Ristilät valitsivat 4-vuotiaalle Nooalle englanninkielisen päiväkodin, ja niin tekee yhä useampi suomenkielinen perhe

Vierailija kirjoitti:

Pidän tällaisia vanhempia hieman typerinä.

Omaan tuttavapiiriini kuuluu myös vanhempia, jotka häpeävät äidinkieltään ja ovat laittaneet suomenkieliset lapsensa vieraskieliseen päivähoitoon. Lopputuloksena on ollut lapsia, joiden koulumenestys on jäänyt heikoksi ja itseilmaisu puutteelliseksi.

Tutkimustulokset kaksikielisistä lapsista kertoo kyllä ihan muuta. Mutta mitäpä niistä kun ei mahdu omaan pikku maailmaan muut kuin omat ratkaisut.

Kuvaavia ilmaisuja (typeriä juntteja, häpeävät äidinkieltään) ahtaasta ajatusmaailmasta!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lyhytnäköistä.

Miksi?

1. Jos haluaa kielikylvyn niin valinnaksi mieluummin mikä tahansa muu kuin englanti, jos haluaa että taidosta on jotain erityistä hyötyä lapsen uran kannalta. (Tosin hieman ällöttävä ajatus, kun puhutaan leikki-ikäisestä.)

2. Panostan mieluiten rikkaaseen äidinkielentaitoon, sillä arvostan suomea, juuriamme. Sillä taidolla on lapsellekin eniten hyötyä, jos haluan hänen onnellisuuttaan.

VMP!

No ainakin selvittäisin tarkkaan, millä kielitaustalla ja koulutuksella henkilökunta tekee töitä enkku päiväkodissa ennen kuin lapsen sinne laittaisin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haluan, että lapseni oppii rakkaan, kauniin, rikkaan, harvinaisen äidinkielensä mahdollisimman hyvin. Sen saman, jonka käytön puolesta on taisteltu.

Englannin palvojia ajattelen sydämeltään hieman junteiksi.

Samaa mieltä.

Englannin kielisessä päiväkodissa (vaikka siellä olisi vain laadukkaasti englantia puhuvia hoitajia) ja suomen kielisessä kotiympäristön yhdistelmässä valitettavasti molemmat kielet jäävät heikommiksi kuin olisi puhtaasti suomenkielisessä ympäristössä kotona ja hoidossa.

Lapsi tarvitsee hyvän äidinkielen taidon, jotta oppii ilmaisemaan itseään suullisesti ja kirjallisesti, ajattelemaan, tunteiden käsittelyyn jne. Käsittääkseni äidinkielen heikkous vaikuttaa muidenkin aineiden oppimiseen kuten matematiikkaan ym.

Pahimmillaan nämä vanhemmat tekevät ison hallan lapsilleen. Eri asia on ne lapset, jotka kasvavat kaksikielisessä perheessä.

Voihan kakka.

On tutkitusti osoitettu etta kaksikielinen lapsi on monintavoin lahjakkaampi

Ainoa mika ratkaisee on, etta aiti puhuu vain yhta kielta, aidinkielta lapselleen. Muut vaikutteet tarhassa yms. ovat vain plussaa

Ai oikein monintavoin? Satuitko itse olemaan näitä muita lahjakkaampia?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haluan, että lapseni oppii rakkaan, kauniin, rikkaan, harvinaisen äidinkielensä mahdollisimman hyvin. Sen saman, jonka käytön puolesta on taisteltu.

Englannin palvojia ajattelen sydämeltään hieman junteiksi.

Samaa mieltä.

Englannin kielisessä päiväkodissa (vaikka siellä olisi vain laadukkaasti englantia puhuvia hoitajia) ja suomen kielisessä kotiympäristön yhdistelmässä valitettavasti molemmat kielet jäävät heikommiksi kuin olisi puhtaasti suomenkielisessä ympäristössä kotona ja hoidossa.

Lapsi tarvitsee hyvän äidinkielen taidon, jotta oppii ilmaisemaan itseään suullisesti ja kirjallisesti, ajattelemaan, tunteiden käsittelyyn jne. Käsittääkseni äidinkielen heikkous vaikuttaa muidenkin aineiden oppimiseen kuten matematiikkaan ym.

Pahimmillaan nämä vanhemmat tekevät ison hallan lapsilleen. Eri asia on ne lapset, jotka kasvavat kaksikielisessä perheessä.

Voihan kakka.

On tutkitusti osoitettu etta kaksikielinen lapsi on monintavoin lahjakkaampi

Ainoa mika ratkaisee on, etta aiti puhuu vain yhta kielta, aidinkielta lapselleen. Muut vaikutteet tarhassa yms. ovat vain plussaa

Ai oikein monintavoin? Satuitko itse olemaan näitä muita lahjakkaampia?

Ihan Googlella löytyy näitä tutkimustuloksia, jos jaksaa etsiä. Turha nälviä. Kertoo vain sinun sivistyksen puutteesta.

T. Eri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haluan, että lapseni oppii rakkaan, kauniin, rikkaan, harvinaisen äidinkielensä mahdollisimman hyvin. Sen saman, jonka käytön puolesta on taisteltu.

Englannin palvojia ajattelen sydämeltään hieman junteiksi.

Samaa mieltä.

Englannin kielisessä päiväkodissa (vaikka siellä olisi vain laadukkaasti englantia puhuvia hoitajia) ja suomen kielisessä kotiympäristön yhdistelmässä valitettavasti molemmat kielet jäävät heikommiksi kuin olisi puhtaasti suomenkielisessä ympäristössä kotona ja hoidossa.

Lapsi tarvitsee hyvän äidinkielen taidon, jotta oppii ilmaisemaan itseään suullisesti ja kirjallisesti, ajattelemaan, tunteiden käsittelyyn jne. Käsittääkseni äidinkielen heikkous vaikuttaa muidenkin aineiden oppimiseen kuten matematiikkaan ym.

Pahimmillaan nämä vanhemmat tekevät ison hallan lapsilleen. Eri asia on ne lapset, jotka kasvavat kaksikielisessä perheessä.

Voihan kakka.

On tutkitusti osoitettu etta kaksikielinen lapsi on monintavoin lahjakkaampi

Ainoa mika ratkaisee on, etta aiti puhuu vain yhta kielta, aidinkielta lapselleen. Muut vaikutteet tarhassa yms. ovat vain plussaa

Ei suomalainen lapsi, jonka vanhemmat ovat suomalaisia ja puhuvat suomea muutu kaksikieliseksi, jos se käy englanninkielisen päiväkodin. Se on yksikielinen, joka osaa englantia. Vai väitätkö itseäsi kolmikieliseksi kun olet opetellut koulussa suomen lisäksi englantia ja ruotsia?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haluan, että lapseni oppii rakkaan, kauniin, rikkaan, harvinaisen äidinkielensä mahdollisimman hyvin. Sen saman, jonka käytön puolesta on taisteltu.

Englannin palvojia ajattelen sydämeltään hieman junteiksi.

Samaa mieltä.

Englannin kielisessä päiväkodissa (vaikka siellä olisi vain laadukkaasti englantia puhuvia hoitajia) ja suomen kielisessä kotiympäristön yhdistelmässä valitettavasti molemmat kielet jäävät heikommiksi kuin olisi puhtaasti suomenkielisessä ympäristössä kotona ja hoidossa.

Lapsi tarvitsee hyvän äidinkielen taidon, jotta oppii ilmaisemaan itseään suullisesti ja kirjallisesti, ajattelemaan, tunteiden käsittelyyn jne. Käsittääkseni äidinkielen heikkous vaikuttaa muidenkin aineiden oppimiseen kuten matematiikkaan ym.

Pahimmillaan nämä vanhemmat tekevät ison hallan lapsilleen. Eri asia on ne lapset, jotka kasvavat kaksikielisessä perheessä.

Voihan kakka.

On tutkitusti osoitettu etta kaksikielinen lapsi on monintavoin lahjakkaampi

Ainoa mika ratkaisee on, etta aiti puhuu vain yhta kielta, aidinkielta lapselleen. Muut vaikutteet tarhassa yms. ovat vain plussaa

Ei suomalainen lapsi, jonka vanhemmat ovat suomalaisia ja puhuvat suomea muutu kaksikieliseksi, jos se käy englanninkielisen päiväkodin. Se on yksikielinen, joka osaa englantia. Vai väitätkö itseäsi kolmikieliseksi kun olet opetellut koulussa suomen lisäksi englantia ja ruotsia?

Kun lapsi oppii jonkin kielen kielikylpymäisesti, hän on kyllä sen koulutuksen saatuaan kaksikielinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haluan, että lapseni oppii rakkaan, kauniin, rikkaan, harvinaisen äidinkielensä mahdollisimman hyvin. Sen saman, jonka käytön puolesta on taisteltu.

Englannin palvojia ajattelen sydämeltään hieman junteiksi.

Samaa mieltä.

Englannin kielisessä päiväkodissa (vaikka siellä olisi vain laadukkaasti englantia puhuvia hoitajia) ja suomen kielisessä kotiympäristön yhdistelmässä valitettavasti molemmat kielet jäävät heikommiksi kuin olisi puhtaasti suomenkielisessä ympäristössä kotona ja hoidossa.

Lapsi tarvitsee hyvän äidinkielen taidon, jotta oppii ilmaisemaan itseään suullisesti ja kirjallisesti, ajattelemaan, tunteiden käsittelyyn jne. Käsittääkseni äidinkielen heikkous vaikuttaa muidenkin aineiden oppimiseen kuten matematiikkaan ym.

Pahimmillaan nämä vanhemmat tekevät ison hallan lapsilleen. Eri asia on ne lapset, jotka kasvavat kaksikielisessä perheessä.

Voihan kakka.

On tutkitusti osoitettu etta kaksikielinen lapsi on monintavoin lahjakkaampi

Ainoa mika ratkaisee on, etta aiti puhuu vain yhta kielta, aidinkielta lapselleen. Muut vaikutteet tarhassa yms. ovat vain plussaa

Ai oikein monintavoin? Satuitko itse olemaan näitä muita lahjakkaampia?

Ihan Googlella löytyy näitä tutkimustuloksia, jos jaksaa etsiä. Turha nälviä. Kertoo vain sinun sivistyksen puutteesta.

T. Eri

Olisi hyvä, että keskustelijat pitäisivät käsitteet erillään. Lahjakkuus on yksi asia, kasvuolosuhteet - joihin kielikylpykin liittyy - toinen.

Samoin tuo yllä oleva ajatus, että ainoa, mikä ratkaisee, on äiti ja tämän yksikielisyys, on hieman tunkkainen. Eikö teidän maailmassanne ole isiä ollenkaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haluan, että lapseni oppii rakkaan, kauniin, rikkaan, harvinaisen äidinkielensä mahdollisimman hyvin. Sen saman, jonka käytön puolesta on taisteltu.

Englannin palvojia ajattelen sydämeltään hieman junteiksi.

Samaa mieltä.

Englannin kielisessä päiväkodissa (vaikka siellä olisi vain laadukkaasti englantia puhuvia hoitajia) ja suomen kielisessä kotiympäristön yhdistelmässä valitettavasti molemmat kielet jäävät heikommiksi kuin olisi puhtaasti suomenkielisessä ympäristössä kotona ja hoidossa.

Lapsi tarvitsee hyvän äidinkielen taidon, jotta oppii ilmaisemaan itseään suullisesti ja kirjallisesti, ajattelemaan, tunteiden käsittelyyn jne. Käsittääkseni äidinkielen heikkous vaikuttaa muidenkin aineiden oppimiseen kuten matematiikkaan ym.

Pahimmillaan nämä vanhemmat tekevät ison hallan lapsilleen. Eri asia on ne lapset, jotka kasvavat kaksikielisessä perheessä.

Voihan kakka.

On tutkitusti osoitettu etta kaksikielinen lapsi on monintavoin lahjakkaampi

Ainoa mika ratkaisee on, etta aiti puhuu vain yhta kielta, aidinkielta lapselleen. Muut vaikutteet tarhassa yms. ovat vain plussaa

Ei suomalainen lapsi, jonka vanhemmat ovat suomalaisia ja puhuvat suomea muutu kaksikieliseksi, jos se käy englanninkielisen päiväkodin. Se on yksikielinen, joka osaa englantia. Vai väitätkö itseäsi kolmikieliseksi kun olet opetellut koulussa suomen lisäksi englantia ja ruotsia?

Kun lapsi oppii jonkin kielen kielikylpymäisesti, hän on kyllä sen koulutuksen saatuaan kaksikielinen.

Ainakin Ylen artikkelin mukaan kielikylpy tähtää kaksikielisyyteen, mutta Suomessa kielikylpyä tarjoillaan vain kotimaisissa kielissä eli ruotsissa, suomessa ja saamessa.

Tämä lienee pieni pettymys niille, joiden mielestä englanti on ainoa tärkeä kieli.

I denna familj fick barn lära sig svenska som modersmål. Finska besvärade dom sig inte med.  Dom hade hört det på massmedia, lite varstans i samhället, och tycke att det lät fult, lustigt o konstigt, som om finsktalande hade nån underlig talfel, som hindrade dom att prata ordentligt. Som vuxna flyttade dom båda till Sverige, efter ett tag fortsatte den andre till London som programmerare.

Finska är ett så obetydligt språk i världen, att det är onödigt att ödsla tid med det.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haluan, että lapseni oppii rakkaan, kauniin, rikkaan, harvinaisen äidinkielensä mahdollisimman hyvin. Sen saman, jonka käytön puolesta on taisteltu.

Englannin palvojia ajattelen sydämeltään hieman junteiksi.

Samaa mieltä.

Englannin kielisessä päiväkodissa (vaikka siellä olisi vain laadukkaasti englantia puhuvia hoitajia) ja suomen kielisessä kotiympäristön yhdistelmässä valitettavasti molemmat kielet jäävät heikommiksi kuin olisi puhtaasti suomenkielisessä ympäristössä kotona ja hoidossa.

Lapsi tarvitsee hyvän äidinkielen taidon, jotta oppii ilmaisemaan itseään suullisesti ja kirjallisesti, ajattelemaan, tunteiden käsittelyyn jne. Käsittääkseni äidinkielen heikkous vaikuttaa muidenkin aineiden oppimiseen kuten matematiikkaan ym.

Pahimmillaan nämä vanhemmat tekevät ison hallan lapsilleen. Eri asia on ne lapset, jotka kasvavat kaksikielisessä perheessä.

Voihan kakka.

On tutkitusti osoitettu etta kaksikielinen lapsi on monintavoin lahjakkaampi

Ainoa mika ratkaisee on, etta aiti puhuu vain yhta kielta, aidinkielta lapselleen. Muut vaikutteet tarhassa yms. ovat vain plussaa

Ei suomalainen lapsi, jonka vanhemmat ovat suomalaisia ja puhuvat suomea muutu kaksikieliseksi, jos se käy englanninkielisen päiväkodin. Se on yksikielinen, joka osaa englantia. Vai väitätkö itseäsi kolmikieliseksi kun olet opetellut koulussa suomen lisäksi englantia ja ruotsia?

Kun lapsi oppii jonkin kielen kielikylpymäisesti, hän on kyllä sen koulutuksen saatuaan kaksikielinen.

Ainakin Ylen artikkelin mukaan kielikylpy tähtää kaksikielisyyteen, mutta Suomessa kielikylpyä tarjoillaan vain kotimaisissa kielissä eli ruotsissa, suomessa ja saamessa.

Tämä lienee pieni pettymys niille, joiden mielestä englanti on ainoa tärkeä kieli.

Minä kirjoitinkin että kielikylpymäisesti.

Kielikylpy on aina opetusta, joka annetaan jollakin maan virallisista kielistä. Käsite on peräisin kaksikielisestä Kanadasta.

Suomessa se kielikylpy on noin yleisesti ottaen käytännössä aina ruotsia, koska saame on marginaalinen ja koska jos ruotsinkielinen lapsi haluaa oppia kielikylvyssä suomea, hän menee ihan vaan suomenkieliseen varhaiskasvatukseen ja kouluun.

Englanniksi ja ranskaksi on kuitenkin esimerkiksi Helsingissä mahdollista opiskella täysin kielikylpymäisesti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haluan, että lapseni oppii rakkaan, kauniin, rikkaan, harvinaisen äidinkielensä mahdollisimman hyvin. Sen saman, jonka käytön puolesta on taisteltu.

Englannin palvojia ajattelen sydämeltään hieman junteiksi.

Samaa mieltä.

Englannin kielisessä päiväkodissa (vaikka siellä olisi vain laadukkaasti englantia puhuvia hoitajia) ja suomen kielisessä kotiympäristön yhdistelmässä valitettavasti molemmat kielet jäävät heikommiksi kuin olisi puhtaasti suomenkielisessä ympäristössä kotona ja hoidossa.

Lapsi tarvitsee hyvän äidinkielen taidon, jotta oppii ilmaisemaan itseään suullisesti ja kirjallisesti, ajattelemaan, tunteiden käsittelyyn jne. Käsittääkseni äidinkielen heikkous vaikuttaa muidenkin aineiden oppimiseen kuten matematiikkaan ym.

Pahimmillaan nämä vanhemmat tekevät ison hallan lapsilleen. Eri asia on ne lapset, jotka kasvavat kaksikielisessä perheessä.

Voihan kakka.

On tutkitusti osoitettu etta kaksikielinen lapsi on monintavoin lahjakkaampi

Ainoa mika ratkaisee on, etta aiti puhuu vain yhta kielta, aidinkielta lapselleen. Muut vaikutteet tarhassa yms. ovat vain plussaa

Ei suomalainen lapsi, jonka vanhemmat ovat suomalaisia ja puhuvat suomea muutu kaksikieliseksi, jos se käy englanninkielisen päiväkodin. Se on yksikielinen, joka osaa englantia. Vai väitätkö itseäsi kolmikieliseksi kun olet opetellut koulussa suomen lisäksi englantia ja ruotsia?

Kun lapsi oppii jonkin kielen kielikylpymäisesti, hän on kyllä sen koulutuksen saatuaan kaksikielinen.

Ainakin Ylen artikkelin mukaan kielikylpy tähtää kaksikielisyyteen, mutta Suomessa kielikylpyä tarjoillaan vain kotimaisissa kielissä eli ruotsissa, suomessa ja saamessa.

Tämä lienee pieni pettymys niille, joiden mielestä englanti on ainoa tärkeä kieli.

Minä kirjoitinkin että kielikylpymäisesti.

Kielikylpy on aina opetusta, joka annetaan jollakin maan virallisista kielistä. Käsite on peräisin kaksikielisestä Kanadasta.

Suomessa se kielikylpy on noin yleisesti ottaen käytännössä aina ruotsia, koska saame on marginaalinen ja koska jos ruotsinkielinen lapsi haluaa oppia kielikylvyssä suomea, hän menee ihan vaan suomenkieliseen varhaiskasvatukseen ja kouluun.

Englanniksi ja ranskaksi on kuitenkin esimerkiksi Helsingissä mahdollista opiskella täysin kielikylpymäisesti.

Koska kielikylvyn idea on, että se tehdään maan virallisella kielellä, on kyseisessä maassa tarjolla aika paljon natiivipuhujia ja heidän kulttuuriaan. Se vaikuttaa tietenkin positiivisesti kielen oppimiseen.

Internetin aikana tämä ei ole enää niin tärkeää kuin joskus ennen, mutta ei asia mitätönkään ole.

Erittäin suositeltavaa. Suomi kansainvälistyy kovaa vauhtia ja se on hyvä. Samaan aikaan pidetään yllä Suomessa pakkoruotsia ja verovaroin tarjotaan pienelle joukolle omia televisio- ja radiokanavia (YLE). Eikö olisi jo aika luopua tästä. Taitaa tänä päivänä Suomessa olla jo huomattavasti isompi joukko muuta kieltä kuin Ruotsia äidinkielenään puhuvia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pidän tällaisia vanhempia hieman typerinä.

Omaan tuttavapiiriini kuuluu myös vanhempia, jotka häpeävät äidinkieltään ja ovat laittaneet suomenkieliset lapsensa vieraskieliseen päivähoitoon. Lopputuloksena on ollut lapsia, joiden koulumenestys on jäänyt heikoksi ja itseilmaisu puutteelliseksi.

Tutkimustulokset kaksikielisistä lapsista kertoo kyllä ihan muuta. Mutta mitäpä niistä kun ei mahdu omaan pikku maailmaan muut kuin omat ratkaisut.

Kuvaavia ilmaisuja (typeriä juntteja, häpeävät äidinkieltään) ahtaasta ajatusmaailmasta!

Niin no... s2-ongelmien aikaa elettäessä voidaan jo ihan rehellisesti todeta että nämä teidän pakkoruot sitta jien tutkimukset ovat laaduttomia ja ras is tisia suomalaisia kohtaan. Kaksikielisyys on etu jos kielet oppii kunnolla, mutta läheskään kaikki eivät opi. Suomenruotsalaisillakin kumpikin kieli on yleensä vähän heikko, että kyllä niillä pärjää, mutta eivät kirjoittaisi suomesta äidinkielenä L:ää kuin hyvin, hyvin harvoin. Noissa teidän tutkimuksissa ratkaisevaa on, yllätys yllätys, sosiaaliluokka

Sitähän sanotaan, että vanhempien tulisi aina puhua omaa äidinkieltään lapselle. Muun kuin äidinkielen puhuminen on aina hieman vaillinaista, toki poikkeuksena sellaiset, jotka ovat asuneet toisenkielisessä maassa pienestä lapsesta lähtien. Muuten vaillinaisuuden siirtää eteenpäin lapselle ja lapsi ei sitten ehkä ikinä opi mitään kieltä kunnolla. Käsittääkseni näissä englanninkielisissä päiväkodeissa usein työntekijät eivät puhu englantia äidinkielenään. Ja lapset ovat siinä ympäristössä jopa enemmän kuin kotona. Näen sen todella huonona asiana.

Täytyypä tähän ottaa kantaa sen verran, että itse ollut aina todella huono englannissa. Tämän takia valitsin lapsille enkun kielisen päiväkodin ja aivan super. Lapset oppii leikin varjolla kielen ja puhuvat sitä nyt todella hyvin. 

Jos miettii nykyelämää niin Suomessa tarvitaan englantia melkeinpä työssä kuin työssä. Asiat on muuttuneet paljon vuosikymmenten varrella. Kuka ei haluaisi, että lapsi saisi vaivihkaa toisen kielen rinnalle. Ruotsilla ei sinänsä mitään tee, jos miettii globaalisti. Kyllä se on englanti mitä tarvitaan. 

Suosittelen!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haluan, että lapseni oppii rakkaan, kauniin, rikkaan, harvinaisen äidinkielensä mahdollisimman hyvin. Sen saman, jonka käytön puolesta on taisteltu.

Englannin palvojia ajattelen sydämeltään hieman junteiksi.

Samaa mieltä.

Englannin kielisessä päiväkodissa (vaikka siellä olisi vain laadukkaasti englantia puhuvia hoitajia) ja suomen kielisessä kotiympäristön yhdistelmässä valitettavasti molemmat kielet jäävät heikommiksi kuin olisi puhtaasti suomenkielisessä ympäristössä kotona ja hoidossa.

Lapsi tarvitsee hyvän äidinkielen taidon, jotta oppii ilmaisemaan itseään suullisesti ja kirjallisesti, ajattelemaan, tunteiden käsittelyyn jne. Käsittääkseni äidinkielen heikkous vaikuttaa muidenkin aineiden oppimiseen kuten matematiikkaan ym.

Pahimmillaan nämä vanhemmat tekevät ison hallan lapsilleen. Eri asia on ne lapset, jotka kasvavat kaksikielisessä perheessä.

Voihan kakka.

On tutkitusti osoitettu etta kaksikielinen lapsi on monintavoin lahjakkaampi

Ainoa mika ratkaisee on, etta aiti puhuu vain yhta kielta, aidinkielta lapselleen. Muut vaikutteet tarhassa yms. ovat vain plussaa

Ei suomalainen lapsi, jonka vanhemmat ovat suomalaisia ja puhuvat suomea muutu kaksikieliseksi, jos se käy englanninkielisen päiväkodin. Se on yksikielinen, joka osaa englantia. Vai väitätkö itseäsi kolmikieliseksi kun olet opetellut koulussa suomen lisäksi englantia ja ruotsia?

Kun lapsi oppii jonkin kielen kielikylpymäisesti, hän on kyllä sen koulutuksen saatuaan kaksikielinen.

Hmm, enpä ole koskaan ajatellut, että päiväkoti lasketaan nykyään koulutuksiin. Toisaalta, jos olen käynyt Ensiapu 1:n, olenko jo koulutukseltani pelastushenkilö? Eiku oikeesti, ei ole oikoteitä onneen. Koulussa pänttäävät ne jotka ovat fiksuja, ja he pärjäävät aina. Myös huonosti oppiva hyötyy rutkasti pänttäämisestä. Koskee kaikkia oppiaineita. Parempi keskittyä oppiaineisiin kuin muihin "aineisiin" toisella asteella.

Vierailija kirjoitti:

Haluan, että lapseni oppii rakkaan, kauniin, rikkaan, harvinaisen äidinkielensä mahdollisimman hyvin. Sen saman, jonka käytön puolesta on taisteltu.

Englannin palvojia ajattelen sydämeltään hieman junteiksi.

Suomenkieliset tutut jotka ovat lapsena olleet englanninkielisessä päiväkodissa, osaavat suomea erittäin hyvin. Sen lisäksi osaavat englantia erittäin hyvin.

Vierailija kirjoitti:

Täytyypä tähän ottaa kantaa sen verran, että itse ollut aina todella huono englannissa. Tämän takia valitsin lapsille enkun kielisen päiväkodin ja aivan super. Lapset oppii leikin varjolla kielen ja puhuvat sitä nyt todella hyvin. 

Jos miettii nykyelämää niin Suomessa tarvitaan englantia melkeinpä työssä kuin työssä. Asiat on muuttuneet paljon vuosikymmenten varrella. Kuka ei haluaisi, että lapsi saisi vaivihkaa toisen kielen rinnalle. Ruotsilla ei sinänsä mitään tee, jos miettii globaalisti. Kyllä se on englanti mitä tarvitaan. 

Suosittelen!

Millä perusteella arvioit että lapset puhuvat englantia todella hyvin jos itse et osaa kieltä hyvin?

Kas kun ei ole "Noah" tämä poika.

Hohhoijaa näitä ihmisiä.

Suomalainen lapsi kyllä oppii englantia ihan teeveetä katsomalla. Vai eikö sitä enää katsota nykyään. Ei tarvitse päätä sekottaa millään kaksikielisellä arjella.

Nyt solkataan jo aikuisia myöten ihan tarpeeksi finglishiä. Kohta lapset ei osaa suomea kunnolla enää muutenkaan, kun sitä ei mistään kuule, niin sitten vielä tehdään näin!!!

Järjenköyhää toimintaa.