Ristilät valitsivat 4-vuotiaalle Nooalle englanninkielisen päiväkodin, ja niin tekee yhä useampi suomenkielinen perhe

Vierailija kirjoitti:

Eräs tuntemani äiti laittoi molemmat lapsensa englanninkieliseen päiväkotiin. Vanhemmat ovat 100 % täältä, äidinkielenä suomi ja äiti on itsekin sanonut, että osaa englantia huonosti.

Halusi kuitenkin lapsensa juuri tuohon päiväkotiin. Epäilen, että syynä se on se, että ko. päiväkodissa on vain suomalaisia lapsia. Alueen muissa päiväkodeissa on aivan toisenlainen tilanne.

Oman lapsen englanninkielisessä päiväkodissa oli kyllä myös ei suomenkielisten perheiden lapsia tai perheitä, joissa toinen vanhempi puhuu englantia, mutta kaksikielisyyttä haluttiin vahvistaa kun asutaan suomenkielisessä ympäristössä. Jotkut olivat puhtaasti suomenkielisistä kodeista. Opettajat olivat tysin englanninkielisiä. Lähes kaikki lapset tulivat perheistä, joissa oli akateemiset vanhemmat.

Vierailija kirjoitti:

Veisin kielipäiväkotiin vain, jos minulla on itselläni runsaasti aikaa lukea lapselle suomenkielisiä satuja ja harrastaa kulttuuria suomeksi lapsen kanssa. En valitsisisi englanninkielistä päiväkotia.

Haluan lapseni kasvavan sivistyneeksi ja siihen kuuluu oleellisena ensin tuntea oma kulttuurinsa. Kulttuurin oleellisin osa on kieli.

TÄMÄ! Täällä on paljon nousukkaita, jotka haaveilevat lapsestaan jossain Harvardissa ja karhunpalveluksena kasvattavat heistä juurettomia juntteja.

Mun lapsi kävi englanninkielisen primaryn (kaksi vuotta). Oppi ääntämään sikahyvin, mikä  näkyy vielä nyt lukiossakin. Toinen kikka on ottaa enkunkielinen vaihtari perheeseen. Kasvoi sanavarasto.

Mikä tämä suomalaisten häpeä kaikkea suomalaista kohtaan on? Noloa.

Kyllä lapset melko nopeasti oppivat päiväkodissa vieraan kielen, jo leikkien kautta.

Tyttäreni oli suomenkielisessä päiväkodissa ja erityislasten tukilapsena ja melko pian oppi viittomakielen, kun hänen paras kaveri päiväkodissa kommunikoi viittomakielellä.

Nyt tytär teini-ikäinen ja edelleen hallitsee hyvin viittomakieltä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lyhytnäköistä.

Miksi?

Miksi vanhempi ei haluaisi lapselle päivähoitoa omalla äidinkielellään, kun sitä on saatavilla?

Koska moni ajattelee lapsen tulevaisuutta. Opiskelumahdollisuudet englanniksi ovat ihan toista luokkaa kuin suomeksi. Moni myös ajattelee, että laadukas englannintaito, jonka saa jo herkkyysiässä alle kouluikää on kannattava investointi, se tulee helpolla ilman, että kieltä tarvitsee myöhemmin päntätä. On aika käsittämätöntä, että joku määrittäisi lapsensa koulutsuta jollain nationalistisella mielellä.

Henkilö, joka ajattelee että akateemisiin opintoihin vaadittavan laadukkaan englannintaidon saa itsestään ja pänttäämättä ennen kouluikää, tuskin osaa oikeasti yhtäkään kieltä.

Minun lapseni ovat kahden suomenkielisen vanhemman lapsia, he ovat käyneet suomenkieliset päiväkodit ja koulut ja lisäksi olen lukenut heille pienestä saakka aivan jumalattomasti.

Ehkä muilla on lahjakkaampia lapsia, mutta ainakin minä koen, että yhdenkin kielen opettaminen siten, että sillä voi käsitellä vähän abstraktimpia aiheita, on aika urakka. Toinen tulee sitten helpommin. Kieli on ajattelemisen väline.

-eri

Vierailija kirjoitti:

Mikä tämä suomalaisten häpeä kaikkea suomalaista kohtaan on? Noloa.

Hyvä kysymys. Vaalikoneessa pääsee kansallismieliseksi konservatiiviksi, kun vastaa että päättäjien pitäisi ensisijaisesti ajatella Suomen ja suomalaisten parasta. Tuohan on jumalauta itsestäänselvyys. 

Veisin lapsen ehkä korkeintaan johonkin kielikylpykerhoon, mutta arkipäivät haluan hänen suurimmaksi osaksi viettävän suomenkielen parissa.

Nykyään jo näkee miten nuorilla on suomentaito hakoteillä, puhutaan kummallista sekakieltä ja ei osata käyttää rikkaita kielikuvia. Köyhdyttää ajattelua.

Kova on kiire nykyvanhemmilla nykyään varmistaa lapsen englannin taito. Ihan turhaa. Koulussa oppivat hyvät perustiedot ja some/mediamaailma tukee oppimista väistämättä. Äidinkieli on se tärkein kieli jokaiselle suomalaiselle, pohja kaikelle elämässä. Se ensin. Muut myöhemmin. Ehtii hyvin. Ei eroa sillä, missä päiväkodit on käyty, hyvä kielitaito on oman ahkeruuden tulos.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä tämä suomalaisten häpeä kaikkea suomalaista kohtaan on? Noloa.

Hyvä kysymys. Vaalikoneessa pääsee kansallismieliseksi konservatiiviksi, kun vastaa että päättäjien pitäisi ensisijaisesti ajatella Suomen ja suomalaisten parasta. Tuohan on jumalauta itsestäänselvyys. 

Kyllä minä näen maailmassa monta muutakin asiaa, jotka ovat tärkeämpiä kuin jonkun Suomen etu,

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lyhytnäköistä.

Miksi?

Ehkä kai se kielipuolisuuden vaara, jos toinen vanhempi ei puhu englantia äidinkielenään. Peruskoulu sen jälkeen englanniksi ei välttämättä mene hyvin, jos kotona ei osata englantia hyvin. Vanhempainillat ovat tietenkin englanniksi.

Me haettiin lapselle paikkaa englanninkielisestä päiväkodista, koska se on 1) lähellä 2) siellä on pysyvä ja pätevä henkilökunta ja 3) pienet ryhmät ja pieni päiväkoti  sekä 4) siellä sai jatkaa samassa päiväkodissa eskarinkin (toisin kuin monissa lähiseudun päiväkodeissa).

Englannin kieli liittyy henkilökunnan saatavuuteen. Päiväkodissa on töissä myös huipputyyppejä, joiden suomen osaaminen ei vielä ole niin hyvää, että voisivat työskennellä suomeksi tai muussa maassa tehdyn tutkinnon hyväksymisprosessi Suomessa on kesken. Ainakin täällä pk-seudulla on todella luksusta, että päiväkodin jokaisessa ryhmässä on opettajana varhaiskasvatuksen kandi tai maisteri.

Ei se englannin kieli muutenkaan haitaksi ole, oppiipahan lapsi lausumaan englantia kauniimmin kuin vanhempansa. Kielen osaamisesta on iloa jo alle kouluikäisenä, kun ymmärtää englanninkielisiä lastenohjelmia ja tulee ulkomaillakin ymmärretyksi. Kielestä kiinnostuneelle lapselle uusi kieli tarjoaa monenlaista pohdittavaa ja vertailtavaa. Kouluun mennessä on mahdollisuus hakea myös englanninkielisiin kouluihin tai kaksikielisiin luokkiin eli vaihtoehtoja on enemmän. Vaikka meillä tosiaan englanninkieliseen päiväkotiin haettiin muista syistä kuin kielen takia, kielen osaamisesta on iloa.

Vierailija kirjoitti:

Mun lapsi kävi englanninkielisen primaryn (kaksi vuotta). Oppi ääntämään sikahyvin, mikä  näkyy vielä nyt lukiossakin. Toinen kikka on ottaa enkunkielinen vaihtari perheeseen. Kasvoi sanavarasto.

Ehkä ääntää hyvin, mutta yleensä näillä jää oikeinkirjoitus vaillinaiseksi

Onko suomalaisilla jokin hirveä kollektiivinen trauma Ahti Karjalaisesta, vai miksi tämä ääntäminen on joillekin niin tärkeää?

Jokainen ääntää englantia omalla tavallaan, intialainen yhdellä ja nigerialainen toisella. Sivistynyt ihminen ymmärtää, että natiivikin voi ääntää monin tavoin. Todellinen englannin kirjallinen ja suullinen osaaminen on laajempi asia.

Kaveri laittoi lapsensa englanninkieliseen päiväkotiin ja kouluun. Itse hän on todella huono englannissa (muutenkin keskittyi koulussa enemmän meikkaamiseen kuin opiskeluun), niin varmaan kuvittelee tällä nyt pelastavansa lapset. Eipä sillä, mutta yleensä englanti on kuitenkin sen verran helppo ja simppeli kieli, että kyllä sen ihan normikoulussa oppii. Kaveri ei pysty auttamaan lapsiaan läksyissä kun ei itse osaa englantia. Lapsilla on ihan tavalliset suomalaiset sanatkin hukassa, ja sanavarasto huomattavasti ikätasoaan huonompi. Junttimeininkiä sanon minäkin.

Vierailija kirjoitti:

Kova on kiire nykyvanhemmilla nykyään varmistaa lapsen englannin taito. Ihan turhaa. Koulussa oppivat hyvät perustiedot ja some/mediamaailma tukee oppimista väistämättä. Äidinkieli on se tärkein kieli jokaiselle suomalaiselle, pohja kaikelle elämässä. Se ensin. Muut myöhemmin. Ehtii hyvin. Ei eroa sillä, missä päiväkodit on käyty, hyvä kielitaito on oman ahkeruuden tulos.

Niin, jos ajatellaan sitä englannintaitoa, jota tarvitaan vaikka opiskeluun yliopistossa, niin hyvin kaukanahan se on jostain pelienglannista. On älyllistä laiskuutta ulkoistaa lasten kielitaidonhankinta jollekin medialle tai peleille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kova on kiire nykyvanhemmilla nykyään varmistaa lapsen englannin taito. Ihan turhaa. Koulussa oppivat hyvät perustiedot ja some/mediamaailma tukee oppimista väistämättä. Äidinkieli on se tärkein kieli jokaiselle suomalaiselle, pohja kaikelle elämässä. Se ensin. Muut myöhemmin. Ehtii hyvin. Ei eroa sillä, missä päiväkodit on käyty, hyvä kielitaito on oman ahkeruuden tulos.

Niin, jos ajatellaan sitä englannintaitoa, jota tarvitaan vaikka opiskeluun yliopistossa, niin hyvin kaukanahan se on jostain pelienglannista. On älyllistä laiskuutta ulkoistaa lasten kielitaidonhankinta jollekin medialle tai peleille.

Meinaat että se päiväkodin loruttelu on se vakaa pohja yliopistoenglannille? Mainitse ihmeessä cv:ssä: osaan lorut Five Little Ducks, ja Itsy Bitsy Spider, osaan myös pyytää englanniksi pyyhkimään. Kyllä sitä ehtii lukea lukiossakin. Voi myös lukea englanninkilelistä kirjallisuutta välillä, mutta päiväkoti on suomen kielisille pelkkää statuspelleilyä.

Vierailija kirjoitti:

Veisin lapsen ehkä korkeintaan johonkin kielikylpykerhoon, mutta arkipäivät haluan hänen suurimmaksi osaksi viettävän suomenkielen parissa.

Nykyään jo näkee miten nuorilla on suomentaito hakoteillä, puhutaan kummallista sekakieltä ja ei osata käyttää rikkaita kielikuvia. Köyhdyttää ajattelua.

Huono suomi nykylapsilla ei johdu siitä, että puhuisivat useampaa kieltä tai että eivät kuulisi äidinkieltä tarpeeksi arjessa. Se johtuu ennen kaikkea siitä, että nykylapset lukevat erittäin vähän jos ollenkaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eräs tuntemani äiti laittoi molemmat lapsensa englanninkieliseen päiväkotiin. Vanhemmat ovat 100 % täältä, äidinkielenä suomi ja äiti on itsekin sanonut, että osaa englantia huonosti.

Halusi kuitenkin lapsensa juuri tuohon päiväkotiin. Epäilen, että syynä se on se, että ko. päiväkodissa on vain suomalaisia lapsia. Alueen muissa päiväkodeissa on aivan toisenlainen tilanne.

Oman lapsen englanninkielisessä päiväkodissa oli kyllä myös ei suomenkielisten perheiden lapsia tai perheitä, joissa toinen vanhempi puhuu englantia, mutta kaksikielisyyttä haluttiin vahvistaa kun asutaan suomenkielisessä ympäristössä. Jotkut olivat puhtaasti suomenkielisistä kodeista. Opettajat olivat tysin englanninkielisiä. Lähes kaikki lapset tulivat perheistä, joissa oli akateemiset vanhemmat.

Sama kokemus täälläkin. Oli suomenkielisten perheisen lapsia sekä niitä, joiden ainakin toisena kotikielenä oli englanti. Meidän lapsi taisi olla ainoa, jolle tämä englanninkielinen oli myös lähin päiväkoti.

Meidän päiväkodissa kyllä puhuttiin suomea sekä englantia. Opettajia oli kaksi (pieni päiväkoti), joista toinen oli natiivi englannin puhuja. Oli mielestäni todella hyvin tasapainossa suomi ja englanti.

T: se, jonka lapsi oli päiväkodissa 13 vuotta sitten.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun lapsi kävi englanninkielisen primaryn (kaksi vuotta). Oppi ääntämään sikahyvin, mikä  näkyy vielä nyt lukiossakin. Toinen kikka on ottaa enkunkielinen vaihtari perheeseen. Kasvoi sanavarasto.

Ehkä ääntää hyvin, mutta yleensä näillä jää oikeinkirjoitus vaillinaiseksi

Millä ihmeen näillä? Eihän hän siellä primaryssa mitään kirjoittamista viisikuusivuotiaana edes opetellut, koulussa opiskelee normaalisti a-englantia ja erittäin hyvin pärjää. Kirjoittaa kohta.