Lue keskustelun säännöt.
Kamala synnytys tuhosi lapsihaaveet ja vammautuminen pakotti äidin luopumaan opettajan työstä
19.02.2023 |
Lisää lapsia ei tule synnytystrsumojen vuoksi
Kommentit (1945)
Minusta isoin vaiva tuossa on hermokipu. Sen kanssa on aivan kamala elää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan hirveä tilanne!
Ennen, vaikka isät ei olleet mukana, ainakin joku opiskelija piti seuraa lähes koko ajan ettei tarvinnut olla yksin.
4.:n äiti
Tuossakin uutisessa sairaalasta kommentoitiin, että suurin osa synnytyksistä sujuu hyvin. Tuo kommentti jaksaa aina ärsyttää.
Jos 99 synnytystä sujuu hyvin ja sitten omalle kohdallesi osuu synnytys, joka vammauttaa sinua, niin ei se lohduta, että yleensä ei käy näin. Oma terveys on pilalla.
Juuri tuon pelkään tapahtuvan itsellenikin ja siksi olen siirtänyt lasten tekoa. Tällä hetkellä nainen Suomessa on synnytyskone, kaikki asiaan liittyvät ongelmat vähätellään pois eikä apua saa! En suostu olemaan objekti suuressa koneistossa.
tää uutinen anto mulle just lisää syitä olla hankkimatta lapsia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikä tuossa sitten meni pieleen?
Minä adoptoin aiemmin sattuneen ihan muun hoitovirheen takia. Luottamus terveydenhuoltoon oli niin mennyt, etten kyennyt edes ajattelemaan synnytystä.
Hoitovirhehän tietenkin kiistettiin, eikä sen setvimiseen saanut mitään tukea. Myöhemmin sittne diagnosoitiin posttraumaattinen stressireaktio, joka yritettiin panna lapsuuteni piikkiin...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mikä tuossa sitten meni pieleen?
Koko ajan ei ole kivaa ja kaikessa ei ollutkaan koko ajan kyse sinusta eli synnyttävää naista ei ollut koko ajan palvomassa 10 hengen tiimi toisena päivätyönään.
Ja se ylipaino.
Pitääkö meidän kaikkien vaatia anteeksipyyntöä jotka synnytimme aikaan kun isät eivät tosiaan päässeet synnytyksiin?
Saleissa oli synnyttäjien välillä verhot, toisessa sairaalassa oli niin pienet huoneet että hyvä kun kätilöt sopivat synnytyssängyn viereen . Kun periaatteessa isät jo jossain pääsivät mukaan.
Kamala miten olemme selvinneet tai äitimme kotisynnytyksissä ilman miehen läsnäoloa.
Ja ei, kivunlievitystä en kolmessa synnytyksessä ole pyytänyt enkä saanut.
Nyt pitää naiset meuhkaa luomusynnytyksistä sankaritekona. Ajat muuttuu, jotkut heistä tahtovat palata tuohon saunasynnytysten aikaan
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Juuri tuon pelkään tapahtuvan itsellenikin ja siksi olen siirtänyt lasten tekoa. Tällä hetkellä nainen Suomessa on synnytyskone, kaikki asiaan liittyvät ongelmat vähätellään pois eikä apua saa! En suostu olemaan objekti suuressa koneistossa.
Minkälaisen ohjelmanumeron synnytyksestäsi tahtoisit?
Jos raskaaksi tulee, on synnytettävä. En muista että kukaan olisi ollut supistusten koko aikaa vieressä.
Vierailija kirjoitti:
Mikä tuossa sitten meni pieleen?
Kaikki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juuri tuon pelkään tapahtuvan itsellenikin ja siksi olen siirtänyt lasten tekoa. Tällä hetkellä nainen Suomessa on synnytyskone, kaikki asiaan liittyvät ongelmat vähätellään pois eikä apua saa! En suostu olemaan objekti suuressa koneistossa.
Minkälaisen ohjelmanumeron synnytyksestäsi tahtoisit?
Jos raskaaksi tulee, on synnytettävä. En muista että kukaan olisi ollut supistusten koko aikaa vieressä.
Miksi edes vastaan... Kun/jos menen synnyttämään, toivon vain että voin olla varma että olen hyvissä käsissä ja että jos jotain ongelmia tulee vastaan, niihin reagoidaan heti ammattitaitoisesti ja jälkivaikutukset minimoiden. Että ensikertalaisena mun ei tarvitse yksin huoneessa pohtia, miten ponnistetaan oikein tai voinko ponnistaa, onko tämä se ponnistamisentarpeen tunne jne. Että ei tavitse vaatia ammattilaista katsomaan tilannetta tarkemmin. Esmes
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä tuossa sitten meni pieleen?
Kaikki.
Ja minusta on oikeasti järkyttävää, jos jonkun pitää jutun luettuaan edes kysyä, mikä tuossa synnyksessä meni pieleen. Ja vielä järkyttävämpää on, että tässä keskustelussa synnyttäneet äidit vähättelevät Peppi Kärkeä ja hänen kokemustaan!! Minulla oli hyvä synnytys, mutta Kärjellä todellakaan ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä tuossa sitten meni pieleen?
Koko ajan ei ole kivaa ja kaikessa ei ollutkaan koko ajan kyse sinusta eli synnyttävää naista ei ollut koko ajan palvomassa 10 hengen tiimi toisena päivätyönään.
Ja se ylipaino.
No jos nyt olisi edes yksi kätilö "yleisössä". Tai edes harjoittelija katsomassa ettei mitään vakavaa pääse tapahtumaan ja hälyttämässä apua jos taju lähtee.
Itselläni kesti 2 vuotta toipua synnytysvammoista. Kuuluin siihen epäonnekkaaseen prosenttiin, joilla synnytys ei mennyt hyvin. Henkisesti tuosta ei kai kokonaan toivu koskaan.
En ota enää riskiä ja uhraa elämästäni mahdollisesti toista kahta vuotta pelkkään synnytyksestä toipumiseen. Myöskään henkinen puoleni ei kestäisi sitä.
Synnytys on jokaiselle itselleen ainutkertainen kokemus. Nykyisin siihen vielä ladataan suuria odotuksia vähän elokuvien tapaan , miten musiikin soidessa kauniisti meikattu äiti saa isän syliin suloisessa puvussa olevan vauvelin.
Kätilöille kuitenkin se on työtä, voi olla monta muuta synnyttäjää nykyaikanakin kuitenkin samaan aikaan. Synnytys on se heidän kohteensa.
Synnytyskoneeksi on sanottu naisia jotka tekevät syystä tai toisesta lapsia suuren määrän. Äidilläni oli 10, kaksi viimeistä sairaalassa. Kuitenkaan hänen elämäänsä ei hallinnut synnytyskokemukset.
Tämä artikkeli oli kammottavaa luettavaa. Suuret sympatiat tälle opettajalle. Itselläni oli myös todella traumaattinen synnytys ensimmäisen lapsen kohdalla, pienessä sairaalassa ei ollut anestesialääkäriä ja gynekologi hälytettiin vasta lopussa. Vasta 10 vuoden jälkeen uskalsin lähteä toisen lapsen yritykseen. Alusta asti päätin vaatia pelkosektion. Muistakaa naiset, että sektio on teidän oikeus! Kaikki meni itselläni aivan ihanasti ja parantuminen oli nopeaa. Sektio oli eheyttävä kokemus.
Alatieteurastukseen ei ole pakko suostua - ketään ei voi pakottaa! Surullista, jos joku jättää oman lapsen hankkimatta, kun pelkää synnytystä liikaa.
Olen niin onnellinen siitä, etten halua lapsia.
Kamalalta kuulostaa. Epiduraali laitettiin väärin ja äiti sai holtittoman tärinän ja yhä kovemman kivun. Isä käskettiin äidin päälle makaamaan. Vauvalla sentään kaikki hyvin.
En tiedä miten olisin itse selvinnyt synnytyksestä ilman epiduraalia. Kipu oli hirveän kova. Ei ihme että äiti on ollut paniikissa, kun epiduraali on epäonnistunut ja lisännyt vain kipua. Sitten jätetty kaksin miehen kanssa odottelemaan että joku ehtii auttaa. :( ei ole inhimillistä kohtelua
Tuolla naisella on posttraumaattinen stressireaktio. Hänen pitäisi päästä kunnon terapiaan.