Minkä takia ihminen masentuu?
Mikä siinä on, että se napsahtaa päälle? Itellä oli pitkään epämääräinen olo, että kaikki ei ole hyvin. Siitä se sitten eskaloitui. Syinä ehkä koulukiusaaminen, ajelehtiminen, parisuhde..
Kommentit (526)
Vierailija kirjoitti:
Ihminen pahottanut mielensä taas jostakin kuten nykyään tapana on. Kannattaisi syödä terveellisesti, liikkua ja välttää tätä woke kulttuuria, feminismiä, setaa, ilmastojen muutoshihhuleita.
Nykyään?
Kommentisi on pahasti ristiriidassa, sillä masennusta ja mielisairautta on ollut ennenkin, kautta maailman historian. Tästä todisteena ennen oli Suomessa laaja mielisairaalaverkosto, joita oli kaikkialla ja esim. kaupungeissa useampi sairaala, kunnes ne lakkautettiin ja siirettiin potilaat avohoitoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihminen pahottanut mielensä taas jostakin kuten nykyään tapana on. Kannattaisi syödä terveellisesti, liikkua ja välttää tätä woke kulttuuria, feminismiä, setaa, ilmastojen muutoshihhuleita.
Nykyään?
Kommentisi on pahasti ristiriidassa, sillä masennusta ja mielisairautta on ollut ennenkin, kautta maailman historian. Tästä todisteena ennen oli Suomessa laaja mielisairaalaverkosto, joita oli kaikkialla ja esim. kaupungeissa useampi sairaala, kunnes ne lakkautettiin ja siirettiin potilaat avohoitoon.
Syynä on varmaan tämä vihervasemmistolaisuus, mikä oikeuttaa mielensä pahoittamisen.
Muinaiset suomalaiset uskoivat, että ihmisellä on monta sielua. Varsinaisia sieluolentoja jokaiseen ihmiseen yhdistyi kolme: henkisielu, itse-sielu sekä ihmisenhaltija.
Primitiivisten kulttuurien parista tunnetaan sairaus, jota kutsutaan sielun menetykseksi. Suomessa tuo sielu on ollut itse, sielunsa menettänyt oli itsetön tai haltijaton. Sieluton ihminen on vailla täyttä ihmisyyttä. Hän on masentunut, vailla ulkoista yhteyttä yhteisöön ja sisäistä yhteyttä itseensä. Sielutonta kalvaa merkityksettömyyden ja tyhjyyden tunne. Hän ei ota osaa yhteisöön eikä pysty muodostamaan yhteyttä ympäröivään maailmaan. Kaikki muut ovat hänen silmissään kuolleita ja hän on muiden silmissä kuollut. Sielunsa menettänyt on kadottanut samalla kaiken sielusta virtaavan: spontaaniuden, elävyyden ja mielikuvituksen. Sieluton ei oikeastaan ole sairas, mutta hän on menettänyt kaiken muun paitsi ruumiillisen ulkokuorensa ja jonkinlaisen teknisen järkeilyn kykynsä.
https://www.taivaannaula.org/2012/11/22/sieluista-ja-niiden-menetyksest…
Tähän mennessä yksikään tutkija ei ole pystynyt sitä ratkaisemaan, miksi joku sairastuu masennukseen tai muuhun sairauteen. Tosin, keskustelupalstoilla löytyy ne parhaimmat tietäjät, jotka tietävät kaiken ja ratkaisevat ongelman kuin ongelman, ainakin omasta mielestään.
Tutkijat ovat saaneet selville, osasyynä VOI olla geenit, mutta nekään ei selitä kaikkia, koska niilläkin on pieni merkitys, korkeintaan kolmasosa. Miksi joku sairastuu masennukseen, kun samasta perheestä ja elintavoilla toinen porskuttaa hyvin elämässä.
Viera kirjoitti:
Aivokemiaa.
Joku syy aivokemiankin vinksahtamiselle on. Niin kuin myös muidenkin sairauksien puhkeamiselle. Tätä vaan ei ole vielä tiede osannut löytää.
Suomessa on pahat päättäjät.
Elimistö pyrkii AINA korjaamaan ja parantamaan jotain paljon kamalampaa. Masennus on oire, ei sairaus. Jopa lääkkeiden sivuvaikutuksena on masennusta. Ja monen elimen toimimattomuus aiheuttaa masennusta.
Huonot ihmissuhteet, kotona, työssä, perheessä, kontaktit narsististen ihmisten kanssa ym. ADHD JNE.
Mistä apu?
Liikunnan aiheuttamat hormonit auttavat, hyvät kohtaamiset, suolen hyvät mikrobit, rakkaus. toisen ihmisen tuki, mutta EI KOSKAAN NEUVOT!!
Mulla kahdesti tosi vaikea masennus. Mitään syytä ei ollut, kaikki oli tosi hyvin, työ, puoliso, ihmissuhteet.
Miksi masennus tuli? Vaikea unettomuus samalla.
Masennus ei todellakaan ole mitään alakuloa tai harmitusta. Masennus voi olla kuolemanvakava. Ilman hoitoa voi todella johtaa kuolemaan.
Ei kannata kovin kevyesti mainita masennusta
Se masentaa, kun elämässä sattuu kaikenlaista hullua, johon ei voi vaikuttaa. Viime aikoina eniten on harminnut BB-Harrin ja Treffit pimeässä -Zäbän ero, joka johtui Alaskan parhaat nopanheittäjät -Nannuaqin pettämisestä Harrin serkun eli Syys-Ruskan kanssa, joka oli Australian Master Chef Juniorissa 2012.
Edellä kerrottujen lisäksi varmaan pitäisi päästä pois:
menneisyyden todellisissa tai kuvitelluissa kauhuissa elämisestä yhä uudelleen ja uudelleen, kunnesmieli myrkyttyy ihan kokonaan eikä löydy ulospääsytietä
tulevaisuuden pelosta ja panikoimisesta, mitä kaikkea hirveää onkaan tapahtunut ja voikaan tapahtua
uutisten aiheuttamasta jatkuvasta vääränlaisesta ahdistumisesta, murehtimisesta, epätoivosta ja sairaalloisesta kuvittelusta. Uutisethan vain kertovat niistä asioista, mitkä pitää hoitaa, eivät ne ole mitään varmoja huomisen kuvia siitä, mitä oikeasti tapahtuu
olotilasta, ettei ihmisellä ole mitään järkevää tekemistä koko päivänä muuta, kuin vatvoa ja velloa milloin missäkin epäoikeudenmukaisuudessa, todellisessa tai kuvitellussa
avuttomuuden tunteen lietsonnasta, jotkut osaavat sen erinomaisesti ihan itse, toiset kertaavat vuosikymmeniä milloin kenenkin tokaisua omasta huonommuudestaan ja ovat alkaneet uskoa siihen ja pitävät siitä kynsin hampain kiinni, samoin kuin sairaudestaan. On unohdettu se ikivanha viisaus: "Tahdotko, siis tahdotko tulla terveeksi"
marttyyriudesta ja uhri-sankaruudesta, kärsimyksen palvonnasta, kun kaikki kohtelivat niin ja niin huonosti ja tapahtui sitä ja tätä
loputtomasta menneiden kaivelusta ja syyllisten etsimisestä, tarkoitushan, aina, on parantua ja tulla terveemmäksi tai terveeksi.
Siihen on monia syitä. Itsellä siihen vaikutti monet traumaattiset tapahtumat kuten koulukiusaaminen, vanhempien avioero, kotona tapahtuva pahoinpitely, kaveri-ongelmat, eristetty ja yksinäinen kokemus muista jonka aiheutti autismi ja ADHD.
Monilla esiintyy myös masennusta, vaikka elämä olisi "ihan hyvin". Asioiden eskaloituminen useasti laukaisee masennuksen, tai tuo sen enemmän esille.
Jos aihe kiinnostaa enemmän, kannattaa käydä lukemassa netistä tai ihan esim. Lukion/yliopiston psykologian kirjoista.
Vierailija kirjoitti:
Siihen on monia syitä. Itsellä siihen vaikutti monet traumaattiset tapahtumat kuten koulukiusaaminen, vanhempien avioero, kotona tapahtuva pahoinpitely, kaveri-ongelmat, eristetty ja yksinäinen kokemus muista jonka aiheutti autismi ja ADHD.
Monilla esiintyy myös masennusta, vaikka elämä olisi "ihan hyvin". Asioiden eskaloituminen useasti laukaisee masennuksen, tai tuo sen enemmän esille.
Jos aihe kiinnostaa enemmän, kannattaa käydä lukemassa netistä tai ihan esim. Lukion/yliopiston psykologian kirjoista.
Traumaattiset tapahtumat kyllä. Mutta suurimmaksi syyksi katsoisin juuri käsittelyn puutteen. Surua ei surra, vihaa ei päästetä ulos valvotusti, asioita ei käydä läpi keskustellen. Aina tulee elämässä eteen jonkun nurkan takaa ne käsittelemättömät asiat. Tänä päivänä on niin vaikeaa terapiaanpääsy, että se on kyllä huono juttu
Kai se jokaisella on yksilökohtaista. En oo masentunut enkä koskaan ollutkaan mut jos olisin ni se johtuis varmasti siitä että ei koe vapautta/valinnan mahdollisuutta vaikuttaa omaan elämään. Siinä lähtee kaikki toivo, vaikka pitää tietysti muistaa että tämä hetki ei koskaan tarkoita et tulevaisuus menis "x" tavalla.
Kokemukseemme maailmasta vaikuttaa huomattavasti enemmän se, mitä ajattelemme maailmasta ja sen tapahtumista ympärillämme, kuin se mitä siellä maailmassa oikeasti tapahtuu. Esimerkki:
Täysin tuntematon vastaantulija kadulla solvaa sinua yllättäen malliin "Saatana kun on ruma pärstä, jos mulla olis perse yhtä ruma kuin sun naama, niin en kävis paskalla kuin yöllä pimeässä!!"
Nyt voit valita useista vaihtoehdoista siinä, mitä ajatella tästä tapahtumasta. Annan vain ääriesimerkit:
1) "Voi kauheaa, miksi se sanoi minulle noin?! Taas tällaista, eikö riittänyt että olin koulu- ja työpaikkakiusattu?! En kestä tätä enää yhtään, hirveää, en ikinä pääse tästä yli! Miksi minulle aina tapahtuu näin! Ehkä oikeasti olenkin tosi ruma ja inhottava?!"
2) "Voi ihmisparkaa, hänellä on varmasti todella paha olla, sillä ei kukaan jolla on hyvä olo ja asiat hyvin sano toisille tuollaista. Onkohan hänellä väärä lääkitys? Tai onko hoitosuhdetta ollenkaan, kun mielenterveyspalveluista aina leikataan?! Ehkä lähetän hänelle universaalia rakkautta ja valoa ja toivon että hänen olonsa paranisi."
Molempien ajatusten totuusarvo on aivan sama, mutta vain toisesta näistä tavoista ajatella tulee masentunut ja ahdistunut olo.
Ei kannata uskoa kaikkea mitä aivot sinulle syöttävät; päässämme vilahtaa pauttiarallaa 60 000 ajatusta päivässä ja suurin osa niistä on niin hirveää tuubaa, että jos joku toinen ne sanoisi, nauraisimme. Mutta jostain syystä kognitiivisia häririöitä sisältävätkin ajatukset tuntuvat uskottavilta, kun ne vilahtavat omassa päässä. Omiin ajatuksiin kannattaa suhtautua kritiikillä, niin vähenee sekä ahdistus tai masennus.
Esimerkki kognitiivisesta häiriöstä: "KUKAAN ei pidä minusta!"
Jos et ole kysynyt kaikilta maailman yli 8 miljardilta ihmiseltä pitävätkö sinusta ja saanut kaikilta ei-vastauksen, on ylläoleva lause epätosi, eikäl sitä kannata uskoa, vaikka se pyörähtäisi omassa päässä.
Kukaan, aina, ikinä ja vastaavat sanat ovat varoitusmerkkekä vääristyneestä, masennusta ja ahdistusta aiheuttavasta ajattelusta. Siitä voi opetella pois. Hakukoneeseen jompi kumpi seuraavista, niin löytyy apua niiden tunnistamiseen ja niistä pois oppimiseen:
10 kognitiivista vääristymää
10 kognitive distortions
Ainoa miinuspuoli tässä on se, että kun on tehnyt työn poistaakseen kognitiiviset vääristymät ajattelustaan, ei voi enää koskaan syyttää toisia omista tunteistaan. Me tuotamme ne nimittäin aivan itse sillä mitä ajattelemme maailmasta ympärillämme, kuten tuo viestin alun esimerkki selkeästi osoittaa.
Mielenkiintoisesti kirjoitettu ja samaa mieltä 😊
Vierailija kirjoitti:
Liian vähän iloa elämässä. Ilo on elämän energian lähde. Ilman sitä ihminen kuihtuu pois. Alkaa masennuksella ja sitten sairastuu ja kuolee pois. Jos siis ei tee masennukselleen mitään siitä toipuakseen.
Tämä oli hyvin sanottu. Mielestäni se on juuri näin.
Naiset varmaan siksi kun eivät saa tarpeeksi melaa.
Sen ymmärrän, jos on todellisia rahahuolia, läheinen kuollut, avioero tms. mutta sitten on näitä, jotka vaan masentuu ilman mitään syytä. Ei paljon heru myötätuntoa tällaisille.
Itse on ilmeisesti ollut muinaissuomalaisen käsityksen mukaan ihmisen sielun osa, sieluun kuuluva muista osista erillinen henkiolento, sieluolento.
Itse on voitu menettää, jolloin ihmisestä on tullut itsetön. Itsetön ihminen on pahasti sairastunut, kalpea, masentunut tai menettänyt onnensa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Itse_(mytologia)