Lenita Airisto ei usko työuupumukseen
Hänen mielestään työstä ei voi uupua. Mitä mieltä tästä?
https://www.iltalehti.fi/viihdeuutiset/a/28d4a578-cf76-422d-b23a-c2b754…
Kommentit (176)
Perus vanha harppu joka kasvatettu uskomaan että vain työ määrittelee sun arvon. Kun ei itse ole jotain kokenut ei usko sen olemassa oloon. Voiko moukkamaisempaa kannanottoa olla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tietyn ikäluokan ihmiset ovat ehkä samaa mieltä Lenitan kanssa. Piti oikein miettiä millaista oli ennen? Kun itselläkin ikää on liki 80v ja olin työelämässä reilusti alle 20v alkaen kymmenet vuodet. Ei tuu mieleen, että olisi koskaan ollut kukaan työstä pois ainakaan 60- 70 luvulla työuupumuksen vuoksi. Ehkä joku tapaus 80- luvulla. Kolmivuorotyötä akuutti sairaanhoidossa. Jos äiti eläisi ja häneltä kysyisi miten oli sotaa ennen ja sen jälkeen, niin sama vastaus. Töitä tehtiin ja ei ollut sairauslomia saati että työuupumusta.
Aika aikansa kutakin.Eikö oikeasti ollut? Vai eikö ollut sanaa työuupumus? Isoäiti uupui työtaakan alla kun miehet olivat sodassa ja peltotyöt ja koti ja lapset piti hoitaa mutta periksi ei antanut kun ei voinut. Äiti sinun ikäisesi ja hoitoalalla itki ja raivosi väsymystä keittiön tuolilla. Itsekin jaksan vaikka elämä tuntuu raskaalta kun ei kehtaa näyttää heikkoutta eikä kestä moitteita mutta elämä on melkoisen ankeaa. Tyttäreni ahkera ja ulospäin iloinen työuupui huomaamattaan uskaltaa puhua asiasta. Ehkä hänellä on valoisampi tulevaisuus kuin edellisillä sukupolvilla.
Olettaisin, että työuupumus on kiinni niin monista tekijöistä että ei voi verrata kakkien kohdalla. Jos ihminen kokee, että työ jota tekee on mieluista ja antoisaa, kestää välillä kovat paineetkin ja kiireet uupumatta. Oma työurani oli erittäin hektistä välillä, mutta työyhteisöt mahtavia , eikä ollut ainuttakaan päivää että oli tympeää lähteä työhön. Kiitos hyvien työyhteisöjen ja samaan henkeen.
Tollaiselta kun viedään työ ne ei ole enää mitään. Peruukkikin lähtee kävelemään. Luuleeko tuo et taivaassa kysellään titteleitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähdetään kaivamaan ojaa lapiolla niin voi mieli muuttua.
Lenita Airisto on varmasti tehnyt oman osuutensa suom. työelämässä, vaikka hänen ei ole tarvinnut ojaa kaivaakaan!
Aika harva nykypäivän suomalainen lienee tutustunut edes ojankaivuun saloihin...Ei hänen silti tarvitse halveksua ihmisiä jotka uupuvat. Onkohan samalla logiikalla fyysiset sairaudetkin heikkoutta?
En usko, että kysymys on mistään halveksumisesta, vaan hän edelleenkin sanavalmiina ihmisenä "laukaisee" joskus jotakin, ajattelematta sen enempää.
Lenita voi mennä kokeilemaan johonkin henkilöstöravintolaan tiskamaan 500 hengen tiskit vuodeksi. Siihen päälle pyyhkimään salin tuolit ja kuuraamaan keittiön lattian ja patakattilat yms kivaa. Aamulla laittamaan ruokia ja muuta juoksutusta. Päivän jälkeen on voittaja fiilis. Ei puhettakaan mistään uupumisesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan se joka kerta yhtä mielenkiintoista, kun ihmiset pitävät mielipiteitään ja henkilökohtaisia kokemuksiaan universaaleina faktoina.
Kuten täälläkin. Kuka nyt mieluisasta työstä uupuisi? Minäkin paahdan menemään.
Tiedän kaltaisiasi paahtajia jotka eivät itse tajua olevansa burnoutissa ja masentuneita. Kun tuntuu pahalta painetaan vaan kovemmin töitä kun se on ainoa asia jossa tuntee olevansa elossa. Varsinainen elämä jää elämättä.
Hassua, että katsot olevasi asemassa, jossa voit määritellä miten ihmiset elämänsä käyttävät.
Olen nyt 55 v. ja ei ole vielä haluja eläköityä. Töitä olen tehnyt koko ikäni, nytkin on vielä sivuviritelmä. Olen lapset, on harrastuksia, lemmikkejä. Ei työ aina herkkua ole, mutta musta on kiva olla tarvittu. Matkustelemaan pääsen lomilla. Ei vielä ole hinkua muuttaa hyväksi kokemaani elämää.
Joo-o!
Aina kun ystävät tekevät jotain pitää mennä juhlimaan aina kun on työprojekti pitää varmistaa että saanukkua paljon ja ulkoilla. Ei tietenkään uuvu jos työ mahdollistaa kaiken tuon mistä kertoi.
Jos hän ei ehtisi työn takia tekemään noin kuten useimmat vuorotyöläiset tai muuten pitkää päivää tekevät niin sitten voisi kertoa voiko työ uuvuttaa.
Lenita: - Minä olen diplomiekonomi. Kuulihan nyt jokainen? Diplomiekonomi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähdetään kaivamaan ojaa lapiolla niin voi mieli muuttua.
Lenita Airisto on varmasti tehnyt oman osuutensa suom. työelämässä, vaikka hänen ei ole tarvinnut ojaa kaivaakaan!
Aika harva nykypäivän suomalainen lienee tutustunut edes ojankaivuun saloihin...Ei hänen silti tarvitse halveksua ihmisiä jotka uupuvat. Onkohan samalla logiikalla fyysiset sairaudetkin heikkoutta?
En usko, että kysymys on mistään halveksumisesta, vaan hän edelleenkin sanavalmiina ihmisenä "laukaisee" joskus jotakin, ajattelematta sen enempää.
Hän on tätä samaa asiaa toitottanut vuosikymmenet. Ettei hän laiskottele vaan painaa duunia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan se joka kerta yhtä mielenkiintoista, kun ihmiset pitävät mielipiteitään ja henkilökohtaisia kokemuksiaan universaaleina faktoina.
Kuten täälläkin. Kuka nyt mieluisasta työstä uupuisi? Minäkin paahdan menemään.
Tiedän kaltaisiasi paahtajia jotka eivät itse tajua olevansa burnoutissa ja masentuneita. Kun tuntuu pahalta painetaan vaan kovemmin töitä kun se on ainoa asia jossa tuntee olevansa elossa. Varsinainen elämä jää elämättä.
Hassua, että katsot olevasi asemassa, jossa voit määritellä miten ihmiset elämänsä käyttävät.
Olen nyt 55 v. ja ei ole vielä haluja eläköityä. Töitä olen tehnyt koko ikäni, nytkin on vielä sivuviritelmä. Olen lapset, on harrastuksia, lemmikkejä. Ei työ aina herkkua ole, mutta musta on kiva olla tarvittu. Matkustelemaan pääsen lomilla. Ei vielä ole hinkua muuttaa hyväksi kokemaani elämää.
Hassua vai? Et kuulu niihin joita tarkoitan jos kerran harrastat, matkustelet, pidät lomaa ja vietät aikaa lastesi kanssa ja huolehdit lemmikeistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan se joka kerta yhtä mielenkiintoista, kun ihmiset pitävät mielipiteitään ja henkilökohtaisia kokemuksiaan universaaleina faktoina.
Kuten täälläkin. Kuka nyt mieluisasta työstä uupuisi? Minäkin paahdan menemään.
Tiedän kaltaisiasi paahtajia jotka eivät itse tajua olevansa burnoutissa ja masentuneita. Kun tuntuu pahalta painetaan vaan kovemmin töitä kun se on ainoa asia jossa tuntee olevansa elossa. Varsinainen elämä jää elämättä.
Hassua, että katsot olevasi asemassa, jossa voit määritellä miten ihmiset elämänsä käyttävät.
Olen nyt 55 v. ja ei ole vielä haluja eläköityä. Töitä olen tehnyt koko ikäni, nytkin on vielä sivuviritelmä. Olen lapset, on harrastuksia, lemmikkejä. Ei työ aina herkkua ole, mutta musta on kiva olla tarvittu. Matkustelemaan pääsen lomilla. Ei vielä ole hinkua muuttaa hyväksi kokemaani elämää.
Hassua vai? Et kuulu niihin joita tarkoitan jos kerran harrastat, matkustelet, pidät lomaa ja vietät aikaa lastesi kanssa ja huolehdit lemmikeistä.
5/5
Lenita varmaan ollut aina oma pomonsa ja voinut skipata ne puuduttavimmat keikat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähdetään kaivamaan ojaa lapiolla niin voi mieli muuttua.
Lenita Airisto on varmasti tehnyt oman osuutensa suom. työelämässä, vaikka hänen ei ole tarvinnut ojaa kaivaakaan!
Aika harva nykypäivän suomalainen lienee tutustunut edes ojankaivuun saloihin...Ei hänen silti tarvitse halveksua ihmisiä jotka uupuvat. Onkohan samalla logiikalla fyysiset sairaudetkin heikkoutta?
En usko, että kysymys on mistään halveksumisesta, vaan hän edelleenkin sanavalmiina ihmisenä "laukaisee" joskus jotakin, ajattelematta sen enempää.
Omahyväinen toisten arvostelu ei ole sanavalmiutta. Se on röyhkeyttä. Sanavalmis sanoo jotain jolla on merkitystä tai sisältöä.
Lenita on rautarouva ja tiesi nuorena millaisen elämän haluaa.
Hän ei ole halunnut lapsia, siksi liitto Melinin kanssa loppui.
Lenita on itsenäinen ja määrätietoinen nainen. Toiset kadehtii , toiset ihailee.
Miesjohtajien maailmassa pitää olla kova ja jopa röyhkeä.
Hahhah! Sanoo nainen joka ei ole päivääkään tehnyt oikeita töitä.
Ei kannata irrottaa lausuntoja asiayhteydestä eikä tulkita pahantahtoisesti. Hyvä Lenita ja hyvä Kata!
Sami Itanista oli pysäyttävä juttu Hesarissa. Tehnyt töitä yli äyräiden, mielenkiintoista työtä jossa viihtyi. Samaan aikaan yksityiselämän ikävyyksiä. Koki aivan totaalisen stopin. Sai äkillisen sairaskohtauksen ja vietiin ambulanssilla sairaalaan. Syynä ilmeisesti "psyykkiset oireet", hermoromahdus tai työuupumus tai miksi sitä nyt sitten sanotaankaan. Vie kauan aikaa palautua sellaisesta.
Vierailija kirjoitti:
Lenita on rautarouva ja tiesi nuorena millaisen elämän haluaa.
Hän ei ole halunnut lapsia, siksi liitto Melinin kanssa loppui.
Lenita on itsenäinen ja määrätietoinen nainen. Toiset kadehtii , toiset ihailee.
Miesjohtajien maailmassa pitää olla kova ja jopa röyhkeä.
Juuri näin!
Hänen sisarensa oli kehitysvammainen, sairas, niinpä Lenita ei halunnut itse saada lasta/ lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Hienostorouvalla voisi mieli muuttua, kun tekisi rakennuksilla töitä 45vuotta tai lähihoitajana, 3- vuorotöissä 60vuotiaana. Lenita ei ole koskaan tehnyt fyysistä työtä.
Juu, kuule jokainen valitsee oman älykkyyden mukaan sen oman elämäntehtävän tässä maailmassa. lenita mukavasti mainitsee että vaikka on bilettänyt ja pitänyt hauskaa aikanaan niin se ei ole koskaan mennyt työn edelle ja on huolehtinut terveydestään. Mun äiti teki koko työelämänsä kolmivurotyötâ tarjoilijana. Ei työuupumusta!. Nukkui tarpeeksi yötunneista huolimatta, "herkut" jäi useimmiten syömättä. Alkoholi ei passaa kenellekään. Ne on niitä valintoja.. Tunnen kyllä myös monia rakennuksilla töitä tehneitä ( perheessä rakennusfirma aikanaan) ja vanhempia lähi ja sairaanhoitajiakin muutaman ( pari tätiä ja heidän ystäviään) jotka eivät tunne työuupumusta. Olen itse yli 50v. Ei työuupumusta ollut KOSKAAN.
Harmi kun on maksullinen juttu kyseessä. :(