Lue keskustelun säännöt.
Ristilät valitsivat 4-vuotiaalle Nooalle englanninkielisen päiväkodin, ja niin tekee yhä useampi suomenkielinen perhe
23.02.2023 |
Kokemuksia ja mielipiteitä puolesta ja vastaan?
Kommentit (296)
Vierailija kirjoitti:
Kas kun ei ole "Noah" tämä poika.
Hohhoijaa näitä ihmisiä.Suomalainen lapsi kyllä oppii englantia ihan teeveetä katsomalla. Vai eikö sitä enää katsota nykyään. Ei tarvitse päätä sekottaa millään kaksikielisellä arjella.
Nyt solkataan jo aikuisia myöten ihan tarpeeksi finglishiä. Kohta lapset ei osaa suomea kunnolla enää muutenkaan, kun sitä ei mistään kuule, niin sitten vielä tehdään näin!!!
Järjenköyhää toimintaa.
Tuolla perusteella lapset oppivat ruotsia televisiota katsomalla, joten miksi sita pitaa koulussa opiskella?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kas kun ei ole "Noah" tämä poika.
Hohhoijaa näitä ihmisiä.Suomalainen lapsi kyllä oppii englantia ihan teeveetä katsomalla. Vai eikö sitä enää katsota nykyään. Ei tarvitse päätä sekottaa millään kaksikielisellä arjella.
Nyt solkataan jo aikuisia myöten ihan tarpeeksi finglishiä. Kohta lapset ei osaa suomea kunnolla enää muutenkaan, kun sitä ei mistään kuule, niin sitten vielä tehdään näin!!!
Järjenköyhää toimintaa.Tuolla perusteella lapset oppivat ruotsia televisiota katsomalla, joten miksi sita pitaa koulussa opiskella?
Anna kun arvaan; sinun nuoruudessasi populaarikulttuuri oli ruotsinkielistä...?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Turhaa lienee.
Koulututkimukisista tiedetään, että nykynuoret osaavat kokoajan paremmin englantia kuin aiemmin syntyneet.
Sen sijaan keskittymiskyvyn ongelmat, liikkumattomuus, matemaattisten taitojen ja äidinkielen hallinta heikkenevät, kuten myös lukutaito, yleissivistys, muu kielitaito jne. heikkenevät. Noihin kannattanee keskittyä mielummin kuin englantikn vaikka se ehdottoman tärkeä taito onkin.
Juu, eihän näitä liikkumattomuuden ja keskittymiskyvyn ongelmia, puhumattakaan yleissivistyksestä, voi opettaa muulla kuin Suomen kielellä. Että sellainen sivistyskieli!
Eikös ne Touhulat perustuneet juuri liikunnan korostamiseen päiväkodissa. Jokainen haluaa painottaa sitä, mitä katsoo itselleen ja lapselleen tärkeäksi. Ihan hassua, että aikuisille ihmisille on noin vaikeaa hyväksyä toisten ihmisten ostamat yksityiset palvelut.
Vierailija kirjoitti:
Jos haluaa panostaa lapsen tulevaisuuteen, kannattaisi valita venäjänkielinen päiväkoti.
Tuo olisi menneisyyteen panostamista.
Miksipä ei englanninkieliseen päiväkotiin, jotta oppii maailmankieltä jo pienestä pitäen, mutta mielellään niin, että kotona sitten luetaan ja puhutaan paljon suomeksi, jotta äidinkieli kehittyy vahvaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täytyypä tähän ottaa kantaa sen verran, että itse ollut aina todella huono englannissa. Tämän takia valitsin lapsille enkun kielisen päiväkodin ja aivan super. Lapset oppii leikin varjolla kielen ja puhuvat sitä nyt todella hyvin.
Jos miettii nykyelämää niin Suomessa tarvitaan englantia melkeinpä työssä kuin työssä. Asiat on muuttuneet paljon vuosikymmenten varrella. Kuka ei haluaisi, että lapsi saisi vaivihkaa toisen kielen rinnalle. Ruotsilla ei sinänsä mitään tee, jos miettii globaalisti. Kyllä se on englanti mitä tarvitaan.
Suosittelen!
Maailma on myös ihan erilainen nykyään kuin ennen. Lapset kuulevat esim. somessa englantia paljon enemmän kuin omassa lapsuudessamme. Englannin opetus alkaa jo ensimmäisellä luokalla ja se on opetusmetodit ovat erilaisia kuin meillä oli. Kuudennen luokan loputtua ei englannin taidoissa tunnista, että kuka on käynyt englanninkielisen päiväkodin ja kuka ei. Mutta suomen kielen taidoissa voi tunnistaa.
Ekalla on englantia tunti viikossa. Siinä ei lapsi vuodessa paljoa opi, kun osa joutuu samaan aikaan oppimaan myös lukemista ja kirjoittamista. Englanninkielisessä päiväkodissa ollaan päivässä työpäivän verran täysin englanninkielisessä ympäristössä, jossa ei välttämättä kukaan puhu suomen sanaa. Aivan erilainen tarttumapinta kieleen.
Meillä 6 vuotias ihan normaalissa päiväkodissa, puhuu silti jo sujuvaa englantia. Katsoo englanninkielisiä videoita ja leikkii englanninkielisten lasten kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tässä viime päivinä on käyty keskustelua koulushoppailusta siitä näkökulmasta, että vanhemmat haluavat lapsensa parhaaseen mahdolliseen luokkaympäristöön. Moni on sanonut ymmärtävänsä tätä päämäärää.
Mutta kun mietin tuntemiani vanhempia erilaisista painotusopetukseen ja harrastuksiin liittyvistä piireistä, vaikuttaa siltä, että hyvin monilla vanhemmilla kunnianhimo ei pysähdy siihen, että on saanut lapsensa eksklusiiviseen opetusryhmään.
Hämmästyttävän suuri osuus esimerkiksi musiikkiluokkalaisista on myös harvinaisen A-kielen lukijoita, ja tämä sama porukka myös käy napsimassa mitalit koulujen välisissä urheilukisoissa. Samat lapset ja vanhemmat pyörivät kaikialla. Aika näyttää, mitä tuosta sukupolvesta tulee.
Aivan, fiksut vanhemmat haluavat lastensa parasta. Painotusopetus tarjoaa rauhallisemman oppimisympäristön. Harvinainen A-kieli on myös tietoinen valinta, vanhemmat ovat keskimääräistä kiinnostuneempia lapsistaan. Näissä perheissä panostetaan myös terveellisiin elämäntapoihin ja harrastetaan liikuntaa. Usein kyse on pitkälle koulutetuista vanhemmista.
Näitä perheitä on ollut vuosikymmeniä ja ihan hyvin me lapset ollaan pärjätty.
On opiskeltu ja päädytty mielenkiintoisiin tehtäviin.
Miksi täällä puhutaan vain englannin kielisistä päiväkodeista? Parempi on laittaa lapsi saksan, ruotsin, espanjan tai ranskan kieliseen päivähoitoon.
Englantia on tarjolla niin pajlon, että sen oppii kyllä koulun alkaessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä 6 vuotias ihan normaalissa päiväkodissa, puhuu silti jo sujuvaa englantia. Katsoo englanninkielisiä videoita ja leikkii englanninkielisten lasten kanssa.
Onko teillä naapureina englannin natiivipuhujia vai missä hän pääsee leikkimään englanninkielisten lasten kanssa, jossakin kerhossa tms.? Kuulostaa joka tapauksessa kivalta, että on oppinut jo tuossa iässä:)
Tämä on erittäin mielenkiintoinen aihe. Itse ajattelen niin, että haluan lapselle ympäristön, joka edistäisi kielten oppimista, mutta ei äidinkielen kustannuksella, ja toisaalta ilman paineita varsinaisesti opiskelemalla opiskella niitä kieliä ennen kouluikää, eli juuri leikin / varhaiskasvatuksen kautta. Vanhemmilta vaatii varmasti sitten enemmän huolehtia siitä, että äidinkieltä tulee riittävästi, jos iso osa viikosta menee vieraan kielen kielikylvyssä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä viime päivinä on käyty keskustelua koulushoppailusta siitä näkökulmasta, että vanhemmat haluavat lapsensa parhaaseen mahdolliseen luokkaympäristöön. Moni on sanonut ymmärtävänsä tätä päämäärää.
Mutta kun mietin tuntemiani vanhempia erilaisista painotusopetukseen ja harrastuksiin liittyvistä piireistä, vaikuttaa siltä, että hyvin monilla vanhemmilla kunnianhimo ei pysähdy siihen, että on saanut lapsensa eksklusiiviseen opetusryhmään.
Hämmästyttävän suuri osuus esimerkiksi musiikkiluokkalaisista on myös harvinaisen A-kielen lukijoita, ja tämä sama porukka myös käy napsimassa mitalit koulujen välisissä urheilukisoissa. Samat lapset ja vanhemmat pyörivät kaikialla. Aika näyttää, mitä tuosta sukupolvesta tulee.
Aivan, fiksut vanhemmat haluavat lastensa parasta. Painotusopetus tarjoaa rauhallisemman oppimisympäristön. Harvinainen A-kieli on myös tietoinen valinta, vanhemmat ovat keskimääräistä kiinnostuneempia lapsistaan. Näissä perheissä panostetaan myös terveellisiin elämäntapoihin ja harrastetaan liikuntaa. Usein kyse on pitkälle koulutetuista vanhemmista.
Näitä perheitä on ollut vuosikymmeniä ja ihan hyvin me lapset ollaan pärjätty.
On opiskeltu ja päädytty mielenkiintoisiin tehtäviin.
Jep. Esim. instrumenttia soittavan lapsen perhe on todennäköisesti muutenkin yleensä asioista ja koulutuksesta kiinnostuneita ja se musiikkiharrastus ei varmastikaan yleensä ole ainoa asia, johon panostetaan.
Vierailija kirjoitti:
Haluan, että lapseni oppii rakkaan, kauniin, rikkaan, harvinaisen äidinkielensä mahdollisimman hyvin. Sen saman, jonka käytön puolesta on taisteltu.
Englannin palvojia ajattelen sydämeltään hieman junteiksi.
Ei kyse ole välttämättä mistään joko tai-ajattelusta, vaan voi priorisoida sekä äidinkieltä suomea että maailman ykköskieltä englantia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lyhytnäköistä.
Miksi? Lapsi oppii kielen leikkimällä. Ihan fiksua minusta.
Englannin oppii hyvin joka tapauksessa. Kannattaisi viedä minkä tahansa muun kielen päiväkotiin, jos haluaa laajaa kielitaitoa.
Ja näin. Lisäksi vaarana on, että ei opita enää suomea kunnolla.
Luukkuasioinnissa suomesta on toistaiseksi hyötyä. -Myöhemmin suomalaisten kato alkaa vaikuttaa, tällöin muutos muuttuu myös nopeammaksi. Kuolevuus yltyy eikä uutta tule tilalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lyhytnäköistä.
Miksi?
1. Jos haluaa kielikylvyn niin valinnaksi mieluummin mikä tahansa muu kuin englanti, jos haluaa että taidosta on jotain erityistä hyötyä lapsen uran kannalta. (Tosin hieman ällöttävä ajatus, kun puhutaan leikki-ikäisestä.)
2. Panostan mieluiten rikkaaseen äidinkielentaitoon, sillä arvostan suomea, juuriamme. Sillä taidolla on lapsellekin eniten hyötyä, jos haluan hänen onnellisuuttaan.
Mitä tarkoitat? Omalla kohdalla suurin uraongelma on jatkuvasti ollut puutteellinen englanninkielen taito.
Vierailija kirjoitti:
Tämä on erittäin mielenkiintoinen aihe. Itse ajattelen niin, että haluan lapselle ympäristön, joka edistäisi kielten oppimista, mutta ei äidinkielen kustannuksella, ja toisaalta ilman paineita varsinaisesti opiskelemalla opiskella niitä kieliä ennen kouluikää, eli juuri leikin / varhaiskasvatuksen kautta. Vanhemmilta vaatii varmasti sitten enemmän huolehtia siitä, että äidinkieltä tulee riittävästi, jos iso osa viikosta menee vieraan kielen kielikylvyssä.
Eikö se ole se äidinkielen idea, että sitä opitaan omilta vanhemmilta, iltasaduista, jutteluista jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä on erittäin mielenkiintoinen aihe. Itse ajattelen niin, että haluan lapselle ympäristön, joka edistäisi kielten oppimista, mutta ei äidinkielen kustannuksella, ja toisaalta ilman paineita varsinaisesti opiskelemalla opiskella niitä kieliä ennen kouluikää, eli juuri leikin / varhaiskasvatuksen kautta. Vanhemmilta vaatii varmasti sitten enemmän huolehtia siitä, että äidinkieltä tulee riittävästi, jos iso osa viikosta menee vieraan kielen kielikylvyssä.
Eikö se ole se äidinkielen idea, että sitä opitaan omilta vanhemmilta, iltasaduista, jutteluista jne.
Kyllä, ja noin toimien sitä varmasti tuleekin riittävästi jos lapsi vielä itse innostuu lukemisesta eikä niin, että vieraskielinen päiväkoti ja kotona sitten videot lapsenhoitajana, jokainen omaa ruutuaan tuijottaen.
Se kyllä kirjoitetaan pienellä s:llä, vaikka sivistyskieli onkin.
-eri.