Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

HS Vain kolmannes lukiolaisista enää poikia

Vierailija
12.02.2023 |

Miehet syrjäytyvät koulutuksen ja työelämän osalta kovaa kyytiä. Kouluttamattomilla miehillä ei juurikaan ole saumaa perheellistyäkään. Suomi on muodostumassa naisten yhteiskunnaksi.

Kommentit (980)

Vierailija
241/980 |
12.02.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Miksi mennä lukioon kuulemaan miesvihaa, kun voi mennä amikseen?

Ja jos amis ei kelpaa naisille deittimaailmassa, niin se on naisten oma tappio.

Voi kun se ongelma koskee myös ammattikouluja, että poikia ei mikään kiinnosta. Siellä amiksessakin pitää tehdä muutakin kuin lotrata puhelinta ja möykätä ja syljeskellä. Meillä on jo iso ongelma siinä, että amiksesta valmistuu "ammattilaisia", jotka eivät todellisuudessa osaa sitä ammattia mihin ovat ns. opiskelleet.

Kuten aiemmin sanottu, ammattikoulu ei voi olla mikään päivähoitopaikka hällä väliä -pojille.

Vierailija
242/980 |
12.02.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tulevaisuudentutkimus on jo vuosia ennakoinut, että koulutuksen arvo häviää. Sama osaaminen tietty pitää olla, mutta siihen ei tutkintoa tarvita.

Tämä kehitys osoittaa, että ennakointi on ollut oikeassa.

Minulla on kaksi aikuista poikaa. Kumpikaan ei ole käynyt lukiota, vaikka minä itse olen kolmannen polven akateeminen.

Toinen valitsi ammattikoulun, ja hän sanoo menevänsä sieltä samalle alalle yliopistoon.

Toinen vain koodaa ja tietää tekoälystä kaiken.

Korjattu Amiksesta yliopistoon on mahdollista päästä, mutta eipä ole helppo tie pärjätä. Vaikka amiksessa jauhetaan niitä yto-aineita niin kyllä se tietotaso jää ohueksi lukiopohjaan verrattuna. Jos siellä amiksessa sattuu jotain käytännöntaitoja oppimaan, niin niistä ei ole amkissa ja yliopistossa mitään hyötyä.korjattu

Miksi amispohjalta ei ole helppoa pärjätä yliopistossa?

Eri

Koska amiksessa on hyvin vähän ns. yleissivistäviä aineita kuten äidinkieltä, vieraita kieliä, luonnontieteitä ja matematiikkaa. Vaatimustaso niissä on alhainen. Läksyjä ei käytännössä tule juuri ikinä.

Lukio antaa paljon paremman pohjan yliopisto-opintoihin.

En vieläkään ymmärrä. Tietty amispohjalla ei opita kirjoittamaan, mutta kirjoittaminen on mekaaninen taito. Esseen rakenne, Lähdemerkinnät, perustelut ja argumentointi, on opittavissa.

Luonnontieteitä tai matikkaa ei tarvita läheskään kaikilla aloilla. Myös sen ruotsin voi opiskella.

Ja englanninhan kaikki nuoret osaa.

Ei ole kyse siitä, etteikö osaa kirjoittaa, vaikka senkin oppiminen tuntuu nykyään olevan kyseenalaista. Lukiossa on myös sellainen puoli, että kun kolme vuotta opiskelee, kirjoittaa ja lukee laajasti, niin siinä sivussa oppii myös ajattelemaan ja hahmottamaan maailmaa vähän laajemmin. Olen lukenut noita "mekaanisesti oikein" tehtyjä esseitä, joissa ei ole mitään huomionarvoista sisältöä eikä kirjoittajan ajatuksessa tai argumentaatiossa ole mitään pohdintaa tai huomioita, jotka osoittavat että aihe on sisäistetty.

Luonnontieteissä matematiikka tulee esiin yllättävissä paikoissa. Biologiassa pitää opetella tilastotiedettä ja -matematiikkaa ja osata muodostaa ja ratkaista yhtälöitä ja tavallisen matikan osaamisen on oltava vahvalla tasolla (luin sivuaineena biologian), matikkaa on myös kemiassa vaikka kuinka paljon.

Yliopistotasolla ei oikein riitä se, että alkaa vasta silloin opiskelemaan ruotsia. Ne vähäiset ruotsin opinnot yliopistossa rakentuvat sille pohjalle, että on suorittanut lukion ruotsin oppimäärän ja meillä vaadittiin lukioruotsin loppuarvosanaksi vähintään 7, jotta edes pääsi kurssille ilman kertauksia ja lisäopintoja.

Englannin osaaminen arkikäytössä ja youtubea katsellessa ei ole sama, kuin lukea lähes kaikki oppimateriaali omalta alalta englanniksi. Hyvälläkin englannin taidolla eteen tulee paljon sanoja, joita ei ole ikinä kuullut. Vähän köykäisemmällä taidolla saattaa jäädä koko asiasisältö ymmärtämättä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
243/980 |
12.02.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen huomannut oman pojan kohdalla että pojilta ei koulussa oikein odoteta mitään. Hän on kolmannella luokalla ja juuri tehtiin valintoja nelosella alkavista kieliryhmistä. Opettajat olivat sitä mieltä että koska poikani ei ole aivan erityisen innoissaan koulusta, ei kannata lisätä taakkaa sillä että tulee kaksi tuntia kielten opetusta nelosella. Minusta tuo on omituinen ja väärä viesti. Että tässä kohtaa alkaisin viestittää pojalle että hän ei varmaankaan pysty nyt tuohon. Miksi ihmeessä en vaatisi häneltä samaa mitä isosiskoltaan? Eli että ottaa paremman asenteen koulua kohtaan. Jos vaadin häneltä jo nyt vähemmän kuin mihin tiedän hänen pystyvän, niin tottakai hän alisuorittaa.

Kertoa vielä opettajien sukupuoli. Ai ovat naisia, kuten n. 80 % opettajista on? Olipa yllätys, etteivät he välitä pojista.

Vaikeapa niitä miehiä on opettajiksi pakottaa, kun eivät niihin hommiin halua.

Varmaan löytyisi miesopettajia jos ihan ensiksi erotettaisiin kouluhallitus ja annettaisiin opettajille valta toimia oppilaiden parhaaksi eduksi.

Vähän kryptistä. Miesopettajia ei löydy, koska miehiä ei hakeudu opettajakoulutukseen. Keksivät muuta työtä itselleen. Eivät ole kiinnostuneita toimimaan lasten kanssa.

Miksi olivat ennen? Onko ongelmana lapset, vai naisten tunkeminen alalle joka tuhoaa työilmapiirin? Siihen päälle naisten keksimät rajoitukset esim. kurinpidollisesti.

Naisten keksimät rajoitukset ja kurinpito??? Tajuatko sinä, että meillä on ollut sellainenkin aika, jolloin kouluissa todella oli rautainen kuri ja opettajat saattoivat vaikka pamauttaa karttakepillä sormille perseilevää oppilasta? Silloin oli miesopettajiakin ja näistä asioista päättivät miehet. Siinä koulussa ei oltaisi pojilta sekuntiakaan katseltu sitä törkykäytöstä mitä nykyään katsellaan. Ikinä ei ole koulussa ollut yhtä vähän kuria kuin nykyään.

Eri

Jep. Oma mummo sai elinikäiset traumat kun joutui ekalla luokalla kusemaan housuihin, kun opettaja ei päästänyt vessaan. Se nöyryytys oli valtavaa! Ei toipunut täysin koskaan. Se saattoi olla normaalia: väkivalta, nöyryyttäminen, alistaminen....

Sellaista sadistista monenmuotoista väkivaltaa ei tarvita ns "kurinpitona". Täytyy olla todella pimahtanut päästään, että sellaista kannattaa.

Ja samalla kampanjoidaan väkivaltaa vastaan..

Ensin pakotetaan laskemaan alleen ja sitten rangaistaan tuhmana ja pahana, seisotetaan häpeämään nurkkaan teostaan. Ikään kuin ei olisi tarpeeksi rangaistusta siinä että kaikki tuijottaa ja nauraa ja puhuu asiasta aina... Ja aivan kuin pientä koululaista olisi mitään syytä ylipäätään rangaista siitä, ettei päässyt open vuoksi vessaan ajoissa.

Ja tuota pidettiin ihan normaalina. Eihän opettajan tai vanhemman auktoriteettia saanut kyseenalaistaa.

Ei ihme, että tämä maa on täynnä mielenterveysongelmista kärsiviä.

Myös ennen oli täysipäisiä opettajia, jotka pitivät asiallisesti kuria ja olivat vaativia ja kannustavia oppimisen suhteen. Yksi anekdootti ei kerro konaistilanteesta mitään.

Vierailija
244/980 |
12.02.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Syrjäytyvät, mutta en usko että kyse on siitä etteivät pääsisi lukioon tai muualle jatko-opiskelemaan, eivät vain viitsi/jaksa/halua. Parin vuoden päästä pleikkarin pelaaminen kiinnostaa yhä enemmän kuin mikään muu, mutta myös harmittaa kun töitä ei ole tai palkka on pieni, irl kaverisuhteet jäi sinne yläasteelle ja koostuu nykyään vain muista online pelaajista jotka vain haukkuu homoksi jos yrität luoda syvempää ystävyyttä, eikä tytötkään tule kotoa hakemaan. Pahimmillaan sekoavat uusnasujen, Antero Taatelin tms. aivopesusta siellä netin syövereissä.

Miehuus on kriisissä, mutta siihen ei auta oikein muu kuin se että miehet ns. keksivät sen uudelleen. Sellaiseksi mikä on kestävää heidän jaksamisen kannalta, eikä sodi todellisuuden realiteetteja vastaan.

Moni poika paskoo mahdollisuutensa jo peruskoulussa. Mitä alemmista yhteiskuntaluokista on lähtöisin sen varmimmin. Lähes luku- ja laskutaidottomia typeryyksiä viedään kuin kuoriämpäriä.

Aika rankkaa sanoa että mahdollisuutensa voi itse pascoa jo peruskouluikäisenä. Lukutaidottomana ei pitäisi voida edes päästä peruskoulua läpi, siinä on mennyt jokin täysin pieleen opetuksen osalta. Itse näen asian ennemmin niin että miehet eivät osaa ottaa vastuuta itsestään sitten kun he ovat siitä oikeasti vastuussa eli aikuisina, ja koska nuoruus on menty riman ali niin on helpompi vain lyödä hanskat tiskiin ja pistää loppuelämäkin plörinäksi.

Eli miten korjata poikien ja miesten velttous, miten tehdä se ryhtiliike. Se on varmaa että sen pitää lähteä heistä itsestään ja heidän halustaan, kukaan ei voi sitä ulkopuolelta korjata.

Jännä, miten alaikäisten poikien on itse korjattava tilanne, mutta aikuiset naiset kiljuvat, miten yhteiskunnan on päästettävä kiintiöillä heidät pörssiyhtiöiden hallituksiin.

No enpä ole ikinä kuullut kenenkään vaatineen tuollaista. Olkinukke.

Ihan oikein että sortavia yhteiskunnallisia rakenteita rikotaan. Mutta tässä poikien ja miesten kohdalla ei ole kyse sellaisesta. Lukioon pääsee jos hakee, mutta ongelma on poikien viitsimisessä ja sen kulttuurin muuttaminen on pääasiassa miesten vastuulla.

Kumma, miten sitä on pidetty yhteiskunnan asiana, että tyttöjä on yritetty kovasti ohjata jatkokoulutukseen ja varsinkin ns. miehisille aloille. Jostain syystä poikien motivoiminen jatkokoulutukseen on poikien itse tehtävä. Muistan 90-luvulta kuinka kauheasti meille opossa saarnattiin, että tyttöjen pitää mennä lukioon, ei millään amishoitaja, emäntä- tai muilla kotitalous- tai ompeluhommilla (mistä olimme itse kiinnostuneita) voi elämässä pärjätä. Pojat kyllä saivat mennä amikseen ihan rauhassa.

Vierailija
245/980 |
12.02.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No mitä tälle asialle pitäisi tehdä? 

Ei mitään. N43

Juuri näin. Poikia ja miehiä koskettavat yhteiskunnalliset ongelmat on vaan hyvä juttu

T toinen feministi

Ei se ole hyvä juttu, mutta fakta on että ei tuolle voida mitään tehdä. Oikea muutos lähtisi kotoa, siinä vaiheessa kun nuori on lukioiässä on jo ihan liian myöhäistä varsinkaan koulussa tehdä mitään. Erot tulevat jo alaluokilla.

-eri

Vierailija
246/980 |
12.02.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Joskus, muinoin, kauan sitten, lukiossa oli vain poikia. Missä meteli siitä?

Siis tästähän ei ole muuta ollutkaan kuin järjetön meteli??

Nyt historian virhettä toistetaan ja asia onkin hyvin näin?

Käsittämätöntä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
247/980 |
12.02.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei koulutus mitään takaa todellisuudessa. Elon Muskilla ei ole ylempää korkeakoulututkintoa. Bill Gatesilla ja edesmenneellä Steve Jobsilla ei ollut mitään korkeakoulututkintoa suoritettuna. 

Nykyään teknologissa nörtit ovat itseoppineita eli autodidaktiivisia guruja, esim. softa-alalla alle kolmanneksella on tutkinto suoritettuna. 

Suomessa samaa on hankalampi toteuttaa, kun täällä ei ole löysää yksityistä rahaa startupeille ja autotallifirmoille. Muutamaa onnistujaa kohden on myös 10 000 epäonnistujaa. Näitä kukaan ei tunne.

Onhan näitä autodidaktiivisia guruja Suomessakin, esim. Linux-käyttöjärjestelmän kehittäjä Linus Torvalds, jolla ei ole mitään korkeakoulututkintoa. Hyvin on pärjännyt ilman koulutusta. 

Tuota.... jos et tiedä niin älä viitsi keksi...

Torvalds attended the University of Helsinki from 1988 to 1996, graduating with a master's degree in computer science from the NODES research group. His academic career was interrupted after his first year of study when he joined the Finnish Navy Nyland Brigade in the summer of 1989, selecting the 11-month officer training program to fulfill the mandatory military service of Finland.

His MSc thesis was titled Linux: A Portable Operating System.

Sinänsä mielenkiintoista, mutta suomenkielisen wikipedian mukaan: "Torvalds aloitti yliopisto-opinnot Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa tietojenkäsittelytieteen laitoksella. Hänen pääaineekseen tuli tietojenkäsittelytiede. Hän opiskeli ensimmäisenä vuotena aktiivisesti, mitä ei hänen mukaansa enää tämän jälkeen tapahtunut."

Ei mainintaa lainkaan tutkinnon suorittamisesta.

Ilmeisesti tiedonhaku ei kuulu vahvuuksiisi jos et osaa hakea sitä muualta kuin suomenkielisestä Wikipediasta.

Vierailija
248/980 |
12.02.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tulevaisuudentutkimus on jo vuosia ennakoinut, että koulutuksen arvo häviää. Sama osaaminen tietty pitää olla, mutta siihen ei tutkintoa tarvita.

Tämä kehitys osoittaa, että ennakointi on ollut oikeassa.

Minulla on kaksi aikuista poikaa. Kumpikaan ei ole käynyt lukiota, vaikka minä itse olen kolmannen polven akateeminen.

Toinen valitsi ammattikoulun, ja hän sanoo menevänsä sieltä samalle alalle yliopistoon.

Toinen vain koodaa ja tietää tekoälystä kaiken.

Korjattu Amiksesta yliopistoon on mahdollista päästä, mutta eipä ole helppo tie pärjätä. Vaikka amiksessa jauhetaan niitä yto-aineita niin kyllä se tietotaso jää ohueksi lukiopohjaan verrattuna. Jos siellä amiksessa sattuu jotain käytännöntaitoja oppimaan, niin niistä ei ole amkissa ja yliopistossa mitään hyötyä.korjattu

Miksi amispohjalta ei ole helppoa pärjätä yliopistossa?

Eri

Koska amiksessa on hyvin vähän ns. yleissivistäviä aineita kuten äidinkieltä, vieraita kieliä, luonnontieteitä ja matematiikkaa. Vaatimustaso niissä on alhainen. Läksyjä ei käytännössä tule juuri ikinä.

Lukio antaa paljon paremman pohjan yliopisto-opintoihin.

En vieläkään ymmärrä. Tietty amispohjalla ei opita kirjoittamaan, mutta kirjoittaminen on mekaaninen taito. Esseen rakenne, Lähdemerkinnät, perustelut ja argumentointi, on opittavissa.

Luonnontieteitä tai matikkaa ei tarvita läheskään kaikilla aloilla. Myös sen ruotsin voi opiskella.

Ja englanninhan kaikki nuoret osaa.

Ei ole kyse siitä, etteikö osaa kirjoittaa, vaikka senkin oppiminen tuntuu nykyään olevan kyseenalaista. Lukiossa on myös sellainen puoli, että kun kolme vuotta opiskelee, kirjoittaa ja lukee laajasti, niin siinä sivussa oppii myös ajattelemaan ja hahmottamaan maailmaa vähän laajemmin. Olen lukenut noita "mekaanisesti oikein" tehtyjä esseitä, joissa ei ole mitään huomionarvoista sisältöä eikä kirjoittajan ajatuksessa tai argumentaatiossa ole mitään pohdintaa tai huomioita, jotka osoittavat että aihe on sisäistetty.

Luonnontieteissä matematiikka tulee esiin yllättävissä paikoissa. Biologiassa pitää opetella tilastotiedettä ja -matematiikkaa ja osata muodostaa ja ratkaista yhtälöitä ja tavallisen matikan osaamisen on oltava vahvalla tasolla (luin sivuaineena biologian), matikkaa on myös kemiassa vaikka kuinka paljon.

Yliopistotasolla ei oikein riitä se, että alkaa vasta silloin opiskelemaan ruotsia. Ne vähäiset ruotsin opinnot yliopistossa rakentuvat sille pohjalle, että on suorittanut lukion ruotsin oppimäärän ja meillä vaadittiin lukioruotsin loppuarvosanaksi vähintään 7, jotta edes pääsi kurssille ilman kertauksia ja lisäopintoja.

Englannin osaaminen arkikäytössä ja youtubea katsellessa ei ole sama, kuin lukea lähes kaikki oppimateriaali omalta alalta englanniksi. Hyvälläkin englannin taidolla eteen tulee paljon sanoja, joita ei ole ikinä kuullut. Vähän köykäisemmällä taidolla saattaa jäädä koko asiasisältö ymmärtämättä.

Muuten en ole erityisen eri mieltä, mutta virkamiesruotsin kyllä oppii parissa kuukaudessa jos se pitää suorittaa. Kaverini, joka kävi koulunsa ulkomailla eikä siten ollut ikinä opiskellut päivääkään ruotsia, opiskeli lukion kirjat parissa kuukaudessa muiden opintojen ohella, ja läpäisi ruotsin paremmin kuin moni periaatekieltäytyjä, joka ei varmaan ollut lukio-opinnoista huolimatta edes avannut kirjoja.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
249/980 |
12.02.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No mitä tälle asialle pitäisi tehdä? 

Ei mitään. N43

Juuri näin. Poikia ja miehiä koskettavat yhteiskunnalliset ongelmat on vaan hyvä juttu

T toinen feministi

Globaalissa kilpailussa Suomi on jo häviäjien joukossa. On aikalailla sama mitä nykyinen sukupolvi edustaa tai tekee. Koulutuksessa, taloudessa ja elintasossa Suomi on häviämässä. Se ei enää riipu joistakin prosenteista poikia siellä tai täällä. Jokainen joka haluaa menestyä osaa hoitaa asiansa itse. Siihen ei yhteiskunnan paapomista tarvita.

T Liberaali

Vierailija
250/980 |
12.02.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Syrjäytyvät, mutta en usko että kyse on siitä etteivät pääsisi lukioon tai muualle jatko-opiskelemaan, eivät vain viitsi/jaksa/halua. Parin vuoden päästä pleikkarin pelaaminen kiinnostaa yhä enemmän kuin mikään muu, mutta myös harmittaa kun töitä ei ole tai palkka on pieni, irl kaverisuhteet jäi sinne yläasteelle ja koostuu nykyään vain muista online pelaajista jotka vain haukkuu homoksi jos yrität luoda syvempää ystävyyttä, eikä tytötkään tule kotoa hakemaan. Pahimmillaan sekoavat uusnasujen, Antero Taatelin tms. aivopesusta siellä netin syövereissä.

Miehuus on kriisissä, mutta siihen ei auta oikein muu kuin se että miehet ns. keksivät sen uudelleen. Sellaiseksi mikä on kestävää heidän jaksamisen kannalta, eikä sodi todellisuuden realiteetteja vastaan.

Moni poika paskoo mahdollisuutensa jo peruskoulussa. Mitä alemmista yhteiskuntaluokista on lähtöisin sen varmimmin. Lähes luku- ja laskutaidottomia typeryyksiä viedään kuin kuoriämpäriä.

Aika rankkaa sanoa että mahdollisuutensa voi itse pascoa jo peruskouluikäisenä. Lukutaidottomana ei pitäisi voida edes päästä peruskoulua läpi, siinä on mennyt jokin täysin pieleen opetuksen osalta. Itse näen asian ennemmin niin että miehet eivät osaa ottaa vastuuta itsestään sitten kun he ovat siitä oikeasti vastuussa eli aikuisina, ja koska nuoruus on menty riman ali niin on helpompi vain lyödä hanskat tiskiin ja pistää loppuelämäkin plörinäksi.

Eli miten korjata poikien ja miesten velttous, miten tehdä se ryhtiliike. Se on varmaa että sen pitää lähteä heistä itsestään ja heidän halustaan, kukaan ei voi sitä ulkopuolelta korjata.

Jännä, miten alaikäisten poikien on itse korjattava tilanne, mutta aikuiset naiset kiljuvat, miten yhteiskunnan on päästettävä kiintiöillä heidät pörssiyhtiöiden hallituksiin.

No enpä ole ikinä kuullut kenenkään vaatineen tuollaista. Olkinukke.

Ihan oikein että sortavia yhteiskunnallisia rakenteita rikotaan. Mutta tässä poikien ja miesten kohdalla ei ole kyse sellaisesta. Lukioon pääsee jos hakee, mutta ongelma on poikien viitsimisessä ja sen kulttuurin muuttaminen on pääasiassa miesten vastuulla.

Kumma, miten sitä on pidetty yhteiskunnan asiana, että tyttöjä on yritetty kovasti ohjata jatkokoulutukseen ja varsinkin ns. miehisille aloille. Jostain syystä poikien motivoiminen jatkokoulutukseen on poikien itse tehtävä. Muistan 90-luvulta kuinka kauheasti meille opossa saarnattiin, että tyttöjen pitää mennä lukioon, ei millään amishoitaja, emäntä- tai muilla kotitalous- tai ompeluhommilla (mistä olimme itse kiinnostuneita) voi elämässä pärjätä. Pojat kyllä saivat mennä amikseen ihan rauhassa.

Meillä taas päinvastoin opot yrittivät saada kaikkia hakemaan amikseen. Kun enemmistö haki yhteishaussa lukioon, opo sanoi olevansa hyvin pettynyt.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
251/980 |
12.02.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei koulutus mitään takaa todellisuudessa. Elon Muskilla ei ole ylempää korkeakoulututkintoa. Bill Gatesilla ja edesmenneellä Steve Jobsilla ei ollut mitään korkeakoulututkintoa suoritettuna. 

Nykyään teknologissa nörtit ovat itseoppineita eli autodidaktiivisia guruja, esim. softa-alalla alle kolmanneksella on tutkinto suoritettuna. 

Suomessa samaa on hankalampi toteuttaa, kun täällä ei ole löysää yksityistä rahaa startupeille ja autotallifirmoille. Muutamaa onnistujaa kohden on myös 10 000 epäonnistujaa. Näitä kukaan ei tunne.

Onhan näitä autodidaktiivisia guruja Suomessakin, esim. Linux-käyttöjärjestelmän kehittäjä Linus Torvalds, jolla ei ole mitään korkeakoulututkintoa. Hyvin on pärjännyt ilman koulutusta. 

Tuota.... jos et tiedä niin älä viitsi keksi...

Torvalds attended the University of Helsinki from 1988 to 1996, graduating with a master's degree in computer science from the NODES research group. His academic career was interrupted after his first year of study when he joined the Finnish Navy Nyland Brigade in the summer of 1989, selecting the 11-month officer training program to fulfill the mandatory military service of Finland.

His MSc thesis was titled Linux: A Portable Operating System.

Sinänsä mielenkiintoista, mutta suomenkielisen wikipedian mukaan: "Torvalds aloitti yliopisto-opinnot Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa tietojenkäsittelytieteen laitoksella. Hänen pääaineekseen tuli tietojenkäsittelytiede. Hän opiskeli ensimmäisenä vuotena aktiivisesti, mitä ei hänen mukaansa enää tämän jälkeen tapahtunut."

Ei mainintaa lainkaan tutkinnon suorittamisesta.

Opinnot kesti aika monta vuotta eli ei todellakaan opiskellut aktiivisesti.

Vierailija
252/980 |
12.02.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Joskus, muinoin, kauan sitten, lukiossa oli vain poikia. Missä meteli siitä?

Eikös miesten suosimisesta ole mesottu vuosikymmeniä länsimaissa?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
253/980 |
12.02.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lukion kautta päädyt opiskelemaan ja 3kymppisenä valmistut työttömäksi. Onhan Suomessa paljon akateemisia työttömiä joilla kovat paperit mutta kun niitä virkoja on niin vähän.

Vierailija
254/980 |
12.02.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen huomannut oman pojan kohdalla että pojilta ei koulussa oikein odoteta mitään. Hän on kolmannella luokalla ja juuri tehtiin valintoja nelosella alkavista kieliryhmistä. Opettajat olivat sitä mieltä että koska poikani ei ole aivan erityisen innoissaan koulusta, ei kannata lisätä taakkaa sillä että tulee kaksi tuntia kielten opetusta nelosella. Minusta tuo on omituinen ja väärä viesti. Että tässä kohtaa alkaisin viestittää pojalle että hän ei varmaankaan pysty nyt tuohon. Miksi ihmeessä en vaatisi häneltä samaa mitä isosiskoltaan? Eli että ottaa paremman asenteen koulua kohtaan. Jos vaadin häneltä jo nyt vähemmän kuin mihin tiedän hänen pystyvän, niin tottakai hän alisuorittaa.

Kertoa vielä opettajien sukupuoli. Ai ovat naisia, kuten n. 80 % opettajista on? Olipa yllätys, etteivät he välitä pojista.

Vaikeapa niitä miehiä on opettajiksi pakottaa, kun eivät niihin hommiin halua.

Varmaan löytyisi miesopettajia jos ihan ensiksi erotettaisiin kouluhallitus ja annettaisiin opettajille valta toimia oppilaiden parhaaksi eduksi.

Vähän kryptistä. Miesopettajia ei löydy, koska miehiä ei hakeudu opettajakoulutukseen. Keksivät muuta työtä itselleen. Eivät ole kiinnostuneita toimimaan lasten kanssa.

Miksi olivat ennen? Onko ongelmana lapset, vai naisten tunkeminen alalle joka tuhoaa työilmapiirin? Siihen päälle naisten keksimät rajoitukset esim. kurinpidollisesti.

Naisten keksimät rajoitukset ja kurinpito??? Tajuatko sinä, että meillä on ollut sellainenkin aika, jolloin kouluissa todella oli rautainen kuri ja opettajat saattoivat vaikka pamauttaa karttakepillä sormille perseilevää oppilasta? Silloin oli miesopettajiakin ja näistä asioista päättivät miehet. Siinä koulussa ei oltaisi pojilta sekuntiakaan katseltu sitä törkykäytöstä mitä nykyään katsellaan. Ikinä ei ole koulussa ollut yhtä vähän kuria kuin nykyään.

Eri

Ja se oikea kuri sopii pojille hyvin. Siksi naisia ei velvoiteta inttiin, koska kuri ei heille sovi.

Ihan niistä pojista keskeyttää nykyään moni intin psyykkisistä syistä.

Itseasiassa naisia halutaan enemmän armeijaan kuin nyt ,koska naiset pärjäävät sielläkin paremmin kuin keskiverto jonnet.

Niin, ainahan sitä motivoituu tekemään asiaa johon on itse vapaaehtoisesti hakenut.

Katsottaisiinko tilanne uudestaan sitten kun naiset ovat samoissa määrin pakotettuja kuin miehet, tai vastaavasti intti muuttuu myös miehille vapaaehtoiseksi?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
255/980 |
12.02.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naisten koulumenestys ei konkretisoidu uramenestykseen. Pörssiyhtiöiden hallituspaikat ovat edelleen pääasiassa miehillä ja miehet ansaitsevat edelleen enemmän.

Tuossa on pari asiaa.

Otetaan juristit tai siis oikeustieteellinen.

Naisia valmistuu enemmän, kyllä.

Sinne hallitukseen ei tosin valita vastavalmistunutta, vaan sinne pääsee todella hyvät joilla on riittävästi kokemusta.

Miehistä tuppaa edelleen löytymään se huonoin desiili joka ei kelpaa kenellekään, mutta niissä on myös se paras. Naiset ovat tasaisia suorittajia keskikastissa.

Poikkeuksia tietysti löytyy, mutta ne ovat yksilöitä ja poikkeuksia. Ei yrityksillä ole mitään valvollisuutta palkata naista hallitukseen vain sen takia että se on nainen.

Juristimaailmassa tämä näkyy myös voimakkaasti asianajotoimistojen sukupuolirakenteessa. Naisia on osakkaina vähemmistö!! Ulíulí. No mitäs jos perustaisitte niitä toimistoja? Tai odottaisitte että ne kymmenet työkokemusvuodet täyttyvät, ja vielä olisitte oikeasti parempia kuin samasta paikasta kisaavat miehet?

Kävin lounaalla pari vuotta sitten firmamme käyttämän lakitoimiston naisoletetun juristin kanssa. Keskustelusta jäi mm mieleen hänen tokaisunsa "naisjuristin euro on 25 senttiä".

Kummeksuttuani asiaa hän selitti, että naisjuristit päätyvät joko julkisen sektorin "perheasian" juristeiksi (halveksivan hymähdyksen kera) tai jos ovat liike-elämän palveluksessa, eivät ota hoitaakseen vaativia/aikaa vieviä (ja samalla rahakkaita) juttuja.

Ts halutaan helpot hommat mutta sitten valitetaan ettei makseta "samasta hommasta".

Voi myös olla ettei tehtäviä jakavat MIEHET anna vaativampia ja rahakkaampia juttuja naisille vaan kaltaisille en miehille.

TEK on tätä tutkinut.

https://www.tek.fi/fi/palvelut-ja-edut/tutkimus/tek-tutkii-yhdenvertais…

Tutkimukseen perustuva lehtijuttu.

https://www.is.fi/menaiset/tyo-ja-raha/art-2000007414056.html

"Voi olla" on aina hieno argumentti.

Jos siinä on 9 miestä ja 1 nainen niin on todennököistä että joku niistä 9 miehestä on sitä naista pätevämpi. 

TEKin tutkimuksen mukaan esim. Teknisellä alla miehet pitävät miehiä automaattisesti naisia pätevämpinä, vaikkei asiasta olisi mitään todellista näyttöä. Naisen täytyy olla moninverroin pätevämpi ennenkuin tule valituksi. Varsinkin nuorelle naiselle jo pelkkä naiseus ja lisääntymiskyky on rasite työmarkkinoilla. Miehelle perhe taas on meriitti.

Vierailija
256/980 |
12.02.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Syrjäytyvät, mutta en usko että kyse on siitä etteivät pääsisi lukioon tai muualle jatko-opiskelemaan, eivät vain viitsi/jaksa/halua. Parin vuoden päästä pleikkarin pelaaminen kiinnostaa yhä enemmän kuin mikään muu, mutta myös harmittaa kun töitä ei ole tai palkka on pieni, irl kaverisuhteet jäi sinne yläasteelle ja koostuu nykyään vain muista online pelaajista jotka vain haukkuu homoksi jos yrität luoda syvempää ystävyyttä, eikä tytötkään tule kotoa hakemaan. Pahimmillaan sekoavat uusnasujen, Antero Taatelin tms. aivopesusta siellä netin syövereissä.

Miehuus on kriisissä, mutta siihen ei auta oikein muu kuin se että miehet ns. keksivät sen uudelleen. Sellaiseksi mikä on kestävää heidän jaksamisen kannalta, eikä sodi todellisuuden realiteetteja vastaan.

Moni poika paskoo mahdollisuutensa jo peruskoulussa. Mitä alemmista yhteiskuntaluokista on lähtöisin sen varmimmin. Lähes luku- ja laskutaidottomia typeryyksiä viedään kuin kuoriämpäriä.

Aika rankkaa sanoa että mahdollisuutensa voi itse pascoa jo peruskouluikäisenä. Lukutaidottomana ei pitäisi voida edes päästä peruskoulua läpi, siinä on mennyt jokin täysin pieleen opetuksen osalta. Itse näen asian ennemmin niin että miehet eivät osaa ottaa vastuuta itsestään sitten kun he ovat siitä oikeasti vastuussa eli aikuisina, ja koska nuoruus on menty riman ali niin on helpompi vain lyödä hanskat tiskiin ja pistää loppuelämäkin plörinäksi.

Eli miten korjata poikien ja miesten velttous, miten tehdä se ryhtiliike. Se on varmaa että sen pitää lähteä heistä itsestään ja heidän halustaan, kukaan ei voi sitä ulkopuolelta korjata.

Jännä, miten alaikäisten poikien on itse korjattava tilanne, mutta aikuiset naiset kiljuvat, miten yhteiskunnan on päästettävä kiintiöillä heidät pörssiyhtiöiden hallituksiin.

No enpä ole ikinä kuullut kenenkään vaatineen tuollaista. Olkinukke.

Ihan oikein että sortavia yhteiskunnallisia rakenteita rikotaan. Mutta tässä poikien ja miesten kohdalla ei ole kyse sellaisesta. Lukioon pääsee jos hakee, mutta ongelma on poikien viitsimisessä ja sen kulttuurin muuttaminen on pääasiassa miesten vastuulla.

Kumma, miten sitä on pidetty yhteiskunnan asiana, että tyttöjä on yritetty kovasti ohjata jatkokoulutukseen ja varsinkin ns. miehisille aloille. Jostain syystä poikien motivoiminen jatkokoulutukseen on poikien itse tehtävä. Muistan 90-luvulta kuinka kauheasti meille opossa saarnattiin, että tyttöjen pitää mennä lukioon, ei millään amishoitaja, emäntä- tai muilla kotitalous- tai ompeluhommilla (mistä olimme itse kiinnostuneita) voi elämässä pärjätä. Pojat kyllä saivat mennä amikseen ihan rauhassa.

Meillä taas päinvastoin opot yrittivät saada kaikkia hakemaan amikseen. Kun enemmistö haki yhteishaussa lukioon, opo sanoi olevansa hyvin pettynyt.

Käänteispsykologi.

Vierailija
257/980 |
12.02.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Mangaa pitää lukea ilman käännöksiä. Muuten ei voi kutsua itseään mangan lukijaksi vaan teeskentelijäksi. Sama pätee animeen.

Tosin Suomen kieli sopii paljon paremmin käännöksiin kuin englanti, koska englanti on rakenteeltaan niin tönkköä, että se menee selittämiseksi ja vivahteet häviävät.

Ilman käännöksiä? Tarkoitat siis, että ihan alkuperäiskielellä japaniksi? Sitä kyllä arvostan, jos nuori jaksaa opiskella toisen kielen ja kirjoitussysteemin, jotta voi lukea sarjakuvia.

Vierailija
258/980 |
12.02.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ala-asteen pojat olisivat ansainneet sen ylimääräisen kouluvuoden, koska kehittyvät hitaammin kuin tytöt. Sen sijaan hallitus perusti koulusta päässeille lukutaidottomille lisäkoulutusta. Silloin on  jo kakit housussa, jos ei teininäkään osaa lukea ja ymmärtää lukemaansa.

Ja pakkoruotsi pois, se saa poijat vihaamaan kouluun menoa.

Vierailija
259/980 |
12.02.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen huomannut oman pojan kohdalla että pojilta ei koulussa oikein odoteta mitään. Hän on kolmannella luokalla ja juuri tehtiin valintoja nelosella alkavista kieliryhmistä. Opettajat olivat sitä mieltä että koska poikani ei ole aivan erityisen innoissaan koulusta, ei kannata lisätä taakkaa sillä että tulee kaksi tuntia kielten opetusta nelosella. Minusta tuo on omituinen ja väärä viesti. Että tässä kohtaa alkaisin viestittää pojalle että hän ei varmaankaan pysty nyt tuohon. Miksi ihmeessä en vaatisi häneltä samaa mitä isosiskoltaan? Eli että ottaa paremman asenteen koulua kohtaan. Jos vaadin häneltä jo nyt vähemmän kuin mihin tiedän hänen pystyvän, niin tottakai hän alisuorittaa.

Kertoa vielä opettajien sukupuoli. Ai ovat naisia, kuten n. 80 % opettajista on? Olipa yllätys, etteivät he välitä pojista.

Vaikeapa niitä miehiä on opettajiksi pakottaa, kun eivät niihin hommiin halua.

Varmaan löytyisi miesopettajia jos ihan ensiksi erotettaisiin kouluhallitus ja annettaisiin opettajille valta toimia oppilaiden parhaaksi eduksi.

Vähän kryptistä. Miesopettajia ei löydy, koska miehiä ei hakeudu opettajakoulutukseen. Keksivät muuta työtä itselleen. Eivät ole kiinnostuneita toimimaan lasten kanssa.

Miksi olivat ennen? Onko ongelmana lapset, vai naisten tunkeminen alalle joka tuhoaa työilmapiirin? Siihen päälle naisten keksimät rajoitukset esim. kurinpidollisesti.

Naisten keksimät rajoitukset ja kurinpito??? Tajuatko sinä, että meillä on ollut sellainenkin aika, jolloin kouluissa todella oli rautainen kuri ja opettajat saattoivat vaikka pamauttaa karttakepillä sormille perseilevää oppilasta? Silloin oli miesopettajiakin ja näistä asioista päättivät miehet. Siinä koulussa ei oltaisi pojilta sekuntiakaan katseltu sitä törkykäytöstä mitä nykyään katsellaan. Ikinä ei ole koulussa ollut yhtä vähän kuria kuin nykyään.

Eri

Ja se oikea kuri sopii pojille hyvin. Siksi naisia ei velvoiteta inttiin, koska kuri ei heille sovi.

Ihan niistä pojista keskeyttää nykyään moni intin psyykkisistä syistä.

Itseasiassa naisia halutaan enemmän armeijaan kuin nyt ,koska naiset pärjäävät sielläkin paremmin kuin keskiverto jonnet.

Onko naisille joku uutinen että vapaaehtoisesti johonkin ryhtyvä on motivoituneempi pärjäämään kuin asiaan pakotettu?

Laitetaan intti pakolliseksi naisille ja miehille vapaaehtoiseksi. Katsotaan miten lukujen käy.

Vitsi vitsi, hyvin naiset pärjäis koska intti muokattaisiin uuteen uskoon tukemaan tätä narratiivia. Marssin sijaan siellä olisi muodostelmaluistelua.

Vierailija
260/980 |
12.02.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naisten koulumenestys ei konkretisoidu uramenestykseen. Pörssiyhtiöiden hallituspaikat ovat edelleen pääasiassa miehillä ja miehet ansaitsevat edelleen enemmän.

Tuossa on pari asiaa.

Otetaan juristit tai siis oikeustieteellinen.

Naisia valmistuu enemmän, kyllä.

Sinne hallitukseen ei tosin valita vastavalmistunutta, vaan sinne pääsee todella hyvät joilla on riittävästi kokemusta.

Miehistä tuppaa edelleen löytymään se huonoin desiili joka ei kelpaa kenellekään, mutta niissä on myös se paras. Naiset ovat tasaisia suorittajia keskikastissa.

Poikkeuksia tietysti löytyy, mutta ne ovat yksilöitä ja poikkeuksia. Ei yrityksillä ole mitään valvollisuutta palkata naista hallitukseen vain sen takia että se on nainen.

Juristimaailmassa tämä näkyy myös voimakkaasti asianajotoimistojen sukupuolirakenteessa. Naisia on osakkaina vähemmistö!! Ulíulí. No mitäs jos perustaisitte niitä toimistoja? Tai odottaisitte että ne kymmenet työkokemusvuodet täyttyvät, ja vielä olisitte oikeasti parempia kuin samasta paikasta kisaavat miehet?

Kävin lounaalla pari vuotta sitten firmamme käyttämän lakitoimiston naisoletetun juristin kanssa. Keskustelusta jäi mm mieleen hänen tokaisunsa "naisjuristin euro on 25 senttiä".

Kummeksuttuani asiaa hän selitti, että naisjuristit päätyvät joko julkisen sektorin "perheasian" juristeiksi (halveksivan hymähdyksen kera) tai jos ovat liike-elämän palveluksessa, eivät ota hoitaakseen vaativia/aikaa vieviä (ja samalla rahakkaita) juttuja.

Ts halutaan helpot hommat mutta sitten valitetaan ettei makseta "samasta hommasta".

Voi myös olla ettei tehtäviä jakavat MIEHET anna vaativampia ja rahakkaampia juttuja naisille vaan kaltaisille en miehille.

TEK on tätä tutkinut.

https://www.tek.fi/fi/palvelut-ja-edut/tutkimus/tek-tutkii-yhdenvertais…

Tutkimukseen perustuva lehtijuttu.

https://www.is.fi/menaiset/tyo-ja-raha/art-2000007414056.html

"Voi olla" on aina hieno argumentti.

Jos siinä on 9 miestä ja 1 nainen niin on todennököistä että joku niistä 9 miehestä on sitä naista pätevämpi. 

TEKin tutkimuksen mukaan esim. Teknisellä alla miehet pitävät miehiä automaattisesti naisia pätevämpinä, vaikkei asiasta olisi mitään todellista näyttöä. Naisen täytyy olla moninverroin pätevämpi ennenkuin tule valituksi. Varsinkin nuorelle naiselle jo pelkkä naiseus ja lisääntymiskyky on rasite työmarkkinoilla. Miehelle perhe taas on meriitti.

höpöhöpö

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kaksi yksi viisi