Lue keskustelun säännöt.
Kamala synnytys tuhosi lapsihaaveet ja vammautuminen pakotti äidin luopumaan opettajan työstä
19.02.2023 |
Lisää lapsia ei tule synnytystrsumojen vuoksi
Kommentit (1945)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainakin TAYS ja HUS (kaksi ekaa tulosta, kun haki "keskenmeno hoito sairaala") sanovat hoitavansa keskenmenoja naistentautien päivystyksessä ja naistentautien poliklinikoilla, tai naistentautien toimipisteissä. TAYSin vuodeosasto, jossa keskenmenon saaneita hoidetaan, on 4 b (naistentaudit), kun synnytyksestä päätyy "äiti-lapsiyksikköön osastolle 2ab.
Aivan. Kyseessä on todella kaksi eri erikoisalaa, joiden potilaita ei hoideta ristiin.
Ei hoideta niin, mutta sänkysi saatat saada samalta osastolta. Vai käytävälläkö olisi parempi?
Oikeasti lopeta jo kun et oikeasti tiedä asiasta mitään. Et saa sänkyä eri erikoisalan vuodeosastolta. Et ole saanut aiemmin, etkä saa nyt. Keskenmenon saaneita ei ole koskaan hoidettu lapsivuodeosastoilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainakin TAYS ja HUS (kaksi ekaa tulosta, kun haki "keskenmeno hoito sairaala") sanovat hoitavansa keskenmenoja naistentautien päivystyksessä ja naistentautien poliklinikoilla, tai naistentautien toimipisteissä. TAYSin vuodeosasto, jossa keskenmenon saaneita hoidetaan, on 4 b (naistentaudit), kun synnytyksestä päätyy "äiti-lapsiyksikköön osastolle 2ab.
Aivan. Kyseessä on todella kaksi eri erikoisalaa, joiden potilaita ei hoideta ristiin.
Ei hoideta niin, mutta sänkysi saatat saada samalta osastolta. Vai käytävälläkö olisi parempi?
Oikeasti lopeta jo kun et oikeasti tiedä asiasta mitään. Et saa sänkyä eri erikoisalan vuodeosastolta. Et ole saanut aiemmin, etkä saa nyt. Keskenmenon saaneita ei ole koskaan hoidettu lapsivuodeosastoilla.
Sinä puhut nyt ilmeisesti pääkaupunkiseudun suurista sairaaloista. Siellä voi olla noin, mutta muualla menee eri tavalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja tosiaan, loppujen lopuksi on ihan sama, miksi osastoa kutsutaan, jos synnäriltä saa perusteet ja äitiä ja vauvaa ja sektiohaavaa hoivataan sit neuvolassa. Jos synnärin tehtävänä on saada vauva äidistä ulos ja neuvolan tehtävä hoivata, niin siihen vauvan ulostulemisen ja neuvolan väliin jää tuolla logiikalla ihan turha osastojakso (vietetään se sitten "synnärillä", jonka perustehtävään ei kuulu hoivaaminen, tai osasto, jolla ilmeisesti ei ole mitään ääneen lausuttavaa tehtävää), koska siellä ei tehdä mitään.
Ei neuvola "hoivaa" ketään. Neuvolan tehtävä on seuranta, terveyden edistäminen ja vanhemmuuden tukeminen.
Paskat. Neuvola tekee lopputarkastuksen, tsekkaa tikit synnytyksen jälkeen jne. Mitä raskauden aikaiset käynnit sun mielestä on? Vanhemmuuden tukemista?
Lopeta jo. Ihan voit vaikka googlata neuvolan tavoitteet, eivät ne salaisia ole. En voi niitä tähän kännykällä linkata.
Raskauden aikaiset käynnit on ihan neuvolan tavoitteiden mukaan seurantaa ja terveyden edistämistä.
Eli hoitoa ja hoivaa.
Pitääkö sinulle todella ihan jokainen käsite vääntää rautalangasta? Otetaan esimerkki: vanhus on vuodepotilas pissat vaipassa. Vaihdetaan vaippaa ja lakanoita, pestään vanhusta. Lääkkeet annetaan suuhun. Tässä tapauksessa annetaan hoitoa ja hoivaa.
Terkkari neuvolassa tikuttaa pissan, mittaa painon ja verenpaineen. Tämä on seurantaa ja sillä pyritään äidin ja lapsen terveyden edistämiseen. Se ei ole hoitoa tai hoivaa.
Tää koko keskustelu lähti siitä, kun mä sanoin olleeni synnärillä (tarkoittaen sairaalassa) melkein koko sen viikon, kun sektiohaavan tikit oli paikallaan. Nyt voidaan jo lopettaa tää keskustelu ja alkaa sai varrella jostain läheisemmin asiaan liittyvästä, kun ilmeisesti, jos nyt käytetään tarkkaa terminologiaa, synnytysvastaanotolla ollaan siihen asti, kunnes lapsi on syntynyt, siitä joko kotiudutaan polikliinisesti tai siirrytään lapsivuodeosastolle, jossa ollaan päivä, pari tai useampi, ja jossa ilmeisesti ainakin teoriassa on mahdollisuus myös äidin saada hoitoa, mutta äitejä kannustetaan omatoimisuuteen, koska ei siellä kotonakaan kukaan ole hoitamassa ja veritulppiakin täytyy ehkäistä. Sen sijaan synnytysvastaanotto ei siis hoida naisia, vaan huolehtivat siitä, että sikiö/vauva saadaan ulos äidistä. Ja neuvola ei hoida naisia, vaan edistää heidän terveyttään.
Onko se sit niin kovin ihme, että naiset kokevat tässä systeemissä saavansa huonoa hoitoa raskauden ja synnytyksen yhteydessä?
(Ne neuvolan tehtävät muuten on sosiaali- ja terveysministeriön mukaan:
"Neuvolatoimintaan sisältyvät
- sikiön terveen kasvun ja kehityksen sekä raskaana olevan ja synnyttäneen naisen terveyden seuranta ja edistäminen
- lapsen terveen kasvun, kehityksen ja hyvinvoinnin edistäminen ja seuranta
- lapsen suun terveydentilan seuranta
- vanhemmuuden ja perheen muun hyvinvoinnin tukeminen
- lapsen kodin ja muun kasvu- ja kehitysympäristön sekä perheen elintapojen terveellisyyden edistäminen
- lapsen ja perheen erityisen tuen ja tutkimusten tarpeen varhainen tunnistaminen sekä lapsen ja perheen tukeminen ja tutkimuksiin ja hoitoon ohjaaminen.")
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja tosiaan, loppujen lopuksi on ihan sama, miksi osastoa kutsutaan, jos synnäriltä saa perusteet ja äitiä ja vauvaa ja sektiohaavaa hoivataan sit neuvolassa. Jos synnärin tehtävänä on saada vauva äidistä ulos ja neuvolan tehtävä hoivata, niin siihen vauvan ulostulemisen ja neuvolan väliin jää tuolla logiikalla ihan turha osastojakso (vietetään se sitten "synnärillä", jonka perustehtävään ei kuulu hoivaaminen, tai osasto, jolla ilmeisesti ei ole mitään ääneen lausuttavaa tehtävää), koska siellä ei tehdä mitään.
Ei neuvola "hoivaa" ketään. Neuvolan tehtävä on seuranta, terveyden edistäminen ja vanhemmuuden tukeminen.
Paskat. Neuvola tekee lopputarkastuksen, tsekkaa tikit synnytyksen jälkeen jne. Mitä raskauden aikaiset käynnit sun mielestä on? Vanhemmuuden tukemista?
Lopeta jo. Ihan voit vaikka googlata neuvolan tavoitteet, eivät ne salaisia ole. En voi niitä tähän kännykällä linkata.
Raskauden aikaiset käynnit on ihan neuvolan tavoitteiden mukaan seurantaa ja terveyden edistämistä.
Eli hoitoa ja hoivaa.
Mistä tässä edes kiistellään? Siitä kelle kuuluu äidin hoito synnytyksen jälkeen? Neuvolalle tietenkin, vai onko joku kotiuduttuaan saanut neuvoja ja hoitoa muualta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja tosiaan, loppujen lopuksi on ihan sama, miksi osastoa kutsutaan, jos synnäriltä saa perusteet ja äitiä ja vauvaa ja sektiohaavaa hoivataan sit neuvolassa. Jos synnärin tehtävänä on saada vauva äidistä ulos ja neuvolan tehtävä hoivata, niin siihen vauvan ulostulemisen ja neuvolan väliin jää tuolla logiikalla ihan turha osastojakso (vietetään se sitten "synnärillä", jonka perustehtävään ei kuulu hoivaaminen, tai osasto, jolla ilmeisesti ei ole mitään ääneen lausuttavaa tehtävää), koska siellä ei tehdä mitään.
Ei neuvola "hoivaa" ketään. Neuvolan tehtävä on seuranta, terveyden edistäminen ja vanhemmuuden tukeminen.
Paskat. Neuvola tekee lopputarkastuksen, tsekkaa tikit synnytyksen jälkeen jne. Mitä raskauden aikaiset käynnit sun mielestä on? Vanhemmuuden tukemista?
Lopeta jo. Ihan voit vaikka googlata neuvolan tavoitteet, eivät ne salaisia ole. En voi niitä tähän kännykällä linkata.
Raskauden aikaiset käynnit on ihan neuvolan tavoitteiden mukaan seurantaa ja terveyden edistämistä.
Eli hoitoa ja hoivaa.
Pitääkö sinulle todella ihan jokainen käsite vääntää rautalangasta? Otetaan esimerkki: vanhus on vuodepotilas pissat vaipassa. Vaihdetaan vaippaa ja lakanoita, pestään vanhusta. Lääkkeet annetaan suuhun. Tässä tapauksessa annetaan hoitoa ja hoivaa.
Terkkari neuvolassa tikuttaa pissan, mittaa painon ja verenpaineen. Tämä on seurantaa ja sillä pyritään äidin ja lapsen terveyden edistämiseen. Se ei ole hoitoa tai hoivaa.
Mit neuvolalääkäri tekee? Mihin äiti menee jos hänellä on vko synnytyksestä huono ja masentunut olo? Sinähän täällä pilkkua nussit.
Vierailija kirjoitti:
Varmasti oli hirveä ja traumatisoiva kokemus. Mutta se, että miten paljon antaa sen määrittää loppuelämänsä ja kuinka paljon kannattaa antaa sen vaikuttaa haaveisiin esim useammasta lapsesta, en tiedä.
Paljon kaikenlaista traumatisoivaa voi tapahtua ihmisille, niistä noustaan ja jatketaan elämää.
Nyt jos tällainen en hanki enempää lapsia on kostomielessä kohdistettu epämääräiselle yhteiskunta-sairaalahenkilöstömöykylle, niin itse siinä vaan häviää ja omat haaveet tulee haudattua.
Joopa joo, hirveä kosto, että ei halua mennä synnärille uudestaan traumatisoitumaan ja vammautumaan
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on turvallista synnyttää. Äiti ja lapsi kuolleisuus hyvin harvinaista.
Suomi on äitikuolleisuuden suhteen maailman kärkimaa sen suhteen, että äitejä kuolee vain 3/100 000 synnytystä. Samaan päästään Islannissa, Kreikassa ja Puolassa.
Kohtuun kuolee Suomessa vuosittain n. 500 lasta (>22 vk) ja vastasyntyneitä kuolee ensimmäisen elinviikon aikana n. 200. Alle yksivuotiaiden kuolemia Suomessa on maailman tilastoissa toiseksi vähiten, 3,7/1 000 syntymää. Tuo tarkoittaa n. 25 vuodessa. Ruotsi vetää tuossa tilastossa pohjat.
Tiedostan, että Suomessa on näiden suhteen hyvä tilanne, mutta kuulostaa silti hirveän suurilta luvuilta:(
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja tosiaan, loppujen lopuksi on ihan sama, miksi osastoa kutsutaan, jos synnäriltä saa perusteet ja äitiä ja vauvaa ja sektiohaavaa hoivataan sit neuvolassa. Jos synnärin tehtävänä on saada vauva äidistä ulos ja neuvolan tehtävä hoivata, niin siihen vauvan ulostulemisen ja neuvolan väliin jää tuolla logiikalla ihan turha osastojakso (vietetään se sitten "synnärillä", jonka perustehtävään ei kuulu hoivaaminen, tai osasto, jolla ilmeisesti ei ole mitään ääneen lausuttavaa tehtävää), koska siellä ei tehdä mitään.
Ei neuvola "hoivaa" ketään. Neuvolan tehtävä on seuranta, terveyden edistäminen ja vanhemmuuden tukeminen.
Paskat. Neuvola tekee lopputarkastuksen, tsekkaa tikit synnytyksen jälkeen jne. Mitä raskauden aikaiset käynnit sun mielestä on? Vanhemmuuden tukemista?
Lopeta jo. Ihan voit vaikka googlata neuvolan tavoitteet, eivät ne salaisia ole. En voi niitä tähän kännykällä linkata.
Raskauden aikaiset käynnit on ihan neuvolan tavoitteiden mukaan seurantaa ja terveyden edistämistä.
Eli hoitoa ja hoivaa.
Pitääkö sinulle todella ihan jokainen käsite vääntää rautalangasta? Otetaan esimerkki: vanhus on vuodepotilas pissat vaipassa. Vaihdetaan vaippaa ja lakanoita, pestään vanhusta. Lääkkeet annetaan suuhun. Tässä tapauksessa annetaan hoitoa ja hoivaa.
Terkkari neuvolassa tikuttaa pissan, mittaa painon ja verenpaineen. Tämä on seurantaa ja sillä pyritään äidin ja lapsen terveyden edistämiseen. Se ei ole hoitoa tai hoivaa.
Mit neuvolalääkäri tekee? Mihin äiti menee jos hänellä on vko synnytyksestä huono ja masentunut olo? Sinähän täällä pilkkua nussit.
Ei neuvolalla ole mitään resursseja hoitaa masennusta. Tulee minulle synnytyksen jälkeen rintatulehdus, liikaa vuotoa, masennus what so ever, minä menen näyttämään itseäni lääkärille. Neuvola olisi tuossa välissä ihan turha. Jos neuvolasta kysyisi asiaan neuvoa, eteen päin sieltäkin vain ohjattaisiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on turvallista synnyttää. Äiti ja lapsi kuolleisuus hyvin harvinaista.
Suomi on äitikuolleisuuden suhteen maailman kärkimaa sen suhteen, että äitejä kuolee vain 3/100 000 synnytystä. Samaan päästään Islannissa, Kreikassa ja Puolassa.
Kohtuun kuolee Suomessa vuosittain n. 500 lasta (>22 vk) ja vastasyntyneitä kuolee ensimmäisen elinviikon aikana n. 200. Alle yksivuotiaiden kuolemia Suomessa on maailman tilastoissa toiseksi vähiten, 3,7/1 000 syntymää. Tuo tarkoittaa n. 25 vuodessa. Ruotsi vetää tuossa tilastossa pohjat.
Tiedostan, että Suomessa on näiden suhteen hyvä tilanne, mutta kuulostaa silti hirveän suurilta luvuilta:(
Kieltämättä nuo loppuraskauden ja ensimmäisen viikon luvut yllättivät minutkin. Äitikuolemat yllättivät toisaalta positiivisesti, olen kuvitellut äitejä kuolevan hiukan enemmän.
Vierailija kirjoitti:
Tää koko keskustelu lähti siitä, kun mä sanoin olleeni synnärillä (tarkoittaen sairaalassa) melkein koko sen viikon, kun sektiohaavan tikit oli paikallaan. Nyt voidaan jo lopettaa tää keskustelu ja alkaa sai varrella jostain läheisemmin asiaan liittyvästä, kun ilmeisesti, jos nyt käytetään tarkkaa terminologiaa, synnytysvastaanotolla ollaan siihen asti, kunnes lapsi on syntynyt, siitä joko kotiudutaan polikliinisesti tai siirrytään lapsivuodeosastolle, jossa ollaan päivä, pari tai useampi, ja jossa ilmeisesti ainakin teoriassa on mahdollisuus myös äidin saada hoitoa, mutta äitejä kannustetaan omatoimisuuteen, koska ei siellä kotonakaan kukaan ole hoitamassa ja veritulppiakin täytyy ehkäistä. Sen sijaan synnytysvastaanotto ei siis hoida naisia, vaan huolehtivat siitä, että sikiö/vauva saadaan ulos äidistä. Ja neuvola ei hoida naisia, vaan edistää heidän terveyttään.
Onko se sit niin kovin ihme, että naiset kokevat tässä systeemissä saavansa huonoa hoitoa raskauden ja synnytyksen yhteydessä?
(Ne neuvolan tehtävät muuten on sosiaali- ja terveysministeriön mukaan:
"Neuvolatoimintaan sisältyvät
- sikiön terveen kasvun ja kehityksen sekä raskaana olevan ja synnyttäneen naisen terveyden seuranta ja edistäminen
- lapsen terveen kasvun, kehityksen ja hyvinvoinnin edistäminen ja seuranta
- lapsen suun terveydentilan seuranta
- vanhemmuuden ja perheen muun hyvinvoinnin tukeminen
- lapsen kodin ja muun kasvu- ja kehitysympäristön sekä perheen elintapojen terveellisyyden edistäminen
- lapsen ja perheen erityisen tuen ja tutkimusten tarpeen varhainen tunnistaminen sekä lapsen ja perheen tukeminen ja tutkimuksiin ja hoitoon ohjaaminen.")
Taitaa osua ihan asian ytimeen tuo huomio, ettei äidin hoito kuulu nykyään kenellekään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja tosiaan, loppujen lopuksi on ihan sama, miksi osastoa kutsutaan, jos synnäriltä saa perusteet ja äitiä ja vauvaa ja sektiohaavaa hoivataan sit neuvolassa. Jos synnärin tehtävänä on saada vauva äidistä ulos ja neuvolan tehtävä hoivata, niin siihen vauvan ulostulemisen ja neuvolan väliin jää tuolla logiikalla ihan turha osastojakso (vietetään se sitten "synnärillä", jonka perustehtävään ei kuulu hoivaaminen, tai osasto, jolla ilmeisesti ei ole mitään ääneen lausuttavaa tehtävää), koska siellä ei tehdä mitään.
Ei neuvola "hoivaa" ketään. Neuvolan tehtävä on seuranta, terveyden edistäminen ja vanhemmuuden tukeminen.
Paskat. Neuvola tekee lopputarkastuksen, tsekkaa tikit synnytyksen jälkeen jne. Mitä raskauden aikaiset käynnit sun mielestä on? Vanhemmuuden tukemista?
Lopeta jo. Ihan voit vaikka googlata neuvolan tavoitteet, eivät ne salaisia ole. En voi niitä tähän kännykällä linkata.
Raskauden aikaiset käynnit on ihan neuvolan tavoitteiden mukaan seurantaa ja terveyden edistämistä.
Eli hoitoa ja hoivaa.
Pitääkö sinulle todella ihan jokainen käsite vääntää rautalangasta? Otetaan esimerkki: vanhus on vuodepotilas pissat vaipassa. Vaihdetaan vaippaa ja lakanoita, pestään vanhusta. Lääkkeet annetaan suuhun. Tässä tapauksessa annetaan hoitoa ja hoivaa.
Terkkari neuvolassa tikuttaa pissan, mittaa painon ja verenpaineen. Tämä on seurantaa ja sillä pyritään äidin ja lapsen terveyden edistämiseen. Se ei ole hoitoa tai hoivaa.
Mit neuvolalääkäri tekee? Mihin äiti menee jos hänellä on vko synnytyksestä huono ja masentunut olo? Sinähän täällä pilkkua nussit.
Ei neuvolalla ole mitään resursseja hoitaa masennusta. Tulee minulle synnytyksen jälkeen rintatulehdus, liikaa vuotoa, masennus what so ever, minä menen näyttämään itseäni lääkärille. Neuvola olisi tuossa välissä ihan turha. Jos neuvolasta kysyisi asiaan neuvoa, eteen päin sieltäkin vain ohjattaisiin.
Tottakai ohjataan eteenpäin, ihan kuten terveyskeskuksestakin. Neuvola on kuitenkin se paikka mihin äskettäin synnyttänyt menee niiden asioidensa kanssa. Miten tämä nyt voi olla näin vaikeaa. Jos ette käytä neuvolapalveluita, sit ette käytä, mutta systeemi on rakennettu kuitenkin noin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tää koko keskustelu lähti siitä, kun mä sanoin olleeni synnärillä (tarkoittaen sairaalassa) melkein koko sen viikon, kun sektiohaavan tikit oli paikallaan. Nyt voidaan jo lopettaa tää keskustelu ja alkaa sai varrella jostain läheisemmin asiaan liittyvästä, kun ilmeisesti, jos nyt käytetään tarkkaa terminologiaa, synnytysvastaanotolla ollaan siihen asti, kunnes lapsi on syntynyt, siitä joko kotiudutaan polikliinisesti tai siirrytään lapsivuodeosastolle, jossa ollaan päivä, pari tai useampi, ja jossa ilmeisesti ainakin teoriassa on mahdollisuus myös äidin saada hoitoa, mutta äitejä kannustetaan omatoimisuuteen, koska ei siellä kotonakaan kukaan ole hoitamassa ja veritulppiakin täytyy ehkäistä. Sen sijaan synnytysvastaanotto ei siis hoida naisia, vaan huolehtivat siitä, että sikiö/vauva saadaan ulos äidistä. Ja neuvola ei hoida naisia, vaan edistää heidän terveyttään.
Onko se sit niin kovin ihme, että naiset kokevat tässä systeemissä saavansa huonoa hoitoa raskauden ja synnytyksen yhteydessä?
(Ne neuvolan tehtävät muuten on sosiaali- ja terveysministeriön mukaan:
"Neuvolatoimintaan sisältyvät
- sikiön terveen kasvun ja kehityksen sekä raskaana olevan ja synnyttäneen naisen terveyden seuranta ja edistäminen
- lapsen terveen kasvun, kehityksen ja hyvinvoinnin edistäminen ja seuranta
- lapsen suun terveydentilan seuranta
- vanhemmuuden ja perheen muun hyvinvoinnin tukeminen
- lapsen kodin ja muun kasvu- ja kehitysympäristön sekä perheen elintapojen terveellisyyden edistäminen
- lapsen ja perheen erityisen tuen ja tutkimusten tarpeen varhainen tunnistaminen sekä lapsen ja perheen tukeminen ja tutkimuksiin ja hoitoon ohjaaminen.")
Taitaa osua ihan asian ytimeen tuo huomio, ettei äidin hoito kuulu nykyään kenellekään.
Minä olen saanut todella hyvää hoitoa meuvolasta molempien lasten raskauksien aikana ja sen vuoden synnytysten jälkeen. Äitiysfysioterapeutin palveluista lähtien kaiken. Menin neuvolaan jopa kun lapsiveteni tihkui, koska en missään nimessä olisi mennyt äitiyspolille. Jälkitarkastukset ultrineen, ihan loistavia ja kotikäynti synnäriltä kotiutuksen jälkeen niin että hoitaja jopa nukutti vauvan että sain nukkua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tää on kyllä ihan järkyttävän ketju.
Mä en oikein usko, että kukaan on vaatimassa, että synnytykset on hoidettava niin, että missään tapauksessa koskaan ei mikään mene pieleen. Eihän se ole edes mahdollista.
Mun mielestä olennaista olisi, että tunnustettaisiin, että hengissä pysyneet äiti ja lapsi ei ole onnistuneen synnytyksen ainoa kriteeri, ja joskus synnytykset eivät syystä ai toisesta mene ihan putkeen, ja siihen täytyy reagoida. Hankalan synnytyksen jälkeen mahdollisesti sekä äiti että lapsi tarvitsevat enemmän hoivaa, ja se on heille annettava.
Ihan tavallisen hyvin sujuneen synnytyksenkin jälkeen nainen tarvitsisi hoivaa. En sano, että mitään prinsessakohtelua, vaan sen saman perushoivan, mitä muutkin sairaalassa olevat automaattisesti saa. Esimerkiksi, kun minulle tehtiin leikkaus, joka vaikutti (lähinnä tilapäisesti) mootoriikkaan, ennen kotiutumista sain fysioterapeutin palveluita automaationa. Synnärillä tämä lienisi useimmille naisille liian varhaista, mutta miksei synnyttänyt nainen, jonka keho on (luonnollisista syistä) tilapäisesti ihan sekaisin, voisi saada edes yhtä käyntiä fysioterapeutilla, siellä voitaisiin käydä läpi lantionpohjan lihakset ja vatsalihakset, jotta mahdollisiin "ylimääräisiin" ongelmiin voidaan puuttua tehokkaasti, ja tavallisia ongelmia varmasti ehkäistä helposti. Nykyään kaikenlaiset erkaantuneet vatsalihakset saatetaan löytää vasta vuosia synnytyksen jälkeen, naisen ihmeteltyä (ja valitettua) vuosia, miksi jotain tuntuu olevan vialla.
Lisäksi ei luulisi, että ihan normaalitasoinen, empaattinen hoito synnytyksen jälkeen on mahdotonta. Tuon em. muun leikkaukseni jälkeen ruoka tuotiin sängyn viereen vielä, vaikka itse jo hiihtelin pitkin osastoa (seuralaisen käsipuolessa tai yksin rollaattorilla), ja esimerkiksi päivä kahvia oikein tyrkytettiin, vaikka sanoi, ettei nyt tee mitään mieli ("No ota nyt jotain, pullaa, jätskiä, leipää?"). Luulisi, että vastasynnyttäneetkin voisi ehkäistä veritulppiaan muutenkin kuin ravitsemuksensa kustannuksella (eli hakemalla ruokansa käytävältä, jos ja kun kykenevät ja vauvaltaan pääsevät).
Sen kyllä myönnän, että sairaanhoitajilla on helposti kauhean negatiivinen tapa ilmaista asiansa muuallakin, kuin synnärillä: "Se on pakko pystyä pissaamaan nyt! Tai (lisää tähän jotain kamalaa)." sen sijaan, että selvitettäisiin, että "Leikkauksen jälkeen on tärkeää, että pystyy pissaamaan normaalisti, koska (lisää tähän syy). Jos se ei onnistu, on riskinä, että (lisää tähän se jotain kamalaa)." Jälkimmäinen vie muutaman sekunnin aikaa enemmän, eli on mitätön resurssi kuluttaja, mutta potilaan kokemus (joka vaikuttaa myös toipumiseen) on äärettömän paljon parempi. Tämä on sellainen asia, missä hoitajien pitäisi muistaa, että potilas tai synnyttäjä on asialla hyvin todennäköisesti ensimmäistä, ainoaa tai varsin harvalukuista kertaa, ja se, mikä on hoitajille rutiinia, ei ole sitä potilaalle/asiakkaalle.
TLDR: Kunnollinen, empaattinen jälkihoito potilaan tarvitsemalla tasolla erityisesti silloin, kun synnytyksessä on ollu äidillä tai lapsella hankaluuksia, on tärkeää. Suomessa se on aivan liian heikolta tasolla tällä hetkellä, ja vastasynnyttäneet äidit jätetään liiaksi oman onnensa nojaan pärjäämään.
Todellakin! Puhut asiaa👍. Tuostapa tuli mieleen, et yheskytluvulla oli fyssarilla tapaaminen. Siis ennen kotiuttamista. Eikö tällaista enää ole? Samanlainen oli kaks vuotta sitten muun leikkauksen jälkeen. Luulis, et kuuluu utomaattisesti kaikkien toimenpiteiden yhteyteen.
No ei kyllä mulla ainakaan. Synnyin kahdesti sektiolla, ja ehkä ensimmäisen ylösnousun yhteydessä oli hoitaja sanomassa, että nouse kyljen kautta. Muuten en muista kummoisia ohjeita saaneeni, esimerkiksi sitä, kuinka pian voi tulla raskaaksi uudelleen (tai voiko) ei käsitelty mitenkään. Ihan puhtaasti internetin tiedoilla toivuin.
Synnärillä synnytetään ja saadaan ekat ohjeet, neuvolassa käsitellään sit kaikki muu. Ei synnäri ole mikään tietopankki, josta annetaan kaikki tiedot tai hoivataan äitiyttä ja vauvaa ja imetystä ja sektiohaavaa jne.
Siis se sektiohaavahan oli käytännössä parantunut siinä vaiheessa, kun neuvolan terkka näki mut ekaa kertaa. Ei sille jäänyt kuin ompeleiden poisto. Kyllä synnäri on se paikka, jossa vastasyntyneen ja äidin yhteiselämän perusteet luodaan. Jos siellä ei hoideta äitiä eikä vauvaa eikä äitiyttä, niin miksi ihmeessä siellä ollaan?
Synnyttämässä siellä ollaan.
Eli kaikki voitaisiin kotiuttaa synnytyssalista suoraan? Miksi me tuhlataan rahaa niiden osastojen ylläpitoon?
Osasto on ihan eri asia kuin synnäri. Suht suoraan salista sitä pääseekin kotiin, jos ei tarvitse osastolle jäädä. Se 12h on se minimi, aika moni lähtee sen jälkeen kotiin.
Niin niin, mutta kun tuossa yllä sanotaan, että "Ei synnäri ole mikään tietopankki, josta annetaan kaikki tiedot tai hoivataan äitiyttä ja vauvaa ja imetystä ja sektiohaavaa jne.", niin kertokaa nyt ihmeessä mulle, että miksi siellä osastolla sit ollaan. Jos ei sitä varten, että äitiä, lasta tai molempia hoivataan?
Osasto on eri asia kuin synnäri. Osastolla on naisia ilman vauvaakin esim. keskenmenon jälkeen, joskus jopa samassa huoneessa.
Lapsivuodeosasto ja naistentautien vuodeosasto ovat eri asiat. Lapsivuodeosastolla ei hoideta keskenmenopotilaita (keskenmeno tapahtuu ennen 22 raskausviikkoa). Kuolleita sikiöitä synnyttäneitä siellä voi olla, mutta on tietenkin äärimmäisen ajattelematonta pistää heidät samoihin huoneisiin eläviä lapsia saaneiden kanssa.
Synnäri tarkoittaa oman käsitykseni mukaan synnytyssairaalaa tai koko synnytykseen tarvittavaa jaksoa sairaalassa, ei pelkkää synnytyssalia.
Niin, silloin kun osastoilla on tilaa, toki ei laiteta samaan huoneeseen, mutta todellisuus on toinen. Ja lapsivuodepsasto on tottakai eri kuin naistentautien osasto, mutta nykytilanteessa potilaspaikkoja jaetaan myös niiden välillä. Ja synnäri on todellakin erikseen. Synnäri on synnytyssalit ja huoneet, joissa ollaan max. 2vrk., sitä pidempi aika ollaan osastolla.
Taitaa olla sama "asiantuntija" joka eilen väitti naisen alapäätä tunnottomaksi.
🤦 Näytä mulle sellanen synnäri, jossa äitiä hoidetaan viikko synnytyksestä.
Jos puhutaan synnytyssairaalasta, siellä on myös synnyttäneiden osasto. Jos puhutaan synnyristä tarkoittaen jo edesmennyttä Kättäriä tai sairaalan yhteydessä olevaa synnyttävien osastoa, niistä todella siirrytään joko osastolle tai kotiin.
Eiköhän tässä nyt ole kaikille ihan selvää mistä puhutaan. Kätilöiden tehtäviin ei kuulu se hoivan anto, se tapahtuu osastolla hoitajien toimesta tai kotiutuksen jälkeen neuvolan toimesta.
Ja toivottavasti sellaisia paikkoja, joissa osastoja sotketaan vuodepaikkojen vuoksi, ei kovin montaa ole.
Ihme paikka kun joka asiasta saadaan kauhea polemiikki ja vääntö eikä edes haluta tajuta mistä puhutaan.
-eriNe lapsivuodeosaston hoitajat ovat edelleen kaikki kätilöitä. Tietenkin kätilönkin kuuluu tarvittaessa antaa hoivaa (kökkö sana, miksei voi sanoa hoitaa). Neuvola ei hoivaa yhtään ketään.
Polemiikki tulee ihan siitä kun kaltaisesi kaikkien alojen asiantuntija ilman todellista tietoa alkaa hämmentää selvää soppaa isolla kauhalla.
Eivät ole kätilöitä todellakaan kaikki. Ja minä olen hoitoni neuvolasta saanut, osastolla en ole edes ollut. Missä te käytte neuvolassa, jos siellä ei tehdä mitään?
-eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja tosiaan, loppujen lopuksi on ihan sama, miksi osastoa kutsutaan, jos synnäriltä saa perusteet ja äitiä ja vauvaa ja sektiohaavaa hoivataan sit neuvolassa. Jos synnärin tehtävänä on saada vauva äidistä ulos ja neuvolan tehtävä hoivata, niin siihen vauvan ulostulemisen ja neuvolan väliin jää tuolla logiikalla ihan turha osastojakso (vietetään se sitten "synnärillä", jonka perustehtävään ei kuulu hoivaaminen, tai osasto, jolla ilmeisesti ei ole mitään ääneen lausuttavaa tehtävää), koska siellä ei tehdä mitään.
Ei neuvola "hoivaa" ketään. Neuvolan tehtävä on seuranta, terveyden edistäminen ja vanhemmuuden tukeminen.
Paskat. Neuvola tekee lopputarkastuksen, tsekkaa tikit synnytyksen jälkeen jne. Mitä raskauden aikaiset käynnit sun mielestä on? Vanhemmuuden tukemista?
Lopeta jo. Ihan voit vaikka googlata neuvolan tavoitteet, eivät ne salaisia ole. En voi niitä tähän kännykällä linkata.
Raskauden aikaiset käynnit on ihan neuvolan tavoitteiden mukaan seurantaa ja terveyden edistämistä.
Eli hoitoa ja hoivaa.
Pitääkö sinulle todella ihan jokainen käsite vääntää rautalangasta? Otetaan esimerkki: vanhus on vuodepotilas pissat vaipassa. Vaihdetaan vaippaa ja lakanoita, pestään vanhusta. Lääkkeet annetaan suuhun. Tässä tapauksessa annetaan hoitoa ja hoivaa.
Terkkari neuvolassa tikuttaa pissan, mittaa painon ja verenpaineen. Tämä on seurantaa ja sillä pyritään äidin ja lapsen terveyden edistämiseen. Se ei ole hoitoa tai hoivaa.
Mit neuvolalääkäri tekee? Mihin äiti menee jos hänellä on vko synnytyksestä huono ja masentunut olo? Sinähän täällä pilkkua nussit.
Ei neuvolalla ole mitään resursseja hoitaa masennusta. Tulee minulle synnytyksen jälkeen rintatulehdus, liikaa vuotoa, masennus what so ever, minä menen näyttämään itseäni lääkärille. Neuvola olisi tuossa välissä ihan turha. Jos neuvolasta kysyisi asiaan neuvoa, eteen päin sieltäkin vain ohjattaisiin.
Neuvolalääkärille noissa vaivoissa mennään. Joku tk-lääkäri ole rintatulehdusta tai synnytyksen jälkeistä masennusta välttämättä koskaan nähnytkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja tosiaan, loppujen lopuksi on ihan sama, miksi osastoa kutsutaan, jos synnäriltä saa perusteet ja äitiä ja vauvaa ja sektiohaavaa hoivataan sit neuvolassa. Jos synnärin tehtävänä on saada vauva äidistä ulos ja neuvolan tehtävä hoivata, niin siihen vauvan ulostulemisen ja neuvolan väliin jää tuolla logiikalla ihan turha osastojakso (vietetään se sitten "synnärillä", jonka perustehtävään ei kuulu hoivaaminen, tai osasto, jolla ilmeisesti ei ole mitään ääneen lausuttavaa tehtävää), koska siellä ei tehdä mitään.
Ei neuvola "hoivaa" ketään. Neuvolan tehtävä on seuranta, terveyden edistäminen ja vanhemmuuden tukeminen.
Paskat. Neuvola tekee lopputarkastuksen, tsekkaa tikit synnytyksen jälkeen jne. Mitä raskauden aikaiset käynnit sun mielestä on? Vanhemmuuden tukemista?
Lopeta jo. Ihan voit vaikka googlata neuvolan tavoitteet, eivät ne salaisia ole. En voi niitä tähän kännykällä linkata.
Raskauden aikaiset käynnit on ihan neuvolan tavoitteiden mukaan seurantaa ja terveyden edistämistä.
Eli hoitoa ja hoivaa.
Pitääkö sinulle todella ihan jokainen käsite vääntää rautalangasta? Otetaan esimerkki: vanhus on vuodepotilas pissat vaipassa. Vaihdetaan vaippaa ja lakanoita, pestään vanhusta. Lääkkeet annetaan suuhun. Tässä tapauksessa annetaan hoitoa ja hoivaa.
Terkkari neuvolassa tikuttaa pissan, mittaa painon ja verenpaineen. Tämä on seurantaa ja sillä pyritään äidin ja lapsen terveyden edistämiseen. Se ei ole hoitoa tai hoivaa.
Mit neuvolalääkäri tekee? Mihin äiti menee jos hänellä on vko synnytyksestä huono ja masentunut olo? Sinähän täällä pilkkua nussit.
Ei neuvolalla ole mitään resursseja hoitaa masennusta. Tulee minulle synnytyksen jälkeen rintatulehdus, liikaa vuotoa, masennus what so ever, minä menen näyttämään itseäni lääkärille. Neuvola olisi tuossa välissä ihan turha. Jos neuvolasta kysyisi asiaan neuvoa, eteen päin sieltäkin vain ohjattaisiin.
Neuvolalääkärille noissa vaivoissa mennään. Joku tk-lääkäri ole rintatulehdusta tai synnytyksen jälkeistä masennusta välttämättä koskaan nähnytkään.
Meidän neuvolassa kyllä neuvolalääkärinä oli aina milloin kukakin yleislääkäri. Ainoana erona se, että vastaanotto oli neuvolan tiloissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja tosiaan, loppujen lopuksi on ihan sama, miksi osastoa kutsutaan, jos synnäriltä saa perusteet ja äitiä ja vauvaa ja sektiohaavaa hoivataan sit neuvolassa. Jos synnärin tehtävänä on saada vauva äidistä ulos ja neuvolan tehtävä hoivata, niin siihen vauvan ulostulemisen ja neuvolan väliin jää tuolla logiikalla ihan turha osastojakso (vietetään se sitten "synnärillä", jonka perustehtävään ei kuulu hoivaaminen, tai osasto, jolla ilmeisesti ei ole mitään ääneen lausuttavaa tehtävää), koska siellä ei tehdä mitään.
Ei neuvola "hoivaa" ketään. Neuvolan tehtävä on seuranta, terveyden edistäminen ja vanhemmuuden tukeminen.
Paskat. Neuvola tekee lopputarkastuksen, tsekkaa tikit synnytyksen jälkeen jne. Mitä raskauden aikaiset käynnit sun mielestä on? Vanhemmuuden tukemista?
Lopeta jo. Ihan voit vaikka googlata neuvolan tavoitteet, eivät ne salaisia ole. En voi niitä tähän kännykällä linkata.
Raskauden aikaiset käynnit on ihan neuvolan tavoitteiden mukaan seurantaa ja terveyden edistämistä.
Eli hoitoa ja hoivaa.
Pitääkö sinulle todella ihan jokainen käsite vääntää rautalangasta? Otetaan esimerkki: vanhus on vuodepotilas pissat vaipassa. Vaihdetaan vaippaa ja lakanoita, pestään vanhusta. Lääkkeet annetaan suuhun. Tässä tapauksessa annetaan hoitoa ja hoivaa.
Terkkari neuvolassa tikuttaa pissan, mittaa painon ja verenpaineen. Tämä on seurantaa ja sillä pyritään äidin ja lapsen terveyden edistämiseen. Se ei ole hoitoa tai hoivaa.
Mit neuvolalääkäri tekee? Mihin äiti menee jos hänellä on vko synnytyksestä huono ja masentunut olo? Sinähän täällä pilkkua nussit.
Ei neuvolalla ole mitään resursseja hoitaa masennusta. Tulee minulle synnytyksen jälkeen rintatulehdus, liikaa vuotoa, masennus what so ever, minä menen näyttämään itseäni lääkärille. Neuvola olisi tuossa välissä ihan turha. Jos neuvolasta kysyisi asiaan neuvoa, eteen päin sieltäkin vain ohjattaisiin.
Neuvolalääkärille noissa vaivoissa mennään. Joku tk-lääkäri ole rintatulehdusta tai synnytyksen jälkeistä masennusta välttämättä koskaan nähnytkään.
Ainakin täällä meillä se neuvolalääkäri on tasan ja tarkkaan juurikin noita terveyskeskyksen lääkäreitä. Sille on vain määrätty väliin neuvolapäiviä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tää koko keskustelu lähti siitä, kun mä sanoin olleeni synnärillä (tarkoittaen sairaalassa) melkein koko sen viikon, kun sektiohaavan tikit oli paikallaan. Nyt voidaan jo lopettaa tää keskustelu ja alkaa sai varrella jostain läheisemmin asiaan liittyvästä, kun ilmeisesti, jos nyt käytetään tarkkaa terminologiaa, synnytysvastaanotolla ollaan siihen asti, kunnes lapsi on syntynyt, siitä joko kotiudutaan polikliinisesti tai siirrytään lapsivuodeosastolle, jossa ollaan päivä, pari tai useampi, ja jossa ilmeisesti ainakin teoriassa on mahdollisuus myös äidin saada hoitoa, mutta äitejä kannustetaan omatoimisuuteen, koska ei siellä kotonakaan kukaan ole hoitamassa ja veritulppiakin täytyy ehkäistä. Sen sijaan synnytysvastaanotto ei siis hoida naisia, vaan huolehtivat siitä, että sikiö/vauva saadaan ulos äidistä. Ja neuvola ei hoida naisia, vaan edistää heidän terveyttään.
Onko se sit niin kovin ihme, että naiset kokevat tässä systeemissä saavansa huonoa hoitoa raskauden ja synnytyksen yhteydessä?
(Ne neuvolan tehtävät muuten on sosiaali- ja terveysministeriön mukaan:
"Neuvolatoimintaan sisältyvät
- sikiön terveen kasvun ja kehityksen sekä raskaana olevan ja synnyttäneen naisen terveyden seuranta ja edistäminen
- lapsen terveen kasvun, kehityksen ja hyvinvoinnin edistäminen ja seuranta
- lapsen suun terveydentilan seuranta
- vanhemmuuden ja perheen muun hyvinvoinnin tukeminen
- lapsen kodin ja muun kasvu- ja kehitysympäristön sekä perheen elintapojen terveellisyyden edistäminen
- lapsen ja perheen erityisen tuen ja tutkimusten tarpeen varhainen tunnistaminen sekä lapsen ja perheen tukeminen ja tutkimuksiin ja hoitoon ohjaaminen.")
Taitaa osua ihan asian ytimeen tuo huomio, ettei äidin hoito kuulu nykyään kenellekään.
Minä olen saanut todella hyvää hoitoa meuvolasta molempien lasten raskauksien aikana ja sen vuoden synnytysten jälkeen. Äitiysfysioterapeutin palveluista lähtien kaiken. Menin neuvolaan jopa kun lapsiveteni tihkui, koska en missään nimessä olisi mennyt äitiyspolille. Jälkitarkastukset ultrineen, ihan loistavia ja kotikäynti synnäriltä kotiutuksen jälkeen niin että hoitaja jopa nukutti vauvan että sain nukkua.
Todella upea juttu!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varmasti oli hirveä ja traumatisoiva kokemus. Mutta se, että miten paljon antaa sen määrittää loppuelämänsä ja kuinka paljon kannattaa antaa sen vaikuttaa haaveisiin esim useammasta lapsesta, en tiedä.
Paljon kaikenlaista traumatisoivaa voi tapahtua ihmisille, niistä noustaan ja jatketaan elämää.
Nyt jos tällainen en hanki enempää lapsia on kostomielessä kohdistettu epämääräiselle yhteiskunta-sairaalahenkilöstömöykylle, niin itse siinä vaan häviää ja omat haaveet tulee haudattua.
Joopa joo, hirveä kosto, että ei halua mennä synnärille uudestaan traumatisoitumaan ja vammautumaan
Se on hänen valintansa sitten.
Tuohan riippuu sairaalasta. Omat lapset syntyivät maakunnan keskussairaalassa ja samalla osastolla olivat synnytystä odottavat, synnyttäneet, keskenmenoista kärsineet ja naistentautien vuoksi osastolla olleet. Naistentautien potilaat olivat omissa huoneissa, mutta samoissa huoneissa oli synnytystä odottavat sekä synnyttäneet. Hoitajilla oli yksi ainoa kanslia, mutta kaikki hoitajat eivät hoitaneet kaikkia potilaita.