Lue keskustelun säännöt.
Ristilät valitsivat 4-vuotiaalle Nooalle englanninkielisen päiväkodin, ja niin tekee yhä useampi suomenkielinen perhe
23.02.2023 |
Kokemuksia ja mielipiteitä puolesta ja vastaan?
Kommentit (296)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täytyypä tähän ottaa kantaa sen verran, että itse ollut aina todella huono englannissa. Tämän takia valitsin lapsille enkun kielisen päiväkodin ja aivan super. Lapset oppii leikin varjolla kielen ja puhuvat sitä nyt todella hyvin.
Jos miettii nykyelämää niin Suomessa tarvitaan englantia melkeinpä työssä kuin työssä. Asiat on muuttuneet paljon vuosikymmenten varrella. Kuka ei haluaisi, että lapsi saisi vaivihkaa toisen kielen rinnalle. Ruotsilla ei sinänsä mitään tee, jos miettii globaalisti. Kyllä se on englanti mitä tarvitaan.
Suosittelen!
Maailma on myös ihan erilainen nykyään kuin ennen. Lapset kuulevat esim. somessa englantia paljon enemmän kuin omassa lapsuudessamme. Englannin opetus alkaa jo ensimmäisellä luokalla ja se on opetusmetodit ovat erilaisia kuin meillä oli. Kuudennen luokan loputtua ei englannin taidoissa tunnista, että kuka on käynyt englanninkielisen päiväkodin ja kuka ei. Mutta suomen kielen taidoissa voi tunnistaa.
Riippuu kyllä lapsesta. Esim. paljon englanniksi ja suomeksi lukevalla lapsella on ihan eri tason sanavarasto molemmilla kielillä kuin sellaisella lapsella, joka lukee tasan ne, jotka on koulu varten pakko. Englanninkielinen päiväkoti kyllä valmistaa myös siihen, että voi lukea englanniksi aiemmin ja näin kehittää sanavarastoa tämän kautta. Lapsen kielitaito kaikkien kielten suhteen on täysin kiinni vanhemmista. Kun kirjoja on tarjolla ja lukemista arvostetaan, ei tule mitään ongelmia suomenkielenkään kanssa.
Suomi on puolillaan kielipuolia vain suomalaisen päiväkodin ja koulun käyneitä lapsia, joiden sanavarasto ja osaaminen on ala-arvoista. Ihan suomalaisten vanhempien lapsia siis. Toki heidän kohdallaan vieraskielinen päiväkoti olisi ollut vielä suurempi katastrofi. Mutta ei sen perusteella pidä kaikkia tuomita.
Harvinaisen virheellinen kuvitelma, että lapsen kieli kehittyy sillä, että kirjoja "on tarjolla". Kieli kehittyy jokapäiväisessä aktiivisessa käytössä.
Sinun logiikalla lapsi, jonka kotona on kirjahyllyssä latinankielisiå kirjoja, on taitava latinisti.
Varmaan maailman hienoin fiilis ymmärtää tahallaan väärin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Huvittavaa, kuinka täällä uskotaan, että kaksikielisyys lisää empatiaa. Miksi sitten pelkäätte niin paljon s2-oppilaita, jotka ovat kaksikielisiä?
Suomalaiset ovat englannin suhteen yhtä puritaanisia kuin suomenkin. On vain yksi oikea tapa puhua englantia, ja se on natiivitasoinen brittienglanti. Muu kaksikielisyys on epäilyttävää.
Intialaisille, nigerialaisille tai vaikka vain walesilaisille natiivipuhujille suomalaiset nauravat, koska he eivät osaa ottaa tosissaan ulkomaalaisella korostuksella suomea puhuvia ihmisiä, ja ajattelevat englannin kielen olevan samalla tavalla monokulttuurista kuin suomi.
Siksi rallienglantikin suututtaa, vaikka se on periaatteessa varsin laadukasta ja selkeästi ymmärrettävää englantia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Piisi olla näyttöä, että englanninkielinen päiväkoti todellakin on hyödyllinen. Onko asiasta yhtään tutkimusta?
Ainakin kaikki kielitieteilijät näkevät punaista tällaisesta, että suomenkieliset puhuvat siellä lapsille "englantia".
Jos vertaan lapsen englanninkielistä päiväkotia ja aiempaa suomenkielistä, niin englanninkielisessä on natiivitason englantia puhuvia työntekijöitä suunnilleen sama osuus kuin suomenkielisessä natiivitason suomea puhuvia työntekijöitä. Englanninkielisessä ne tönkömminkin puhuvat sijaiset/työntekijät puhuvat varsin hyvää englantia, kun taas suomenkielisessä huonosti suomea puhuvien sijaisten kanssa oli vaikea kommunikoida. Miksi ei-natiivisti mutta kuitenkin hyvin englantia puhuva hoitaja alle kouluikäisenä olisi kielen oppimmiselle jotenkin vaarallista? Eihän siellä koulussakaan natiivienglantia puhuvia opettajia ole kuin tosi harvoilla.
Omalla kohdalla se ei niin ollut merkityksellistä puhuuko hoitaja natiivitason englantia. Jos espanjalainen korkeakoulutettu puhuu englantia niin on se jo ihan riittävän hyvää tasoa. Toki lapsemme kotona kuulee akateemista natiivienglantia isältään. Englannin kielessä se koulutustaso on merkittävämpi kuin natiivisuus.
Hieman huvittaa, että joku puhuu kotonaan akateemista englantia lapsensa kanssa. Itse olen akateeminen suomalainen, enkä kyllä ajattele että puhuisin lapsilleni akateemista suomea. Paljon kyllä luen heille kirjoja.
Siitä olen ihan samaa mieltä kanssasi, että se natiivius ei ole mikään itseisarvo. Mieluummin koulussa opittu kieli ja rikas sanavarasto kuin natiivitasoinen broken English muutaman tuhannen sanan sanavarastolla.
En tiedä minkä alan akateeminen olet, mutta kielistä et paljoa ymmärrä. Englannin kielessä on huikea ero, jos sitä puhuu akateeminen kuin jos sitä puhuu kouluttamaton ihminen. Englannin kielessä on maailman laajin sanavarasto ja sen sanavaraston laajuus korreloi koulutuksen kanssa.
Kova on uskosi akateemisuuden voimaan, mutta englannin - aivan kuten suomenkin - kielessä sanavarasto rakennetaan jo paljon ennen akateemisia opintoja. Ja se rakennetaan ennen kaikkea lukemalla.
Ei siellä yliopistossa enää sanavarastoa rakenneta, etenkään jos suuntautuu matemaattis-luonnontieteelliselle alalle. Korkeintaan opitaan alan omaa sanastoa.
Englanninkielisissä maissa niissä matemaattis-luonnontieteellisissäkin opinnoissa on mukana humanistisia aineita, luetaan klassikkoja, tutustutaan antiikin maailmaan. Ihan hyvätasoiset ne opinnot silti ovat, jos katsot mihin niillä opinnoilla on ponnistettu ja vertaat esim. suomalaisen tieteen saavutuksiin.
Tämä taas johtuu siitä, että esimerkiksi Yhdysvalloissa kaksi ensimmäistä yliopistovuotta opiskellaan yleissivistäviä aineita reippaalla tahdilla. Vastaa meidän lukio-opintojamme. Yhdysvalloissahan peruskoulu kestää 12 vuotta.
Ei suomalaisissa lukioissa lueta Ciceroa tai Dantea.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Piisi olla näyttöä, että englanninkielinen päiväkoti todellakin on hyödyllinen. Onko asiasta yhtään tutkimusta?
Ainakin kaikki kielitieteilijät näkevät punaista tällaisesta, että suomenkieliset puhuvat siellä lapsille "englantia".
Jos vertaan lapsen englanninkielistä päiväkotia ja aiempaa suomenkielistä, niin englanninkielisessä on natiivitason englantia puhuvia työntekijöitä suunnilleen sama osuus kuin suomenkielisessä natiivitason suomea puhuvia työntekijöitä. Englanninkielisessä ne tönkömminkin puhuvat sijaiset/työntekijät puhuvat varsin hyvää englantia, kun taas suomenkielisessä huonosti suomea puhuvien sijaisten kanssa oli vaikea kommunikoida. Miksi ei-natiivisti mutta kuitenkin hyvin englantia puhuva hoitaja alle kouluikäisenä olisi kielen oppimmiselle jotenkin vaarallista? Eihän siellä koulussakaan natiivienglantia puhuvia opettajia ole kuin tosi harvoilla.
Omalla kohdalla se ei niin ollut merkityksellistä puhuuko hoitaja natiivitason englantia. Jos espanjalainen korkeakoulutettu puhuu englantia niin on se jo ihan riittävän hyvää tasoa. Toki lapsemme kotona kuulee akateemista natiivienglantia isältään. Englannin kielessä se koulutustaso on merkittävämpi kuin natiivisuus.
Hieman huvittaa, että joku puhuu kotonaan akateemista englantia lapsensa kanssa. Itse olen akateeminen suomalainen, enkä kyllä ajattele että puhuisin lapsilleni akateemista suomea. Paljon kyllä luen heille kirjoja.
Siitä olen ihan samaa mieltä kanssasi, että se natiivius ei ole mikään itseisarvo. Mieluummin koulussa opittu kieli ja rikas sanavarasto kuin natiivitasoinen broken English muutaman tuhannen sanan sanavarastolla.
En tiedä minkä alan akateeminen olet, mutta kielistä et paljoa ymmärrä. Englannin kielessä on huikea ero, jos sitä puhuu akateeminen kuin jos sitä puhuu kouluttamaton ihminen. Englannin kielessä on maailman laajin sanavarasto ja sen sanavaraston laajuus korreloi koulutuksen kanssa.
Kova on uskosi akateemisuuden voimaan, mutta englannin - aivan kuten suomenkin - kielessä sanavarasto rakennetaan jo paljon ennen akateemisia opintoja. Ja se rakennetaan ennen kaikkea lukemalla.
Ei siellä yliopistossa enää sanavarastoa rakenneta, etenkään jos suuntautuu matemaattis-luonnontieteelliselle alalle. Korkeintaan opitaan alan omaa sanastoa.
Englanninkielisissä maissa niissä matemaattis-luonnontieteellisissäkin opinnoissa on mukana humanistisia aineita, luetaan klassikkoja, tutustutaan antiikin maailmaan. Ihan hyvätasoiset ne opinnot silti ovat, jos katsot mihin niillä opinnoilla on ponnistettu ja vertaat esim. suomalaisen tieteen saavutuksiin.
Tämä taas johtuu siitä, että esimerkiksi Yhdysvalloissa kaksi ensimmäistä yliopistovuotta opiskellaan yleissivistäviä aineita reippaalla tahdilla. Vastaa meidän lukio-opintojamme. Yhdysvalloissahan peruskoulu kestää 12 vuotta.
Ei suomalaisissa lukioissa lueta Ciceroa tai Dantea.
Ei lueta kyllä Yhdysvalloissakaan high schoolissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Piisi olla näyttöä, että englanninkielinen päiväkoti todellakin on hyödyllinen. Onko asiasta yhtään tutkimusta?
Ainakin kaikki kielitieteilijät näkevät punaista tällaisesta, että suomenkieliset puhuvat siellä lapsille "englantia".
Jos vertaan lapsen englanninkielistä päiväkotia ja aiempaa suomenkielistä, niin englanninkielisessä on natiivitason englantia puhuvia työntekijöitä suunnilleen sama osuus kuin suomenkielisessä natiivitason suomea puhuvia työntekijöitä. Englanninkielisessä ne tönkömminkin puhuvat sijaiset/työntekijät puhuvat varsin hyvää englantia, kun taas suomenkielisessä huonosti suomea puhuvien sijaisten kanssa oli vaikea kommunikoida. Miksi ei-natiivisti mutta kuitenkin hyvin englantia puhuva hoitaja alle kouluikäisenä olisi kielen oppimmiselle jotenkin vaarallista? Eihän siellä koulussakaan natiivienglantia puhuvia opettajia ole kuin tosi harvoilla.
Omalla kohdalla se ei niin ollut merkityksellistä puhuuko hoitaja natiivitason englantia. Jos espanjalainen korkeakoulutettu puhuu englantia niin on se jo ihan riittävän hyvää tasoa. Toki lapsemme kotona kuulee akateemista natiivienglantia isältään. Englannin kielessä se koulutustaso on merkittävämpi kuin natiivisuus.
Hieman huvittaa, että joku puhuu kotonaan akateemista englantia lapsensa kanssa. Itse olen akateeminen suomalainen, enkä kyllä ajattele että puhuisin lapsilleni akateemista suomea. Paljon kyllä luen heille kirjoja.
Siitä olen ihan samaa mieltä kanssasi, että se natiivius ei ole mikään itseisarvo. Mieluummin koulussa opittu kieli ja rikas sanavarasto kuin natiivitasoinen broken English muutaman tuhannen sanan sanavarastolla.
En tiedä minkä alan akateeminen olet, mutta kielistä et paljoa ymmärrä. Englannin kielessä on huikea ero, jos sitä puhuu akateeminen kuin jos sitä puhuu kouluttamaton ihminen. Englannin kielessä on maailman laajin sanavarasto ja sen sanavaraston laajuus korreloi koulutuksen kanssa.
Kova on uskosi akateemisuuden voimaan, mutta englannin - aivan kuten suomenkin - kielessä sanavarasto rakennetaan jo paljon ennen akateemisia opintoja. Ja se rakennetaan ennen kaikkea lukemalla.
Ei siellä yliopistossa enää sanavarastoa rakenneta, etenkään jos suuntautuu matemaattis-luonnontieteelliselle alalle. Korkeintaan opitaan alan omaa sanastoa.
Englanninkielisissä maissa niissä matemaattis-luonnontieteellisissäkin opinnoissa on mukana humanistisia aineita, luetaan klassikkoja, tutustutaan antiikin maailmaan. Ihan hyvätasoiset ne opinnot silti ovat, jos katsot mihin niillä opinnoilla on ponnistettu ja vertaat esim. suomalaisen tieteen saavutuksiin.
Tämä taas johtuu siitä, että esimerkiksi Yhdysvalloissa kaksi ensimmäistä yliopistovuotta opiskellaan yleissivistäviä aineita reippaalla tahdilla. Vastaa meidän lukio-opintojamme. Yhdysvalloissahan peruskoulu kestää 12 vuotta.
Ei suomalaisissa lukioissa lueta Ciceroa tai Dantea.
Ei lueta kyllä Yhdysvalloissakaan high schoolissa.
Mutta yliopistotutkinnossa ne ovat osana myös siellä matemaattisilla aloilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lyhytnäköistä.
Miksi? Lapsi oppii kielen leikkimällä. Ihan fiksua minusta.
Englannin oppii hyvin joka tapauksessa. Kannattaisi viedä minkä tahansa muun kielen päiväkotiin, jos haluaa laajaa kielitaitoa.
Ja näin. Lisäksi vaarana on, että ei opita enää suomea kunnolla.
Näissä kielikylpyperiaatteella toimivissa päiväkodeissa testataan lapsen kielelliset valmiudet. Ei sinne kuulu lapset, joilla on vaikeuksia jo äidinkielenkin kanssa. Ja nykyään monilla on ihan jo kotonakin useampia kieliä. Suomea oppii, kun sitä kuulee ja lukee ja käyttää monipuolisesti. Jos ei käytä, ei opi vaikkei puhuisi ikinä mitään muuta kieltä.
Miten 9 kk tai 1 vuotiaalta testataan kielelliset valmiudet tai huomataan onko äidin kielessä ongelmia?
Vastaus ei mitenkään. Hyvin moni lapsi menee alle ja vähän päälle 1 vuotiaana päiväkotiin. Ja todennäköisesti englannin kieliseen päiväkotiin menevien lapsien vanhemmat ovat korkeasti koulutettuja, jolloin lapset yleensä laitetaan varhemmin päiväkotiin.
Kielikylpyperiaatteella toimivissa päiväkodeissa testataan. Niissä lapsi voi aloittaa esim. 3-vuotiaana.
Kateelliset vinkuu. Tai no toki teidän ei kannata laittaa lasta kielikylpyyn, jotka kotona annatte taaperolle tabletin syliin, ettekä saa suutanne auki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kateelliset vinkuu. Tai no toki teidän ei kannata laittaa lasta kielikylpyyn, jotka kotona annatte taaperolle tabletin syliin, ettekä saa suutanne auki.
Meillä on maa täynnä näitä koulupudokkaita, jotka isän mukaan osaavat niin hienosti enkkua, kun ovat sen peleistä oppineet. Osataan sanoa muutama karkea lause, mutta kouluun ei sitten enää päästäkään kun se pelistä kielen opettelu vie koko ajan.
Miksi täällä pidetään natiivitason englantia jonain melkein mahdottomana saavutuksena ja sätitään melkein kaikki rallienglanniksi?
Kyllä aksentteja löytyy natiiveiltakin englantia puhuvilta. Esimerkiksi isäni on irlantilainen, mutta asunut Britanniassa suurimman osan elämästään. Hänen puheestaan todellakin kuulee sen irlantilaistaustan. Silti englanti on hänen ainoa äidinkielensä. Natiivi ei siis tarkoita jotain täydellistä tietyntyyppistä englantia. Veikkaan, ettei sellaista edes ole olemassa, koska joka paikassa on aksentteja ja muita sellaisia, mitkä eroaa taas jossain muualla puhutusta englannista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi täällä pidetään natiivitason englantia jonain melkein mahdottomana saavutuksena ja sätitään melkein kaikki rallienglanniksi?
Kyllä aksentteja löytyy natiiveiltakin englantia puhuvilta. Esimerkiksi isäni on irlantilainen, mutta asunut Britanniassa suurimman osan elämästään. Hänen puheestaan todellakin kuulee sen irlantilaistaustan. Silti englanti on hänen ainoa äidinkielensä. Natiivi ei siis tarkoita jotain täydellistä tietyntyyppistä englantia. Veikkaan, ettei sellaista edes ole olemassa, koska joka paikassa on aksentteja ja muita sellaisia, mitkä eroaa taas jossain muualla puhutusta englannista.
Nimenomaan Oxfordin käynyt akateeminen puhuu aivan eri englantia kuin työväenluokkainen Liverpoolista. Myös amerikanenglannista kuulee hetkessä mistäpäin tullaan ja mitä kouluja on käyty.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi täällä pidetään natiivitason englantia jonain melkein mahdottomana saavutuksena ja sätitään melkein kaikki rallienglanniksi?
Kyllä aksentteja löytyy natiiveiltakin englantia puhuvilta. Esimerkiksi isäni on irlantilainen, mutta asunut Britanniassa suurimman osan elämästään. Hänen puheestaan todellakin kuulee sen irlantilaistaustan. Silti englanti on hänen ainoa äidinkielensä. Natiivi ei siis tarkoita jotain täydellistä tietyntyyppistä englantia. Veikkaan, ettei sellaista edes ole olemassa, koska joka paikassa on aksentteja ja muita sellaisia, mitkä eroaa taas jossain muualla puhutusta englannista.
Nimenomaan Oxfordin käynyt akateeminen puhuu aivan eri englantia kuin työväenluokkainen Liverpoolista. Myös amerikanenglannista kuulee hetkessä mistäpäin tullaan ja mitä kouluja on käyty.
Aivan, esimerkiksi Oxfordin käyneestä Hugh Lauriesta natiivit jenkit kuulivat heti, että hän on amerikkalainen.
-eri.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi täällä pidetään natiivitason englantia jonain melkein mahdottomana saavutuksena ja sätitään melkein kaikki rallienglanniksi?
Kyllä aksentteja löytyy natiiveiltakin englantia puhuvilta. Esimerkiksi isäni on irlantilainen, mutta asunut Britanniassa suurimman osan elämästään. Hänen puheestaan todellakin kuulee sen irlantilaistaustan. Silti englanti on hänen ainoa äidinkielensä. Natiivi ei siis tarkoita jotain täydellistä tietyntyyppistä englantia. Veikkaan, ettei sellaista edes ole olemassa, koska joka paikassa on aksentteja ja muita sellaisia, mitkä eroaa taas jossain muualla puhutusta englannista.
Nimenomaan Oxfordin käynyt akateeminen puhuu aivan eri englantia kuin työväenluokkainen Liverpoolista. Myös amerikanenglannista kuulee hetkessä mistäpäin tullaan ja mitä kouluja on käyty.
Aivan, esimerkiksi Oxfordin käyneestä Hugh Lauriesta natiivit jenkit kuulivat heti, että hän on amerikkalainen.
-eri.
Tuota noin, Hugh on britti, syntynyt Oxfordissa ja käynyt Etonin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi täällä pidetään natiivitason englantia jonain melkein mahdottomana saavutuksena ja sätitään melkein kaikki rallienglanniksi?
Kyllä aksentteja löytyy natiiveiltakin englantia puhuvilta. Esimerkiksi isäni on irlantilainen, mutta asunut Britanniassa suurimman osan elämästään. Hänen puheestaan todellakin kuulee sen irlantilaistaustan. Silti englanti on hänen ainoa äidinkielensä. Natiivi ei siis tarkoita jotain täydellistä tietyntyyppistä englantia. Veikkaan, ettei sellaista edes ole olemassa, koska joka paikassa on aksentteja ja muita sellaisia, mitkä eroaa taas jossain muualla puhutusta englannista.
Nimenomaan Oxfordin käynyt akateeminen puhuu aivan eri englantia kuin työväenluokkainen Liverpoolista. Myös amerikanenglannista kuulee hetkessä mistäpäin tullaan ja mitä kouluja on käyty.
Aivan, esimerkiksi Oxfordin käyneestä Hugh Lauriesta natiivit jenkit kuulivat heti, että hän on amerikkalainen.
-eri.Tuota noin, Hugh on britti, syntynyt Oxfordissa ja käynyt Etonin.
Niinpä. Ja silti jenkit luulivat häntä amerikkalaiseksi Housen roolissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi täällä pidetään natiivitason englantia jonain melkein mahdottomana saavutuksena ja sätitään melkein kaikki rallienglanniksi?
Kyllä aksentteja löytyy natiiveiltakin englantia puhuvilta. Esimerkiksi isäni on irlantilainen, mutta asunut Britanniassa suurimman osan elämästään. Hänen puheestaan todellakin kuulee sen irlantilaistaustan. Silti englanti on hänen ainoa äidinkielensä. Natiivi ei siis tarkoita jotain täydellistä tietyntyyppistä englantia. Veikkaan, ettei sellaista edes ole olemassa, koska joka paikassa on aksentteja ja muita sellaisia, mitkä eroaa taas jossain muualla puhutusta englannista.
Nimenomaan Oxfordin käynyt akateeminen puhuu aivan eri englantia kuin työväenluokkainen Liverpoolista. Myös amerikanenglannista kuulee hetkessä mistäpäin tullaan ja mitä kouluja on käyty.
Aivan, esimerkiksi Oxfordin käyneestä Hugh Lauriesta natiivit jenkit kuulivat heti, että hän on amerikkalainen.
-eri.Tuota noin, Hugh on britti, syntynyt Oxfordissa ja käynyt Etonin.
Niinpä. Ja silti jenkit luulivat häntä amerikkalaiseksi Housen roolissa.
Puhumme näyttelijöistä, jotka osaavat muuntaa puhettaan roolinsa mukaan. Esitti Gillian Andersonkin Thatcheriä, vaikka on jenkki.
Olen syntynyt Britanniassa, mutta olen puhunut kotona sekä suomea että englantia. Muutin Suomeen 11-vuotiaana ja taas takaisin Britanniaan 15-vuotiaana.
Mielestäni olen kyllä natiivi, sekä suomen että englannin osalta.
Entäpä lapsi, joka on syntynyt englantia tälle lapselleen puhuville vanhemmille, joiden oma alkuperäinen äidinkieli taas on espanja?
Siis vanhemmat ovat syntyneet esimerkiksi Meksikossa, mistä ovat muuttaneet lapsena tai nuorina Yhdysvaltoihin ja puhuvat nykyään vain englantia.
Eikö tällainen lapsi muka ole englannin suhteen natiivi?
Vierailija kirjoitti:
Entäpä lapsi, joka on syntynyt englantia tälle lapselleen puhuville vanhemmille, joiden oma alkuperäinen äidinkieli taas on espanja?
Siis vanhemmat ovat syntyneet esimerkiksi Meksikossa, mistä ovat muuttaneet lapsena tai nuorina Yhdysvaltoihin ja puhuvat nykyään vain englantia.Eikö tällainen lapsi muka ole englannin suhteen natiivi?
Miten tämä liittyy yhtään mihinkään?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Piisi olla näyttöä, että englanninkielinen päiväkoti todellakin on hyödyllinen. Onko asiasta yhtään tutkimusta?
Ainakin kaikki kielitieteilijät näkevät punaista tällaisesta, että suomenkieliset puhuvat siellä lapsille "englantia".
Jos vertaan lapsen englanninkielistä päiväkotia ja aiempaa suomenkielistä, niin englanninkielisessä on natiivitason englantia puhuvia työntekijöitä suunnilleen sama osuus kuin suomenkielisessä natiivitason suomea puhuvia työntekijöitä. Englanninkielisessä ne tönkömminkin puhuvat sijaiset/työntekijät puhuvat varsin hyvää englantia, kun taas suomenkielisessä huonosti suomea puhuvien sijaisten kanssa oli vaikea kommunikoida. Miksi ei-natiivisti mutta kuitenkin hyvin englantia puhuva hoitaja alle kouluikäisenä olisi kielen oppimmiselle jotenkin vaarallista? Eihän siellä koulussakaan natiivienglantia puhuvia opettajia ole kuin tosi harvoilla.
Koska suomalaisen päiväkodin lapsi kuulee suomea oikein äännettynä kaikkialla, kuten kotonaan. Englantilaisen päiväkodin lapsi kuulee englantia pääasiassa päiväkodissa, joten ääntämisen tulisi olla melkein täydellistä, jottei lapselle tule aksenttia. Aksentista on hankala päästä eroon kun sen on lapsena oppinut. Ei päiväkodista ole hyötyä jos lapsi oppii siellä saman rallienglannin mitä tavan koulussa.
Tämähän on jo ihan naurettavaa. Mitä yrität sanoa? "ettei tule aksenttia* - totta kai tulee aksentti. Oletko koskaan kuullut brittiaksentista, aussiaksentista tai jenkkiaksentista? Ei ole olemassa englantia ilman aksenttia. Sitten on se ihana suomiaksentti jota tankeroksi kutsutaan.
Vierailija kirjoitti:
Turhaa lienee.
Koulututkimukisista tiedetään, että nykynuoret osaavat kokoajan paremmin englantia kuin aiemmin syntyneet.
Sen sijaan keskittymiskyvyn ongelmat, liikkumattomuus, matemaattisten taitojen ja äidinkielen hallinta heikkenevät, kuten myös lukutaito, yleissivistys, muu kielitaito jne. heikkenevät. Noihin kannattanee keskittyä mielummin kuin englantikn vaikka se ehdottoman tärkeä taito onkin.
Juu, eihän näitä liikkumattomuuden ja keskittymiskyvyn ongelmia, puhumattakaan yleissivistyksestä, voi opettaa muulla kuin Suomen kielellä. Että sellainen sivistyskieli!
Tulipa hyvä mieli. Niin kauniisti sanottu.