Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Olli Rehn: Kansantaloutemme on liian pieni kannattelemaan nykyistä hyvinvointivaltiota

Vierailija
19.02.2023 |

https://www.hs.fi/talous/art-2000009395811.html
Vihdoinkin joku politiikan kärkinimi sanoo asian kiertelemättä. Entisenkaltaista hyvinvointivaltiota ei enää ole, eikä sellaista enää Suomeen tule.

Kommentit (898)

Vierailija
401/898 |
19.02.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten Suomella oli varaa hyvinvointivaltioon 80- ja 90-luvuilla?

Mitähän on tapahtunut? Miettikääpä onko kakun jakajia tullut kaukomaista lisää.

Suomi liityi 1995 Euroopan Unioniin ja sitä kovin haluttiin ja juhlittiin Suomessa kun autot ja viina halpenee. Nyt ollaan kiimassa Natoon. Suomessa on suurella osalla tukien saajistakin parempi elintaso kuin missään muussa EU-maassa. Miten voitte olla niin pihalla muiden EU-jäsenmaiden palkoista ja tukien suuruudesta? Ilmainen koulutus on harvassa maassa eli missä muualla kuin Suomessa. Ette tiedä, täh?

Tuollahan nuo ilmaisen koulutuksen maat on listattuna: https://worldscholarshub.com/fi/free-education-countries-for-internatio…

Eli aika monta sellaista maata löytyy. Ei ole Suomi mikään uniikki lumihiutale tämän suhteen. 

Vierailija
402/898 |
19.02.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä on herra Rehnin vaihtoehto? Yhdysvaltojen mijardöörien hallitsema rikollisuutta pursuava dystopiako? Ihmiset joutuvat tekemään kahta tai kolmea työtä pysyäkseen hengissä? Juu ei kiitos.

Ei ole vaihtoehtoja. Suomi ja suomalaiset vajoavat kurjuuteen. Suomi ei ole menestyvä kansakunta kuten USA. Kannattaa sinunkin muuttaa Amerikkaan. Sinne pääsevät vain parhaat.

Pohjois-Koreassa ei ole vaihtoehtoja. Suomi ei ole Pohjois-Korea. Suomella on vaihtoehtoja.

Kokonaan toinen asia on, kuka niitä uskaltaa tuoda julki.

Eikös silloin ole kyseessä sama tilanne?

Onko joku ruuvi löysällä kun pitää vertailla Suomea Pohjois-Amerikkaan tai Pohjois-Koreaan? Eivät ole millään alueella vertailukohteita Suomeen. Pysytään ihan vaan EU-jäsenmaissa näissä vertailuissa.

Oli vain niin mukavaa lainata ajatus pahuutta käsittelevästä kirjasta. Pohjoiskorealaisilla ei ole vaihtoehtoja.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
403/898 |
19.02.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Christiiina kirjoitti:

Liian moni (työikäinen ja -kykyinen) elää tukien varassa ja liian harva elättää täysin itsensä työnteolla.

Suomen työllisyysaste on ennätyksellisen korkea.

Vierailija
404/898 |
19.02.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Minä näin työkokeilussa tätini kuolinpaperit pöydällä ja serkku, tätini äiti oli tehnyt valituksen hoitovirheestä sairaalassa, hän on itse hoitaja myös.

Siis sun tätisi äiti on sun serkkusi? Nyt on vielä monimutkaisemmat kuviot kuin Kauniissa ja rohkeissa.

Vierailija
405/898 |
19.02.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Christiiina kirjoitti:

Liian moni (työikäinen ja -kykyinen) elää tukien varassa ja liian harva elättää täysin itsensä työnteolla.

Suomen työllisyysaste on ennätyksellisen korkea.

Molemmat em. kommentit yhdistettynä on hyvin selkeä todiste siitä, että työpaikkoihin tarvittava rahoitus ei ole kunnossa.  On täysin järjetön tilanne että työllisyysaste ennätyksellisen korkea ja silti ei ole rahaa.

Työstä ei ole kyse kuin päättäjien puheissa, kansan pitää peräänkuuluttaa koko ajan rahoitusta em. työlle. Jos ei ole rahoitusta, sitten ei ole työtäkään, niin yksinkertainen asia se on.

Vierailija
406/898 |
19.02.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten Suomella oli varaa hyvinvointivaltioon 80- ja 90-luvuilla?

Mitähän on tapahtunut? Miettikääpä onko kakun jakajia tullut kaukomaista lisää.

Suomi liityi 1995 Euroopan Unioniin ja sitä kovin haluttiin ja juhlittiin Suomessa kun autot ja viina halpenee. Nyt ollaan kiimassa Natoon. Suomessa on suurella osalla tukien saajistakin parempi elintaso kuin missään muussa EU-maassa. Miten voitte olla niin pihalla muiden EU-jäsenmaiden palkoista ja tukien suuruudesta? Ilmainen koulutus on harvassa maassa eli missä muualla kuin Suomessa. Ette tiedä, täh?

Luettelo ilmaisista koulutusmaista kansainvälisille opiskelijoille ulkomaille

Saksa

Ranska

Norja

Ruotsi

Suomi

Espanja

Itävalta

Tanska

Belgia

Kreikka.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
407/898 |
19.02.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä on liian vaikea aihe palstamammoille. Vuokrat ja eläkkeet sun muut ei kuulu tähän asiaan. Kyse on siitä että valtion vuosittaisia menoja on vähennettävä 30 mrd. Se tarkoittaa kaikkien palveluiden ja kaikkien tulonsiirtojen  osalta leikkauksia.

Mietin olisiko Marin sellainen henkilö valtiovarainministeriksi joka voisi vakuuttaa kansalaiset näistä säästöistä vai onko hän liian kärkäs ja töksäyttelevä. Olisiko Purralla lempeämpi ääni sanoa se kansalaisille? Jompi kumpi heistä sen salkun saa.

80 miljardin vuosibudjetista ei taatusti vähennetä 30 miljardia vuodessa. Ei edes koko hallituskaudella. Tai sitten valtion pitää lakkauttaa aika rajulla kädellä erinäisiä tehtäviään. Noin isoa prosentuaalista osuutta ei pelkillä leikkauksilla hoideta. 

Marinin hallitus nosti valtion menot 50 mrdista 80 mrdiin 3 vuodessa. Kai sama voidaan tehdä takaisinpäin yhtä hyvin?

Tästähän tässä on kysymys. Orposta tulee pääministeri. Rahvas voi äänestää Purran tai Marinin ketomaan tuon 30 mrd leikkauslistan.

Mä luulen, että tuleva valtiovarainministerin pesti tulee olemaan vähiten haluttu ministerin salkku. Puheenjohtajat varmaan työntävät siihen hommaan varapuheenjohtajansa. 

Vierailija
408/898 |
19.02.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Christiiina kirjoitti:

Liian moni (työikäinen ja -kykyinen) elää tukien varassa ja liian harva elättää täysin itsensä työnteolla.

Suomen työllisyysaste on ennätyksellisen korkea.

Molemmat em. kommentit yhdistettynä on hyvin selkeä todiste siitä, että työpaikkoihin tarvittava rahoitus ei ole kunnossa.  On täysin järjetön tilanne että työllisyysaste ennätyksellisen korkea ja silti ei ole rahaa.

Työstä ei ole kyse kuin päättäjien puheissa, kansan pitää peräänkuuluttaa koko ajan rahoitusta em. työlle. Jos ei ole rahoitusta, sitten ei ole työtäkään, niin yksinkertainen asia se on.

Tehtyjen työtuntien määrä ei ole kasvanut.

Työn tuottavuus ei ole kasvanut

Mitä näissä uusissa työpaikoissa oikein tehdään????

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
409/898 |
19.02.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kaksi pitkäkestoista asiaa jotka aiheuttavat kestävyysvajetta: syntyvyyden lasku ja yritysten verojen ja maksujen alentaminen.

Viime aikoina on lisäksi maksettu paljon koronatukia ja laitettu rahaa asevarusteluun. Lisäksi korona ja sota ovat muutenkin aiheuttaneet kuluja ja tulonmenetyksiä. Pakotteet ovat käynnistäneet inflaation, jonka torjumiseksi taloutta hidastetaan koronnostoilla. Nämä eivät ole hyvinvointivaltion syytä.

Veronkorotukset eivät välttämättä vahingoita talouskasvua vähemmän kuin budjettileikkaukset. Jos esim. terveydenhuollon kriisiä pahennetaan tai koulutuksesta leikataan niin se ei voi olla näkymättä kasvussa.

Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Christiiina kirjoitti:

Liian moni (työikäinen ja -kykyinen) elää tukien varassa ja liian harva elättää täysin itsensä työnteolla.

Suomen työllisyysaste on ennätyksellisen korkea.

Työllisyysasteesta hehkuttaminen on yhtä tyhjän kanssa. Paljon järkevämpi olisi ajatella kokopäivätöissä olevien määrää. 

"Työllinen on henkilö, joka on tutkimusviikolla tehnyt työtä vähintään tunnin palkkaa tai yrittäjätuloa saadakseen. Myös tutkimusviikolla työstä tilapäisesti pois ollut henkilö lasketaan työlliseksi, jos poissaolon syy on äitiys- tai isyysvapaa, ansiosidonnainen vanhempainvapaa, oma sairaus, loma tai työaikajärjestely; tai jos poissaolo kestää alle 3 kuukautta."

https://www.stat.fi/meta/kas/tyollinen.html

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
411/898 |
19.02.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

No jos kerran pankkiin saa kaupatuksi palvelimen räsypokkaa varten, lisenssimaksut tulevat päälle.

Vierailija
412/898 |
19.02.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä on liian vaikea aihe palstamammoille. Vuokrat ja eläkkeet sun muut ei kuulu tähän asiaan. Kyse on siitä että valtion vuosittaisia menoja on vähennettävä 30 mrd. Se tarkoittaa kaikkien palveluiden ja kaikkien tulonsiirtojen  osalta leikkauksia.

Mietin olisiko Marin sellainen henkilö valtiovarainministeriksi joka voisi vakuuttaa kansalaiset näistä säästöistä vai onko hän liian kärkäs ja töksäyttelevä. Olisiko Purralla lempeämpi ääni sanoa se kansalaisille? Jompi kumpi heistä sen salkun saa.

80 miljardin vuosibudjetista ei taatusti vähennetä 30 miljardia vuodessa. Ei edes koko hallituskaudella. Tai sitten valtion pitää lakkauttaa aika rajulla kädellä erinäisiä tehtäviään. Noin isoa prosentuaalista osuutta ei pelkillä leikkauksilla hoideta. 

Marinin hallitus nosti valtion menot 50 mrdista 80 mrdiin 3 vuodessa. Kai sama voidaan tehdä takaisinpäin yhtä hyvin?

Tästähän tässä on kysymys. Orposta tulee pääministeri. Rahvas voi äänestää Purran tai Marinin ketomaan tuon 30 mrd leikkauslistan.

Mä luulen, että tuleva valtiovarainministerin pesti tulee olemaan vähiten haluttu ministerin salkku. Puheenjohtajat varmaan työntävät siihen hommaan varapuheenjohtajansa. 

Orpo toki apupuolueille itse tärkeimmät salkut.

Valtiovarainministerin salkku tulee olemaan halutuin salkku. Jokainen haluaa vaikuttaa leikkauksiin.

Toki NATOon liittymisen vuoksi ulkoministerin ja puolustusministerinkin salkut varmasti kiinnostavat.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
413/898 |
19.02.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Totta kaikin puolin. Onneksi edes muutamat sukupolvet saivat nauttia hyvinvointivaltiosta. Nyt ollaan luisussa, eikä sieltä enää ylös kiivetä. 

Tämä on sikäli totta, että me keski-ikäiset jätämme lapsillemme ihan liian suuren velkataakan kannettavaksi. Lisäksi he eivät tule saamaan samanlaisia tukia ja palveluita, joita meidän sukupolvemme on saanut. 

Ikävää, mutta totta. 

Vierailija
414/898 |
19.02.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Maataloustukia miljardeja, kalleinta ruokaa maailmassa. Alv 24 prosenttia. Bensa maailman kalleinta. Jopa ehkäisy alle 25 vuotiaille ilmaista. Kirjastot suoltavat ilmaisia palveluja surutta verorahoilla. Kun kirjatkin jo tosi kalliita. SOTE tosi Kallis aluevaltuustoineen. Soten johtajan palkka 18 000 e kk. Kalliit aluevaltuustoedustajien palkkiot.

Koska mainitsit kirjastot "surutta verorahoilla" tuhlaaviksi laitoksiksi, pakko kommentoida. Yleensä kirjastolaitoksen koko budjetti palkkoineen, tiloineen, aineistoineen, erilaisine palveluineen on alle prosentti kunnan koko budjetista. Siis alle 1 %. Mieti kuinka paljon sinulta menee vuodessa verorahoja siihen. Sen saat helposti takaisin parilla lainalla. Kirjat ovat halvempia kirjastolle, koska suurina hankkijoina kirjastot nauttivat alennuksista. Itse työskentelen kirjastossa, joka ei ole kovin suuri, mutta vuosikymmenten varrella on kertynyt 100.000 nidettä - kirjoja, lehtiä, elokuvia, musiikkia. Se on merkittävä palvelun tuottaja varsinkin niille, joilla ei ole varaa ostaa harrastus- tai opiskeluaineistoja.  Alan tuottavuus hyvinvoinnin tuottajana on vähän arvokkaampaa kuin se 1 % kunnan kuluista.

Itse keskustelun aiheesta ja siitä, miten meillä ei ole varaa julkisiin palveluihin: Oletteko ihan oikeasti seuranneet yhteiskunnan kehittymistä viimeiset 30 vuotta? Siinä on kaksi selvää trendiä: julkisten palvelujen karsiminen ja tuloerojen kasvaminen. Kun verotusta muutettiin 90-luvulla enemmän omistamista ja pääomia suosivaksi, ylimpien tuloluokkien varallisuus on kasvanut ja verotusaste alentunut niin, että yli sata tuhatta vuodessa ansaitseva saattaa maksaa vähemmän tuloveroja kuin eläkeläinen. Kun mietitään, miksei nykyään ole varaa siihen, mihin ennen, pitää katsoa, minne rahat ovat menneet. Ne ovat menneet enenevässä määrin yhteiskunnan ylimpiin kerroksiin. Hyvinä lobbaajina ovat olleet EK, Perheyritysten liitto (ko. sympaattiselta kuulostavat perheet ovat sellaisia kuin Fazer, Ehrnrooth, Paulig jne,), samojen tahojen tukemat "ajatuspajat" ja ekonomistit jne. Heidän ansiostaan niin moni osaa sanoa, että julkinen sektori on "tehoton" (vaikka Suomen julkinen sektori on kansainvälisten tutkimusten mukaan yksi maailman tehokkaimmista) ja että se on liian kallis. Kaikki ovat vähentäneet omistuksiaan ja työpaikkojaan Suomessa eli osallistuneet yhä vähemmän sen yhteiskunnan pyörittämiseen, jonka jäseniä ovat ja jolta ovat saaneet infrastruktuurin sekä koulutuksen ja terveyspalvelut itselleen ja työntekijöilleen. Se tarkoittaa, että on vähemmän työpaikkoja suomalaisille. 

Myös digitalisaatio maksaa. Se maksaa kuluttajille (laitteet ja yhteydet) ja se maksaa palvelujen tuottajille. Olin kunnan it-työryhmässä. Kokoukset sisälsivät vain listoja siitä, mitä ohjelmia hankitaan tai päivitetään, mitä ovat ostomaksut, kuukausikulut, serverikulut, koulutuskulut jne. Pelkästään rahan siirtämiseen oli kunnalla neljä eri ohjelmaa, joita kunta ei omistanut, joten niistä tuli automaattisesti erilaisia maksuja päivityksistä, koulutuksista, vuokrista, tapahtumista - jokaisesta maksusta meni rahaa ohjelman tuottajalle. Sen jälkeen on tullut lisää ohjelmia rahojen siirtoon. Jos joku lähettää paperilaskun, se pitää lähettää skannattavaksi jonnekin helsinkiläiseen firmaan, josta se siirtyy laskunmaksuohjelmaan, ja tietysti tulee sekä postimaksu että palvelumaksu. Laskua ei jostain syystä voi skannata millään kunnan koneista (joista myös maksetaan kuukausivuokrat, huoltokulut ja pieni summa jokaisesta tulostuksesta). Mutta kaikkea tätä pidetään välttämättömyytenä, jonain mikä varmasti säästää enemmän kuin se, että palkattaisiin muutama ammattilainen hoitamaan niitä toimintoja, jotka ostetaan muualta. 2000-luvun alussa palvelut olivat halvempia, koska silloin ostettiin omaksi ohjelma, jota käytettiin niin kauan kuin se toimi. Kukaan ei halua ajatella paluuta vanhaan, koska näin nyt vaan nykyään on tehtävä. Se ei ole mikään luonnonvoima. Kyse on ihmisten päätöksistä ja arvioista, ja pitäisi olla enemmän rohkeutta ajatella toisin, jos kerran ei toimi. 

Jos saan ottaa kantaa ja antaa oman näkökulmani...?

Syyt:

Talouskriisit

Tuotannon ajo pois Suomesta

EU

Globaalit liberaalit arvot

Suomalaisten rahasampojen romahtaminen (Nokia, paperiteollisuus jne.).

Kun rahaa lähtee enemmän ulos kuin sitä tulee sisään, ei voida ylläpitää hyvinvointiyhteiskuntaa. Joo on meillä muutamia pelifirmoja, mutta tarvitaan eri sektorien kasvua erikoistumalla, jotta Suomi saa ulkomaankaupan virkoamaan.

Joko keksitään jotain innovatiivista ja suunnataan katse tulevaisuuteen. Tai lopetetaan Kiinan (tuotanto) ja köyhien maiden rahoittaminen ja tavallaan aloitetaan alusta sellaisessa yhteiskunnassa, joka pärjää taloudellisesti hyvin omillaan (oma tuotanto, protektionismi).

Taloudellisesti kannattavinta olisi seurata Yhdysvaltain esimerkkiä, ja yhdistellä noita kahta suuntausta. Mielellään toki ei mennä täysin raha ja yksityisomistus edellä, vaan allokoitaisiin varoja myös hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämiseen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
415/898 |
19.02.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Niin Suomi on paska maa, johon kukaan järkevä ei halua pysyvästi muuttaa.

Tänne ei todelliset huippuosaajat tule taloutta kehittämään.

Vierailija
416/898 |
19.02.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Christiiina kirjoitti:

Liian moni (työikäinen ja -kykyinen) elää tukien varassa ja liian harva elättää täysin itsensä työnteolla.

Suomen työllisyysaste on ennätyksellisen korkea.

Marinin hallinto on pumpannut 40 miljardia talouskuplaan joka poksahtaa kun ensi vuoden budjetti julkaistaan. Tulee paljon työttömiä.

Vierailija
417/898 |
19.02.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lagranden vakio,

Dokaamuksella ja keskutalla oli täysin samat, n. 6900 hengen työllistämistavoite 100 000 sijasta, suurin osa lyhytaikaisia epämääräisiä vakansseja. Silloin olivat kummasti hiljaa nk. Laadukkaista vakanssien vähyydestä. Eli saamme närpiöön tomaatin kerääjiä parakkeihin?

Tuota taas ek ja muut yrittivät herjata nykyisen hallituksen toimien jälken. Kas kummaa.

Vierailija
418/898 |
19.02.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Maataloustukia miljardeja, kalleinta ruokaa maailmassa. Alv 24 prosenttia. Bensa maailman kalleinta. Jopa ehkäisy alle 25 vuotiaille ilmaista. Kirjastot suoltavat ilmaisia palveluja surutta verorahoilla. Kun kirjatkin jo tosi kalliita. SOTE tosi Kallis aluevaltuustoineen. Soten johtajan palkka 18 000 e kk. Kalliit aluevaltuustoedustajien palkkiot.

Ehkäisyn kustantaminen nuorille ihmisille on perusteltu tomenpide. Maataloustuet, hm. Joskus saotaan, että niitä maksetaan upporikkaille ihmisille. En ymmärrä sitä. Mutta kokopäiväisiä maanviljelijöitä pitää ilman muuta tukea, jotta he jaksaisivat jatkaa työssään. Minusta viime vuodet osoittavat, että meillä pitää olla ruoantuotatoa omassa maassa. Pandemian ajan konttilikenteen pysähtyminen, jolloin merimiehet olivat karanteenissa laivoilla tai laiva oli jumissa yhdessä satamassa ja kontit jumissa toisella puolella maailmaa. Laivan juuttuminen Suezin kanavaan aiheutti isoja ongelmia. Se, että omaan maanosaan voi yhtäkkiä syttyä sota. Kuivuuden tai tulvien aiheuttamat heikot sadot. Euroopan maitakin vaivannut kuivuus ja sen vaikutukset satoon.

Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Maataloustukia miljardeja, kalleinta ruokaa maailmassa. Alv 24 prosenttia. Bensa maailman kalleinta. Jopa ehkäisy alle 25 vuotiaille ilmaista. Kirjastot suoltavat ilmaisia palveluja surutta verorahoilla. Kun kirjatkin jo tosi kalliita. SOTE tosi Kallis aluevaltuustoineen. Soten johtajan palkka 18 000 e kk. Kalliit aluevaltuustoedustajien palkkiot.

Koska mainitsit kirjastot "surutta verorahoilla" tuhlaaviksi laitoksiksi, pakko kommentoida. Yleensä kirjastolaitoksen koko budjetti palkkoineen, tiloineen, aineistoineen, erilaisine palveluineen on alle prosentti kunnan koko budjetista. Siis alle 1 %. Mieti kuinka paljon sinulta menee vuodessa verorahoja siihen. Sen saat helposti takaisin parilla lainalla. Kirjat ovat halvempia kirjastolle, koska suurina hankkijoina kirjastot nauttivat alennuksista. Itse työskentelen kirjastossa, joka ei ole kovin suuri, mutta vuosikymmenten varrella on kertynyt 100.000 nidettä - kirjoja, lehtiä, elokuvia, musiikkia. Se on merkittävä palvelun tuottaja varsinkin niille, joilla ei ole varaa ostaa harrastus- tai opiskeluaineistoja.  Alan tuottavuus hyvinvoinnin tuottajana on vähän arvokkaampaa kuin se 1 % kunnan kuluista.

Itse keskustelun aiheesta ja siitä, miten meillä ei ole varaa julkisiin palveluihin: Oletteko ihan oikeasti seuranneet yhteiskunnan kehittymistä viimeiset 30 vuotta? Siinä on kaksi selvää trendiä: julkisten palvelujen karsiminen ja tuloerojen kasvaminen. Kun verotusta muutettiin 90-luvulla enemmän omistamista ja pääomia suosivaksi, ylimpien tuloluokkien varallisuus on kasvanut ja verotusaste alentunut niin, että yli sata tuhatta vuodessa ansaitseva saattaa maksaa vähemmän tuloveroja kuin eläkeläinen. Kun mietitään, miksei nykyään ole varaa siihen, mihin ennen, pitää katsoa, minne rahat ovat menneet. Ne ovat menneet enenevässä määrin yhteiskunnan ylimpiin kerroksiin. Hyvinä lobbaajina ovat olleet EK, Perheyritysten liitto (ko. sympaattiselta kuulostavat perheet ovat sellaisia kuin Fazer, Ehrnrooth, Paulig jne,), samojen tahojen tukemat "ajatuspajat" ja ekonomistit jne. Heidän ansiostaan niin moni osaa sanoa, että julkinen sektori on "tehoton" (vaikka Suomen julkinen sektori on kansainvälisten tutkimusten mukaan yksi maailman tehokkaimmista) ja että se on liian kallis. Kaikki ovat vähentäneet omistuksiaan ja työpaikkojaan Suomessa eli osallistuneet yhä vähemmän sen yhteiskunnan pyörittämiseen, jonka jäseniä ovat ja jolta ovat saaneet infrastruktuurin sekä koulutuksen ja terveyspalvelut itselleen ja työntekijöilleen. Se tarkoittaa, että on vähemmän työpaikkoja suomalaisille. 

Myös digitalisaatio maksaa. Se maksaa kuluttajille (laitteet ja yhteydet) ja se maksaa palvelujen tuottajille. Olin kunnan it-työryhmässä. Kokoukset sisälsivät vain listoja siitä, mitä ohjelmia hankitaan tai päivitetään, mitä ovat ostomaksut, kuukausikulut, serverikulut, koulutuskulut jne. Pelkästään rahan siirtämiseen oli kunnalla neljä eri ohjelmaa, joita kunta ei omistanut, joten niistä tuli automaattisesti erilaisia maksuja päivityksistä, koulutuksista, vuokrista, tapahtumista - jokaisesta maksusta meni rahaa ohjelman tuottajalle. Sen jälkeen on tullut lisää ohjelmia rahojen siirtoon. Jos joku lähettää paperilaskun, se pitää lähettää skannattavaksi jonnekin helsinkiläiseen firmaan, josta se siirtyy laskunmaksuohjelmaan, ja tietysti tulee sekä postimaksu että palvelumaksu. Laskua ei jostain syystä voi skannata millään kunnan koneista (joista myös maksetaan kuukausivuokrat, huoltokulut ja pieni summa jokaisesta tulostuksesta). Mutta kaikkea tätä pidetään välttämättömyytenä, jonain mikä varmasti säästää enemmän kuin se, että palkattaisiin muutama ammattilainen hoitamaan niitä toimintoja, jotka ostetaan muualta. 2000-luvun alussa palvelut olivat halvempia, koska silloin ostettiin omaksi ohjelma, jota käytettiin niin kauan kuin se toimi. Kukaan ei halua ajatella paluuta vanhaan, koska näin nyt vaan nykyään on tehtävä. Se ei ole mikään luonnonvoima. Kyse on ihmisten päätöksistä ja arvioista, ja pitäisi olla enemmän rohkeutta ajatella toisin, jos kerran ei toimi. 

Jos saan ottaa kantaa ja antaa oman näkökulmani...?

Syyt:

Talouskriisit

Tuotannon ajo pois Suomesta

EU

Globaalit liberaalit arvot

Suomalaisten rahasampojen romahtaminen (Nokia, paperiteollisuus jne.).

Kun rahaa lähtee enemmän ulos kuin sitä tulee sisään, ei voida ylläpitää hyvinvointiyhteiskuntaa. Joo on meillä muutamia pelifirmoja, mutta tarvitaan eri sektorien kasvua erikoistumalla, jotta Suomi saa ulkomaankaupan virkoamaan.

Joko keksitään jotain innovatiivista ja suunnataan katse tulevaisuuteen. Tai lopetetaan Kiinan (tuotanto) ja köyhien maiden rahoittaminen ja tavallaan aloitetaan alusta sellaisessa yhteiskunnassa, joka pärjää taloudellisesti hyvin omillaan (oma tuotanto, protektionismi).

Taloudellisesti kannattavinta olisi seurata Yhdysvaltain esimerkkiä, ja yhdistellä noita kahta suuntausta. Mielellään toki ei mennä täysin raha ja yksityisomistus edellä, vaan allokoitaisiin varoja myös hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämiseen.

Juuri näin. 

Vierailija
420/898 |
19.02.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Christiiina kirjoitti:

Liian moni (työikäinen ja -kykyinen) elää tukien varassa ja liian harva elättää täysin itsensä työnteolla.

Suomen työllisyysaste on ennätyksellisen korkea.

Molemmat em. kommentit yhdistettynä on hyvin selkeä todiste siitä, että työpaikkoihin tarvittava rahoitus ei ole kunnossa.  On täysin järjetön tilanne että työllisyysaste ennätyksellisen korkea ja silti ei ole rahaa.

Työstä ei ole kyse kuin päättäjien puheissa, kansan pitää peräänkuuluttaa koko ajan rahoitusta em. työlle. Jos ei ole rahoitusta, sitten ei ole työtäkään, niin yksinkertainen asia se on.

Tehtyjen työtuntien määrä ei ole kasvanut.

Työn tuottavuus ei ole kasvanut

Mitä näissä uusissa työpaikoissa oikein tehdään????

Ei harmainta aavistusta mitä tekevät, mutta sehän on yritysten ongelma mitä tekevät, ei se asia meille kuulu.

Mielenkiintoisempaa on se, miksi palkkarahaa ei löydy vaikka on näin komea työllisyysaste. Suuret hyväosaiset massat vaikenevat asioista, he tietävät mihin ja kenen taskuihin puuttuva palkkaraha menee.

Se raha pitää hakea takaisin markkinoille, tekemään ne puuttuvat palkanmaksut.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: yksi viisi kaksi