Olli Rehn: Kansantaloutemme on liian pieni kannattelemaan nykyistä hyvinvointivaltiota

Seuraava eduskunta tekee päätöksiä, joiden vaikutukset alkaa näkyä 2030-luvulla ja siitä eteenpäin. Niinpä toiveeni on, että eduskuntaan tulisi paljon enemmän nuoremman sukupolven päättäjiä kuin nyt. Keski-ikäiset ja sitä vanhemmat ovat omat näyttönsä antaneet, eikä niissä ole kehumista. 

M52

Käsittämätöntä kuinka moni edelleen kuvittelee orjuuden palauttamista ratkasuna työttömyyteen eikä mitään muita ideoita ole, ja sit nyökytellään tietävinään, 'tun idio0tit!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Osinkojen heikennys ei ole valtion päättäjien hallussa, vaan ne määrä aina markkinat. Pörssilistattu yritys maksaa osinkoja maksukykynsä mukaan. Jonain vuonna enemmän, jonain toisena sitten vähemmän. Mitään kollektiivista heikennystä tai nostamista näihin ei ole tulossa. Eikä valtioiden noihin pidäkkään puuttua. Antaa markkinoiden puhtaasti määrätä nämä asiat.    

Verotuksella voidaan hoitaa monenmoisia asioita, myös osinkoihin ja yritystoimintaan liittyvä verotus.

Veropohjaa pitää tiivistää, veropakoilu on estettävä, noin ensi alkuun. Tämän tietävät jo nykyisetkin päättäjät, ja koko EU:n laajuudella tehtävien toimien tarpeesta on kyse.

SDP ja vasemmisto rummutti veropohjan tiivistämistä ennen viime vaaleja ja ovat nyt olleet sitä tiivistämässä saamatta mitään aikaiseksi. Tiivistämiselle olisi varmasti myös kansan laaja tuki etenkin jos se kohdistuu verovapauksiin tai jonkinlaiseen väittelyyn eri menetelmin. Mutta mitään ei koskaan saada aikaiseksi hallituksessa. Tiivistäminen lienee siis hyvin hankalaa, eli se on jonkinlainen toiveuni, joka ei ole toteutumassa ja perusteluna verotulojen nostolle aika nollan arvoinen.

Valtion velkatilanne paljastui osalle vasta nyt, kun niistä veloista pitää maksaa korkoakin. Ne on maksettava ja niihin on fyrkkaa löydyttävä ilman, että korkoja varten ottaa uutta lainaa. Sehän se vasta hölmöyden huippu olisikin. 

Leikkauksia on tulossa, kipeitäkin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Christiiina kirjoitti:

Liian moni (työikäinen ja -kykyinen) elää tukien varassa ja liian harva elättää täysin itsensä työnteolla.

Suomen työllisyysaste on ennätyksellisen korkea.

Molemmat em. kommentit yhdistettynä on hyvin selkeä todiste siitä, että työpaikkoihin tarvittava rahoitus ei ole kunnossa.  On täysin järjetön tilanne että työllisyysaste ennätyksellisen korkea ja silti ei ole rahaa.

Työstä ei ole kyse kuin päättäjien puheissa, kansan pitää peräänkuuluttaa koko ajan rahoitusta em. työlle. Jos ei ole rahoitusta, sitten ei ole työtäkään, niin yksinkertainen asia se on.

Tehtyjen työtuntien määrä ei ole kasvanut.

Työn tuottavuus ei ole kasvanut

Mitä näissä uusissa työpaikoissa oikein tehdään????

Tehtyjen työtuntien määrä ei ole kasvanut eikä työn tuottavuuskaan ole kasvanut, koska yhden kokopäiväisen työntekijän työt on jaettu useammalle henkilölle (varsinkin kaupan alalla aika tavallista, että tehdään vajaita työtunteja). Näin työllisten määrä on kasvanut, mutta työtuntien määrä ja tuottavuus ei. 

Vierailija kirjoitti:

Kaksi pitkäkestoista asiaa jotka aiheuttavat kestävyysvajetta: syntyvyyden lasku ja yritysten verojen ja maksujen alentaminen.

Viime aikoina on lisäksi maksettu paljon koronatukia ja laitettu rahaa asevarusteluun. Lisäksi korona ja sota ovat muutenkin aiheuttaneet kuluja ja tulonmenetyksiä. Pakotteet ovat käynnistäneet inflaation, jonka torjumiseksi taloutta hidastetaan koronnostoilla. Nämä eivät ole hyvinvointivaltion syytä.

Veronkorotukset eivät välttämättä vahingoita talouskasvua vähemmän kuin budjettileikkaukset. Jos esim. terveydenhuollon kriisiä pahennetaan tai koulutuksesta leikataan niin se ei voi olla näkymättä kasvussa.

Suomen taloudella keinotellaan, hyvissä asemissa olevat keinottelevat varallisuutta itselleen, ja asiaan kuuluu myös tahallinen työttömien ja tulottomien määrän pitäminen korkeana.   Suurten kansanryhmien työmarkkina-asemaa käytetään kiristysvälineenä kun kaksi vallassaolevaa ryhmää jakavat etuja itselleen.

Syntyvyyden lasku on osa erittäin pitkäkestoista vaikuttamista, jolla siis aiheutetaan suomalaisille pakolla tilanne, että heidän työtä ei saada markkinoille asiallisella hinnalla, kun em. valtaryhmät ottavat itselleen enemmänkin kuin ansaitsevat.

Tokihan Kokoomus sivuuttaa suomalaiset muutenkin, ja haluaa käynnistää halpatyömaahanmuuton massoittain, jotta saisi entistä enemmän kiristettyä suomalaisia itseään.

Ulkoa tulevalla työvoimalla ei välttämättä ole aikomusta tehdä halpatyötä Suomessa suomalaisilla elinkustannuksilla, vaan käyvät täältä hakemassa suomalaisittain alhaisen palkan, mutta vievät rahat takaisin kotimaahansa jossa sen samaisen rahan ostovoima voi olla moninkertainen. Samaa on suomalaisetkin harjoittaneet aiemmin historiassaan vuosikymmeniä sitten, esim. Norja on ollut suosittu paikka keikkatyötä tekevälle, mutta monet muutkin maat ainakin silloin kun Suomi on ollut vielä kustannuksiltaan alhaisempi kuin moni muu maa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksi työtön oli ainakin palkkatuella ajamassa kuorma-autoa, kun kaupunki veti vesiputkia uudelle asuinalueelle.

Ja osa on koulunkäyntiavustajina kouluissa palkkatuella.

Ei voi olla yhtä aikaa työtön ja "palkkatuella".

Palkkatuella oleva on ihan normaalissa työsuhteessa, normaalilla työsopimuksella. Työnantaja on se, joka saa hänen palkkakustannuksiin hiukan palkkatukea.

Palkkatukeen on oikeutettu joko pitkän työttömyyden tai sairauden/sairashistorian vuoksi. Tarkoitus on, että palkkatuetun työn jälkeen ihmisen mahdollisuus pysyä työmarkkinoilla paranee.

Kaikilla vuoden työttömänä olleilla on oikeus palkkatukeen.

Itsellä on sukulainen politikkona ja mielelläni kuuntelen kahvitauoilla johtajien todelliset mielipiteet.

Joo, vuoden työttömyyden jälkeen työvoimaviranomainen voi myöntää oikeuden palkkatukeen. Mutta kun se työtön menee palkkatuettuna töihin, hän ei enää ole työtön, vaan normaalisti työsuhteessa työnantajaan.

Ei tarvitse olla vuotta työttömyyttä että on oikeutettu palkkatukeen..

Suomi on kuin pieni potkurikone, joka luulee, että sillä on ison suihkarin siipien kärkiväli. 

Lopettakaa jo tuo hyvinvointivaltiosta jauhaminen. Ei Suomi siihen joukkoon enää kuulu. Kiusallista vain tällaisen vanhan levyn toisto.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten Suomella oli varaa hyvinvointivaltioon 80- ja 90-luvuilla?

Mitähän on tapahtunut? Miettikääpä onko kakun jakajia tullut kaukomaista lisää.

Suomi liityi 1995 Euroopan Unioniin ja sitä kovin haluttiin ja juhlittiin Suomessa kun autot ja viina halpenee. Nyt ollaan kiimassa Natoon. Suomessa on suurella osalla tukien saajistakin parempi elintaso kuin missään muussa EU-maassa. Miten voitte olla niin pihalla muiden EU-jäsenmaiden palkoista ja tukien suuruudesta? Ilmainen koulutus on harvassa maassa eli missä muualla kuin Suomessa. Ette tiedä, täh?

Tuollahan nuo ilmaisen koulutuksen maat on listattuna: https://worldscholarshub.com/fi/free-education-countries-for-internatio…

Eli aika monta sellaista maata löytyy. Ei ole Suomi mikään uniikki lumihiutale tämän suhteen. 

Niin ja paljonko nämä valtiot jakavat opintotukea, ei ollut mainintaa niistä. Sitäpaitsi lista oli vain lukukausimaksuista valtiollisissa korkeakouluissa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Osinkojen heikennys ei ole valtion päättäjien hallussa, vaan ne määrä aina markkinat. Pörssilistattu yritys maksaa osinkoja maksukykynsä mukaan. Jonain vuonna enemmän, jonain toisena sitten vähemmän. Mitään kollektiivista heikennystä tai nostamista näihin ei ole tulossa. Eikä valtioiden noihin pidäkkään puuttua. Antaa markkinoiden puhtaasti määrätä nämä asiat.    

Verotuksella voidaan hoitaa monenmoisia asioita, myös osinkoihin ja yritystoimintaan liittyvä verotus.

Veropohjaa pitää tiivistää, veropakoilu on estettävä, noin ensi alkuun. Tämän tietävät jo nykyisetkin päättäjät, ja koko EU:n laajuudella tehtävien toimien tarpeesta on kyse.

SDP ja vasemmisto rummutti veropohjan tiivistämistä ennen viime vaaleja ja ovat nyt olleet sitä tiivistämässä saamatta mitään aikaiseksi. Tiivistämiselle olisi varmasti myös kansan laaja tuki etenkin jos se kohdistuu verovapauksiin tai jonkinlaiseen väittelyyn eri menetelmin. Mutta mitään ei koskaan saada aikaiseksi hallituksessa. Tiivistäminen lienee siis hyvin hankalaa, eli se on jonkinlainen toiveuni, joka ei ole toteutumassa ja perusteluna verotulojen nostolle aika nollan arvoinen.

Veropohjan tiivistäminen ei ole sama asia kuin verotulojen nostaminen. Kysehän on siis enimmäkseen siitä että kaikki osallistuu, jonka seurauksena verotusta voidaan jopa alentaa joissakin ryhmissä.

Voihan sitä käyttää verotulojen nostamiseenkin, ihan miten vain, mutta kysymys oli enimmäkseen siitä että kaikki osallistuu veronmaksukykynsä mukaisesti. Jos hyödyt paljon, maksat enemmän veroja. Jos hyödyt vähemmän, maksat vähemmän veroja.

Vierailija kirjoitti:

Lopettakaa jo tuo hyvinvointivaltiosta jauhaminen. Ei Suomi siihen joukkoon enää kuulu. Kiusallista vain tällaisen vanhan levyn toisto.

No onhan Suomi hyvinvointivaltio kun velkaakin on sen penteleesti niin valtiolla kuin yksityisillä talouksilla. Velalla saa yhtä ja toista elintasoa.

Rehn on sitä sukupolvea, että on itse ollut mukana aiheuttamassa nykyistä tilannetta.

Miksi ei aukaissut suutaan silloin kun asiat vielä olivat paremmin?

En näe mitään syytä äänestää tuollaista ajastaan jäljessä olevaa besservisseriä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten Suomella oli varaa hyvinvointivaltioon 80- ja 90-luvuilla?

Mitähän on tapahtunut? Miettikääpä onko kakun jakajia tullut kaukomaista lisää.

Suomi liityi 1995 Euroopan Unioniin ja sitä kovin haluttiin ja juhlittiin Suomessa kun autot ja viina halpenee. Nyt ollaan kiimassa Natoon. Suomessa on suurella osalla tukien saajistakin parempi elintaso kuin missään muussa EU-maassa. Miten voitte olla niin pihalla muiden EU-jäsenmaiden palkoista ja tukien suuruudesta? Ilmainen koulutus on harvassa maassa eli missä muualla kuin Suomessa. Ette tiedä, täh?

Tuollahan nuo ilmaisen koulutuksen maat on listattuna: https://worldscholarshub.com/fi/free-education-countries-for-internatio…

Eli aika monta sellaista maata löytyy. Ei ole Suomi mikään uniikki lumihiutale tämän suhteen. 

Niin ja paljonko nämä valtiot jakavat opintotukea, ei ollut mainintaa niistä. Sitäpaitsi lista oli vain lukukausimaksuista valtiollisissa korkeakouluissa. 

EU/ETA maiden oppilaat ovat oikeutettuja opintotukiin opiskelumaissaan. Kreikka, vaikka on meitä köyhempi, arvostaa koulutusta. On harvinaista löytää maata, jonka hallituksella on perustuslakiin kirjattu ilmainen koulutus. Ilmainen koulutus sekä kansalaisille että ulkomaalaisille. Tämä on totta Kreikassa.

Vierailija kirjoitti:

Rehn on sitä sukupolvea, että on itse ollut mukana aiheuttamassa nykyistä tilannetta.

Miksi ei aukaissut suutaan silloin kun asiat vielä olivat paremmin?

En näe mitään syytä äänestää tuollaista ajastaan jäljessä olevaa besservisseriä.

Regeringen Marin har på 4 år lyckats öka Finlands statskuld med nästan 50 %. Det är ingen annans fel.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mul on ehotus. Työnantajat ottaa ihmisiä töihin hyvällä palkalla josta menee veroja niin paljon että on varaa verotuloilla pitää yllä hyvinvointivaltiota. 

kaikenlaisella ilmaistyöllä, nollasoppari osa-aikatöillä ja palkattomalla harjoittelulla, vuosikausien opiskelulla koska ei ole työtä ja muulla unelmahötöllä ei hyvinvointivaltiota rahoiteta.

EK ja SAK ei tykkää sun suunnitelmasta. Suomi on korporaatiotalous jota johtaa suuryritykset ja ammattiliitot. Ne ei anna yksityisyrittäjien sooloilla ja viedä niiden työvoimaa.

Mikä estää yksityisyrittäjiä nykyään palkkaamasta väkeä? 

Ei mikään. Ei EK eikä SAK.

Varsinkin sellaisia yksityisyrittäjiä on liikaa jotka työllistävät vain itsensä.

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Christiiina kirjoitti:

Liian moni (työikäinen ja -kykyinen) elää tukien varassa ja liian harva elättää täysin itsensä työnteolla.

Suomen työllisyysaste on ennätyksellisen korkea.

Työllisyysasteesta hehkuttaminen on yhtä tyhjän kanssa. Paljon järkevämpi olisi ajatella kokopäivätöissä olevien määrää.

Työllisyysaste on huono mittari.  Työllisyysasteen sijasta olennaisempaa on työllisyysasteen rakenne, eli MISTÄ se työllisyysaste oikeasti koostuu.

Sama asia koskee muuten myös sekä velkaa (valtion) että verotusta.  Aina kun puhutaan pelkästään velasta tai pelkästään verotuksesta, esim. että niitä pitäisi lisätä tai vähentää, keskustelu on jo silloin väärillä urilla.  Syy tähän on se, että velkaa ja verotusta olennaisempaa on molempien rakenne, eli MITEN velkaa käytetään ja MITEN velkarahaa käytetään.

Tokihan poliitikot haluavat mielellään olla hiljaa siitä, miten he itse käyttäisivät em. miljardit omien eturyhmiensä eduksi, ja on helpompi puhua vain velasta summana ja huudella että sitä pitäisi vähentää, esim. Kokoomus käyttää sitä verukkeena ottaa muilta pois, omille eturyhmilleen.

Hyvinvointivaltion loppu tarkoittaa rikoksia ja , väkivaltaa, surkeita ihmiskohtaloita. Ilmeisesti rikkaille tämä käy kunhan saa itse vieläkin enemmän rahaa?

Ja näin lampaille syötetään valepropagandaa, jotta he alistuvat kiltisti leikkauksiin ja heikennyksiin.

Vierailija kirjoitti:

Rehn on oikeilla jäljillä. Suomeen tarvitaan tuottavaa työtä, joka myös työllistää ihmisiä. Työnantajien olisi tultava myös sillä tavalla vastaan, että lisäisivät sitä työssä oppimisen määrää. Tarkoitan sitä, että nyt on valtava resurssi työtä haluavia terveitä ihmisiä, joita ei oteta töihin sen vuoksi, koska osaaminen ei ole just prikulleen sitä mitä haetaan. Väitän, että lyhyellä työn ohessa tapahtuvalla koulutuksella se osaaminen olisi nopeasti näillä ihmisillä just sitä, mitä haettiin. 

Työssä opiminen ei ole tuottavaa työtä vaan tuottaa halpatyövoimaa, me tarvitaan korkeastikoulutettua ja hyvillä ideoilla varustettua työvoimaa joka osaa ja pystyy laskuttamaan työstä hyvän hinnan.