Kamala synnytys tuhosi lapsihaaveet ja vammautuminen pakotti äidin luopumaan opettajan työstä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi pistää epiduraali synnytyksen vuoksi. Suurin osa maailman naisista synnyttää ilman mitään kivunlievitystä eikä traumatisoidu. Muuten usein naiset eivät edes huuda synnytyksessä vaan synnyttävät hiljaa häiritsemättä muita.

Mun toisessa synnytyksessä oli viereisessä salissa tällainen huutaja. Meidän kätilöäkin jo nauratti lopulta ja tokaisi vain että siellä taitaa olla taas sellainen naamalla ponnistaja 😅 Onko ihme ettei synnytys suju?

Ootpa kiva ja empaattinen ihminen.

No se huutaminen ei kyllä oikeasti auta mitään, yritäpä itse samalla huutaa ja ponnistaa. Ja sitten suu kiinni. Kumpi tuntuu tehokkaammalta?

Ehkäpä se huuto kuulukin juuri siinä vaiheessa kun kielletään ponnistamasta.

Hah, niin varmaan joo. Joka kerta kun olen ollut synnyttämässä siellä on joku ulissut ja kirkunut niin että teki mieli huutaa että turpa kiinni ja synnytä. On siinä kätilöillä kestämistä tosiaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä tuossa sitten meni pieleen?

Kaikki.

Ja minusta on oikeasti järkyttävää, jos jonkun pitää jutun luettuaan edes kysyä, mikä tuossa synnyksessä meni pieleen. Ja vielä järkyttävämpää on, että tässä keskustelussa synnyttäneet äidit vähättelevät Peppi Kärkeä ja hänen kokemustaan!! Minulla oli hyvä synnytys, mutta Kärjellä todellakaan ei.

Mistä tiedät, että kysyjä oli lukenut jutun?

En mä ainakaan lue puoliakaan mitä tänne linkataan. Oletan, että jutun juonesta saa kiinni ihan keskustelupalstaltakin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omassa lähipiirissäni yksikään synnytys ei ole sujunut edes kohtuudella. Mitään niin kamalaa en ole edes lehdistä lukenut, kuin yksi läheiseni synnytys Jorvissa.

Synnytyssairaalan epäinhimillisiin ja vaarallisiin kokemuksiin pitäisi saada toimiva puolueeton elin, tutkimaan kohtelua Juuri kohtelu ja oletukset, joista syntyy hoitovirheet, ovat olleet törkeitä. Lääkäri on kutsuttava nopeasti paikalle, kun oma ymmärrys loppuu.

Kaltoin kohdellun synnyttäjän on saatava jälkeenpäin apua ja terapiaa, sekä tuntuvat korvaukset. Henkilökunnan on saatava rakentavaa palautetta, ettei samat virheet toistu. Tai sitten on vaihdettava ammattia.

Johtuu varmaan siitä, että hyvistä kokemuksista ei uskalla kertoa. Huomasin sen omina vauva-aikoina. Tuntui, että muut äidit oikein loukkaantui, jos totesi, että omalla kohdalla ei ollut ongelmia ja puudutukdia ei tarvinnut.

Joten me olemme hiljaa ja kovaäänisimpiä ovat ne, jotka kertovat kauhutarinoita

Tässäkin ketjussa on monta huutajaa selittämässä miten hyvä ja reipas äiti selviää luonnon voimin ja lääkkeiden haluajat ovat prinsessoja. Todellakin kaikilla on oma kokemuksensa eikä sen perusteella tule arvostella muita.

Aivan ja he saavat kuulla olevansa narsisteja ja empatiakyvyttömiä. Suurin osa synnytyksistä sujuu ihan ilman vaurioita ja traumoja, moni on todella hyvä kokemus, mutta sitähän ei saa sanoa.

Vierailija kirjoitti:

Minun lapsilukuni jäi yhteen. Itse synnytyksestä ei jäänyt suurempia traumoja mutta sain erittäin ala-arvoista kohtelua osastolla. Itsekin menetin 2.5 litraa verta ym. joten olin aika heikossa kunnossa, silti muistan hoitajien ikävät kommentit ja jopa syyllistämisen kun ei maitoa tullut tarpeeksi. Kauhea tarina jutun naisella ja täälläkin ivalliset kommentit kertovat empatian ja välittämisen tasosta: Suomessa asuu kylmä, välinpitämätön kansa jolta ei empatiaa heru. "Mitäs läksit" kuvaa suomalaisia parhaiten. Synnytysosastot ovat viimeisiä naisten häpäisyn linnakkeita ja sen on muututtava.

Tämä! Itsellä ihan vastaava kokemus. Mitä nyt lapsi sai vielä neurologisen häiriön loppuiäksi hapenpuutteen vuoksi ja olen hänen omaishoitajansa. Repeytymäni ommeltiin ilman puudutusta. Kivunlievitystä ei saanut. Synnytystä ei osattu hoitaa. Sitä henkisen ja fyysisen väkivallan määrää, häpäisyä vaikea edes sanoin kuvailla. Ei ikinä enää toista synnytystä. Kuolen ennemmin.

Vierailija kirjoitti:

Mä en uskaltanut ottaa epiduraalia juurikin näiden kertomusten vuoksi. Siispä ilman kivunlievitystä ja ilman ponnistamisen tarvetta väänsin tunteja 4,5 kg vauvaa väärässä tarjonnassa ulos " milli kerrallaan" kuten kätilö jälkikäteen sanoi. Oli traumatisoivaa ja jäi viimeiseksi lapseksi. Joku ääliö vertaa tuota kipua kuukautiskipuihin, mutta ei oltu edes samassa universumissa, kivun tuntemus ja taso oli jäätävä - ja mulla on endometrioosin takia myös kokemusta kovista kuukautiskivuista.

Kuukautiskipujakin on eri tasoisia, esim joillakin kuukautisikivut ovat niin kovat, että taju lähtee ja joutuu ambulanssilla sairaalaan. Eli aivan mittaluokassa synnytyksen kanssa, johon ei välttämättä tarvita minkäänlaista lääkkeellistä kivunlievitystä. Ei se synnytyskipu ole mitenkään automaattisesti mitenkään kovinta kipua mitä voi olla. Esim itselläni kuukautiskivut paljon vaikeammat joka kuukausi. Synnyttää ei sentään tarvitse joka kuukausi ja siitä selviää lääkkeettä.

Älkää nyt taas lietsoko hysteriaa. Ei synnyttäminen sentään niiiiin kauheaa ole. Suurin osa palautuu ihan ennalleen ja jotkut jopa entistäkin ehommaksi, uskomatonta kyllä. Mm. seksi tuntuu paremmalle ja kuukautiskivut on muisto vain.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Juuri tuon pelkään tapahtuvan itsellenikin ja siksi olen siirtänyt lasten tekoa. Tällä hetkellä nainen Suomessa on synnytyskone, kaikki asiaan liittyvät ongelmat vähätellään pois eikä apua saa! En suostu olemaan objekti suuressa koneistossa.

Ennen synnytettiin saunassa. Lapsenpäästäjä oli paikalla, jos ehti.

Synnyttäminen ei ole sairaus, vaan luonnollinen tapa jatkaa sukua.

Just nämä kommentit saavat mut lopettamaan vauvakuumeilun alta aikayksikön. Meillä on huippusairaalat ja monta vuotta opiskelleet ammattilaiset käytössä ja lukematon määrä apuvälineitä, mutta miksi siltikin nainen joutuu pelkäämään henkensä edestä? Pelon ymmärtää, jos oikeasti oltaisiin saunassa yksin synnyttämässä. Mutta pelkoa on siltikin vaikka puitteet ovat nimellisesti kunnossa, käytännössä ne eivät todellakaan ole. Tämän maan lapsiluku vähenee tasan niin kauan, kun naisten kokemuksia vähätellään sanomalla, että etpä joutunut saunassa synnyttämään, olette molemmat sentään hengissä (onko synnytys vasta sitten epäonnistunut, kun jompikumpi heittää henkensä?!), lapsi on sentään terve. Nämä tämmöiset heti paikalla romukoppaan ja alkakaa ottaa vakavasti äitien huolet ja tarpeet!

Miksi? Mikä siitä äidistä tekee niin erityisen että hänen tarpeensa pitää ottaa huomioon paremmin kuin muiden? Synnytys ei ole millään tavalla lääketieteellinen operaatio, jota täytyy koko ajan vierestä pitäen erikseen toimittaa.

Miksi jalkaleikkauksessa nukutetaan, tuodaan kipulääkettä ja ruoka sängyn viereen. Eikö voisi ilmankin hoitaa.

Minut vain puudutettiin, ei nukutettu. Salista lähtiessä sanottiin sitten, että sitten vain heti jalkaa liikkeelle, kun puudutus lakkaa ja osastolla välittömästi jalkeille verenpaineseurannan loputtua. Ruoka tuotiin eteen, koska jouduin käyttämään kyynärsauvoja enkä olisi voinut kantaa itse tarjotinta. 

Minusta on vain hyvä, että potilas patistetaan jalkeille heti, estää veritulppia ja tekee muutenkin hyvää.

Minulla ei synnytyksessä edes puudutettu.

Synnytyskipu ilman kivunlievitystä on toiseksi kovin kipu. Pahin on tietyt palovammat.

Ja tuo on tutkimuksella tutkittu.

Itsellä elimistö kouristeli synnytyksessä, kun ei ollut kivun lievitystä.

Eräs epäonninen nainen jonka tulehtunut hammas ei puutunutkaan kun tehtiin juurihoitoa. Kirjoitti ottavansa mieluummin uusiksi synnytyksen ilman kivunlievitystä kuin juurihoidon ilman kivunlievitystä. Samanlaisia tarinoita on kertonut moni muukin nainen joka on synnyttänyt ja jolle on sattunut juurihoito tulehtuneeseen hampaaseen joka ei puudu.

Tulehtunut juuri ei puudu ja sille ei vain voi mitään.

Voisi potilaalle tuossa tilanteessa antaa vaikka morfiinipillereitä tms jotka vaikuttaisivat nopeasti ja jotka   pystyisi viemään kivun edes hoidon ajaksi.

Ei voisi.

Niin potilashan voisi tulla vaikka riippuvaiseksi. Mutta mitään lääketieteellistä estettä ei ole. Ensihoitajat voivat antaa morfiinia tms jos sulla on vaikka jalka poikki ja hirveät kivut. Ei se ole sen ihmeellisempää kuin sodan aikana Suomessa ja nyt varmasti Ukrainassa lääkintämies antaa haavoittuneelle morfiinipistoksen. Ei ole mitään syytä miksei tilanteessa jossa hammas ei puudu potilaalle ei voitaisi antaa morfiinia nopeasti vaikuttavana pillerinä.

Kyllä on. Ne pitää sopia ennen operaatiota, operaation aikana vain hätätapauksessa.

Hyi kuinka empatiakyvyttömiä kommentteja osa täällä. Kuvottavaa.

Minulla positiivinen kokemus. Kolme viikkoa aiemmin Naistenklinikalle koska ikää oli, eka lapsi tulossa ja raskausajan diabetes. Vointi hyvä, kerran oksrnsin kotona ja 2 x pyörryin kotona istuallaan.

Kiireellinen sektio tuli ja kaikki meni hyvin. Viikon olin Naistenklinikalla. Kiitos.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä tuossa sitten meni pieleen?

Kaikki.

Ja minusta on oikeasti järkyttävää, jos jonkun pitää jutun luettuaan edes kysyä, mikä tuossa synnyksessä meni pieleen. Ja vielä järkyttävämpää on, että tässä keskustelussa synnyttäneet äidit vähättelevät Peppi Kärkeä ja hänen kokemustaan!! Minulla oli hyvä synnytys, mutta Kärjellä todellakaan ei.

Mäkin luin jutun ja silti nyt kysyn että mikä tossa meni pieleen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Juuri tuon pelkään tapahtuvan itsellenikin ja siksi olen siirtänyt lasten tekoa. Tällä hetkellä nainen Suomessa on synnytyskone, kaikki asiaan liittyvät ongelmat vähätellään pois eikä apua saa! En suostu olemaan objekti suuressa koneistossa.

Ennen synnytettiin saunassa. Lapsenpäästäjä oli paikalla, jos ehti.

Synnyttäminen ei ole sairaus, vaan luonnollinen tapa jatkaa sukua.

Just nämä kommentit saavat mut lopettamaan vauvakuumeilun alta aikayksikön. Meillä on huippusairaalat ja monta vuotta opiskelleet ammattilaiset käytössä ja lukematon määrä apuvälineitä, mutta miksi siltikin nainen joutuu pelkäämään henkensä edestä? Pelon ymmärtää, jos oikeasti oltaisiin saunassa yksin synnyttämässä. Mutta pelkoa on siltikin vaikka puitteet ovat nimellisesti kunnossa, käytännössä ne eivät todellakaan ole. Tämän maan lapsiluku vähenee tasan niin kauan, kun naisten kokemuksia vähätellään sanomalla, että etpä joutunut saunassa synnyttämään, olette molemmat sentään hengissä (onko synnytys vasta sitten epäonnistunut, kun jompikumpi heittää henkensä?!), lapsi on sentään terve. Nämä tämmöiset heti paikalla romukoppaan ja alkakaa ottaa vakavasti äitien huolet ja tarpeet!

Miksi? Mikä siitä äidistä tekee niin erityisen että hänen tarpeensa pitää ottaa huomioon paremmin kuin muiden? Synnytys ei ole millään tavalla lääketieteellinen operaatio, jota täytyy koko ajan vierestä pitäen erikseen toimittaa.

Miksi jalkaleikkauksessa nukutetaan, tuodaan kipulääkettä ja ruoka sängyn viereen. Eikö voisi ilmankin hoitaa.

Minut vain puudutettiin, ei nukutettu. Salista lähtiessä sanottiin sitten, että sitten vain heti jalkaa liikkeelle, kun puudutus lakkaa ja osastolla välittömästi jalkeille verenpaineseurannan loputtua. Ruoka tuotiin eteen, koska jouduin käyttämään kyynärsauvoja enkä olisi voinut kantaa itse tarjotinta. 

Minusta on vain hyvä, että potilas patistetaan jalkeille heti, estää veritulppia ja tekee muutenkin hyvää.

Minulla ei synnytyksessä edes puudutettu.

Synnytyskipu ilman kivunlievitystä on toiseksi kovin kipu. Pahin on tietyt palovammat.

Ja tuo on tutkimuksella tutkittu.

Itsellä elimistö kouristeli synnytyksessä, kun ei ollut kivun lievitystä.

Eräs epäonninen nainen jonka tulehtunut hammas ei puutunutkaan kun tehtiin juurihoitoa. Kirjoitti ottavansa mieluummin uusiksi synnytyksen ilman kivunlievitystä kuin juurihoidon ilman kivunlievitystä. Samanlaisia tarinoita on kertonut moni muukin nainen joka on synnyttänyt ja jolle on sattunut juurihoito tulehtuneeseen hampaaseen joka ei puudu.

Hampaat kannattaa hoidattaa ajoissa niin ei tule juurihoitoja.

Vierailija kirjoitti:

Älkää nyt taas lietsoko hysteriaa. Ei synnyttäminen sentään niiiiin kauheaa ole. Suurin osa palautuu ihan ennalleen ja jotkut jopa entistäkin ehommaksi, uskomatonta kyllä. Mm. seksi tuntuu paremmalle ja kuukautiskivut on muisto vain.

Kun sä olet sairas, suurin osa on terveitä. Älä silloin ulise, että tarviit jotain sairauslomaa tai lääkkeitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä tuossa sitten meni pieleen?

Kaikki.

Ja minusta on oikeasti järkyttävää, jos jonkun pitää jutun luettuaan edes kysyä, mikä tuossa synnyksessä meni pieleen. Ja vielä järkyttävämpää on, että tässä keskustelussa synnyttäneet äidit vähättelevät Peppi Kärkeä ja hänen kokemustaan!! Minulla oli hyvä synnytys, mutta Kärjellä todellakaan ei.

Mäkin luin jutun ja silti nyt kysyn että mikä tossa meni pieleen?

Isä joutui hakemaan ruokansa huoltoasemalta ja kätilö ei pitänyt kädestä koko ajan.

Varmaan tuolta vielä panon sais!

Ap

Semmosta propagandaa tällä kertaa. Ettekai te taas usko ihan kaikkea?

Suurin osa synnytyksista sujuu ihan hyvin ja sekä äiti, että lapsi selviää hengissä ja yhtenä kappaleena. Lukekaa vaikka tilastoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älkää nyt taas lietsoko hysteriaa. Ei synnyttäminen sentään niiiiin kauheaa ole. Suurin osa palautuu ihan ennalleen ja jotkut jopa entistäkin ehommaksi, uskomatonta kyllä. Mm. seksi tuntuu paremmalle ja kuukautiskivut on muisto vain.

Kun sä olet sairas, suurin osa on terveitä. Älä silloin ulise, että tarviit jotain sairauslomaa tai lääkkeitä.

Heh, ei kuulu tapoihini muutenkaan.

En ole lukenut koko ketjua. Onko täällä ollenkaan kommentoitu sitä että silloin oli kiireinen aika sairaalassa ja vauvoja syntyi monta. Kätilöt tekivät parhaansa. Ongelma on siinä että kätilöitä ei ole tarpeeksi kiireisinä päivinä ja hiljaisina päivinä heillä ei ole paljon tekemistä. Peppikin sanoi että henkilökunta oli ihanaa mutta heillä oli koko ajan kamala kiire. Ihanteellista olisi jos olisi pari ylimääräistä kätilöä aina päivystämässä varalla kotona josta heidät voitaisiin kutsua tarpeen vaatiessa töihin.

Vierailija kirjoitti:

Älkää nyt taas lietsoko hysteriaa. Ei synnyttäminen sentään niiiiin kauheaa ole. Suurin osa palautuu ihan ennalleen ja jotkut jopa entistäkin ehommaksi, uskomatonta kyllä. Mm. seksi tuntuu paremmalle ja kuukautiskivut on muisto vain.

Mun menkkakivut loppui lähes kokonaan eikä seksissäkään ollut mitään valittamista. Päin vastoin.

Vierailija kirjoitti:

En ole lukenut koko ketjua. Onko täällä ollenkaan kommentoitu sitä että silloin oli kiireinen aika sairaalassa ja vauvoja syntyi monta. Kätilöt tekivät parhaansa. Ongelma on siinä että kätilöitä ei ole tarpeeksi kiireisinä päivinä ja hiljaisina päivinä heillä ei ole paljon tekemistä. Peppikin sanoi että henkilökunta oli ihanaa mutta heillä oli koko ajan kamala kiire. Ihanteellista olisi jos olisi pari ylimääräistä kätilöä aina päivystämässä varalla kotona josta heidät voitaisiin kutsua tarpeen vaatiessa töihin.

Pepin kokemukseen se ei olisi vaikuttanut. Hän kertoo trauman syyn näin: Yhtäkkiä hän tunsi, ettei ollut koko tilanteessa enää läsnä. Vaikka samalla hän oli.

Koin jonkinlaisen dissosiaatiokokemuksen. Menin henkisesti pois tilanteesta aivan kuin mieleni ja ruumiini olisivat hetkeksi aikaa erkaantuneet toisistaan. Tarkkailin tilannetta kuin ulkopuolisin silmin.

Havahduin vasta, kun kätilö huusi minulle todella kovaa. Hän oli vihaisen oloinen ja huusi: Herätys, nyt täytyy ponnistaa! Sun on pakko nyt ponnistaa!

Vaikka siellä olisi ollut kahdeksan kätilöä, hänelle olisi jäänyt paha mieli.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi pistää epiduraali synnytyksen vuoksi. Suurin osa maailman naisista synnyttää ilman mitään kivunlievitystä eikä traumatisoidu. Muuten usein naiset eivät edes huuda synnytyksessä vaan synnyttävät hiljaa häiritsemättä muita.

Mun toisessa synnytyksessä oli viereisessä salissa tällainen huutaja. Meidän kätilöäkin jo nauratti lopulta ja tokaisi vain että siellä taitaa olla taas sellainen naamalla ponnistaja 😅 Onko ihme ettei synnytys suju?

Ootpa kiva ja empaattinen ihminen.

No se huutaminen ei kyllä oikeasti auta mitään, yritäpä itse samalla huutaa ja ponnistaa. Ja sitten suu kiinni. Kumpi tuntuu tehokkaammalta?

Ehkäpä se huuto kuulukin juuri siinä vaiheessa kun kielletään ponnistamasta.

Hah, niin varmaan joo. Joka kerta kun olen ollut synnyttämässä siellä on joku ulissut ja kirkunut niin että teki mieli huutaa että turpa kiinni ja synnytä. On siinä kätilöillä kestämistä tosiaan.

Synnytyshuoneissa pitäisi olla kunnon äänieristys tai suukapuloita noitten ulisijoitten vuoksi.