Oppilas soitti suutaan, ope tarttui kyynärvarteen. Potkut 40 v uran jälkeen. Pidetty ope

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eli enää ei saa opettaja pitää kuri, jos muutama oppilas perseilee ja häiriköi muiden oppimista?

Kilahtaminen ja päällekäyminen ei ole kurinpitoa.

Jos opettaja kilahtaa niin se on lähes aina oire kurinpitomahdollisuuksien puuttumisesta. Koska jos kuria olisi onnistuneesti pidetty, niin lasten käytös ei olisi mennyt niin huonolle tasolle, että siitä seuraisi kilahdus.

Ei vaan se on oire siitä, ettei opettaja osannut työtään.

Opettajakaan ei ole superihminen vaan tarvitsee asialliset työkalut onnistuakseen erilaisissa työtehtävissä. Nykyisin niitä työkaluja ei kurinpitotehtävien osalta ole käytettävissä.

Mitä kurimpitovälineitä puuttuu?

1. Jälki-istunto. En ole vuosikausiin kuullut kenenkään olleen jälki-istunnossa. Ennen villeimmät istuivat pari tuntia joka viikko.

2. Koulusta erottaminen. Se on ehkä teoriassa, mutta käytännössä lähtee opettaja ennen kuin oppilas.

3. Käytöksen alennus. Tätä eivät nuoremmat kansalaiset edes ymmärrä, että ennen pääsääntö oli 10, nyt ei huolestuta edes viitosesta. Oikeasti huono käytösnumero pitäisi olla samanlainen luokallejättämisen peruste kuin mikä tahansa muu.

4. Luokalle jättäminen. Se on toinen juttu, olisiko se hyvä asia, että häirikkö olisi itseään nuorempien joukossa seuraavina vuosina. Mutta ehkä se saisi vanhemmat heräämään asiaan.

5. Luokasta ulos laittaminen. Ei oppilasta saa laittaa yksinään käytävään, siellä pitäisi olla vartija tai vähintään avustaja. Mutta jospa menisi tunnin ajaksi opettajainhuoneeseen silloin, kun siellä on joku.

6. Opettajien yhteistyö. Selvisin villeimpien vintiöitten kanssa sillä, että tiesin heidät etukäteen ja osasin varautua, koska joku toinen opettaja varoitti. Eikä se ollut noloa, jos toisen luokan opettaja kävi välillä katsomassa, mitä minun luokassa tapahtuu, jos meno oli oikein villiä.

7. Opettajan ammattitaidon hyödyntäminen. Aika vähän oppia minun opiskeluaikana opettajille annettiin kurinpitoon ja koulukiusaamiseen puuttumiseen. Jokaisella opettajalla on kuitenkin omat kiinnostukset ja harrastukset, ja oppilaat kyllä huomaavat sen, kun opettaja saa puhua omasta kiinnostuksen aiheestaan. Varsinkin alaluokilla pitäisi hyödyntää tuntien vaihtoa, vaikka onkin oma luokanopettaja.

8. Keskustelut. Ennen se oli rehtorin puhuttelu, mutta oikeasti asiallinen keskustelu oppilaitten kanssa on hyödyllinen. Siihen ei vaan enää ole aikaa.

Olisiko jollakin lisättävää?

Nämä kaikki on edelleen käytössä.

Mutta vain teoriassa. Ihan niin kuin lainaamassasi viestissä on perusteltu.

Ihan käytännössä.

Älä viitsi jankata kun sinulla ei ole perusteluita mielipiteellesi.

Mitä perusteluita sä kaipaat? Ihan se riittää että nämä keinot ovat kaikki täysin sallittuja. Sä voit keksiä vaikka mitä perusteluita ja väittää ettei näitä saa käyttää, mutta ei ne kielletyiksi sillä muutu.

Pykälät ovat olemassa, mutta käytännössä ne pykälät on kuitenkin muotoiltu siten, että niiden käytännön soveltaminen on joko hyvin vaikeaa tai lähes mahdotonta. Lisäksi pääosassa Suomen kouluista on joko rehtorin tai koulutoimenjohtajan päätöksellä kielletty jälki-istuntojen antaminen, koska jälki-istuntojen koetaan olevan vanhanaikainen ja ei-suositeltu menetelmä.

Turha silloin on valittaa, että keinoja ei ole, jos ei osaa niitä käyttää. Jälki-istunnot on ihan laajasti käytössä, jos ne jossakin on kielletty jostain syystä, sit on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oppilaat tekevät nykyään opettajille ansoja ihan tarkoituksella. Ärsytetään ope räjähtämään, kuvataan ja kannellaan rehtorille. Opettajan kiusaaminenen voi kestää päiviä. Tälläinen käytös on yleistä.

Aina opettajille on tehty jäyniä koulussa. Jos et niitä kestä, et ole opettajana.

Tämä. Meidän aikaan opettajat eivät provosoituneet vaan lähtivät leikkiin mukaan.

Kuinka monta päivää kestäisit itse suoraa haukkumista?  Nämä jonnet eivät enää tee jäyniä. He haukkuvat suoraan henkilökohtaisia ominaisuuksiasi.

Niin ne ennenkin tekivät. Väitätkö ettei teidän opettajilla ollut lempinimiä henk.koht. ominaisuuksien mukaan? Meillä ainakin oli rotta, lenkka, puudeli ja perse jne.

Eivät tehneet. Olen se, joka tuolla aiemmin kirjoitti omasta kokemuksesta, kun oppilaan piti tulla pyytämään anteeksi sanomisiaan. En enää muista, mikä se oli, mutta jotain henkilökohtaista. Monta juttua kuittasin yhdelle lauseella tyyliin " ei parta pahoille kasva", kun joku ihasteli viiksiäni, näin naisena.

Pitkään pärjäsi sillä, että puhutteli oppilaita. Ammattikoulun poikien kanssa pidettiin palaveria yölläkin, kun oltiin reissussa. Jo silloin 1980-luvulla oli selvää se, että siihenkin kouluun oli helpompi saada opettajia kuin oppilaita. Siksi kurinpitokeinot alkoivat olla vähissä, ja erotetut palasivat takaisin. Luulevat varmaan vieläkin, että lähdin siitä paikasta pois siksi, että muuan itse eronnut palasi takaisin kouluun. Oikeastaan eniten vuosien mittaan olen katunut vain sitä, että en ilmoittanut lähteväni samana päivänä vaan vasta määräaikaisen päättyessä muutaman viikon päästä toiseen työpaikkaan.

Lempinimiä oli yleisesti vasta penkkarijulisteissa. Sitä en muista, oliko niissäkään pahimpia tyyliin "Lenkka".

Kyllä tehtiin jäynää ja rankasti, heikot opettajat bongattiin joukosta heti, samoin raivarin saajat ja voi riemua, kun ooettaja nyyhkyttäen lähti luokasta tai hakkasi karttakepin säpäleiksi.

Hyviä ammattitaitoisia kunnioitettiin eikä heitä kiusattu.

Ja tämä 60-70 luvulla.

Tämä on aina ollut näin. Ja tulee olemaan. Heikkous haastetaan. Siksi juuri Opettajan työ on niin haastavaa. On itse alttiina. Onneksi kokemus ja menetelmät tuo apua ja varmuutta työhön.

Opella pitäisi olla sellaiset työkalut käytössä, että heikkokin ope saa oppilailta luulot pois. Valitettavasti nykyinen keskustelukeskeinen kasvatuskulttuuri ei kuitenkaan tällaista käytäntöä suosi.

Mikä tällainen työkalu olisi? Miten se toimisi. Ei koskaan heikko ope ole pärjännyt opettajana. Se heikkous saa pilkkaamaan vaikkapa silmien pyörittelyllä. Tämä ope tuntee sen, että on pilkattuna eikä saa arvostusta.

Eipä siinä kukaan mitään opi, jos ope on heikko. Ope ei ole puhuva pää.

Saati sitten tuo kaipaamasi kauhun kulttuuri. Sellaista ei tosin ole missään koskaan ollut. Ei toimi edes kifutuslaitoksessa, koska ihminen on viisas ja löytää keinot kapinaan.

Se, että uhmaamisesta ja muusta kielletystä on tuntuvat seuraukset ei tarkoita kauhun kulttuuria. Vai meinaatko, että esimerkiksi armeijassa varusmiehet kokevat kauhua, kun silmien pyörittelystä alikersantin edessä seuraa rangaistus?

Toisessa ketjussa pohditaan teinimurhaajia.  Olisiko kauheiden tekojen takana kurin ja moraalin yleinen romahdus?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se on kivaa että valta on noilla käytöshäiriöisillä mukuloilla. Onpa todella loistava tulevaisuus meillä.

Opettajan pitää olla kuitenkin aikuinen!

Kyllä ja aikuisten tehtävä on laittaa lapsille rajat. Kuten tässäkin tehtiin. Lopputulos meni vain pieleen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oppilaat tekevät nykyään opettajille ansoja ihan tarkoituksella. Ärsytetään ope räjähtämään, kuvataan ja kannellaan rehtorille. Opettajan kiusaaminenen voi kestää päiviä. Tälläinen käytös on yleistä.

Aina opettajille on tehty jäyniä koulussa. Jos et niitä kestä, et ole opettajana.

Tämä. Meidän aikaan opettajat eivät provosoituneet vaan lähtivät leikkiin mukaan.

Kuinka monta päivää kestäisit itse suoraa haukkumista?  Nämä jonnet eivät enää tee jäyniä. He haukkuvat suoraan henkilökohtaisia ominaisuuksiasi.

Niin ne ennenkin tekivät. Väitätkö ettei teidän opettajilla ollut lempinimiä henk.koht. ominaisuuksien mukaan? Meillä ainakin oli rotta, lenkka, puudeli ja perse jne.

Eivät tehneet. Olen se, joka tuolla aiemmin kirjoitti omasta kokemuksesta, kun oppilaan piti tulla pyytämään anteeksi sanomisiaan. En enää muista, mikä se oli, mutta jotain henkilökohtaista. Monta juttua kuittasin yhdelle lauseella tyyliin " ei parta pahoille kasva", kun joku ihasteli viiksiäni, näin naisena.

Pitkään pärjäsi sillä, että puhutteli oppilaita. Ammattikoulun poikien kanssa pidettiin palaveria yölläkin, kun oltiin reissussa. Jo silloin 1980-luvulla oli selvää se, että siihenkin kouluun oli helpompi saada opettajia kuin oppilaita. Siksi kurinpitokeinot alkoivat olla vähissä, ja erotetut palasivat takaisin. Luulevat varmaan vieläkin, että lähdin siitä paikasta pois siksi, että muuan itse eronnut palasi takaisin kouluun. Oikeastaan eniten vuosien mittaan olen katunut vain sitä, että en ilmoittanut lähteväni samana päivänä vaan vasta määräaikaisen päättyessä muutaman viikon päästä toiseen työpaikkaan.

Lempinimiä oli yleisesti vasta penkkarijulisteissa. Sitä en muista, oliko niissäkään pahimpia tyyliin "Lenkka".

Kyllä tehtiin jäynää ja rankasti, heikot opettajat bongattiin joukosta heti, samoin raivarin saajat ja voi riemua, kun ooettaja nyyhkyttäen lähti luokasta tai hakkasi karttakepin säpäleiksi.

Hyviä ammattitaitoisia kunnioitettiin eikä heitä kiusattu.

Ja tämä 60-70 luvulla.

Ongelma oli jo tuolloin, ettei karttakepin iskuja saanut kohdistaa häirikön takalistoon.

Eli heikkojen ammattitaidottomien opettajien tulisi saada käyttää väkivaltaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oppilaat tekevät nykyään opettajille ansoja ihan tarkoituksella. Ärsytetään ope räjähtämään, kuvataan ja kannellaan rehtorille. Opettajan kiusaaminenen voi kestää päiviä. Tälläinen käytös on yleistä.

Aina opettajille on tehty jäyniä koulussa. Jos et niitä kestä, et ole opettajana.

Tämä. Meidän aikaan opettajat eivät provosoituneet vaan lähtivät leikkiin mukaan.

Kuinka monta päivää kestäisit itse suoraa haukkumista?  Nämä jonnet eivät enää tee jäyniä. He haukkuvat suoraan henkilökohtaisia ominaisuuksiasi.

Niin ne ennenkin tekivät. Väitätkö ettei teidän opettajilla ollut lempinimiä henk.koht. ominaisuuksien mukaan? Meillä ainakin oli rotta, lenkka, puudeli ja perse jne.

Eivät tehneet. Olen se, joka tuolla aiemmin kirjoitti omasta kokemuksesta, kun oppilaan piti tulla pyytämään anteeksi sanomisiaan. En enää muista, mikä se oli, mutta jotain henkilökohtaista. Monta juttua kuittasin yhdelle lauseella tyyliin " ei parta pahoille kasva", kun joku ihasteli viiksiäni, näin naisena.

Pitkään pärjäsi sillä, että puhutteli oppilaita. Ammattikoulun poikien kanssa pidettiin palaveria yölläkin, kun oltiin reissussa. Jo silloin 1980-luvulla oli selvää se, että siihenkin kouluun oli helpompi saada opettajia kuin oppilaita. Siksi kurinpitokeinot alkoivat olla vähissä, ja erotetut palasivat takaisin. Luulevat varmaan vieläkin, että lähdin siitä paikasta pois siksi, että muuan itse eronnut palasi takaisin kouluun. Oikeastaan eniten vuosien mittaan olen katunut vain sitä, että en ilmoittanut lähteväni samana päivänä vaan vasta määräaikaisen päättyessä muutaman viikon päästä toiseen työpaikkaan.

Lempinimiä oli yleisesti vasta penkkarijulisteissa. Sitä en muista, oliko niissäkään pahimpia tyyliin "Lenkka".

Kyllä tehtiin jäynää ja rankasti, heikot opettajat bongattiin joukosta heti, samoin raivarin saajat ja voi riemua, kun ooettaja nyyhkyttäen lähti luokasta tai hakkasi karttakepin säpäleiksi.

Hyviä ammattitaitoisia kunnioitettiin eikä heitä kiusattu.

Ja tämä 60-70 luvulla.

Tämä on aina ollut näin. Ja tulee olemaan. Heikkous haastetaan. Siksi juuri Opettajan työ on niin haastavaa. On itse alttiina. Onneksi kokemus ja menetelmät tuo apua ja varmuutta työhön.

Opella pitäisi olla sellaiset työkalut käytössä, että heikkokin ope saa oppilailta luulot pois. Valitettavasti nykyinen keskustelukeskeinen kasvatuskulttuuri ei kuitenkaan tällaista käytäntöä suosi.

Mikä tällainen työkalu olisi? Miten se toimisi. Ei koskaan heikko ope ole pärjännyt opettajana. Se heikkous saa pilkkaamaan vaikkapa silmien pyörittelyllä. Tämä ope tuntee sen, että on pilkattuna eikä saa arvostusta.

Eipä siinä kukaan mitään opi, jos ope on heikko. Ope ei ole puhuva pää.

Saati sitten tuo kaipaamasi kauhun kulttuuri. Sellaista ei tosin ole missään koskaan ollut. Ei toimi edes kifutuslaitoksessa, koska ihminen on viisas ja löytää keinot kapinaan.

Se, että uhmaamisesta ja muusta kielletystä on tuntuvat seuraukset ei tarkoita kauhun kulttuuria. Vai meinaatko, että esimerkiksi armeijassa varusmiehet kokevat kauhua, kun silmien pyörittelystä alikersantin edessä seuraa rangaistus?

Kyllä sen alikersant7nkin pitää ansaita luottamus.

Sinä toivot armeijan hierarkiaa kouluun. Selvä juttu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oppilaat tekevät nykyään opettajille ansoja ihan tarkoituksella. Ärsytetään ope räjähtämään, kuvataan ja kannellaan rehtorille. Opettajan kiusaaminenen voi kestää päiviä. Tälläinen käytös on yleistä.

Aina opettajille on tehty jäyniä koulussa. Jos et niitä kestä, et ole opettajana.

Tämä. Meidän aikaan opettajat eivät provosoituneet vaan lähtivät leikkiin mukaan.

Kuinka monta päivää kestäisit itse suoraa haukkumista?  Nämä jonnet eivät enää tee jäyniä. He haukkuvat suoraan henkilökohtaisia ominaisuuksiasi.

Niin ne ennenkin tekivät. Väitätkö ettei teidän opettajilla ollut lempinimiä henk.koht. ominaisuuksien mukaan? Meillä ainakin oli rotta, lenkka, puudeli ja perse jne.

Eivät tehneet. Olen se, joka tuolla aiemmin kirjoitti omasta kokemuksesta, kun oppilaan piti tulla pyytämään anteeksi sanomisiaan. En enää muista, mikä se oli, mutta jotain henkilökohtaista. Monta juttua kuittasin yhdelle lauseella tyyliin " ei parta pahoille kasva", kun joku ihasteli viiksiäni, näin naisena.

Pitkään pärjäsi sillä, että puhutteli oppilaita. Ammattikoulun poikien kanssa pidettiin palaveria yölläkin, kun oltiin reissussa. Jo silloin 1980-luvulla oli selvää se, että siihenkin kouluun oli helpompi saada opettajia kuin oppilaita. Siksi kurinpitokeinot alkoivat olla vähissä, ja erotetut palasivat takaisin. Luulevat varmaan vieläkin, että lähdin siitä paikasta pois siksi, että muuan itse eronnut palasi takaisin kouluun. Oikeastaan eniten vuosien mittaan olen katunut vain sitä, että en ilmoittanut lähteväni samana päivänä vaan vasta määräaikaisen päättyessä muutaman viikon päästä toiseen työpaikkaan.

Lempinimiä oli yleisesti vasta penkkarijulisteissa. Sitä en muista, oliko niissäkään pahimpia tyyliin "Lenkka".

Kyllä tehtiin jäynää ja rankasti, heikot opettajat bongattiin joukosta heti, samoin raivarin saajat ja voi riemua, kun ooettaja nyyhkyttäen lähti luokasta tai hakkasi karttakepin säpäleiksi.

Hyviä ammattitaitoisia kunnioitettiin eikä heitä kiusattu.

Ja tämä 60-70 luvulla.

Ongelma oli jo tuolloin, ettei karttakepin iskuja saanut kohdistaa häirikön takalistoon.

Eli heikkojen ammattitaidottomien opettajien tulisi saada käyttää väkivaltaa?

Se on rangaistus eikä väkivaltaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oppilaat tekevät nykyään opettajille ansoja ihan tarkoituksella. Ärsytetään ope räjähtämään, kuvataan ja kannellaan rehtorille. Opettajan kiusaaminenen voi kestää päiviä. Tälläinen käytös on yleistä.

Aina opettajille on tehty jäyniä koulussa. Jos et niitä kestä, et ole opettajana.

Tämä. Meidän aikaan opettajat eivät provosoituneet vaan lähtivät leikkiin mukaan.

Kuinka monta päivää kestäisit itse suoraa haukkumista?  Nämä jonnet eivät enää tee jäyniä. He haukkuvat suoraan henkilökohtaisia ominaisuuksiasi.

Niin ne ennenkin tekivät. Väitätkö ettei teidän opettajilla ollut lempinimiä henk.koht. ominaisuuksien mukaan? Meillä ainakin oli rotta, lenkka, puudeli ja perse jne.

Eivät tehneet. Olen se, joka tuolla aiemmin kirjoitti omasta kokemuksesta, kun oppilaan piti tulla pyytämään anteeksi sanomisiaan. En enää muista, mikä se oli, mutta jotain henkilökohtaista. Monta juttua kuittasin yhdelle lauseella tyyliin " ei parta pahoille kasva", kun joku ihasteli viiksiäni, näin naisena.

Pitkään pärjäsi sillä, että puhutteli oppilaita. Ammattikoulun poikien kanssa pidettiin palaveria yölläkin, kun oltiin reissussa. Jo silloin 1980-luvulla oli selvää se, että siihenkin kouluun oli helpompi saada opettajia kuin oppilaita. Siksi kurinpitokeinot alkoivat olla vähissä, ja erotetut palasivat takaisin. Luulevat varmaan vieläkin, että lähdin siitä paikasta pois siksi, että muuan itse eronnut palasi takaisin kouluun. Oikeastaan eniten vuosien mittaan olen katunut vain sitä, että en ilmoittanut lähteväni samana päivänä vaan vasta määräaikaisen päättyessä muutaman viikon päästä toiseen työpaikkaan.

Lempinimiä oli yleisesti vasta penkkarijulisteissa. Sitä en muista, oliko niissäkään pahimpia tyyliin "Lenkka".

Kyllä tehtiin jäynää ja rankasti, heikot opettajat bongattiin joukosta heti, samoin raivarin saajat ja voi riemua, kun ooettaja nyyhkyttäen lähti luokasta tai hakkasi karttakepin säpäleiksi.

Hyviä ammattitaitoisia kunnioitettiin eikä heitä kiusattu.

Ja tämä 60-70 luvulla.

Tämä on aina ollut näin. Ja tulee olemaan. Heikkous haastetaan. Siksi juuri Opettajan työ on niin haastavaa. On itse alttiina. Onneksi kokemus ja menetelmät tuo apua ja varmuutta työhön.

Opella pitäisi olla sellaiset työkalut käytössä, että heikkokin ope saa oppilailta luulot pois. Valitettavasti nykyinen keskustelukeskeinen kasvatuskulttuuri ei kuitenkaan tällaista käytäntöä suosi.

Isäni kävi koulua 1940-luvulla. Nuoren herkän naisopettajan peppua kutitettiin ulkovessassa harjalla tyhjennysluukyn kautta, räjähtelevän miesopettajan ikkunan alla soitettiin pirunvielua yöllä jne

Tuolloin oli kaikki kaipaamanne kuritustoimet kuitenkin käytössä!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joku kirjoitti että sanomisen pitäisi riittää mutta monet ei vaan ymmärrä ettei se riitä. On oppilaita jotka ei kuuntele eikä välitä. Tietävät vielä tasan tarkkaan että opettaja ei saa käyttää valtakeinoja jos he itse käyvät päälle. Samanlaista (jos ei pahempaa) se on Ruotsissakin. Tyttäreni on luokka-avustava kolmasluokkalaisille ja sanoo että siellä on tunneilla tappeluja niin poikien kuin tyttöjen välillä ja häntä on niin potkaistu kuin raavittu kun väliin menee ja kun sitten oli korottanut ääntään ja kiljaissut että nyt riittää oli pari tappelupukareista valittanut vanhemmilleen että heille oli huudettu ja vanhemmat olivat siitä valittaneet koulun rehtorille.. Sanoi myös että yleinen kielenkäyttö on niin kamalaa ettei hän edes ymmärrä mistä sen ikäiset ovat sen saaneet. Joten kylä tämä homma on jotenkin karannut käsistä eikä kukaan enää tiedä miten sen saa ojennukseen ja se alkoi jo kauan sitten. Muistan kun nuorempi tyttäreni oli noin viidennellä luokalla parikymmentä vuotta sitten ja matematiikan tunnilla opettaja oli sanonut että he jotka haluavat laskea tehtävät rauhassa voivat mennä käytävälle ja tämä sen sijaan että ne meluavat häiriköt olisi laitettu sinne käytävälle..

Miksi koulun työntekijät pelkäävät vanhempia ja heidän valituksistaan seuraavia nuhteita? Ei minua ainakaan kiinnostaisi. Jos olisin opettaja, voisin käydä vaikka viikottain keskustelemassa rehtorin kanssa vanhemmilta saaduista valituksista opetustyyliäni kohtaan. Potkuille ei ole perustetta vaikka lumihiutaleiden vanhemmat keksisivät mitä, kunhan ei fyysisesti tai verbaalisesti pahoinpitele lasta. Ja vaikka potkut saisinkin, niin opettajille kyllä riittää työpaikkoja.

Näin minäkin ajattelin, mutta tämä palstalle agitoitu SDP-viher-vassari toimien agitoija(t) on auttanut ymmärtämään, että on kaksi täysin eri tavoin ajattelevaa tahoa. Tämä vastapuoli, ei näe mitään ongelmaa nykyisessä menossa, ei mitään korjausehdotuksia. Ja jos samat tahot jatkavat hallituksessa, muutosta ei tule. Jos rehtori on vastapuolelta, voi opettajan käydä tulla hankalaksi.  Ymmärrän opettajia, jotka ovat luovuttaneet häiriköiden kanssa ja ignooraavat heidät täysin, mutta se voi olla vain väliaikainen ratkaisu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Viimeiset tulokset 2018...viidessä vuodessa kerkiää tapahtumaan paljon.

Siihen vielä muutama katastrofi päälle kuten korona ja sota.

Tuskin ovat enään tuota luokkaa.

Te jotka olette sitä mieltä, että koulumaailmassa on kaikki hyvin, onko teillä koulu-ikäisiä lapsia? Omani on menossa ekalle luokalle ja suorastaan hirvittää, mihin häntä ollaan laittamassa.

Minkälaisen mallin tässä(kin) tapauksessa oppilas sai? Ylemmyyden tunteen, voittaja fiiliksen koska opettaja erotettiin hänen takiaan? Voin tehdä näin toistekkin. Tämä on jopa hyväksyttävää.

Entä miten oppilaaseen suhtautuvat tämän jälkeen muut opettajat? Koulua on kuitenkin vielä reilu 2 vuotta jäljellä.

Karhun palvelus oppilaalle tulevaisuutta ajatellen.

Kuvaa hyvin ketjua. Pisa tulokset kertoo, että huonosti menee ja koulu on pilalla.

Mutta jos ei nyt luvut kerro niin sinäkin varmaan kohta kertoo. Millä perusteella? No kun musta tuntuu, että luvut on huonot.

Lohduksi meille, ihan kohta tulee ne viimeistään luvut, joissa näkyy kaikille mailla nämä koronan ja sodat ym....

Oma mutuni perustuu ihan siihen, että olen päivittäin tekemisissä näiden lasten kanssa ja aines ei ole kehittynyt parempaan suuntaan viimeisen viiden vuoden aikana.

Jo pienestä pitäen lapsilta kysellään, keskustellaan jo paljon ennen, kuin lapsen kehitystaso on siihen valmis. Myös ei sanaa vältetään, jostain kumman syystä, kuin ruttoa.

Minkäänlaista pettymyksen sietokykyä ei opetella, päinvastoin vanhemmat yrittävät sysätä kaiken jonkun muun syyksi. Mistähän lapset oppivat tekemään samoin...

Tavalliset lapset ovat vähemmistö ja näiltä vaaditaan, että pystyvät keskittymään luokassa, jossa yksi seisoo päällään, toinen makaa pöydän alla ja kolmas vaan huutaa suoraa huutoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oppilaat tekevät nykyään opettajille ansoja ihan tarkoituksella. Ärsytetään ope räjähtämään, kuvataan ja kannellaan rehtorille. Opettajan kiusaaminenen voi kestää päiviä. Tälläinen käytös on yleistä.

Aina opettajille on tehty jäyniä koulussa. Jos et niitä kestä, et ole opettajana.

Tämä. Meidän aikaan opettajat eivät provosoituneet vaan lähtivät leikkiin mukaan.

Kuinka monta päivää kestäisit itse suoraa haukkumista?  Nämä jonnet eivät enää tee jäyniä. He haukkuvat suoraan henkilökohtaisia ominaisuuksiasi.

Niin ne ennenkin tekivät. Väitätkö ettei teidän opettajilla ollut lempinimiä henk.koht. ominaisuuksien mukaan? Meillä ainakin oli rotta, lenkka, puudeli ja perse jne.

Eivät tehneet. Olen se, joka tuolla aiemmin kirjoitti omasta kokemuksesta, kun oppilaan piti tulla pyytämään anteeksi sanomisiaan. En enää muista, mikä se oli, mutta jotain henkilökohtaista. Monta juttua kuittasin yhdelle lauseella tyyliin " ei parta pahoille kasva", kun joku ihasteli viiksiäni, näin naisena.

Pitkään pärjäsi sillä, että puhutteli oppilaita. Ammattikoulun poikien kanssa pidettiin palaveria yölläkin, kun oltiin reissussa. Jo silloin 1980-luvulla oli selvää se, että siihenkin kouluun oli helpompi saada opettajia kuin oppilaita. Siksi kurinpitokeinot alkoivat olla vähissä, ja erotetut palasivat takaisin. Luulevat varmaan vieläkin, että lähdin siitä paikasta pois siksi, että muuan itse eronnut palasi takaisin kouluun. Oikeastaan eniten vuosien mittaan olen katunut vain sitä, että en ilmoittanut lähteväni samana päivänä vaan vasta määräaikaisen päättyessä muutaman viikon päästä toiseen työpaikkaan.

Lempinimiä oli yleisesti vasta penkkarijulisteissa. Sitä en muista, oliko niissäkään pahimpia tyyliin "Lenkka".

Kyllä tehtiin jäynää ja rankasti, heikot opettajat bongattiin joukosta heti, samoin raivarin saajat ja voi riemua, kun ooettaja nyyhkyttäen lähti luokasta tai hakkasi karttakepin säpäleiksi.

Hyviä ammattitaitoisia kunnioitettiin eikä heitä kiusattu.

Ja tämä 60-70 luvulla.

Tämä on aina ollut näin. Ja tulee olemaan. Heikkous haastetaan. Siksi juuri Opettajan työ on niin haastavaa. On itse alttiina. Onneksi kokemus ja menetelmät tuo apua ja varmuutta työhön.

Opella pitäisi olla sellaiset työkalut käytössä, että heikkokin ope saa oppilailta luulot pois. Valitettavasti nykyinen keskustelukeskeinen kasvatuskulttuuri ei kuitenkaan tällaista käytäntöä suosi.

Isäni kävi koulua 1940-luvulla. Nuoren herkän naisopettajan peppua kutitettiin ulkovessassa harjalla tyhjennysluukyn kautta, räjähtelevän miesopettajan ikkunan alla soitettiin pirunvielua yöllä jne

Tuolloin oli kaikki kaipaamanne kuritustoimet kuitenkin käytössä!

Tuohon aikaan kynnys lähteä uhmaamaan opettajaa päin naamaa oli kuitenkin huomattavan korkea. Se on ihan eri juttu tehdä asioita piilosta ja toivoa, että ei jää kiinni, kuin että lähtee avoimesti haastamaan. Siihen aikaan häiriköilläkin oli syy pelätä kiinnijääntiä, toisin kuin nykyisin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oppilaat tekevät nykyään opettajille ansoja ihan tarkoituksella. Ärsytetään ope räjähtämään, kuvataan ja kannellaan rehtorille. Opettajan kiusaaminenen voi kestää päiviä. Tälläinen käytös on yleistä.

Aina opettajille on tehty jäyniä koulussa. Jos et niitä kestä, et ole opettajana.

Tämä. Meidän aikaan opettajat eivät provosoituneet vaan lähtivät leikkiin mukaan.

Kuinka monta päivää kestäisit itse suoraa haukkumista?  Nämä jonnet eivät enää tee jäyniä. He haukkuvat suoraan henkilökohtaisia ominaisuuksiasi.

Niin ne ennenkin tekivät. Väitätkö ettei teidän opettajilla ollut lempinimiä henk.koht. ominaisuuksien mukaan? Meillä ainakin oli rotta, lenkka, puudeli ja perse jne.

Eivät tehneet. Olen se, joka tuolla aiemmin kirjoitti omasta kokemuksesta, kun oppilaan piti tulla pyytämään anteeksi sanomisiaan. En enää muista, mikä se oli, mutta jotain henkilökohtaista. Monta juttua kuittasin yhdelle lauseella tyyliin " ei parta pahoille kasva", kun joku ihasteli viiksiäni, näin naisena.

Pitkään pärjäsi sillä, että puhutteli oppilaita. Ammattikoulun poikien kanssa pidettiin palaveria yölläkin, kun oltiin reissussa. Jo silloin 1980-luvulla oli selvää se, että siihenkin kouluun oli helpompi saada opettajia kuin oppilaita. Siksi kurinpitokeinot alkoivat olla vähissä, ja erotetut palasivat takaisin. Luulevat varmaan vieläkin, että lähdin siitä paikasta pois siksi, että muuan itse eronnut palasi takaisin kouluun. Oikeastaan eniten vuosien mittaan olen katunut vain sitä, että en ilmoittanut lähteväni samana päivänä vaan vasta määräaikaisen päättyessä muutaman viikon päästä toiseen työpaikkaan.

Lempinimiä oli yleisesti vasta penkkarijulisteissa. Sitä en muista, oliko niissäkään pahimpia tyyliin "Lenkka".

Kyllä tehtiin jäynää ja rankasti, heikot opettajat bongattiin joukosta heti, samoin raivarin saajat ja voi riemua, kun ooettaja nyyhkyttäen lähti luokasta tai hakkasi karttakepin säpäleiksi.

Hyviä ammattitaitoisia kunnioitettiin eikä heitä kiusattu.

Ja tämä 60-70 luvulla.

Tämä on aina ollut näin. Ja tulee olemaan. Heikkous haastetaan. Siksi juuri Opettajan työ on niin haastavaa. On itse alttiina. Onneksi kokemus ja menetelmät tuo apua ja varmuutta työhön.

Opella pitäisi olla sellaiset työkalut käytössä, että heikkokin ope saa oppilailta luulot pois. Valitettavasti nykyinen keskustelukeskeinen kasvatuskulttuuri ei kuitenkaan tällaista käytäntöä suosi.

Mikä tällainen työkalu olisi? Miten se toimisi. Ei koskaan heikko ope ole pärjännyt opettajana. Se heikkous saa pilkkaamaan vaikkapa silmien pyörittelyllä. Tämä ope tuntee sen, että on pilkattuna eikä saa arvostusta.

Eipä siinä kukaan mitään opi, jos ope on heikko. Ope ei ole puhuva pää.

Saati sitten tuo kaipaamasi kauhun kulttuuri. Sellaista ei tosin ole missään koskaan ollut. Ei toimi edes kifutuslaitoksessa, koska ihminen on viisas ja löytää keinot kapinaan.

Se, että uhmaamisesta ja muusta kielletystä on tuntuvat seuraukset ei tarkoita kauhun kulttuuria. Vai meinaatko, että esimerkiksi armeijassa varusmiehet kokevat kauhua, kun silmien pyörittelystä alikersantin edessä seuraa rangaistus?

Kyllä niistä annetaan seuraus, joskus jopa rangaistus. Mitä sä oikein luulet?

Vierailija kirjoitti:

Hän oli jutun mukaan pidetty opettaja oppilaiden ja opettajien keskuudessa.

Melkein 40 vuoden ura.

Toivottavasti muut oppilaat laittavat tuon erottamisen aiheuttaneen pazkaläjäpennun ruotuun. Lakihan ei sitä tee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Viimeiset tulokset 2018...viidessä vuodessa kerkiää tapahtumaan paljon.

Siihen vielä muutama katastrofi päälle kuten korona ja sota.

Tuskin ovat enään tuota luokkaa.

Te jotka olette sitä mieltä, että koulumaailmassa on kaikki hyvin, onko teillä koulu-ikäisiä lapsia? Omani on menossa ekalle luokalle ja suorastaan hirvittää, mihin häntä ollaan laittamassa.

Minkälaisen mallin tässä(kin) tapauksessa oppilas sai? Ylemmyyden tunteen, voittaja fiiliksen koska opettaja erotettiin hänen takiaan? Voin tehdä näin toistekkin. Tämä on jopa hyväksyttävää.

Entä miten oppilaaseen suhtautuvat tämän jälkeen muut opettajat? Koulua on kuitenkin vielä reilu 2 vuotta jäljellä.

Karhun palvelus oppilaalle tulevaisuutta ajatellen.

Kuvaa hyvin ketjua. Pisa tulokset kertoo, että huonosti menee ja koulu on pilalla.

Mutta jos ei nyt luvut kerro niin sinäkin varmaan kohta kertoo. Millä perusteella? No kun musta tuntuu, että luvut on huonot.

Lohduksi meille, ihan kohta tulee ne viimeistään luvut, joissa näkyy kaikille mailla nämä koronan ja sodat ym....

Oma mutuni perustuu ihan siihen, että olen päivittäin tekemisissä näiden lasten kanssa ja aines ei ole kehittynyt parempaan suuntaan viimeisen viiden vuoden aikana.

Jo pienestä pitäen lapsilta kysellään, keskustellaan jo paljon ennen, kuin lapsen kehitystaso on siihen valmis. Myös ei sanaa vältetään, jostain kumman syystä, kuin ruttoa.

Minkäänlaista pettymyksen sietokykyä ei opetella, päinvastoin vanhemmat yrittävät sysätä kaiken jonkun muun syyksi. Mistähän lapset oppivat tekemään samoin...

Tavalliset lapset ovat vähemmistö ja näiltä vaaditaan, että pystyvät keskittymään luokassa, jossa yksi seisoo päällään, toinen makaa pöydän alla ja kolmas vaan huutaa suoraa huutoa.

Aina näitä lapsia on ollut ja tulee olemaan. Ratkaisu on se että ei tee joka asiasta kauheaa numeroa. Meillä oli yläasteella poika, joka oli kaikkien muiden opettajien kauhu paitsi matikanopen. Hän totesi, että matikkaa oppii laskemalla eikä sillä ole mitään väliä missä asennossa sen teet. Istui pöydällä tai makasi säkkituolilla ja teki tehtävänsä. Olipas kauheeta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oppilaat tekevät nykyään opettajille ansoja ihan tarkoituksella. Ärsytetään ope räjähtämään, kuvataan ja kannellaan rehtorille. Opettajan kiusaaminenen voi kestää päiviä. Tälläinen käytös on yleistä.

Aina opettajille on tehty jäyniä koulussa. Jos et niitä kestä, et ole opettajana.

Tämä. Meidän aikaan opettajat eivät provosoituneet vaan lähtivät leikkiin mukaan.

Kuinka monta päivää kestäisit itse suoraa haukkumista?  Nämä jonnet eivät enää tee jäyniä. He haukkuvat suoraan henkilökohtaisia ominaisuuksiasi.

Niin ne ennenkin tekivät. Väitätkö ettei teidän opettajilla ollut lempinimiä henk.koht. ominaisuuksien mukaan? Meillä ainakin oli rotta, lenkka, puudeli ja perse jne.

Eivät tehneet. Olen se, joka tuolla aiemmin kirjoitti omasta kokemuksesta, kun oppilaan piti tulla pyytämään anteeksi sanomisiaan. En enää muista, mikä se oli, mutta jotain henkilökohtaista. Monta juttua kuittasin yhdelle lauseella tyyliin " ei parta pahoille kasva", kun joku ihasteli viiksiäni, näin naisena.

Pitkään pärjäsi sillä, että puhutteli oppilaita. Ammattikoulun poikien kanssa pidettiin palaveria yölläkin, kun oltiin reissussa. Jo silloin 1980-luvulla oli selvää se, että siihenkin kouluun oli helpompi saada opettajia kuin oppilaita. Siksi kurinpitokeinot alkoivat olla vähissä, ja erotetut palasivat takaisin. Luulevat varmaan vieläkin, että lähdin siitä paikasta pois siksi, että muuan itse eronnut palasi takaisin kouluun. Oikeastaan eniten vuosien mittaan olen katunut vain sitä, että en ilmoittanut lähteväni samana päivänä vaan vasta määräaikaisen päättyessä muutaman viikon päästä toiseen työpaikkaan.

Lempinimiä oli yleisesti vasta penkkarijulisteissa. Sitä en muista, oliko niissäkään pahimpia tyyliin "Lenkka".

Kyllä tehtiin jäynää ja rankasti, heikot opettajat bongattiin joukosta heti, samoin raivarin saajat ja voi riemua, kun ooettaja nyyhkyttäen lähti luokasta tai hakkasi karttakepin säpäleiksi.

Hyviä ammattitaitoisia kunnioitettiin eikä heitä kiusattu.

Ja tämä 60-70 luvulla.

Tämä on aina ollut näin. Ja tulee olemaan. Heikkous haastetaan. Siksi juuri Opettajan työ on niin haastavaa. On itse alttiina. Onneksi kokemus ja menetelmät tuo apua ja varmuutta työhön.

Opella pitäisi olla sellaiset työkalut käytössä, että heikkokin ope saa oppilailta luulot pois. Valitettavasti nykyinen keskustelukeskeinen kasvatuskulttuuri ei kuitenkaan tällaista käytäntöä suosi.

Isäni kävi koulua 1940-luvulla. Nuoren herkän naisopettajan peppua kutitettiin ulkovessassa harjalla tyhjennysluukyn kautta, räjähtelevän miesopettajan ikkunan alla soitettiin pirunvielua yöllä jne

Tuolloin oli kaikki kaipaamanne kuritustoimet kuitenkin käytössä!

Tuohon aikaan kynnys lähteä uhmaamaan opettajaa päin naamaa oli kuitenkin huomattavan korkea. Se on ihan eri juttu tehdä asioita piilosta ja toivoa, että ei jää kiinni, kuin että lähtee avoimesti haastamaan. Siihen aikaan häiriköilläkin oli syy pelätä kiinnijääntiä, toisin kuin nykyisin.

Kyllä he kiinni jäivät joka tempustaan. Eivätkä olleet ainoat, jotka näitä heikkoja tai rageevia opettajia kiusasivat.

Pointtini oli, että eivät ne rangaistukset tai ruumiillinen kuritus ole ratkaisu vaan opettajan ammattitaito ja luonne.

Koska ennen vanhaan eikä nykyään kiusata kuin näitä opettajia, joilta saadaan toivottu reaktio.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Viimeiset tulokset 2018...viidessä vuodessa kerkiää tapahtumaan paljon.

Siihen vielä muutama katastrofi päälle kuten korona ja sota.

Tuskin ovat enään tuota luokkaa.

Te jotka olette sitä mieltä, että koulumaailmassa on kaikki hyvin, onko teillä koulu-ikäisiä lapsia? Omani on menossa ekalle luokalle ja suorastaan hirvittää, mihin häntä ollaan laittamassa.

Minkälaisen mallin tässä(kin) tapauksessa oppilas sai? Ylemmyyden tunteen, voittaja fiiliksen koska opettaja erotettiin hänen takiaan? Voin tehdä näin toistekkin. Tämä on jopa hyväksyttävää.

Entä miten oppilaaseen suhtautuvat tämän jälkeen muut opettajat? Koulua on kuitenkin vielä reilu 2 vuotta jäljellä.

Karhun palvelus oppilaalle tulevaisuutta ajatellen.

Kuvaa hyvin ketjua. Pisa tulokset kertoo, että huonosti menee ja koulu on pilalla.

Mutta jos ei nyt luvut kerro niin sinäkin varmaan kohta kertoo. Millä perusteella? No kun musta tuntuu, että luvut on huonot.

Lohduksi meille, ihan kohta tulee ne viimeistään luvut, joissa näkyy kaikille mailla nämä koronan ja sodat ym....

Oma mutuni perustuu ihan siihen, että olen päivittäin tekemisissä näiden lasten kanssa ja aines ei ole kehittynyt parempaan suuntaan viimeisen viiden vuoden aikana.

Jo pienestä pitäen lapsilta kysellään, keskustellaan jo paljon ennen, kuin lapsen kehitystaso on siihen valmis. Myös ei sanaa vältetään, jostain kumman syystä, kuin ruttoa.

Minkäänlaista pettymyksen sietokykyä ei opetella, päinvastoin vanhemmat yrittävät sysätä kaiken jonkun muun syyksi. Mistähän lapset oppivat tekemään samoin...

Tavalliset lapset ovat vähemmistö ja näiltä vaaditaan, että pystyvät keskittymään luokassa, jossa yksi seisoo päällään, toinen makaa pöydän alla ja kolmas vaan huutaa suoraa huutoa.

Aina näitä lapsia on ollut ja tulee olemaan. Ratkaisu on se että ei tee joka asiasta kauheaa numeroa. Meillä oli yläasteella poika, joka oli kaikkien muiden opettajien kauhu paitsi matikanopen. Hän totesi, että matikkaa oppii laskemalla eikä sillä ole mitään väliä missä asennossa sen teet. Istui pöydällä tai makasi säkkituolilla ja teki tehtävänsä. Olipas kauheeta.

Meillä oli hissanope, joka totesi ettei luokassa nukkuvaa saa herättää *se on kun laittaa rahaa pankkiin kun nuori nukkuu*. Samainen opettaja piti kuminheittokisoja niiden kanssa, jotka heitteli tavaroita jne. Ammattilaisen tunnistaa.

Vierailija kirjoitti:

mun aikana( alkupään milleniaali) kunnioitettiin opettajia ja osaa jopa "pelättiin", voittaa se silti nykyisen oppilas voi käydä muiden päälle ja muut ihailee vieressä kulttuurin.

Yläasteella ollessani oli ainakin neljä opettajaa joita hiukan pelättiin. Yksi niistä oli sellainen joka saattoi käydä fyysisesti kiinni jos oppilas ei totellut. Se oli iso nöyryytys pelleilevälle oppilaalle kun ensiksi ollaan kovaa poikaa ja uhotaan opettajillekin sen minkä ehtii, mutta seuraavassa hetkessä ollaankin maassa puoli-istuvassa asennossa opettajan pidellessä kaksin käsin kovaa kaulasta kiinni ja pää punaisena huutaen. Minulle nimittäin kävi noin. Nykyään kyseinen opettaja saisi potkut ja varmaankin myös rikossyytteen.

Minä en ollut koulun ainoa pelle. Pieni pelko tiettyjä opettajia kohtaan sai meidät kuitenkin pysymään suurimman osan ajasta aisoissa. Jos meidän olisi tunneilla annettu häiriköidä miten halusimme, niin eihän opetuksesta olisi tullut hevon v*ttua. Voin kuvitella millainen kaaos luokkahuoneissa nykyään vallitsee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

mun aikana( alkupään milleniaali) kunnioitettiin opettajia ja osaa jopa "pelättiin", voittaa se silti nykyisen oppilas voi käydä muiden päälle ja muut ihailee vieressä kulttuurin.

Yläasteella ollessani oli ainakin neljä opettajaa joita hiukan pelättiin. Yksi niistä oli sellainen joka saattoi käydä fyysisesti kiinni jos oppilas ei totellut. Se oli iso nöyryytys pelleilevälle oppilaalle kun ensiksi ollaan kovaa poikaa ja uhotaan opettajillekin sen minkä ehtii, mutta seuraavassa hetkessä ollaankin maassa puoli-istuvassa asennossa opettajan pidellessä kaksin käsin kovaa kaulasta kiinni ja pää punaisena huutaen. Minulle nimittäin kävi noin. Nykyään kyseinen opettaja saisi potkut ja varmaankin myös rikossyytteen.

Minä en ollut koulun ainoa pelle. Pieni pelko tiettyjä opettajia kohtaan sai meidät kuitenkin pysymään suurimman osan ajasta aisoissa. Jos meidän olisi tunneilla annettu häiriköidä miten halusimme, niin eihän opetuksesta olisi tullut hevon v*ttua. Voin kuvitella millainen kaaos luokkahuoneissa nykyään vallitsee.

Just. Anna mä arvaan? Hakkaat lapsiasi samalla tavalla ja väität sitä kasvatukseksi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

mun aikana( alkupään milleniaali) kunnioitettiin opettajia ja osaa jopa "pelättiin", voittaa se silti nykyisen oppilas voi käydä muiden päälle ja muut ihailee vieressä kulttuurin.

Yläasteella ollessani oli ainakin neljä opettajaa joita hiukan pelättiin. Yksi niistä oli sellainen joka saattoi käydä fyysisesti kiinni jos oppilas ei totellut. Se oli iso nöyryytys pelleilevälle oppilaalle kun ensiksi ollaan kovaa poikaa ja uhotaan opettajillekin sen minkä ehtii, mutta seuraavassa hetkessä ollaankin maassa puoli-istuvassa asennossa opettajan pidellessä kaksin käsin kovaa kaulasta kiinni ja pää punaisena huutaen. Minulle nimittäin kävi noin. Nykyään kyseinen opettaja saisi potkut ja varmaankin myös rikossyytteen.

Minä en ollut koulun ainoa pelle. Pieni pelko tiettyjä opettajia kohtaan sai meidät kuitenkin pysymään suurimman osan ajasta aisoissa. Jos meidän olisi tunneilla annettu häiriköidä miten halusimme, niin eihän opetuksesta olisi tullut hevon v*ttua. Voin kuvitella millainen kaaos luokkahuoneissa nykyään vallitsee.

Ei lapsi opi pelolla vaan kunnioituksella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oppilaat tekevät nykyään opettajille ansoja ihan tarkoituksella. Ärsytetään ope räjähtämään, kuvataan ja kannellaan rehtorille. Opettajan kiusaaminenen voi kestää päiviä. Tälläinen käytös on yleistä.

Aina opettajille on tehty jäyniä koulussa. Jos et niitä kestä, et ole opettajana.

Tämä. Meidän aikaan opettajat eivät provosoituneet vaan lähtivät leikkiin mukaan.

Kuinka monta päivää kestäisit itse suoraa haukkumista?  Nämä jonnet eivät enää tee jäyniä. He haukkuvat suoraan henkilökohtaisia ominaisuuksiasi.

Niin ne ennenkin tekivät. Väitätkö ettei teidän opettajilla ollut lempinimiä henk.koht. ominaisuuksien mukaan? Meillä ainakin oli rotta, lenkka, puudeli ja perse jne.

Eivät tehneet. Olen se, joka tuolla aiemmin kirjoitti omasta kokemuksesta, kun oppilaan piti tulla pyytämään anteeksi sanomisiaan. En enää muista, mikä se oli, mutta jotain henkilökohtaista. Monta juttua kuittasin yhdelle lauseella tyyliin " ei parta pahoille kasva", kun joku ihasteli viiksiäni, näin naisena.

Pitkään pärjäsi sillä, että puhutteli oppilaita. Ammattikoulun poikien kanssa pidettiin palaveria yölläkin, kun oltiin reissussa. Jo silloin 1980-luvulla oli selvää se, että siihenkin kouluun oli helpompi saada opettajia kuin oppilaita. Siksi kurinpitokeinot alkoivat olla vähissä, ja erotetut palasivat takaisin. Luulevat varmaan vieläkin, että lähdin siitä paikasta pois siksi, että muuan itse eronnut palasi takaisin kouluun. Oikeastaan eniten vuosien mittaan olen katunut vain sitä, että en ilmoittanut lähteväni samana päivänä vaan vasta määräaikaisen päättyessä muutaman viikon päästä toiseen työpaikkaan.

Lempinimiä oli yleisesti vasta penkkarijulisteissa. Sitä en muista, oliko niissäkään pahimpia tyyliin "Lenkka".

Kyllä tehtiin jäynää ja rankasti, heikot opettajat bongattiin joukosta heti, samoin raivarin saajat ja voi riemua, kun ooettaja nyyhkyttäen lähti luokasta tai hakkasi karttakepin säpäleiksi.

Hyviä ammattitaitoisia kunnioitettiin eikä heitä kiusattu.

Ja tämä 60-70 luvulla.

Tämä on aina ollut näin. Ja tulee olemaan. Heikkous haastetaan. Siksi juuri Opettajan työ on niin haastavaa. On itse alttiina. Onneksi kokemus ja menetelmät tuo apua ja varmuutta työhön.

Opella pitäisi olla sellaiset työkalut käytössä, että heikkokin ope saa oppilailta luulot pois. Valitettavasti nykyinen keskustelukeskeinen kasvatuskulttuuri ei kuitenkaan tällaista käytäntöä suosi.

Isäni kävi koulua 1940-luvulla. Nuoren herkän naisopettajan peppua kutitettiin ulkovessassa harjalla tyhjennysluukyn kautta, räjähtelevän miesopettajan ikkunan alla soitettiin pirunvielua yöllä jne

Tuolloin oli kaikki kaipaamanne kuritustoimet kuitenkin käytössä!

Tuohon aikaan kynnys lähteä uhmaamaan opettajaa päin naamaa oli kuitenkin huomattavan korkea. Se on ihan eri juttu tehdä asioita piilosta ja toivoa, että ei jää kiinni, kuin että lähtee avoimesti haastamaan. Siihen aikaan häiriköilläkin oli syy pelätä kiinnijääntiä, toisin kuin nykyisin.

Kyllä he kiinni jäivät joka tempustaan. Eivätkä olleet ainoat, jotka näitä heikkoja tai rageevia opettajia kiusasivat.

Pointtini oli, että eivät ne rangaistukset tai ruumiillinen kuritus ole ratkaisu vaan opettajan ammattitaito ja luonne.

Koska ennen vanhaan eikä nykyään kiusata kuin näitä opettajia, joilta saadaan toivottu reaktio.

Huono tuuri heillä jos jäivät kiinni.