kysyy ohjelmassaan joskus, haluaako lihava edes laihtua ja luopua elämäntyylistä, jossa tuet juoksee ja passaaminen pelaa, toimintakykyisenä joutuisi tekemään asioita itse, mm. menemään töihin ja siivoamaan kämppänsä.
Tosin Suomessa nyt kukaan ei varmasti ole siinä pisteessä kuin ns. suuressa maailmassa... vielä.
Tämä on vahvistus sille että kuva todellisuudesta välittyy median kautta. Ei tullut mieleen se, että kyse on lihavuusbusineksestä ja tosiTV:ssä halutaan nähdä kyseisenlaista sisältöä? Ketä kiinnostaisi tavis ihminen, joka saa eläkettä ja tukia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainakin omalla kohdallani jokaikinen ylimääräinen kilo on terveyshaitta, koska perussairauksieni rasittamalle elimistölleni ylimääräisen raahaaminen on taakka. Vaikka sairauteni eivät mihinkään katoa helpotti normaalin painon sisällä laihduttaminen joitakin vaivoja sen verran, että kiinnostaa pitää paino alempana kuin ehkä muuten viitsisi.
Tässä on mielenkiintoinen ongelma. Eikö lihava tee enemmän työtä liikuttaakseen kroppaansa? Eli on ikäänkuin koko ajan punttisalilla?
Absoluuttisesti (eli ei painoon suhteutettuna) mitattuna lihavalla on parempi hapenottokyky, verenkiertoelimistö jne pitääkseen elimistönsä toiminnassa ja liikkeessä.
Sillä, että lihavalla voi olla absoluuttisesti hiukan parempi hapenottokyky kuin laihalla ei ole mitään hyötyä. Vertailu voisi olla vaikka, että pikku-busterissa on 20 hv perämoottori ja isossa moottoripurressa 30 hv moottori. Vaikka jälkimmäisessä on onkin isompi kone, ei se on suorituskyvyltään huomattavasti heikompi.
Siihen on ihan syynsä, miksi hapenottokykyä mitatessa se suhteutetaan aina kehonpainoon.
Minua kummastuttaa, miten jotkut yli 100-kiloiset eivät ymmärrä, että se syy polvien yms. paikkojen kipeytymiseen SAATTAA olla se runsas ylipaino. Ovat vain ikäänkuin olisivat normaalissa painossa ja nämä vaivat jotain taivaalta yllättäen ilmaantuneita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä pienikin ylipaino on terveysriski joka lisää monien ongelmien todennäköisyyttä, esim nivelvaivat, korkea verenpaine, korkean kolesterolin aiheuttamat ongelmat lisääntynyt tapaturmariski jne.
Miksi ei olisi normaalipainoinen? Painoa on kuitenkin helppo muuttaa syömistä ja liikkumista säätelemällä.
Ja millaisia todisteita tästä helppoudesta on olemassa?
Kaikki ne ihmiset, joiden paino on muuttunut liikuntaa ja syömistä säätelemällä. Se, että ihmiset eivät ole halukkaita muokkaamaan elämäntapojaan ei tarkoita, että niitä ei voisi muokata.
Kaikki ne ihmiset... vain n. 3% laihduttajista onnistuu pudottamaan painoaan pysyvästi. Helpolta vaikuttaa, vai kuinka?
Vierailija kirjoitti:
Minua kummastuttaa, miten jotkut yli 100-kiloiset eivät ymmärrä, että se syy polvien yms. paikkojen kipeytymiseen SAATTAA olla se runsas ylipaino. Ovat vain ikäänkuin olisivat normaalissa painossa ja nämä vaivat jotain taivaalta yllättäen ilmaantuneita.
Minua taasen kummastuttaa, miten jotkut eivät ymmärrä, että syy siihen painon nousuun saattaa olla polvien kipeytyminen ja liikkumisen vaikeutuminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainakin omalla kohdallani jokaikinen ylimääräinen kilo on terveyshaitta, koska perussairauksieni rasittamalle elimistölleni ylimääräisen raahaaminen on taakka. Vaikka sairauteni eivät mihinkään katoa helpotti normaalin painon sisällä laihduttaminen joitakin vaivoja sen verran, että kiinnostaa pitää paino alempana kuin ehkä muuten viitsisi.
Tässä on mielenkiintoinen ongelma. Eikö lihava tee enemmän työtä liikuttaakseen kroppaansa? Eli on ikäänkuin koko ajan punttisalilla?
Absoluuttisesti (eli ei painoon suhteutettuna) mitattuna lihavalla on parempi hapenottokyky, verenkiertoelimistö jne pitääkseen elimistönsä toiminnassa ja liikkeessä.
Sillä, että lihavalla voi olla absoluuttisesti hiukan parempi hapenottokyky kuin laihalla ei ole mitään hyötyä. Vertailu voisi olla vaikka, että pikku-busterissa on 20 hv perämoottori ja isossa moottoripurressa 30 hv moottori. Vaikka jälkimmäisessä on onkin isompi kone, ei se on suorituskyvyltään huomattavasti heikompi.
Siihen on ihan syynsä, miksi hapenottokykyä mitatessa se suhteutetaan aina kehonpainoon.
Onko? Busterivertaukseen liittyen, jos kehon painosta iso osa on lihaksia ja pieni osa rasvakudosta, niin mitä merkitystä painolla on suhteessa VO2MAX:n? Tämä käy varmaan parhaiten ilmi siitä, että UKK kävelytestin laskentakaavassa ylipainoinen saa aina automaattisesti huonon tuloksen, koska painolla on niin suuri kerroin. Käytännössä ylipainoinen painija, jolla ei ole juurikaan rasvaa, pitäisi kävellä kaksi kertaa nopeammin kuin Valentin Kononen.
Vierailija kirjoitti:
Minua kummastuttaa, miten jotkut yli 100-kiloiset eivät ymmärrä, että se syy polvien yms. paikkojen kipeytymiseen SAATTAA olla se runsas ylipaino. Ovat vain ikäänkuin olisivat normaalissa painossa ja nämä vaivat jotain taivaalta yllättäen ilmaantuneita.
Se on tämä nykyajan kehopositiivisuus ajattelutapa, ihan kaunis ajatus sinänsä mutta toi on mennyt jo siihen että ylipainoa ihaillaan.
Ite en ymmärrä ylipainosia ollenkaan. Miksi joku haluaa olla lihava? Miks sitä ei halua tuntea oloaan hyväksi henkisesti ja fyysisesti ja näyttämään hyvältä? Syön mäki joka päivä mut ei se safka ny noin v itun hyvää ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"milloin ylipaino on terveyshaitta"
ainoa oikea vastaus on AINA.
ylipainosta ei seuraa mitään muuta kuin haittaa.
Sinänsä outo juttu, että suurin osa NHL ja NFL pelaajista ovat ylipainoisia. Sama pätee moneen muuhunkin atleettiin, kuten Usain Bolt on selvästi ylipainoinen.
Bolt oli kisa-aikoinaan 195 cm ja 94 kg, joka antaa painoindeksiksi 24,72, eli hän oli normaalipainoinen. Miksi valehtelet?
Toki tuota lainaamaasi viestiä olisi hyvä täsmentää, että ylipainosta on aina haittaa, jos se johtuu liian korkeasta rasvaprosentista. Varsinkin naisilla on hyvin harvinaista, että BMI nousee ylipainon puolelle ilman, että kehon rasvaprosentti on yli suositusten. Näitä selittäjiä on tietenkin vaikka kuinka paljon, mutta se, että käy pari kertaa viikossa sauvakävelemässä ei todellakaan kasvata lihasmassaa ylipainon puolelle. Poikkeuksia tietenkin on, mutta ei läheskään niin paljoa kuin näitä selittäjiä.
Myös erittäin suuren lihasmassan omaaville saattaa tulla tiettyjä ylipainon ongelmia, kuten nivelvaivoja. Se, että millä aineille se massiivinen lihasmassa on kehitetty ja niiden ongelmat ei sitten kuulu tähän keskusteluun.
Vierailija kirjoitti:
Ite en ymmärrä ylipainosia ollenkaan. Miksi joku haluaa olla lihava? Miks sitä ei halua tuntea oloaan hyväksi henkisesti ja fyysisesti ja näyttämään hyvältä? Syön mäki joka päivä mut ei se safka ny noin v itun hyvää ole.
Onse ruoka hyvää ja sitä saa mättämällä mätettyä, ongelma on siinä että harva pystyy psyykkisesti vastustamaan sitä roskaruokaa.
Silloin kun se estää sinua tekemästä jotain, tai muiden pitää asia ottaa jotenkin huomioon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ite en ymmärrä ylipainosia ollenkaan. Miksi joku haluaa olla lihava? Miks sitä ei halua tuntea oloaan hyväksi henkisesti ja fyysisesti ja näyttämään hyvältä? Syön mäki joka päivä mut ei se safka ny noin v itun hyvää ole.
Onse ruoka hyvää ja sitä saa mättämällä mätettyä, ongelma on siinä että harva pystyy psyykkisesti vastustamaan sitä roskaruokaa.
No kyl on läskisäkit heikkoja
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä pienikin ylipaino on terveysriski joka lisää monien ongelmien todennäköisyyttä, esim nivelvaivat, korkea verenpaine, korkean kolesterolin aiheuttamat ongelmat lisääntynyt tapaturmariski jne.
Miksi ei olisi normaalipainoinen? Painoa on kuitenkin helppo muuttaa syömistä ja liikkumista säätelemällä.
Ja millaisia todisteita tästä helppoudesta on olemassa?
Onhan se helppoa: kuluta enemmän kaloreita kuin syöt, ja laihdut. Ei ole mitään rakettitiedettä.
Kyllä kyllä, ihminen on kone, eikö niin? Tämä tieto on ollut käytössä varmaan noin 120 vuotta ja siitä on valistettu, ihmisiä peloteltu, syyllistetty ja ties mitä. Silti ihmiset lihovat.
Ovatko meidän lääkärit/ravitsemusterapeutit/psykologit/yhteiskunta niin huonoja, etteivät osaa valistaa oikein? Kukaan ei voi väittää sitä, että lihava haluaisi olla lihava yhteiskunnassa, jossa lihavuuteen liittyvä diskriminaatio on tätä luokkaa.
Monet ihmiset asettavat lyhyen aikavälin mukavuuden pitkän aikavälin mukavuuden edelle. Syöminen on kivaa. Varsinkin rasvan ja sokerin syöminen. Pienikin nälkä taas on ikävä tunne. Ja sen laihiksen voi aina aloittaa vaikka huomenna.
Laihtuminen on helppoa jos itse päättää olla työntämättä väärän tyyppistä ruokaa liian suuria määriä suuhunsa. Tuon päätöksen pitäminen ja sen mukaan toimiminen voi olla vaikeaa.
"Laihtuminen on helppoa jos itse päättää olla työntämättä väärän tyyppistä ruokaa liian suuria määriä suuhunsa." -> ja koska lihavat eivät tähän kykene, ovat he mieleltään sairaita? Vai mikä tässä on oikea johtopäätös?
Jos väärän tyyppinen syöminen johtuu itsehillinnän puutteesta, joka johtu addiktiosta sokeriin tai syömisen tuottamaan endorfiiniin, niin kyllä silloin kyseessä on vastaava sairaus kuin muutkin riippuvuudet. Ongelma ei ole pelkästään mentaalinen, koska epämiellyttäviä tuntemuksia aiheuttavat tekijät ovat fysiologisia.
Niin, ihminen haluaa toistaa sitä mikä tuntuu hyvältä ja välttää sitä mikä tuntuu pahalta. Sovitaan niin, että sokeri on addiktoivaa ja aiheuttaa em. muutoksia mielihyvähormoneihin ja aivojen signalointiin. Tämä on ollut tiedossa jostain endokrinologian alkuajoista asti, ehkä 1960-luvulta saakka (en tarkistanut). Miksi siis poliitikot sallivat sokerin myynnin, jos se kerran addiktoi ja aiheuttaa lihavuutta?
Oletko ikinä miettinyt, miksi valtakunnan ylimpiä päättäviä poliitikkoja kutsutaan kansanedustajiksi? Koska he edustavat kansaa. Heidän tehtävänsä on tehdä päätökset sen mukaan, mitä kansan enemmistö haluaa ja jos kansan enemmistö ei halua sokerin kieltämistä, poliitikot eivät voi tehdä tällaista päätöstä. Jos he tekisivät, heitä ei valittaisi uudelleen eduskuntaan ja seuraava eduskunta sallisivat taas sokerin myynnin.
Tämä on tiedossa. Eli politiikka ei ole ratkaisu, koska politiikka on kansan miellyttämistä. Tämä on myös siinä mielessä tosi, että hiilihydraattien suosioon liittyy Yhdysvaltain presidentinvaalit. Aikoinaan todettiin, että nälkäinen kansa on vihainen. Tällöin alettiin korvaamaan rasvaa hiilihydraateilla, poistettiin kuidut koska niitä ei voi pakastaa ym.
Koska politiikot eivät ole ratkaisu, lääkärit ja muut yhteiskunnan päättävät ihmiset ovat pahasti epäonnistuneet, ratkaisu on siis näin ollen lihavan itsensä tehtävä, eikö niin? Samalla voidaan kätevästi syyttää lihavaa lihavuudestaan, vaikka hän ei halua olla lihava, ja sälyttää lihavuuden aiheuttamat kustannukset lihavien itsensä maksettaviksi, tai evätätä hoito lihavuuden perusteella, vaikka Suomi käyttää terveydenhoitoon pohjoismaista vähiten rahaa jo entuudestaan.
Mielestäni tämä on selvää sadismia, jossa vähemmistönä olevat lihavia diskriminoivat normaalipainoiset ja laihat ovat sadisteja. Olenko väärässä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua kummastuttaa, miten jotkut yli 100-kiloiset eivät ymmärrä, että se syy polvien yms. paikkojen kipeytymiseen SAATTAA olla se runsas ylipaino. Ovat vain ikäänkuin olisivat normaalissa painossa ja nämä vaivat jotain taivaalta yllättäen ilmaantuneita.
Minua taasen kummastuttaa, miten jotkut eivät ymmärrä, että syy siihen painon nousuun saattaa olla polvien kipeytyminen ja liikkumisen vaikeutuminen.
Kyllä se yleensä vaan on niin päin, että paino ensin ja vaivat sitten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ite en ymmärrä ylipainosia ollenkaan. Miksi joku haluaa olla lihava? Miks sitä ei halua tuntea oloaan hyväksi henkisesti ja fyysisesti ja näyttämään hyvältä? Syön mäki joka päivä mut ei se safka ny noin v itun hyvää ole.
Onse ruoka hyvää ja sitä saa mättämällä mätettyä, ongelma on siinä että harva pystyy psyykkisesti vastustamaan sitä roskaruokaa.
No kyl on läskisäkit heikkoja
Tekisi niin mieli sanoa yhdellekin joka vaan makaa kotona ja tilaa roskaruokaa, ettei kannattais kun lihoo vain lisää. Kohta on samassa jamassa kuin niissä lihavaohjelmissa ne jotka ei pääse edes sängystä ylös.
Vierailija kirjoitti:
Ite en ymmärrä ylipainosia ollenkaan. Miksi joku haluaa olla lihava? Miks sitä ei halua tuntea oloaan hyväksi henkisesti ja fyysisesti ja näyttämään hyvältä? Syön mäki joka päivä mut ei se safka ny noin v itun hyvää ole.
en minäkä halua lihava olla ja mulla on raja ulkonäössä,minkä yli en halua mennä,kaksoisleuka on kauhistus,mutta kun hyvä ruoka on niin hyvää,pitää tosissaan tehdä työtä,että jättää santsaamatta ja pysyä kohtuudessa. Olen niin perso hyvälle ruualle :) ja mulle valitettavasti kertyy kilot helposti
t.kulinaristi
Näin juuri. Sillä, minne rasva kerääntyy on eniten merkitystä. Jos ei ole viskeraalia, niin ylipainosta ei ole haittaa 25-30 painoindeksillä. Painoindeksin alaraja on aivan liian alhainen, sillä sen alapuolelle meno on jo vakava terveyshaitta etenkin naisille.
Jos taas on tosi vähän lihasmassaa ja lisäksi viskeraalia rasvaa eli omenavartalo, voi normaalipainonkin puolella olla jo haittaa.
Olen 165 nainen ja ideaali painoindeksi minulle on 27. Silloin olen energinen ja läski on turvallisesti erityisesti takapuolessa ja reisissä. Itsellä on harmiksi noussut paino yli sataan, ja tottakai se jo vaikuttaa. Ravintoterapeutin kanssa asiaa on mietitty. Muut terveysongelmat vaikeuttavat painonhallintaa ja fyysistä aktiivisuutta.
Noin 30bmi kohdalla kehoni muoto muuttui vatsakkaaksi, ja se on ollut tosi vaikeaa hyväksyä. Mutta kaikki nopeat ratkaisut eli dieetit ovat tosi haitallisia, niin pitää vaan hyväksyä se rauhallinen muutos. Se paha mieli ei nimittäin asiaa auta.
On ihan tyhmää tuijottaa numeroita niin että 69kg on parempi kuin 71kg.