Miesystävä on aina luonani enkä saa omaa aikaa
Ärsyttää niin julmetusti
Mieshen kanssa oltu yhdessä vuosi ja hän punkkaa luonani lähes joka yö. Silloin tällöin käy kotonaan katsomassa postit ja kastelemassa viherkasvit mutta ei ole yöpynyt siellä kuukausiin. Luonani osallistuu kotitöihin tasavertaisena (patisteltuna ja vähän aikaa sen jälkeen kun olen sanonut että saisi osallistua enemmän) ja maksaa puolet yhteisistä kustannuksista (sähkö, vesi, ruuat yms)
Kaipaisin kuitenkin älyttömästi omaa aikaa. Sitä että saisin olla rauhassa omassa kodissani ja tehdä mitä haluan tai olla tekemättä asioita. Nyt en voi esimerkiksi jättää siivoamatta koska saan valitusta siitä että miksi minä edellisviikolla sanoin että miehen pitää siivota jos itsekään en nyt jaksa niin tehdä. En voi myöskään kutsua ystävää kahville kävelyn jälkeen ilman että soitan ja kysyn että käyhän varmasti, oletko pukeissa. Ei siis sanoisi että en voi kutsua, mutta ärsyttää olla tilivelvollinen silti.
Olen luonnostani muut huomioon ottava, toisin kuin mies joka varmasti luo tämän ongelman. Siinä missä minä automaattisesti kysyn hänenkin mielipidettään, hän ei tajuaisi tehdä samaa. Mutta en vain osaa olla huomioimatta toista joka täällä kuitenkin on. Siksi olen ehdottanut, että mies menisi joskus vaikka viikoksi kotiinsa. Tästä ehdotuksesta alkaakin sitten kamala vinkuminen että eikö hän muka tee tarpeeksi ja vastahan hän maksoi kauppaostokset tai siivosi viemärit tai jotain muuta. Ja lopulta jos hän johonkin lähtee niin lähtee ovet paukkuen ja en voi nauttia siitä omasta ajasta kun olemme riidoissa.
Mitä helvettiä tässä nyt tekisi? Ärsyttää.
Niin ja minä olen päivät töissä 8h + tunti matkoihin, mies tekee sillä välin noin 6h etätöitä ja katsoo elokuvia tai pelaa tuomallaan pleikkarilla loppuajan. Hän siis saa joka arkipäivä omaa aikaa ja tuo on se asia jonka koen eniten epäreiluksi.
.
Kommentit (611)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No nyt sulle selvisi, ettet ole sellainen, joka haluaa olla tiiviisti yhdessä toisen kanssa, joten ei ainakaan virallisesti kannata muuttaa yhteen vaan pyydä miestä muuttamaan takaisin asuntoonsa ja voitte tapailla sillä tavalla. Jos miehelle ei käy, niin sitten eroatte.
Haluan olla tiiviisti yhdessä. Mutta etkö ymmärrä, että olemme yhdessä AIVAN. KOKO. VAPAA-AIKANI.
Herään aamulla: mies herää myös. Yritän tehdä aamutoimia hiljaisuudessa niin mies tulee viereen kuuntelemaan omaa musiikkia koska on koko elämänsä kuunnellut musiikkia aamuisin.
Lähden töihin jossa teen sosiaalista, henkisesti ja fyysisesti rasittavaa työtä 8h kymmenen minuutin kahvitauolla joka sekin kulutetaan niin että työkaverit usein yrittävät puhua työasioista. Mies sillä välin pelaa pleikkaria, katsoo elokuvia ja tekee jonkin verran etätöitä. Ei kahdeksaa tuntia.
Tulen kotiin: mies haluaa kertoa päivästään ja pelistään ja leffastaan. Kyselee minun kuulumisia mutta jos joku ei ollut päivässäni kivaa niin sitä ei saa kertoa koska ei jaksa kuunnella valitusta.
Juomme kahvit yhdessä. Teemme ruokaa yhdessä. Tai sitten minä teen ja mies pelaa vieressä äänet päällä. Katsomme telkkaria yhdessä. Jos lähden kävelylle, mies päättää että hänkin tarvisi liikuntaa kun ei ole koko päivänä käynyt ulkona. Tulee siis mukaan. Yrittää usein tunkea mukaan suihkuunkin, saunassa tietysti käymme yhdessä kun olisi tuhlausta käydä yksin näillä hinnoilla. Nukkumaan menemme samaan aikaan. Nukumme vierekkäin, mies yleensä keskellä sänkyä vieden tilaani sielläkin.
Vietämme siis oikeasti KOKO PÄIVÄN yhdessä. Paitsi sen ajan kun itse olen töissä ja mies tekee tuosta ajasta työtä max 6/9 ja loppuaika on omia juttuja jotka virkistävät häntä.
Olen pyytänyt ainoastaan että olisi joskus tunnin lenkillä tai salilla tai kiertelisi kauppaa ympäri. Siis tunnin. Mutta ei, kun hän voi sen tehdä jo työpäiväni aikana.
Eiköhän kuka tahansa normaali ihminen kyllästy mihin tahansa jota tekee, näkee tai kokee 24/7
Tuossa on monta asiaa mistä minä tykkäisin ja tykkään tosi paljon. Yritän pyytää miestä kävelylle joskus mukaan, mutta ei häntä kiinnosta kävely vaan mieluummin käy juoksulenkillä. Yhdessä kokkaaminen on mukavaa ja jonku elokuvan tai sarjan katsominen ja saunassa käyminen. Olisi mukava nukkua vierekkäin, mutta mies kuorsaa niin paljon, että pakko nukkua eri huoneissa. Mulle tuo kuulostaa oikein mukavalle suhteelle ja eihän tuossa olla koko ajan yhdessä, kun ollaan päivisin töissä eri paikoissa. Minä teen etätöitä ja ei olisi kyllä mukavaa, jos mies pyytäisi minua lähtemään pois kotoa illalla vaikka mulla ei ole tarvetta lähteä mihinkään. Onneksi ottaa mieluummin kainaloon sohvalla. Tapaan kyllä kavereita aina joskus ja joskus käydään tyttöporukalla jossain viikonloppureissussa, mutta muuten kyllä olen melkoinen kotihiiri.
Sinä et ole vaan valmis parisuhteeseen, jossa toinen viettää paljon aikaa kotona. Et nyt etkä varmaan tulevaisuudessakaan. Sulle sopii paremmin seurustelusuhde, jossa kummallakin on omat asunnot.
Sinun tilanne on ihan erilainen kuin ap:n, joten et voi tietää miten itse suhtautuisit vastaavassa tilanteessa. Jos on jo päivät etätöissä yksin, niin tottakai sitä illalla kaipaa enemmän seuraa kuin jos on sosiaalisessa työssä ihmisten keskellä koko ajan. Oikeastaan voisi sanoa että ei ole kovin kypsä parisuhteeseen jos ei kykene ymmärtämään toisen näkökulmaa ja tilannetta.
No sitten ei pidä olla tuollaisessa suhteessa yksinkertaisesti. Ap:n ratkaisu on pyytää miestä muuttamaan omaan asuntoon. Jos ap antaa miehen asua asunnossaan, niin eihän voi sanoa miehelle, että lähde nyt siitä tunniksi kauppoja kiertämään, että saan olla rauhassa.
Tottakai voi sanoa. Miksi ihmeessä ei voisi? Pakko sen ei tietenkään ole olla kaupoilla kiertelyä, mutta kyllä pitää parisuhteessa voida pyytää aikaa olla yksin kotona. Tosi outoa jos ei voisi. Varsinkin kun ei edes virallisesti asuta yhdessä! Jos toinen ei ole sitten ollenkaan halukas tekemään kompromissia ja elämään niin että kumppanillakin on hyvä olla, niin silloin suhde ei toki toimi. Yhdessä asuminen on ihan mahdollista niinkin ettei kaikkea tehdä koko aikaa yhdessä, vaan molemmat voi olla myös yksin, myös kotona.
No ei kyllä parisuhteessa komenneta ketään pois kotoa. Juu ei kyllä toimisi tuollainen suhde. Siis tuohan ihan törkeää. Jos päässä ahdistaa, pitää itse ulos tuulettumaan. Puhun nyt yleisesti enkä ap:n tapauksesta.
Ihan yhtä lailla törkeää on se, jos toinen valloittaa kodin niin, että aina toinen joutuu sieltä poistumaan saadakseen olla yksin. Normaalissa parisuhteessa tehdään kompromisseja. Ei tietenkään niin, että NYT häivyt täältä, vaan niin että sovitaan yhdessä tapa millä tää hoituu molemmille kivasti.
Kyllä koti pitää olla sellainen ettei sieltä tarvitse lähteä pois. Sen takia pitää olla asunto, jossa on kummallekin omaa tilaa. En ikinä muuttaisi tuollaiseen suhteeseen vaan mieluummin sitten erilliset asunnot, josta ei ajeta pois.
En ikinä muuttaisi suhteeseen sellaisen kanssa, joka ei koskaan suostu poistumaan kotoa yksin. Sehän on jo suorastaan ihan sairasta.
Ei Tsiisus kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tää on yksi niistä syistä, miksi en seurustele. Kun on vuosia saanut olla yksin, ei sitä halua tuollaista riippakiveä ja luvanantajaa elämäänsä. Ettei tarvitse riidellä asiasta, olen katsonut parhaaksi pysyä yksin.
Olisin toki valmis seurustelemaan niin, että molemmilla on omat kodit ja omaa aikaa. Ja jos joudun sanomaan, että olisi nyt hyvä jos menisit omaan kotiisi, nähdään vaikka loppuviikosta, niin siitä ei oikeasti suututa, eikä siitä tarvitse vääntää, vaan ukko uskoo sen kerrasta eikä ota nokkiinsa.
Rakastuin heti. Naiset haluaa aina parisuhteessa kokoaikaista läheisyyttä ja yhdessäoloa. Toteavat, että sama olla yksin, jos yhteistä aikaa ja läheisyyttä ei ole tarpeeksi. Mahtavaa nähdä että on naisia, jotka ajattelee oman ajankin tärkeyden. Ennen kaikkea sellaisen oman ajan, että sitä on reilusti eikä vain periaattella "saat käydä Jaskan kanssa kalassa, kunhan oot neljältä kotona, koska sitten tulee Tiina ja Janne meillä käymään ja sun pitää olla kotona".
Naisen alkuperäinen kommentti saanut 7 yläpeukkua ja 0 alapeukkua. Kun mies komppaa ja on samaa mieltä naisen kanssa siitä oman ajan tärkeydestä, niin enemmän on ala -kuin yläpeukkuja. Eli nainen saa haluta omaa aikaa ja vaikka hätistää miehen moneksi päivää pois asunnosta, niin se on hienoa. Mies kun komppaa, niin se on väärin ja mies ei saa ajatella samalla tavoin, tai on ilmeisesti mammojen mielestä kylmä ihminen ja huono mies 😂
Älä viitsi olla lapsellinen ja vetää tästäkin jotain sukupuolten välistä sotaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No nyt sulle selvisi, ettet ole sellainen, joka haluaa olla tiiviisti yhdessä toisen kanssa, joten ei ainakaan virallisesti kannata muuttaa yhteen vaan pyydä miestä muuttamaan takaisin asuntoonsa ja voitte tapailla sillä tavalla. Jos miehelle ei käy, niin sitten eroatte.
Haluan olla tiiviisti yhdessä. Mutta etkö ymmärrä, että olemme yhdessä AIVAN. KOKO. VAPAA-AIKANI.
Herään aamulla: mies herää myös. Yritän tehdä aamutoimia hiljaisuudessa niin mies tulee viereen kuuntelemaan omaa musiikkia koska on koko elämänsä kuunnellut musiikkia aamuisin.
Lähden töihin jossa teen sosiaalista, henkisesti ja fyysisesti rasittavaa työtä 8h kymmenen minuutin kahvitauolla joka sekin kulutetaan niin että työkaverit usein yrittävät puhua työasioista. Mies sillä välin pelaa pleikkaria, katsoo elokuvia ja tekee jonkin verran etätöitä. Ei kahdeksaa tuntia.
Tulen kotiin: mies haluaa kertoa päivästään ja pelistään ja leffastaan. Kyselee minun kuulumisia mutta jos joku ei ollut päivässäni kivaa niin sitä ei saa kertoa koska ei jaksa kuunnella valitusta.
Juomme kahvit yhdessä. Teemme ruokaa yhdessä. Tai sitten minä teen ja mies pelaa vieressä äänet päällä. Katsomme telkkaria yhdessä. Jos lähden kävelylle, mies päättää että hänkin tarvisi liikuntaa kun ei ole koko päivänä käynyt ulkona. Tulee siis mukaan. Yrittää usein tunkea mukaan suihkuunkin, saunassa tietysti käymme yhdessä kun olisi tuhlausta käydä yksin näillä hinnoilla. Nukkumaan menemme samaan aikaan. Nukumme vierekkäin, mies yleensä keskellä sänkyä vieden tilaani sielläkin.
Vietämme siis oikeasti KOKO PÄIVÄN yhdessä. Paitsi sen ajan kun itse olen töissä ja mies tekee tuosta ajasta työtä max 6/9 ja loppuaika on omia juttuja jotka virkistävät häntä.
Olen pyytänyt ainoastaan että olisi joskus tunnin lenkillä tai salilla tai kiertelisi kauppaa ympäri. Siis tunnin. Mutta ei, kun hän voi sen tehdä jo työpäiväni aikana.
Eiköhän kuka tahansa normaali ihminen kyllästy mihin tahansa jota tekee, näkee tai kokee 24/7
Tuossa on monta asiaa mistä minä tykkäisin ja tykkään tosi paljon. Yritän pyytää miestä kävelylle joskus mukaan, mutta ei häntä kiinnosta kävely vaan mieluummin käy juoksulenkillä. Yhdessä kokkaaminen on mukavaa ja jonku elokuvan tai sarjan katsominen ja saunassa käyminen. Olisi mukava nukkua vierekkäin, mutta mies kuorsaa niin paljon, että pakko nukkua eri huoneissa. Mulle tuo kuulostaa oikein mukavalle suhteelle ja eihän tuossa olla koko ajan yhdessä, kun ollaan päivisin töissä eri paikoissa. Minä teen etätöitä ja ei olisi kyllä mukavaa, jos mies pyytäisi minua lähtemään pois kotoa illalla vaikka mulla ei ole tarvetta lähteä mihinkään. Onneksi ottaa mieluummin kainaloon sohvalla. Tapaan kyllä kavereita aina joskus ja joskus käydään tyttöporukalla jossain viikonloppureissussa, mutta muuten kyllä olen melkoinen kotihiiri.
Sinä et ole vaan valmis parisuhteeseen, jossa toinen viettää paljon aikaa kotona. Et nyt etkä varmaan tulevaisuudessakaan. Sulle sopii paremmin seurustelusuhde, jossa kummallakin on omat asunnot.
Sinun tilanne on ihan erilainen kuin ap:n, joten et voi tietää miten itse suhtautuisit vastaavassa tilanteessa. Jos on jo päivät etätöissä yksin, niin tottakai sitä illalla kaipaa enemmän seuraa kuin jos on sosiaalisessa työssä ihmisten keskellä koko ajan. Oikeastaan voisi sanoa että ei ole kovin kypsä parisuhteeseen jos ei kykene ymmärtämään toisen näkökulmaa ja tilannetta.
No sitten ei pidä olla tuollaisessa suhteessa yksinkertaisesti. Ap:n ratkaisu on pyytää miestä muuttamaan omaan asuntoon. Jos ap antaa miehen asua asunnossaan, niin eihän voi sanoa miehelle, että lähde nyt siitä tunniksi kauppoja kiertämään, että saan olla rauhassa.
Tottakai voi sanoa. Miksi ihmeessä ei voisi? Pakko sen ei tietenkään ole olla kaupoilla kiertelyä, mutta kyllä pitää parisuhteessa voida pyytää aikaa olla yksin kotona. Tosi outoa jos ei voisi. Varsinkin kun ei edes virallisesti asuta yhdessä! Jos toinen ei ole sitten ollenkaan halukas tekemään kompromissia ja elämään niin että kumppanillakin on hyvä olla, niin silloin suhde ei toki toimi. Yhdessä asuminen on ihan mahdollista niinkin ettei kaikkea tehdä koko aikaa yhdessä, vaan molemmat voi olla myös yksin, myös kotona.
No ei kyllä parisuhteessa komenneta ketään pois kotoa. Juu ei kyllä toimisi tuollainen suhde. Siis tuohan ihan törkeää. Jos päässä ahdistaa, pitää itse ulos tuulettumaan. Puhun nyt yleisesti enkä ap:n tapauksesta.
Ihan yhtä lailla törkeää on se, jos toinen valloittaa kodin niin, että aina toinen joutuu sieltä poistumaan saadakseen olla yksin. Normaalissa parisuhteessa tehdään kompromisseja. Ei tietenkään niin, että NYT häivyt täältä, vaan niin että sovitaan yhdessä tapa millä tää hoituu molemmille kivasti.
Kyllä koti pitää olla sellainen ettei sieltä tarvitse lähteä pois. Sen takia pitää olla asunto, jossa on kummallekin omaa tilaa. En ikinä muuttaisi tuollaiseen suhteeseen vaan mieluummin sitten erilliset asunnot, josta ei ajeta pois.
En ikinä muuttaisi suhteeseen sellaisen kanssa, joka ei koskaan suostu poistumaan kotoa yksin. Sehän on jo suorastaan ihan sairasta.
Lähteä pois toisen käskystä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletteko vierailleet 'anoppilassa'? Soita miehen mammalle joskus, niin saat väkisinkin lisätietoa miehestä.
Miksi anoppilassa pitäisi käydä jo tässä vaiheessa? Minä esittelin vasta kahden vuoden seurustelun jälkeen. Kävin kotona niin harvoin, ettei tullut aiemmin esiteltyä.
Asuitteko jo yhdessä? On fiksua ottaa selvää taustoista ja suvun tavoista ennen yhteenmuuttoa. Siinä voi iskeä kätensä askaan, jos ostaa sian säkissä.
No eihän sitä sen suvun kanssa seurustella. Eipä ole tullut mieleenkään tuollaistakin pitäisi etukäteen selvittää.
No myttä härrekuudendo. Tavat opitaan vanhemmilta ja suvulta kulta pieni.
Maailma ei ole niin ruusuinen, miltä se näyttää.
Yhden seukkailukaverin äiti oli luulosairas. Isänsä ja veljensä alkkiksia.
Seukkailukaveri oli paranoidinen skitso, alkkis, rikollinen sosiopaatti, joka osasi piilottaa piirteensä riittävän kauan saadakseen kiintymään itseenä. Esitti herrasmiestä, valehteli lähes kaikesta jopa äidilleen. Hain lopuksi lähesymiskiellon hullulle.Jaa en minä jaksaisi anoppilassa ravata niin useasti, että voisin päätellä diagnoosit äidin luulosairaudesta ja isän ja veljen alkoholismista ennen kuin alan vakavasti seurustella.
Nuo asiat tyyppi kertoi ihan itse. Lisäksi kuulin tyypin ja mutsinsa keskustelut. Toisekseen äitinsä soitti silloin tällöin myös minulle. Ja se veli kävi meillä.
Jotta asiat selviää käymättäkin. Pointti on se, ettei omena kauas puusta putoa. Toinen veljistä kuoli juodessaan kilpaa.Asiat ei mene aina yhden kaavan mukaan. Ymmärrät se sitten, kun kasvat isoksi.
Jos tapaat vaikka fiksun peruskoulunopettajan, niin et uskalla alkaa seurustella hänen kanssaan ennen kuin selvität hänen vanhempiensa taustat?
No ei se ammatti kenestäkään luotettavaa tee, ei edes opettajasta. Joka ammattiryhmästä varmasti löytyy sekopäisiä ihmisiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletteko vierailleet 'anoppilassa'? Soita miehen mammalle joskus, niin saat väkisinkin lisätietoa miehestä.
Miksi anoppilassa pitäisi käydä jo tässä vaiheessa? Minä esittelin vasta kahden vuoden seurustelun jälkeen. Kävin kotona niin harvoin, ettei tullut aiemmin esiteltyä.
Asuitteko jo yhdessä? On fiksua ottaa selvää taustoista ja suvun tavoista ennen yhteenmuuttoa. Siinä voi iskeä kätensä askaan, jos ostaa sian säkissä.
No eihän sitä sen suvun kanssa seurustella. Eipä ole tullut mieleenkään tuollaistakin pitäisi etukäteen selvittää.
No myttä härrekuudendo. Tavat opitaan vanhemmilta ja suvulta kulta pieni.
Maailma ei ole niin ruusuinen, miltä se näyttää.
Yhden seukkailukaverin äiti oli luulosairas. Isänsä ja veljensä alkkiksia.
Seukkailukaveri oli paranoidinen skitso, alkkis, rikollinen sosiopaatti, joka osasi piilottaa piirteensä riittävän kauan saadakseen kiintymään itseenä. Esitti herrasmiestä, valehteli lähes kaikesta jopa äidilleen. Hain lopuksi lähesymiskiellon hullulle.Jaa en minä jaksaisi anoppilassa ravata niin useasti, että voisin päätellä diagnoosit äidin luulosairaudesta ja isän ja veljen alkoholismista ennen kuin alan vakavasti seurustella.
Nuo asiat tyyppi kertoi ihan itse. Lisäksi kuulin tyypin ja mutsinsa keskustelut. Toisekseen äitinsä soitti silloin tällöin myös minulle. Ja se veli kävi meillä.
Jotta asiat selviää käymättäkin. Pointti on se, ettei omena kauas puusta putoa. Toinen veljistä kuoli juodessaan kilpaa.Asiat ei mene aina yhden kaavan mukaan. Ymmärrät se sitten, kun kasvat isoksi.
Jos tapaat vaikka fiksun peruskoulunopettajan, niin et uskalla alkaa seurustella hänen kanssaan ennen kuin selvität hänen vanhempiensa taustat?
No ei se ammatti kenestäkään luotettavaa tee, ei edes opettajasta. Joka ammattiryhmästä varmasti löytyy sekopäisiä ihmisiä.
No ei ainakaan rikollistaustaa voi olla.
Mikä kehitysvamma sulla oikein on?
Vierailija kirjoitti:
Siis oikeesti mä en ymmärrä näitä ihmisiä! Eikö sitä voi ihan yksinkertaisesti sanoa, että painu kotiisi haluan olla rauhassa. Herranjestas sehän on Sinun koti ja sinä siellä määräät
Kaikkein helpointa on ulkopuolisena neuvoa tuollaisia. Kaikki vain eivät pysty laukomaan rehellisyyksiä suoraan kuin mikäkin tempperamenttinen Italian mies.
Joko se ukko on heitetty ulos vai montako päivää sekin vielä kestää?
Eli sulla on keskenkasvuinen lapsi hoidossa. Hanki oikea, itsenäinen mies.
Kannattaa aina heti alkuun tehdä toiselle selväksi oman ajan tarve, myöhemmässä vaiheessa suhdetta jos sen tuo esille niin toisen mielikuvitus lähtee helposti laukalle vääriin motiiveihin. Jotkut ovat sellaisia jotka omaa aikaa ei tarvi niin heidän on vaikea sen tarvetta käsittää ilman että jotain on vialla. Muutama suhde tulehtui kun koitin olla sekottamatta pakkaa vaatimalla omaa aikaa, mutta nykyisessä suhteessa onneksi mies tietää et kun kysyn olisko teillä jotain poikienreissuja tiedossa, että haluan omaa aikaa, ja hän mielellään lähtee äijien kesken vaikka mökkeilemään viikonlopuksi, ja molemmilla akut taas ladattu ja kaikki hyvin. Alkuun hän vähän ihmetteli, mutta kun asiasta puhuttiin avoimesti ja tein selväksi etten juuri hänestä halua aikaa vaan ihan kaikista niin ei turhaa loukkaannu ja homma toimii.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies ei ole vielä ohjautunut uusiin harrastuksiin, jos saisit jotakin kokeilemaan, niin ehkä innostuisi ja viettäisi osan ajasta siellä, kun on noin lyhyet työpäivätkin. Liikunta,? Kansalaisopiston kurssit? Opiskelu? Mistä muusta hän tykkää kuin pelaamisesta?
En ymmärrä, että etsitään väkisin toiselle jotain harrastuksia. Kyllä ne harrastukset pitää lähteä sieltä omasta halusta eikä toisen mieliksi.
Aivan naurettavaa tämä. Jos minun miesystäväni alkaisi keksiä omasta mielestään minulle sopivia harrastuksia, niin olisi aika outoa.
Aloittajalla on mennyt kommunikointitilanne ohi silloin kun hän alkoi esittää, että mies maksaisi kuluja asumisesestaan hänen luonaan.
Silloin olisi pitänyt avata suunsa ja sanoa, että en ole ajatellut, että vietämme/vietät niin paljon aikaa minun luonani. En halua, ettosallistut asumisen kuluihin luonani koska sinulla on omakin asunto missä vietät aikaasi. Maksetaan vain edelleen kumpikin vain omasta asumisesta ja tavataan vain silloin kun molemmille se sopii.
Kun mies alkoi maksamaan asumisen kuluja aloittajan asunnosta ja aloittaja siihen suostui se oli miehen mielestä ikäänkuin sanaton sopimus, että myös pitempiaikainen oleilu aloittajan luona sopii.
Nyt vain kommunikointia kehään.
Toisaalta tulee mieleen onko myös tullut kyllästymisen vaihe aloittajalle muussakin mielessä. Sitäkin kannattaisi pohtia ja keskustella.
Parisuhteessa ei voi olla ilmaisematta ajatuksiaan ja tunteitaan puolin ja toisin. Tai voi tietenkin, mutta se tietää hankaluuksia ja sekasotkuja.
Vierailija kirjoitti:
Joko se ukko on heitetty ulos vai montako päivää sekin vielä kestää?
Ei kai sitä noin vain voi ulos heittää kun tuo on maksanut kuluja asumisestaan.
Ensin pitää sopia asioista ja sitten päättää miten jatketaan.
Jatketaanko lainkaan yhdessä vai miten.
Ehkä aloittajaa on ensin kiehtonut koko ukko sekä myös kulujen jakaminen. Nyt on alkanut ukko ahdistaa.
Nyt sitten pitäisi miettiä jos mies on enemmän omassa asunnossaan, jos sellainen on jossain, kuinka paljon tavataan jos tavataan ja myös sopia ettei mies jatkossa osallistu aloittajan asumiskuluihin tai ainakaan niin paljoa kuin nyt.
Vierailija kirjoitti:
Joko se ukko on heitetty ulos vai montako päivää sekin vielä kestää?
Tulin kysymään tätä samaa, että pitääkö tulla kantamaan ulos vai tuleeko sitä toimintaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joko se ukko on heitetty ulos vai montako päivää sekin vielä kestää?
Ei kai sitä noin vain voi ulos heittää kun tuo on maksanut kuluja asumisestaan.
Ensin pitää sopia asioista ja sitten päättää miten jatketaan.
Jatketaanko lainkaan yhdessä vai miten.Ehkä aloittajaa on ensin kiehtonut koko ukko sekä myös kulujen jakaminen. Nyt on alkanut ukko ahdistaa.
Nyt sitten pitäisi miettiä jos mies on enemmän omassa asunnossaan, jos sellainen on jossain, kuinka paljon tavataan jos tavataan ja myös sopia ettei mies jatkossa osallistu aloittajan asumiskuluihin tai ainakaan niin paljoa kuin nyt.
Kyllä sen voi heittää kun sillä on virallinen osoite kotonaan. Jos ei olisi niin sitten olisi ongelma.
Nyt kannattaa miettiä, haluatko jatkaa tuollaista suhdetta? Jos homma etenee, ja muutatte "virallisesti" saman katon alle, miltä se tuntuisi? Veikkaan, että ei ole sinun juttusi, ainakaan tällaisen ihmisen kera, kuin tuo sinun kaverisi on. Itse menin naimisiin(ja nyt vituttaa koko asia), ja se ihana oma aika jota kaipaan 24h/vrk on todella kortilla. Suosittelen miettimään mitä tahdot. Oikeasti.
Kaikenlaisissa suhteissa ihmiset roikkuvatkin, kunhan vain olisi joku! Alkoi ahdistaa jo tuosta lukeminen.
Tässäkin suhteessa ne varsinaiset ongelmat ovat tämän ilmiasun takana. Jos niitä ei ratkota, niin sama p....a vain jatkuu mutta eri paketissa.
Toisen puolesta on mahdoton tehdä mitään. Ap:n kumppanihan on ihan pihalla. Joten tästä on kyllä todella pitkä matka hyvinvoivaan parisuhteeseen.
Usein näkee voivottelua siitä, miten nykyään erotaan niin paljon. Mutta usein ajattelen että ihmisten pitäisi erota enemmän. Monelle olisi paras, kun eivät menisi suhteeseen ollenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joko se ukko on heitetty ulos vai montako päivää sekin vielä kestää?
Ei kai sitä noin vain voi ulos heittää kun tuo on maksanut kuluja asumisestaan.
Ensin pitää sopia asioista ja sitten päättää miten jatketaan.
Jatketaanko lainkaan yhdessä vai miten.Ehkä aloittajaa on ensin kiehtonut koko ukko sekä myös kulujen jakaminen. Nyt on alkanut ukko ahdistaa.
Nyt sitten pitäisi miettiä jos mies on enemmän omassa asunnossaan, jos sellainen on jossain, kuinka paljon tavataan jos tavataan ja myös sopia ettei mies jatkossa osallistu aloittajan asumiskuluihin tai ainakaan niin paljoa kuin nyt.Kyllä sen voi heittää kun sillä on virallinen osoite kotonaan. Jos ei olisi niin sitten olisi ongelma.
Joo, mutta normaaleilla ihmisillä on tapana ensin keskustella ja sopia yhdessä asioista eikö vain heittää mitään puhumatta ihmistä ulos. Nyt ei ole kuitenkaan kyse viinasta, vieraista naisista tai vävallasta.
Olen saanut aloittajan kommenteista sen kuvan, ettei hän ole miehelle kovin selkeästi ilmaissut, että mies poistuisi lopullistesti asunnosta ja lakkaisi maksamasta osaa kuluista. Onko lainkaan?
Aika epäasiallista olisi vain heittää mies ulos ovesta.
Asiat voi hoitaa joko hyvin tai huonosti. Nyt on hoidettu jo huonosti osin, miksi hoitaa huonosti loppuun saakka? Mitä se palvelisi. Eikö olisi mukavampi hoitaa homma asiallisesti.
Tämä siis minun mielipiteeni. Joku muu saa, jos siltä tuntuu, tietenkin heittää kumppaninsa ulos ovesta kun kyllästyttää, mikäs siinä sitten.
Vierailija kirjoitti:
Kaikenlaisissa suhteissa ihmiset roikkuvatkin, kunhan vain olisi joku! Alkoi ahdistaa jo tuosta lukeminen.
Tässäkin suhteessa ne varsinaiset ongelmat ovat tämän ilmiasun takana. Jos niitä ei ratkota, niin sama p....a vain jatkuu mutta eri paketissa.
Toisen puolesta on mahdoton tehdä mitään. Ap:n kumppanihan on ihan pihalla. Joten tästä on kyllä todella pitkä matka hyvinvoivaan parisuhteeseen.
Usein näkee voivottelua siitä, miten nykyään erotaan niin paljon. Mutta usein ajattelen että ihmisten pitäisi erota enemmän. Monelle olisi paras, kun eivät menisi suhteeseen ollenkaan.
Eihän se ole mikään ihme, että nykyään erotaan niin paljon. Kuten jossain ketjuissa on täälläkin kerrottu toisiaan ennestään tuntemattomat ihmiset menevät sänkyyn heti ensitreffeillä. Sitten alkavat siitä suoraan olla yhdessä, usein muuttavat yhteen miltei samantien tai hyvin nopeasti. Usein juuri sen toisen asuntoon.
Kannetaan vain kamat kämppään yhtään sen kummemmin asioista sopimatta tai keskustelematta muutenkaan.
Koskas edes olisi siihen mahdollisuus kun kummatkin tuijottaa ja selaa koko ajan omaa puhelintaan.
Sitten huomataankin, että alkaa ahdistaa, toinen ei ollutkaan sellainen kuin luuli, ei edelleen puhuta asioista ja sitten soppa onkin valmis. No, eiku erotaan.
Vielä soppa on helpompi hoitaa jos ei kuviossa ole lasta tai lapsia. Mutta usein niitäkin alkaa tupsahdella tai on jo molemmillakin ennestään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naisen alkuperäinen kommentti saanut 7 yläpeukkua ja 0 alapeukkua. Kun mies komppaa ja on samaa mieltä naisen kanssa siitä oman ajan tärkeydestä, niin enemmän on ala -kuin yläpeukkuja. Eli nainen saa haluta omaa aikaa ja vaikka hätistää miehen moneksi päivää pois asunnosta, niin se on hienoa. Mies kun komppaa, niin se on väärin ja mies ei saa ajatella samalla tavoin, tai on ilmeisesti mammojen mielestä kylmä ihminen ja huono mies 😂
Älä viitsi olla lapsellinen ja vetää tästäkin jotain sukupuolten välistä sotaa.
Sitähän joka aiheesta täällä tehdään noilla peukutuksilla. Täsmälleen sama asia miehen sanomana on huono, mutta naisen sanomana hyvä. Jos mies sanoo, että hänellä on oikeus omaan aikaan niin se on huono asia, mutta jos nainen sanoo sen, niin se on hyvä. Miksi?
En ymmärrä, että etsitään väkisin toiselle jotain harrastuksia. Kyllä ne harrastukset pitää lähteä sieltä omasta halusta eikä toisen mieliksi.