Jos puolison isä on ollut juoppo, niin pitääkö sen vaikuttaa minun saunakaljoihin?

Vierailija kirjoitti:

Nyt jäi aloitus himmeäksi. Kieltääkö aloittaja oma-aloitteisesti kaljansa itseltään. Vai puolisoko sen tekee? Vai appiukko /anoppi jos saunottu jonkun vieraana? Vai tarkoittaako ap yleistä mielipidettä?

Oletteko lukutaidottomia? aloitus on ihan selkeä.

Vierailija kirjoitti:

Minullekin saunakaljoittelu on juopon merkki, jotenkin vastenmielistä, että ihminen keksii saunan tekosyyksi ryyppäillä yksinään. Käytän alkoholia, mutten juo yksin.

Minulle sinun mielipiteesi on ihan outo. Jos juo pari saunaolutta, on juoppo, mutta jos käyttää alkoholia seurassa (ilmeisesti enemmänkin, kun puhut ryyppäämisestä ja juomisesta kommenteissasi) niin se on ok, eikä ole juoppo. Ei tässä oikein ole logiikkaa. Pidät juoppona ilmeisesti ihmistä, joka juo vaikka oluen per viikko, mutta kaatokännit seurassa on ok.

Aikuiset ihmiset voisivat edes yrittää päästä traumoistaan yli. Mulla on alkoholisteja molemmat vanhemmat sekä muutama muu lähisukulainen eikä haittaa yhtään jos mun mies haluaa ottaa kuppia. Ei se hänen vikansa ole, että mulla on juoppo suku. Menkää terapiaan tai sitten etsikää absolutistipuoliso.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voisiko aloittaja ystävällisesti vastata kysymykseeni, kuinka monta se muutama sinulle on?

Katsos kun usein on niin, että se muutama on todellisuudessa ihan jotain muuta kuin muutama.

Johan tuolla aiemmin vastasin että 2 x 0,5 l. Enkä osta kaupasta enempää, niin siihen se jää. Ja puoliso itse ehdotteli yhdessä vaiheessa viinejä ruoan kanssa, niin se olin minä joka torppasin sen huonona tapana, kun tiedän monia pariskuntia ketkä menee sinne Alkoon sitten joka vko. Ei mikään maailmanloppu, mutta itse en halua lisätä juomista yhtään. Ap

Eli kiellät puolisoa juomasta viiniä ruuan kanssa, mutta kitiset, kun puoliso ei tykkää saunakaljoittelustasi?

En kiellä häntä juomasta. Vaan noita viinejä on vaan aika huonolla valikoimalla pikkupulloja, niin käytännössä fiksumpi ottaa normipullo ja juoda se yhdessä. Niin sen olen torpannut, etten halua sitä yhdessä juoda. Puoliso ottaa itsekin saunakaljan silloin tällöin, eikä hänkään halua humaltua. Mutta jostain syystä hän saisi määritellä sen että milloin on ok juoda ja milloin ei. Ap

Vaimosi on nähnyt alkoholinkäytön huonot puolet entisessä elämässään ja pelkää tilanteen toistumista nykyisessä.

Oma vaimoni oli alkuaikoina samanlainen.

Kokemukset alkkiksesta, joka muuttui juotuaan väkivaltaiseksi ja joi sammumiseen saakka.

Kun itse otin alussa muutaman kaljan, hän hermostui totaalisesti ja uhkaili avioerolla.

Pikkuhiljaa hän tottui juomatapoihini, ei koskaan niin paljon että menetän kontrollini ja siihen, että muutun humalatilan seurauksena leppoisaksi, elämään ja ympäristööni psitiivisesti suhtautuvaksi ihmiseksi.

Hänen pelkonsa ovat osoittautuneet turhiksi ja jatkamme yhteiseloa tyytyväisinä, hän raittiina ja minä kevytjuopotellen muutaman kerran kuukaudessa :-)

Isäni on alkoholisti ja seura, jossa juodaan alkoholia, innostaa häntä aina, mutta valitettavasti hyvin negatiivisessa mielessä. Meillä on miehen kanssa sopimus, että kun isä on kuvioissa, kukaan ei juo. Onneksi miehellenikään se ei ole ongelma. Ehkä siksi, että hänkin on nähnyt riittävän monta kertaa, miten äkkiä tilanteet eskaloituvat, kun yksi ei tunne sanaa kohtuus. 

Siis miksi se ei ole vaimollesi ok, että otat pari olutta? Ymmärtäisin sen, jos olisi vaara, että niistä oluista lähtisi saman tien viikon ränni päälle, mutta tilanne ei kai todellakaan ole sellainen. 

Litra kaljaa on niin paljon, että se varmasti muuttaa sun käytöstä. Luulisin, että sun kumppanille tulee tästä tunnemuisto isästään, eli kun isänsä käytös alkoi muuttua alkoholin vaikutuksesta.

Kokeile joskus mitä tapahtuu jos et ota saunakaljoja ollenkaan. Tekisiköhän sun kumppani tästä numeron(?). Sanos vaan että ei huvita. Voin kertoa että alkoholistin lapselle tuo on kuin musiikkia korville, koska se antaa sen kuvan, ettei alkoholin käyttö ole pakollista, vaan itse valittavissa. 

Muutamaa saunakaljaa? 😂 Itselleni riittää saunan jälkeen yksi olut, muutama kuulostaa jo siltä, että motiivi on päihtymisessä. Ei huvittaisi itseänikään katsella, jos puoliso vetäisi joka viikko "muutaman" oluen, siiderin tms. kerralla.

Vierailija kirjoitti:

Itsellä ei sukulaisissa juoppoja. Mutta kieltämättä miehen saunakaljat häiritsee. Alussa ei häirinnyt mutta vuosien saatossa tilanne on muuttunut. Alussa mies joi 1-2 kertaa viikossa saunan päälle 1-2 olutta. Nykyään juo 3 kertaa viikossa 4-5 olutta. Eli määrä kasvaa jatkuvasti. Loukkaantuu jos huomautan asiasta. Kumpikin nautimme pitkistä yhteisistä saunahetkistä mutta nykyään lähden usein saunasta pois siinä kohden kun mies on juonut niin monta kaljaa että vaikuttaa jo juttuihin. Siis omasta mielestään kalja ei tee muuta kuin rentouttaa. Mutta aina kun on juonut sen 3-5 kaljaa niin siinä vaiheessa alkaa valittaa työstä tai naapureista tai vaikka poliitikoista. Kaikki on negatiivista ja valittaa ja uhoaa mitä sanoo kenellekin kun näkee jne. Lisäksi lupailee ja puhuu minulle asioita joita ei sitten selvinpäin pidä. Ja suuttuu jos seuraavana päivänä muistutan saunassa sanomisistaan asioista esim sinähän sanoit että mennään tänään leffaan.

Eli mies ei ole näkyvästi humalassa mutta vaikuttaa käytökseen. Ja ennenkaikkea vaikuttaa terveyteen jos vieläkin määrät kasvaa. Nyt jo ylipainoa ja niinä iltoina kun on saunottu ja mies juonut kaljaa niin saunan päälle syö todella paljon ja sitten taas seuraavana päivänä valittaa kun laihdutus ei onnistu.

Pieniä asioita yksittäin mutta minua ärsyttää tuo miehen juominen. Minun ratkaisuni on että häivyn seurasta kun alkaa ärsyttää. Ja mies on ihmeissään miksi lähden jo nyt saunasta.

Tuo tulee sitten vain pahenemaan. Alkoholisti ei yleensä myönnä ongelmaa ennen kuin pitää valita elämä tai kuolema. Moni ei silloinkaan. Muiden kärsimys oman juomisen takia ei hetkauta koska juominen on täysin pakonomaista ja menee siis kaiken muun edelle. Se on pakko perustella itselleen jotenkin. Minulla on niin rankkaa, minulla on oikeus, ongelma on _sinussa_ kun enhän minä edes ole kovassa kännissä enkä joka päivä ja työnikin hoidan.

Minä olen alkoholistin lapsi ja erotan kyllä sen, että mieheni ei ole isäni eikä miehen saunaoluilla ole mitään tekemistä sen kanssa, että isäni hortoili kaatokännissä ympäriinsä. Kotitausta voi vaikuttaa omaan alkoholinkäyttööni tai käyttämättä jättämiseen, mutta en taannu sinne lapsuuden pelkoihini, jos joku muu ottaa kaljaa silloin tällöin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei välttämättä, mutta itse miettisin asiaa sitä kautta, että onko se saunakalja mulle niin ehdottoman tärkeä, että se olisi pakko saada siitä huolimatta, että puoliso on ilmaissut suhtautuvansa asiaan negatiivisesti.

Monikaan ei pysty käymään tuota keskustelua päässään, koska pitäisi myöntää, että on liian vaikea luopua saunakaljoista. 

Mä olin koko tammikuun juomatta, ei mitään ongelmaa!!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voisiko aloittaja ystävällisesti vastata kysymykseeni, kuinka monta se muutama sinulle on?

Katsos kun usein on niin, että se muutama on todellisuudessa ihan jotain muuta kuin muutama.

Johan tuolla aiemmin vastasin että 2 x 0,5 l. Enkä osta kaupasta enempää, niin siihen se jää. Ja puoliso itse ehdotteli yhdessä vaiheessa viinejä ruoan kanssa, niin se olin minä joka torppasin sen huonona tapana, kun tiedän monia pariskuntia ketkä menee sinne Alkoon sitten joka vko. Ei mikään maailmanloppu, mutta itse en halua lisätä juomista yhtään. Ap

Vuoroin vieraissa, sinun mielestäsi ruokaviini on paha tapa ja puolison mielestä saunakaljat. Onko jompi kumpi enemmän oikeassa? Oletteko ajatelleet kompromissia, että joka toinen viikko viiniä ja joka toinen saunaolutta? Vai onko tavoite nyt vain nähdä oma kantasi asiaan?

Ylipäätään tuntuu hankalalta teidän molempien suhtautuminen alkoon, mikä on ymmärrettävää taustojenne takia. Ei kannata kääntyä toisianne vastaan asiassa, vaan huomioida molempien ajatukset.

Vierailija kirjoitti:

Siis miksi se ei ole vaimollesi ok, että otat pari olutta? Ymmärtäisin sen, jos olisi vaara, että niistä oluista lähtisi saman tien viikon ränni päälle, mutta tilanne ei kai todellakaan ole sellainen. 

Varmaan taustalla joku vaihteleva ajatusharha että elämässä voi saada kaiken minkä haluaa. En minäkään ole tyytyväinen jokaiseen asiaan elämässäni ja maailmassa yleisesti, mutta yritän opetella olemaan onnellinen siitä huolimatta.

Sikäli tämä tilanne ja ajoittainen valitus loukkaa aika syvästikin, kun olemme päätyneet tosiaan ottamaan reilusti äidistäni etäisyyttä juomisen takia. Sen lisäksi viimeisen vuoden aikana olen menettänyt kaksi läheisintä ystävääni. Tai ei vaan ole enää mielekästä olla niin paljoa tekemisissä heidän kanssaan. Toisesta on vuodessa tullut juoppo = juo ihan päivittäin kännit. Ja toinen hukkaa rahansa ja tavaransa kännissä ollessaan plus hakeutuu täysin epämääräisten ihmisten seuraan. Kiitos ei minulle. Sosiaalinen elämä kuihtunut olemattomaksi näiden seurauksena. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minullekin saunakaljoittelu on juopon merkki, jotenkin vastenmielistä, että ihminen keksii saunan tekosyyksi ryyppäillä yksinään. Käytän alkoholia, mutten juo yksin.

Enemmän nyt tuo oma suhtautumisesi vaikuttaa siltä, että alkoholi on sulle ongelma.

Kehittelet tuollaisia tekosyitä, että kunhan juo seurassa, ei yksin, niin siinä on joku ero muka.

Siinä muuten on ainakin itselle valtava ero. En toki yritä omia standardejani pakottaa muille, mutta itselle alkoholi on nimenomaan seurustelujuoma. Yksin juominen - varsinkin "rentoutumiseksi" - on automaattinen red flag toisesssa. Samoin kuin se, jos luopuminen kahdesta kaljasta on joku juttu. Kaikkien tekemisten rajoittaminen ja kontrollointi on yksi asia, yhdestä yksittäisestä asiasta (varsinkin alkoholi) luopuminen puolison miellyttämiseksi toinen.

Se, että ap hakee vauva-palstalta ja appivanhemmiltaan tukea saunakaljoilleen, saa kyllä vähän miettimään, että suhtautuminen noihin kahteen kaljaan ei ole ihan terveellä pohjalla. Ja kaikki sössötykset "minä kyllä tiedän milloin kyse on riippuvuudesta, olen alkoholistien lapsi" saavat kyllä ainakin minut suuntaamaan automaattisesti ovelle.

Oma alkoholistiäitini oli sitä mieltä, että ei hänen vähäinen juomisensa vahingoita ketään, ei edes häntä itseään. Kun olin kamala kontrolloiva hirviö ja sanoin, että voit valita minut tai alkoholin, äitini valitsi alkoholin enkä ole sittemmin kuullut hänestä mitään. Tästä on aikaa vuosia.

Kaksi kaljaa ei ole ongelma. Jos joutuu aidosti pohtimaan suhteen jatkoa vs. nuo kaksi kaljaa, on. Ap:n vaimona saattaisin juosta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei välttämättä, mutta itse miettisin asiaa sitä kautta, että onko se saunakalja mulle niin ehdottoman tärkeä, että se olisi pakko saada siitä huolimatta, että puoliso on ilmaissut suhtautuvansa asiaan negatiivisesti.

Monikaan ei pysty käymään tuota keskustelua päässään, koska pitäisi myöntää, että on liian vaikea luopua saunakaljoista. 

Mä olin koko tammikuun juomatta, ei mitään ongelmaa!!

Kuinka monta kertaa ajattelit tammikuussa, että kylläpä maistuisi kalja? Ja nyt oletettavasti vedät sitten vanhaan malliin taas? 

Mikä ettei? Jos sitä on uhottu keski-ikäisenä kuinka nostaa kaljakorin pikkuvolvon takakonttiin niin voidaan sanoa että olemme pärjänneet salillakin ilman niitä juomia. Ilman jääväämistä.

Voiko siitä seurata dna ssa dominoketju että jälkikasvusta polvi vain pahenee?

Kaljapullo saa jotku potkimaan muiden ovia. Ota se huomioon.

Vierailija kirjoitti:

Itsellä ei sukulaisissa juoppoja. Mutta kieltämättä miehen saunakaljat häiritsee. Alussa ei häirinnyt mutta vuosien saatossa tilanne on muuttunut. Alussa mies joi 1-2 kertaa viikossa saunan päälle 1-2 olutta. Nykyään juo 3 kertaa viikossa 4-5 olutta. Eli määrä kasvaa jatkuvasti. Loukkaantuu jos huomautan asiasta. Kumpikin nautimme pitkistä yhteisistä saunahetkistä mutta nykyään lähden usein saunasta pois siinä kohden kun mies on juonut niin monta kaljaa että vaikuttaa jo juttuihin. Siis omasta mielestään kalja ei tee muuta kuin rentouttaa. Mutta aina kun on juonut sen 3-5 kaljaa niin siinä vaiheessa alkaa valittaa työstä tai naapureista tai vaikka poliitikoista. Kaikki on negatiivista ja valittaa ja uhoaa mitä sanoo kenellekin kun näkee jne. Lisäksi lupailee ja puhuu minulle asioita joita ei sitten selvinpäin pidä. Ja suuttuu jos seuraavana päivänä muistutan saunassa sanomisistaan asioista esim sinähän sanoit että mennään tänään leffaan.

Eli mies ei ole näkyvästi humalassa mutta vaikuttaa käytökseen. Ja ennenkaikkea vaikuttaa terveyteen jos vieläkin määrät kasvaa. Nyt jo ylipainoa ja niinä iltoina kun on saunottu ja mies juonut kaljaa niin saunan päälle syö todella paljon ja sitten taas seuraavana päivänä valittaa kun laihdutus ei onnistu.

Pieniä asioita yksittäin mutta minua ärsyttää tuo miehen juominen. Minun ratkaisuni on että häivyn seurasta kun alkaa ärsyttää. Ja mies on ihmeissään miksi lähden jo nyt saunasta.

Ota itekin ja rentoudu. Älä nipota.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minullekin saunakaljoittelu on juopon merkki, jotenkin vastenmielistä, että ihminen keksii saunan tekosyyksi ryyppäillä yksinään. Käytän alkoholia, mutten juo yksin.

Enemmän nyt tuo oma suhtautumisesi vaikuttaa siltä, että alkoholi on sulle ongelma.

Kehittelet tuollaisia tekosyitä, että kunhan juo seurassa, ei yksin, niin siinä on joku ero muka.

Siinä muuten on ainakin itselle valtava ero. En toki yritä omia standardejani pakottaa muille, mutta itselle alkoholi on nimenomaan seurustelujuoma. Yksin juominen - varsinkin "rentoutumiseksi" - on automaattinen red flag toisesssa. Samoin kuin se, jos luopuminen kahdesta kaljasta on joku juttu. Kaikkien tekemisten rajoittaminen ja kontrollointi on yksi asia, yhdestä yksittäisestä asiasta (varsinkin alkoholi) luopuminen puolison miellyttämiseksi toinen.

Se, että ap hakee vauva-palstalta ja appivanhemmiltaan tukea saunakaljoilleen, saa kyllä vähän miettimään, että suhtautuminen noihin kahteen kaljaan ei ole ihan terveellä pohjalla. Ja kaikki sössötykset "minä kyllä tiedän milloin kyse on riippuvuudesta, olen alkoholistien lapsi" saavat kyllä ainakin minut suuntaamaan automaattisesti ovelle.

Oma alkoholistiäitini oli sitä mieltä, että ei hänen vähäinen juomisensa vahingoita ketään, ei edes häntä itseään. Kun olin kamala kontrolloiva hirviö ja sanoin, että voit valita minut tai alkoholin, äitini valitsi alkoholin enkä ole sittemmin kuullut hänestä mitään. Tästä on aikaa vuosia.

Kaksi kaljaa ei ole ongelma. Jos joutuu aidosti pohtimaan suhteen jatkoa vs. nuo kaksi kaljaa, on. Ap:n vaimona saattaisin juosta.

Ihan vakavasti rinnastat minut näihin alkoholistiäiteihin?

Et yritä pakottaa omia standardejasi muille? Oletko varma? Ap