Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Auli Viitala kurmuuttaa keskiluokkaa
12.02.2023 |
Ongelmallista on mielestäni keskiluokan käsite puhumattakaan, että se liitetään johonkin euromäärään. Itsellä on korkeakoulututkinto ja työpaikka mutta ei silti varaa matkustella ja hankkia omakotitalo tai sähköauto. Inflaatio pitää huolen, ettei ylimääräistä jää sijoituksiinkaan.
Kommentit (420)
Vierailija kirjoitti:
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksi ongelma on se, että Suomessa on liian pieni ja liian kapea "älymystö" - koulutettujen, ammatikseen kulttuuria tekevien ja kulttuurista kirjoittavien joukko. Ei ole montaa kulttuurilehteä, HS:n kulttuuripalsta on parhaimmillaankin eurooppalaisen kulttuurilehdistön alinta tasoa. Luin Viitalan tekstin niin, että hän toivoisi edes joidenkuiden keskiluokan edustajien - joilla määritelmän mukaan on ns. turvattu taloudellinen tilanne - käyttävän osan saamistaan "etuoikeuksista" siihen, että tuottaisi kulttuurin, taiteen tai tieteen saralla jotakin - tai edes näkyvästi tukisi näitä ihmisen elämän kannalta keskeisiä aloja sanoissa ja teoissa. Sen sijaan näemme , miten yliopistoista karsitaan kulttuurintutkimusta, humanisti- ja yhteiskuntatieteilijöitä haukutaan "keskiluokan edustajien toimesta", ja edellä mainitusti Iida Raumaa teilataan yksilönä sosiaalisessa mediassa. Keskiluokka haluaa (kuluttaa) tietynlaista kulttuuria, ja on sitä mieltä, että muunlaiseen kulttuuriin kuin heitä miellyttävään ei tule käyttää yhteisiä rahoja. Mutta jos kulttuurituottajat tekevät vain sitä, mitä keskiluokka haluaa, mitään edistystä ei tapahdu. Muutosta ei tapahdu. Ihmiskunta ei mene eteenpäin, Suomi ei mene eteenpäin, vaan taantuu verrattuna muihin maihin. Tässä ollaan jo.
Se, että Suomessa on liian vähän sivistyneitä ihmisiä ylipäätään ja liian vähän ammatillisesti kulttuurin parissa työskenteleviä ("kulttuurintuottaja" eli tapahtumajärjestäjä ei tässä katsannossa työskentele kulttuurin parissa, koska vaikka hän on hyödyllinen, hän vain mahdollistaa, ei tuota uutta itse), on johtanut historiassa suuriin ongelmiin. Esimerkiksi lähes koko suurten ikäluokkien kulttuuri-ihmisten höyrähtäminen taistolaisuuteen - ja tämän seurauksia nähdään vieläkin, mm. tämän keskustelun sisällä - ehkä siksikin, että porukkaa oli niin vähän, ja yksi aggressiivinen porukka (kuin koulukiusaajat luokassa) saivat vaiennettua tehokkaasti muut äänet. Muissa maissa on myös oikeistolaista kulttuuri-intelligentsiaa. Ranskassa ei todellakaan keskustella siitä, "onko kulttuuriin varaa". Jos ei olisi kulttuuria, ei olisi koko Ranskaa. Meillä Suomessa asia ei ole niin. Itse olen sitä mieltä, että meidän pitäisi mennä keskieurooppalaiseen suuntaan. Kouluttaa enemmän ihmisiä kulttuurin tekijöiksi ja analysoijiksi, yhteiskuntakeskustelijoiksi. Nyt suurin osa yhteiskuntakeskustelijoista - ne, kenelle annetaan palstatilaa - ovat poikkeuksetta ekonomisteja. Ei ihme, että keskustelu on mitä on.
Tiedän, että tämä on vähän provokatiivista, mutta sanon silti. Veronmaksajat yleensä haukkuvat työttömiä ja syrjäytyneitä siitä, että nämä vain saavat rahaa mutta eivät tuota mitään. Mutta jos veisimme tämän kysymyksen tälle laajemmalle kulttuurin ja sivistyksen tasolle, eikö myös suurin osa keskiluokan edustajista ole aivan yhtä laiskoja kuin ne haukkumansa työttömät? Tehdään vain se minimi, kun mikään taho ei pakota tekemään yhtään enempää, ja ajatellaan - aivan samoin kuin se syrjäytynyt työtön - että en minä keksinyt tätä järjestelmää, minä vain joudun elämään siinä, ja mennään sitten näin. Kuitenkin, kuten Viitalakin toteaa, keskiluokalla olisi koulutusta ja osalla älyä nostaa itsensä intellektuaalisesti korkeammalle tasolle. Mutta kun siitä ei makseta mitään ekstraa rahana tai edes statuksena (koska sen statusmaailman luovat toiset, samassa tilanteessa olevat keskiluokkaiset työssäkäyvät), niin mitä se hyödyttää? Jos jostain asiasta ei ole itselle konkreettista hyötyä, sitä ei tehdä, ja pahimmassa tapauksessa todetaan sen olevan muillekin hyödytöntä, siksi tarpeetonta. "Miksi Suomessa muka pitää olla kansallisooppera?"
Viitala laskee miljonäärit ja aatelissuvutkin keskiluokkaan kuuluviksi. Samoin bussikuskit, lähihoitajat jne. Vain työttömät, köyhät ja syrjäytyneet eivät kuulu Viitalan mukaan keskiluokkaan. Viitalan keskiluokassa on siis hyvin erilaisia ihmisiä. Niitä, joilla on ns turvattu taloudellinen tilanne eli joiden ei tarvitsisi käydä töissä ollenkaan ja sitten iso joukko niitä, joiden taloudellinen turva on vain ja ainoastaan siinä, että käyvät kokopäivätöissä. Jos halutaan puhua yhteiskuntaluokista, pitäisi puhua köyhälistöstä, työväenluokasta, alemmasta keskiluokasta, ylemmästä keskiluokasta jne. Läheskään kaikilla työssäkäyvillä ei ole sellainen turvattu taloudellinen tilanne, että voisi irtisanoutua työpaikastaan ja ryhtyä tieteilemään tai taiteilemaan. Ylemmässä keskiluokassa ehkä alkaisi jo ollakin. Varsinkin, jos on pääomatuloja ja/tai puoliso, jonka tuloilla voi elää.
Maslowin tarvehierarkia osoittaa, mitkä asiat keskimäärin ihmisille on tärkeimpiä. Ykkösenä fysiologiset tarpeet, kakkosena turvallisuuden tarpeet ja kolmosena yhteenkuuluvuuden tarpeet. Vasta neljäntenä tulee arvonannon tarpeet ja viidentenä itsensä toteuttamisen tarpeet. Suurin osa työssäkäyvistä pyrkii toteuttamaan kolme ensimmäistä tarvetta. Ja valitettavan moni työssäkäyvä ei enempään pystykään, koska noiden kolmenkin saavuttamisessa on tekemistä. Varsinkin työväenluokalle ja alemmalle keskiluokalle.
Toisaalta vaikka ylemmässä keskiluokassa taloudellista resurssia olisikin alkaa taiteilemaan kyse on identiteetistä. Ylemmässä keskiluokassa ollaan akateemisina asiantuntijoina. Nämä ihmiset eivät ole Pekka Terveystalossa töissä -ihmisiä tai Timppa yliopistolla duunissa. Vaan siellä ollaan Lääkäri Pekkoja ja Professori Timoja. Se identifikaatio on pitkälti ammatillinen ja silloin se intohimo on enemmänkin toimia siinä omassa ammatissaan, sen sisällä eikä alkaa yhtäkkiä toteuttaa itseään vaikkapa taidemaalarina.
Niin, Pekat ja Timpat ovat just siinä neljännessä tasossa eli arvonannon tarpeet (itsearvostus, kunnioituksen saaminen muilta). Ja jos ovatkin viidennesssä, he käyttävät omia kykyjään työssään. Tosin.....nämä Pekat ja Timpat kyllä varsin usein tekevät myös tutkimusta ja/tai kirjoittavat artikkeleita erilaisiin lääketieteellisiin julkaisuihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksi ongelma on se, että Suomessa on liian pieni ja liian kapea "älymystö" - koulutettujen, ammatikseen kulttuuria tekevien ja kulttuurista kirjoittavien joukko. Ei ole montaa kulttuurilehteä, HS:n kulttuuripalsta on parhaimmillaankin eurooppalaisen kulttuurilehdistön alinta tasoa. Luin Viitalan tekstin niin, että hän toivoisi edes joidenkuiden keskiluokan edustajien - joilla määritelmän mukaan on ns. turvattu taloudellinen tilanne - käyttävän osan saamistaan "etuoikeuksista" siihen, että tuottaisi kulttuurin, taiteen tai tieteen saralla jotakin - tai edes näkyvästi tukisi näitä ihmisen elämän kannalta keskeisiä aloja sanoissa ja teoissa. Sen sijaan näemme , miten yliopistoista karsitaan kulttuurintutkimusta, humanisti- ja yhteiskuntatieteilijöitä haukutaan "keskiluokan edustajien toimesta", ja edellä mainitusti Iida Raumaa teilataan yksilönä sosiaalisessa mediassa. Keskiluokka haluaa (kuluttaa) tietynlaista kulttuuria, ja on sitä mieltä, että muunlaiseen kulttuuriin kuin heitä miellyttävään ei tule käyttää yhteisiä rahoja. Mutta jos kulttuurituottajat tekevät vain sitä, mitä keskiluokka haluaa, mitään edistystä ei tapahdu. Muutosta ei tapahdu. Ihmiskunta ei mene eteenpäin, Suomi ei mene eteenpäin, vaan taantuu verrattuna muihin maihin. Tässä ollaan jo.
Se, että Suomessa on liian vähän sivistyneitä ihmisiä ylipäätään ja liian vähän ammatillisesti kulttuurin parissa työskenteleviä ("kulttuurintuottaja" eli tapahtumajärjestäjä ei tässä katsannossa työskentele kulttuurin parissa, koska vaikka hän on hyödyllinen, hän vain mahdollistaa, ei tuota uutta itse), on johtanut historiassa suuriin ongelmiin. Esimerkiksi lähes koko suurten ikäluokkien kulttuuri-ihmisten höyrähtäminen taistolaisuuteen - ja tämän seurauksia nähdään vieläkin, mm. tämän keskustelun sisällä - ehkä siksikin, että porukkaa oli niin vähän, ja yksi aggressiivinen porukka (kuin koulukiusaajat luokassa) saivat vaiennettua tehokkaasti muut äänet. Muissa maissa on myös oikeistolaista kulttuuri-intelligentsiaa. Ranskassa ei todellakaan keskustella siitä, "onko kulttuuriin varaa". Jos ei olisi kulttuuria, ei olisi koko Ranskaa. Meillä Suomessa asia ei ole niin. Itse olen sitä mieltä, että meidän pitäisi mennä keskieurooppalaiseen suuntaan. Kouluttaa enemmän ihmisiä kulttuurin tekijöiksi ja analysoijiksi, yhteiskuntakeskustelijoiksi. Nyt suurin osa yhteiskuntakeskustelijoista - ne, kenelle annetaan palstatilaa - ovat poikkeuksetta ekonomisteja. Ei ihme, että keskustelu on mitä on.
Tiedän, että tämä on vähän provokatiivista, mutta sanon silti. Veronmaksajat yleensä haukkuvat työttömiä ja syrjäytyneitä siitä, että nämä vain saavat rahaa mutta eivät tuota mitään. Mutta jos veisimme tämän kysymyksen tälle laajemmalle kulttuurin ja sivistyksen tasolle, eikö myös suurin osa keskiluokan edustajista ole aivan yhtä laiskoja kuin ne haukkumansa työttömät? Tehdään vain se minimi, kun mikään taho ei pakota tekemään yhtään enempää, ja ajatellaan - aivan samoin kuin se syrjäytynyt työtön - että en minä keksinyt tätä järjestelmää, minä vain joudun elämään siinä, ja mennään sitten näin. Kuitenkin, kuten Viitalakin toteaa, keskiluokalla olisi koulutusta ja osalla älyä nostaa itsensä intellektuaalisesti korkeammalle tasolle. Mutta kun siitä ei makseta mitään ekstraa rahana tai edes statuksena (koska sen statusmaailman luovat toiset, samassa tilanteessa olevat keskiluokkaiset työssäkäyvät), niin mitä se hyödyttää? Jos jostain asiasta ei ole itselle konkreettista hyötyä, sitä ei tehdä, ja pahimmassa tapauksessa todetaan sen olevan muillekin hyödytöntä, siksi tarpeetonta. "Miksi Suomessa muka pitää olla kansallisooppera?"
Viitala laskee miljonäärit ja aatelissuvutkin keskiluokkaan kuuluviksi. Samoin bussikuskit, lähihoitajat jne. Vain työttömät, köyhät ja syrjäytyneet eivät kuulu Viitalan mukaan keskiluokkaan. Viitalan keskiluokassa on siis hyvin erilaisia ihmisiä. Niitä, joilla on ns turvattu taloudellinen tilanne eli joiden ei tarvitsisi käydä töissä ollenkaan ja sitten iso joukko niitä, joiden taloudellinen turva on vain ja ainoastaan siinä, että käyvät kokopäivätöissä. Jos halutaan puhua yhteiskuntaluokista, pitäisi puhua köyhälistöstä, työväenluokasta, alemmasta keskiluokasta, ylemmästä keskiluokasta jne. Läheskään kaikilla työssäkäyvillä ei ole sellainen turvattu taloudellinen tilanne, että voisi irtisanoutua työpaikastaan ja ryhtyä tieteilemään tai taiteilemaan. Ylemmässä keskiluokassa ehkä alkaisi jo ollakin. Varsinkin, jos on pääomatuloja ja/tai puoliso, jonka tuloilla voi elää.
Maslowin tarvehierarkia osoittaa, mitkä asiat keskimäärin ihmisille on tärkeimpiä. Ykkösenä fysiologiset tarpeet, kakkosena turvallisuuden tarpeet ja kolmosena yhteenkuuluvuuden tarpeet. Vasta neljäntenä tulee arvonannon tarpeet ja viidentenä itsensä toteuttamisen tarpeet. Suurin osa työssäkäyvistä pyrkii toteuttamaan kolme ensimmäistä tarvetta. Ja valitettavan moni työssäkäyvä ei enempään pystykään, koska noiden kolmenkin saavuttamisessa on tekemistä. Varsinkin työväenluokalle ja alemmalle keskiluokalle.
Toisaalta vaikka ylemmässä keskiluokassa taloudellista resurssia olisikin alkaa taiteilemaan kyse on identiteetistä. Ylemmässä keskiluokassa ollaan akateemisina asiantuntijoina. Nämä ihmiset eivät ole Pekka Terveystalossa töissä -ihmisiä tai Timppa yliopistolla duunissa. Vaan siellä ollaan Lääkäri Pekkoja ja Professori Timoja. Se identifikaatio on pitkälti ammatillinen ja silloin se intohimo on enemmänkin toimia siinä omassa ammatissaan, sen sisällä eikä alkaa yhtäkkiä toteuttaa itseään vaikkapa taidemaalarina.
Niin, Pekat ja Timpat ovat just siinä neljännessä tasossa eli arvonannon tarpeet (itsearvostus, kunnioituksen saaminen muilta). Ja jos ovatkin viidennesssä, he käyttävät omia kykyjään työssään. Tosin.....nämä Pekat ja Timpat kyllä varsin usein tekevät myös tutkimusta ja/tai kirjoittavat artikkeleita erilaisiin lääketieteellisiin julkaisuihin.
Ähh..piti siis kirjoittaa "erilaisiin tieteellisiin julkaisuihin". Eli tekevät kyllä tiedettäkin, mitä Auli toivoi keskiluokan tekevän.
Jotenkin tässä keskustelussa keskiluokkaiset joko ymmärtävät oman rajoittuneen keskiluokkaisuutensa ja osaavat puhua kriittisesti siitä, tai sitten loukkaannutaan ja puolustellaan omaa erinomaista keskiluokkaisuutta.
Vierailija kirjoitti:
Auli on pudonnut keskiluokasta ja nyt ovat pihlajanmarjat happamista.
Keskiluokalla ei riitä sisu ja mielikuvitus ylempään luokkaan ja nyt nauttivat peruselämän littanoita peruslättyjä mansikkahillolla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Auli on pudonnut keskiluokasta ja nyt ovat pihlajanmarjat happamista.
Keskiluokalla ei riitä sisu ja mielikuvitus ylempään luokkaan ja nyt nauttivat peruselämän littanoita peruslättyjä mansikkahillolla.
Aulin mielestä ei edes ole muita yhteiskuntaluokkia kuin köyhät ja keskiluokka. Joten ei ole mahdollista päästä keskiluokkaa ylempään luokkaan, koska Aulin mielestä sellaista ei ole olemassakaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Arvelen että mitä turvatumpi keskiluokkaisen toimeentulo ja tietynlainen ummehtunut mutta superturvallinen tasapäistävä ja laumahakuinen viiteryhmä, sitä helpompaa on uskotella olevansa sivistynyt ja fiksu sen sijaan että oikeasti on.
Kaikki riippumattomuus lähtee laumasta lähtemisestä ja tuo ulkopuolisuus on aina ollut tavallisempaa alemmissa sosiaaliryhmissä. Toki osa näistä asosiaalisia eivätkä kykene tuottamaan ulkopuolisuudestaan mitään kulttuurituotetta.
Joskus arvostin Antti Nyleniä mutta hänkin vaikuttaa lopulta hyvin ennustettavalta ja jopa määrätyllä tavalla hemmotellulta, elitistisyyttään on tosin aina alleviivannut olkoonkin pop-kulttuurin kautta. Suomi on tällä hetkellä sangen masentava maa mitä tulee aidosti omaperäisiin kulttuuri-ihmisiin. Toivon todella että tästä vielä noustaisiin johonkin aidosti tasokkaaseen ja syvälliseen ymmärrykseen ihmisyyden ehdoista tässä ajassa sen sijaan että naristaisiin loputtomasti vaikka toimeentulosta tai mantranomaisesta rakenteellisesta syrjinnästä sun muista totaalisen kalutuista teemoista. Tai sitten se autofiktion loputon oman navan kaivelu.
Mihin unohtui taide taiteen vuoksi? Tai ainakin hienostunut poliittinen taide mm sodanvastaisuuden ja ahneuden kritiikin kuvaukset.
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin tässä keskustelussa keskiluokkaiset joko ymmärtävät oman rajoittuneen keskiluokkaisuutensa ja osaavat puhua kriittisesti siitä, tai sitten loukkaannutaan ja puolustellaan omaa erinomaista keskiluokkaisuutta.
Mä en edes katso kuuluvani keskiluokkaan, vaikka Aulin mielestä kuulunkin, koska olen työelämässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Moni taide syntyy ulkopuolisuuden tunteesta, vaikka ne tukkahevikappaleet metallikonsettissa tai ooppera. Keskiluokka ei itse jaksa taiteilla tunteillansa, on kiva katsoa ja kuunnella kun joku ammatikseen niin tekee."
Voi hyvää päivää.
Kuinka monella keskiluokkaisella on aikaa ja varaa alkaa esimerkiksi kirjoittaa kirjoja?
Kuinka moni haluaa tällaisena raadollisena someaikakautena avata sielunsa muille räävittäväksi? Miten esimerkiksi Ida Raumaa kohdellaan somessa? Siihen päälle vielä itseriittoiset kriitikot, niin onko se kaiken sen arvoista enää?
Monestihan puhutaan myös siitä, että pätevät ihmiset (koulutustaustaan katsomatta) eivät enää lähde politiikkaan mukaan, sillä some on tuonut politiikkaan hyvin epäinhimillisen ja raadollisen puolen.
Yhteiskuntaluokkaan katsomatta jokaisen pitäisi miettiä miten käyttäytyy somessa muita kohtaan. Moni kirja, kappale, näytelmä ja taide jää syntymättä paitsi rahan ja ajan puutteen vuoksi, myös siksi että ihminen ei ole valmis asettumaan valokeilaan haukuttavaksi.
Hei, se ei ole alaluokka joka kohtelee Iida Raumaa somessa huonosti - ne on keskiluokan edustajia. Henkistä alaluokkaa, toki, mutta tulotasoltaan keskiluokkaa. Kyllä keskiluokan edustajien pitäisi katsoa peiliin - ihan jokaisen meistä, jotka täälläkin hyökkäävät asian ja ilmiön sijaan ihmisen persoonaan.
Keskiluokka kuvittelee, että saa käyttäytyä kuin juntti ja sivistymätön, koska hän on se ainoa nettoveronmaksaja tässä maassa. Asiakkaan oikeudet, toki toki.
Ja siis, keskiluokkaisella "ei ole varaa" alkaa kirjoittaa kirjoja. Tai tehdä muutakaan luovaa ja aidosti merkityksellistä. Tjahah. Se on jännää, että niillä köyhillä apurahataiteilijoilla "on rahaa" tehdä se.
Pitää vain todeta rehellisesti, että raha on tärkeämpää kuin yhtään mikään muu asia omassa elämässä. Ihan turha selitellä, ettei ole rahaa tai aikaa. Kyse on laiskuudesta, osaamattomuudesta tai kyvyttömyydestä. Yleensä noista kaikista. Ihan turha jeesustella, ettei ole aikaa tai rahaa - jos ei vain kykene. Ja myöntää se rahan keskiössä oleminen omassa elämässä.
H**vetin rumaltahan se kuulostaa ja näyttää. Ja juuri siitä täällä on puhe, tässä keskustelussa. Rumasta keskiluokasta. Ulkoisesti ja sisäisesti rumasta.
Mutta mutta, sitten kun nämä uskaliaat iidaraumat ovat menestyneet ja varsinkin rahallisesti, eli veropäivänä listoilla, niin sitten keskiluokka hiljenee. Ai että tollakin voi joku elättää itsensä noin hyvin? Keskiluokka on itse ostellut, lainaillut ja kuluttanut niitä iidaraumojen teoksia uteliaisuudesta eli taannut hänelle menestyksen. Mutta kunnian siitä menestyksestä saa keskiluokkaisen silmissä, jos on tarpeeksi tehnyt rahaa. Siihen saakka keskiluokalla on täysi oikeus kritisoida kriitikoiden ylistystä iidaraumoista ja olla ymmärtämättä nykykulttuuria.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi joku lukisi jonkun päänsisäistä lietettä. Ei kai pakko ole. Lukeminen on vapaaehtoista toisin kun kuunteleminen joskus.
Lopetinkin heti viitalan kolimnirn lukemisen, kun tajusin sen terapialietteeksi.
Yhtä terapialietettä se on tämä s a a t a n a n palstakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin tässä keskustelussa keskiluokkaiset joko ymmärtävät oman rajoittuneen keskiluokkaisuutensa ja osaavat puhua kriittisesti siitä, tai sitten loukkaannutaan ja puolustellaan omaa erinomaista keskiluokkaisuutta.
Mä en edes katso kuuluvani keskiluokkaan, vaikka Aulin mielestä kuulunkin, koska olen työelämässä.
Niinhän me kaikki 😌
Kyllä me sinusta keskiluokkaisuutta puristetaan. Se on meissä jokaisessa.
Vierailija kirjoitti:
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin tässä keskustelussa keskiluokkaiset joko ymmärtävät oman rajoittuneen keskiluokkaisuutensa ja osaavat puhua kriittisesti siitä, tai sitten loukkaannutaan ja puolustellaan omaa erinomaista keskiluokkaisuutta.
Mä en edes katso kuuluvani keskiluokkaan, vaikka Aulin mielestä kuulunkin, koska olen työelämässä.
Niinhän me kaikki 😌
Kyllä me sinusta keskiluokkaisuutta puristetaan. Se on meissä jokaisessa.
Apua! Älä purista liian lujaa :D Mun elämässäni ei ole koskaan ollut mitään noista Aulin mainitsemista jutuista. Alla siis artikkelista kohta, jota tarkoitan.
"Miltä pulskantyytyväinen keskiluokka näyttää ulkopuolelta? Annetaan Viitalan kertoa omin sanoin.
Talvella keskiluokka puhuu pitopohjasuksista (500 €) ja koko perheen laskettelulomasta (2 000 €). Keskiluokka rupattelee siitä, miten auto (8 000–80 000 €) piti kaivaa aamulla lumesta ja miten vähän jää omaa aikaa, kun esikoinen pitää kyyditä (autolla, 8 000–80 000 €) luistelutreeneihin (10 000 €/v) ja kuopus korikseen (5 000 €/v)."
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Typerä akka, haukkuu keskiluokkaa mutta kovin mielellään kuuluisi siihen itsekin. Ei vaan eväät riitä.
Viitalan kolumnit alleviivaavat minulle ainakin yhtä asiaa, eli sitä että joillekin ei mikään riitä. Suomalainen keskiluokkainen on globaalilla mittapuulla kohtuullisen varakas, mutta silti some ja media ovat täynnä köyhyydestä ruikuttavia ihmisiä. Taloudenhallinta on retuperällä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kysyikö joku tuossa yllä ihan tosissaan, että miten apurahalla taitelevalla on aikaa ja varaa tehdä taidetta ja keskiluokkaisella ei ole?
Vuonna 2023, ihminen jonka hereilläoloaika pääsääntöisesti menee työn tekoon ja perheestä huolehtimiseen, on paariaa. Ei olekaan enää hyvä asia käydä töissä, haluta asua sen verran mukavasti että ei ole ainakaan narkkia seinänaapurina ja saa vaikka soittaa pianoa aikaisin aamulla häiritsemättä naapuria. Perheellinen keskiluokkainen on yhteiskunnan sylkykuppi.
Joo, kyllä on kummallista todellisuudesta vieraantunutta jorinaa kaikki tyynni. Joku sanoo, ettei saa kertoa yksilöllisiä kokemuksiaan (kuten Auli tekee) vaan kun puhutaan keskiluokasta, tulee käsitellä ihmisiä massana. Se massa kuitenkin on elävä ja muuttuva, yksilöistä koostuva joukko.
Itse kasvanut akateemisessa, suhteellisen hyvin toimeen tulevassa perheessä.
Olen ollut köyhä opiskelija.
Olen ollut niukahkolla budjetilla elävä työtön.
Olen ollut hyvin toimeentuleva, omakotitaloa asuttava, perheellinen.
Olen ollut eronnut, vuokralla asuva, asuinkulujen kautta tiukilla.
Olen nyt rivarissa asuva hyvätuloinen, jonka samasta arvomaailmasta ammentava lapsi ei ymmärrä koulutuksen tai sivistyksen arvoa ja tulee tekemään sen luokkahypyn, alaspäin, omasta tahdostaan.
Ja missään elämäntilanteessa en ole jaaritellut kalliista harrastuksista, hankkinut kalliita autoja tai matkustellut ulkomailla. En toisaalta ole pätkääkään kiinnostunut myöskään kulttuurin kuluttamisesta siinä mielessä kun se Aulin mielestä on kehittävää, enkä varsinkaan sen tuottamisesta. Minun arvostukseni aiheet eivät nyt oikein Aulin piikikkäitten ja ylimielisten havaintojen kanssa käy yksiin ja sama koskee valtaosaa ystäväpiiristäni. Koska koemme itse vastuuta omasta ja lastemme toimeentulosta, säästämme kaikki tulevaisuuden varalle. Ehkä Aulinkin olisi kannattanut vielä kun kaikki ei ollut pilalla ihan täsmälleen niiden samojen vastoinkäymisten kautta, jotka kohtaavat myös reippaasti yli puolta halveksimastaan keskiluokasta.
Keskiluokalla on jotain mukavaa jonka on saanut rahalla. Se voi olla asumisen muoto, auto jolla ajaa, vapaa-ajan viettotapa.
Aivan kuten taiteessa, kaupallinen menestys tekee siitä epätaidetta, epäihmisyyttä.
Keskiluokkaa kritisoidaan näköalattomaksi, elämyshakuiseksi, statusta hakevaksi ihmislaumaksi, joka ei ymmärrä "elämän realiteetteja".
Toisaalta, elämän realiteetti meidän kapitalistissessa länsimaisessa kulttuurissamme on myös se, että rahalla saa ja Teslalla pääsee. Joku tykkää hiihtää vaarivainaan suksilla itse tekemällään ladulle (mutta ei ota sinne mielellään muita), toinen taas ottaa ilolla (eli rahalla) vastaan suksitehtaan uusimman minkä lie nano-rymy-suksen.
Sitä on turha pullikoida vastaan.
Vierailija kirjoitti:
Arvelen että mitä turvatumpi keskiluokkaisen toimeentulo ja tietynlainen ummehtunut mutta superturvallinen tasapäistävä ja laumahakuinen viiteryhmä, sitä helpompaa on uskotella olevansa sivistynyt ja fiksu sen sijaan että oikeasti on.
Kaikki riippumattomuus lähtee laumasta lähtemisestä ja tuo ulkopuolisuus on aina ollut tavallisempaa alemmissa sosiaaliryhmissä. Toki osa näistä asosiaalisia eivätkä kykene tuottamaan ulkopuolisuudestaan mitään kulttuurituotetta.Joskus arvostin Antti Nyleniä mutta hänkin vaikuttaa lopulta hyvin ennustettavalta ja jopa määrätyllä tavalla hemmotellulta, elitistisyyttään on tosin aina alleviivannut olkoonkin pop-kulttuurin kautta. Suomi on tällä hetkellä sangen masentava maa mitä tulee aidosti omaperäisiin kulttuuri-ihmisiin. Toivon todella että tästä vielä noustaisiin johonkin aidosti tasokkaaseen ja syvälliseen ymmärrykseen ihmisyyden ehdoista tässä ajassa sen sijaan että naristaisiin loputtomasti vaikka toimeentulosta tai mantranomaisesta rakenteellisesta syrjinnästä sun muista totaalisen kalutuista teemoista. Tai sitten se autofiktion loputon oman navan kaivelu.
Mihin unohtui taide taiteen vuoksi? Tai ainakin hienostunut poliittinen taide mm sodanvastaisuuden ja ahneuden kritiikin kuvaukset.
Mikä velvollisuus mulla on olla sinun mittareiden mukaisesti "fiksu ja sivistynyt"? Puhumattakaan siitä, että mulla olisi jonkinlainen velvollisuus tuoda "sivistystäni ja fiksuuttani" juuri sinun silmillesi ja korvillesi, juuri sen muotoisessa kulttuurituotteessa, jonka sinä tunnustat muuksi kuin ummehtuneeksi :D
Tuollainen sinun tapainen itsensä korottaminen oman eristyneisyyden ja erityisyyden itsejulistamisella vasta onkin elitististä ja suoraan sanoen kuulostaa todella hemmotellulta. Jos ei olisi meitä tylsiä työtätekeviä laumasieluja, jotka kuitenkin ihmisyyden ehdoista ovat ilman filosofista pohdiskeluakin oivaltaneet yhteistyön ja työn tekemisen merkityksen suhteessa ravintoon ja suojaan, ei olisi sinullakaan mahdollisuutta tuijottaa teekupin kanssa, vilttiin kääriytyneenä, parvekkeeltasi työhön paarustavaa harmaata massaa vieno paremmin ymmärtävän hymy huulillasi. Oletko koskaan miettinyt kuinka mikä tahansa elollinen olento tällä planeetalla varmistaa sen, että itse sekä mahdollinen jälkeläinen herää vielä seuraavaankin aamuun? Olet kuin entisajan siirtomaaherra tai kirkon suurmies; itse käsiäsi likaamatta kohotat itsesi työtä tekevän massan yläpuolelle, koska olet mielestäsi älykkäämpi ja pystyvämpi. Aatelistokin nousi aikoinaan Ranskassa kapinaan, tyytymättömyyttään valtion osuuksiin, joihin oli oikeutettu yksin statuksensa perusteella. Kukahan tässä on hemmoteltu elitisti?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haluatko vielä tarkentaa, mitä se keskiluokka oikein kuvittelee olevansa, eihän tällaiset yksinkertaiset keskiluokkaiset sitä ymmärrä.. ja meitä vissiin Suomessa on miljoonia, jotka kaikki ovat samanlaisia. Ja onko 2020-luvun köyhyys nyt jotenkin niin uniikkia, ettei kukaan muu aiemmin elämässään ollut köyhä osaa sitä ymmärtää?
Ennen muuta keskiluokka kuvittelee olevansa oikeassa. Ja kun tämä yletön itsevarmuus katsoo maailmaa vain taloudellisena kysymyksenä, se lähtee täysin harhateille. Tämä keskustelu pursuu esimerkkejä asiasta.
Ilman taloutta ei Aulillakaan olisi kattoa päänsä päällä eikä ruokaa kaapeissaan.
Mutta hänpä tietää, että päässä voi parhaassa tapauksessa olla muutakin kuin se talous. Köyhän aivot kuormittuvat köyhyydestä, mutta kun keskiluokalla ei tuota ongelmaa ole, miksei keskiluokka käytä sitä aivokapasiteettiaan hyvään?
Ja hyväksi ei tässä lasketa työssäkäyntiä ja verojen maksua.
Älä viitsi. Kyllä kekiluokallakin on muuta kuin talous oäässä. Todella typerää argumentointia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Moni taide syntyy ulkopuolisuuden tunteesta, vaikka ne tukkahevikappaleet metallikonsettissa tai ooppera. Keskiluokka ei itse jaksa taiteilla tunteillansa, on kiva katsoa ja kuunnella kun joku ammatikseen niin tekee."
Voi hyvää päivää.
Kuinka monella keskiluokkaisella on aikaa ja varaa alkaa esimerkiksi kirjoittaa kirjoja?
Kuinka moni haluaa tällaisena raadollisena someaikakautena avata sielunsa muille räävittäväksi? Miten esimerkiksi Ida Raumaa kohdellaan somessa? Siihen päälle vielä itseriittoiset kriitikot, niin onko se kaiken sen arvoista enää?
Monestihan puhutaan myös siitä, että pätevät ihmiset (koulutustaustaan katsomatta) eivät enää lähde politiikkaan mukaan, sillä some on tuonut politiikkaan hyvin epäinhimillisen ja raadollisen puolen.
Yhteiskuntaluokkaan katsomatta jokaisen pitäisi miettiä miten käyttäytyy somessa muita kohtaan. Moni kirja, kappale, näytelmä ja taide jää syntymättä paitsi rahan ja ajan puutteen vuoksi, myös siksi että ihminen ei ole valmis asettumaan valokeilaan haukuttavaksi.
Hei, se ei ole alaluokka joka kohtelee Iida Raumaa somessa huonosti - ne on keskiluokan edustajia. Henkistä alaluokkaa, toki, mutta tulotasoltaan keskiluokkaa. Kyllä keskiluokan edustajien pitäisi katsoa peiliin - ihan jokaisen meistä, jotka täälläkin hyökkäävät asian ja ilmiön sijaan ihmisen persoonaan.
Olen tulotasolta alempaa luokkaa ja voin kyllä vuorostani haukkua Iida Raumaa. Siinä Viitalan ohella toinen katkeroitunut kitisijä, jolla näennäisesti yhteiskuntakriittiset jutut pyörivät lähinnä oman navan ympärillä. Erityisesti huvitti kun Rauma haukkui kirjassa romaanihenkilön suulla toistuvasti opettajaopiskelijoita "läpikotaisin heteroiksi" - eikö seksuaalisuus ollutkaan synnynnäinen asia eikä oma valinta?
Auli voisi vaikka mennä laihdutuskuurille.
Alue: Aihe vapaa
Toisaalta vaikka ylemmässä keskiluokassa taloudellista resurssia olisikin alkaa taiteilemaan kyse on identiteetistä. Ylemmässä keskiluokassa ollaan akateemisina asiantuntijoina. Nämä ihmiset eivät ole Pekka Terveystalossa töissä -ihmisiä tai Timppa yliopistolla duunissa. Vaan siellä ollaan Lääkäri Pekkoja ja Professori Timoja. Se identifikaatio on pitkälti ammatillinen ja silloin se intohimo on enemmänkin toimia siinä omassa ammatissaan, sen sisällä eikä alkaa yhtäkkiä toteuttaa itseään vaikkapa taidemaalarina.