HS Vain kolmannes lukiolaisista enää poikia

Vierailija kirjoitti:

Lukion kautta päädyt opiskelemaan ja 3kymppisenä valmistut työttömäksi. Onhan Suomessa paljon akateemisia työttömiä joilla kovat paperit mutta kun niitä virkoja on niin vähän.

Ikävää kertoa, mutta amiksen käyneitä työttömiä on paljon enemmän.

Mitä korkeampi koulutus ihmisellä on, sitä todennäköisemmin hän on töissä ja palkkakin on parempi kuin niillä vähemmän koulutetuilla. Onneksi on silti aina poikkeusyksilöitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lukio on läpikotaisin, alusta loppuun, räätälöity sopimaan naisille kaikkein parhaiten. Tai sitten se on vain semmoiseksi muodostunut kun valtaosa opettajistakin taitaa olla naisia.

Itsellä ainakin puhti lopahti novellianalyysien ja allatiivien ja illlatiivien pänttäämisen kanssa, vaikka paikoitellen sain erinomaisiakin arvosanoja. Muualla maailmassa lukiota vastaaviin oppilaitoksiin saadaan mahdutettua jotain poikiakin kiinnnostavia aiheita, joissa heidän omanlaisensa nerous pääsee paremmin esille kuin lukemalla ja puhki analysoimalla Häräntappoasetta tahi muuta paskaa.

Pakko(suomen)ruotsi on toinen juttu jonka opiskelemisen tytöt hyväksyvät silmät innosta loistaen mutta pojille motivaation löytäminen tuollaiseen Itä-Saksa tier indoktrinaatioon on aika nihkeätä.

Tuli minusta nyt sitten kuitenkin Aallon KTM ja opinnot sujuivat kun pääsin lukion mielenkiinnottomasta pakkopullasta ylitse ja opiskelemaan jotain hyödyllistä. Että ei se ikävystyminen nyt sitten kuitenkaan tainnut olla pelkkä tyhmyyden merkki.

Poikien omanlainen nerous :D. Miessukupuoli ei kenestäkään neroa tee ja suurin osa ihmisistä molemmissa sukupuolissa on ihan taviksia eikä todellakaan mitään neroja.

Niissä ulkomaisissa lukioissa vaatimustaso on usein paljon kovempi kuin Suomessa ja esimerkiksi jossain Ranskassa joutuu vihaamaasi kirjallisuutta opiskelemaan paljon enemmän kuin meillä.

Huutia, en minä sanonut että nerous on jotenkin pelkkä miesten piirre. Luetunymmärtäminen. Jokaisessa lukio-opiskelijassa on sitä ainakin tietty määrä oli henkilö sitten tyttö tai poika. Poika voi olla huippuhyvä vaikka koodaamisessa mutta lukion opettajia ei semmoisen lahjakkuuden kultivointi juuri kiinnosta.

Ranskassa voi olla sitä ja sitten siellä voi olla tätä, tai sitten ei ole. Jenkkilässä kyllä löytyy vaikka mitä vaihtoehtoja tekniikan alan kursseista lähtien. Ja kaunokirjallisuuskin voi olla poikia kiinnostavaa eikä mitään suomiroskaa.

Miten tästäkin saadaan miehet vs naiset keskustelu? Tai tytöt vs pojat.

Tälle ilmiölle voisi olla pari syytä:

1. Pojat eivät halua mennä lukioon

2. Poikia ei kannusteta koulussa valitsemaan lukiota

3. Lukion tärkeyttä yliopistoon hakiessa ei painoteta tarpeeksi peruskoulussa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen huomannut oman pojan kohdalla että pojilta ei koulussa oikein odoteta mitään. Hän on kolmannella luokalla ja juuri tehtiin valintoja nelosella alkavista kieliryhmistä. Opettajat olivat sitä mieltä että koska poikani ei ole aivan erityisen innoissaan koulusta, ei kannata lisätä taakkaa sillä että tulee kaksi tuntia kielten opetusta nelosella. Minusta tuo on omituinen ja väärä viesti. Että tässä kohtaa alkaisin viestittää pojalle että hän ei varmaankaan pysty nyt tuohon. Miksi ihmeessä en vaatisi häneltä samaa mitä isosiskoltaan? Eli että ottaa paremman asenteen koulua kohtaan. Jos vaadin häneltä jo nyt vähemmän kuin mihin tiedän hänen pystyvän, niin tottakai hän alisuorittaa.

Tämä on ihan totta. Oma kuopus on yhtä älykäs kuin muutkin lapseni ,mutta opettajan mantra "seiska on hyvä numero " sai aikaan sen, että alisuoriutujaa oli todella raskasta kotona motivoida yhtään opiskeluun.

Tuo on kyllä noloa. Itselläni on lukion päästötodistuksessa yksi seiska (aineesta joka ei kiinnostanut), joka on mielestäni surkea numero, kymppejä kyllä hyvä rivi ja keskiarvo melkein ysin. Hyviin yliopistoihin pääsin myös.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei koulutus mitään takaa todellisuudessa. Elon Muskilla ei ole ylempää korkeakoulututkintoa. Bill Gatesilla ja edesmenneellä Steve Jobsilla ei ollut mitään korkeakoulututkintoa suoritettuna. 

Nykyään teknologissa nörtit ovat itseoppineita eli autodidaktiivisia guruja, esim. softa-alalla alle kolmanneksella on tutkinto suoritettuna. 

Suomessa samaa on hankalampi toteuttaa, kun täällä ei ole löysää yksityistä rahaa startupeille ja autotallifirmoille. Muutamaa onnistujaa kohden on myös 10 000 epäonnistujaa. Näitä kukaan ei tunne.

Onhan näitä autodidaktiivisia guruja Suomessakin, esim. Linux-käyttöjärjestelmän kehittäjä Linus Torvalds, jolla ei ole mitään korkeakoulututkintoa. Hyvin on pärjännyt ilman koulutusta. 

Tuota.... jos et tiedä niin älä viitsi keksi...

Torvalds attended the University of Helsinki from 1988 to 1996, graduating with a master's degree in computer science from the NODES research group. His academic career was interrupted after his first year of study when he joined the Finnish Navy Nyland Brigade in the summer of 1989, selecting the 11-month officer training program to fulfill the mandatory military service of Finland.

His MSc thesis was titled Linux: A Portable Operating System.

Sinänsä mielenkiintoista, mutta suomenkielisen wikipedian mukaan: "Torvalds aloitti yliopisto-opinnot Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa tietojenkäsittelytieteen laitoksella. Hänen pääaineekseen tuli tietojenkäsittelytiede. Hän opiskeli ensimmäisenä vuotena aktiivisesti, mitä ei hänen mukaansa enää tämän jälkeen tapahtunut."

Ei mainintaa lainkaan tutkinnon suorittamisesta.

Ilmeisesti tiedonhaku ei kuulu vahvuuksiisi jos et osaa hakea sitä muualta kuin suomenkielisestä Wikipediasta.

Ei se ollut se pointsi, vaan se, että LT on suomalainen, ja tällöin suomenkielisen wikipedian tulisi tietää asia niinkuin se todellisuudessa on. 

Peruskoulun jälkeen opiskellaan toisen asteen tutkinnto ja sen jälkeen halutessaan voi jatkaa vaikkapa ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa.

Yo-tutkintoa ei tarvita pärjätäkseen vaimomarkkinoilla.

Vierailija kirjoitti:

Itse menin amikseen, kun ei kiinnostanut istua ja lukea kirjoja. Jos olisin tiennyt, että amiksena en saa naista Suomesta, niin olisin mennyt lukioon. Perhe olisi kiva.

Lukio on suunniteltu tytöille.

Amiksen todistuksella voit hakea AMKiin halutessasi ja parantaa tilannettasi. Mikäli opiskelijaksi päädyt niin kannattaa osallistua myös ainejärjestö ym opiskelijaelämään sen kumppanin löytämiseksi.

Sitten kun juridisesta sukupuolesta luovutaan kokonaan kuten aktivistit vaativat, tätäkään ongelmaa ei enää ole. Sitten lukioissa ja amiksissa on vain ihmisiä eikä enää tyttöjä tai poikia.

Suomessa on koko 2000 luvun jatkunut koko kansakuntaa koskeva alamäki. Vaikka yhteiskunta rapistuu ja yhteiskunnalliset ilmiöt saavat palstatilaa, silti ja niihin tuijottamatta jokainen mieskin voi yksilötasolla menestyä ja vaurastua. Karavaani kulkee ja koirat haukkuu.

Vierailija kirjoitti:

Tulevaisuudentutkimus on jo vuosia ennakoinut, että koulutuksen arvo häviää. Sama osaaminen tietty pitää olla, mutta siihen ei tutkintoa tarvita.

Tämä kehitys osoittaa, että ennakointi on ollut oikeassa.

Huolestuttavaa. Miten käy yleisivistykselle, kokonaisuuksien hahmottamiselle ja abstraktille ajattelulle?

Ai niin mutta ne ovat ei-toivottuja ominaisuuksia tulevaisuuden orjille.

Yliopiston päätehtävä on tuottaa virkamiehiä julkisen vallan tarpeisiin. Menestys on jossain ihan muualla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aloitus on pötyä. Luku koskee helsinkiläisiä lukioita, ei kaikkia. Kaikissa lukioissa noin 40 prosenttia opiskelijoista on poikia. Luku on ollut samankaltainen jo kymmeniä vuosia.

Eli Helsingissä (ja pk-seudulla yleensä), missä on varmaan muuhun Suomeen verrattuna tiheimmin lukioita, poikia on lukiossa vaan kolmasosa opiskelijoista ja osassa erikoislukioista (taisi olla joku taidelukio) vaan 10% opiskelijoista on poikia. Muualla maassa neljä kymmenestä opiskelijasta on poikia. Onko tuo 40% sinusta koko maan tasolla hyväkin saavutus? Sekö on ihan ok, että 60% lukiolaisista koko maassa on tyttöjä jotka suurin osa pyrkii jatkamaan yliopistoon? Se 10% ero väestötasolla on aika merkittävä loppupeleissä ja ihan niin kuin amiskin, lukio avaa ovia myös ammatillisiin oppilaitoksiin, jos yliopisto ei tunnu omalta. Yliopistoon tai AMK:iin on aika monelle helpompi päästä lukion käyneenä, kuin amiksen käyneenä, sen verran eroa on opintojen laajuudessa.

Ideaali tilanne varmaan olisi, että lukioihin menisi yhtä paljon tyttöjä ja poikia. Se vaatisi sitä, että pojat menestyisivät koulussa yhtä hyvin kuin tytöt. Näin ei kuitenkaan ole ollut enää aikoihin jos koskaan sinä aikana, kun tytöillä on ollut aidosti mahdollisuus opiskella kuten pojilla.

Ei poikia voi päästää helpotetuilla kriteereillä koulussa.

Koululaitosta piti muuttaa jotta se soveltuu tytöille poikia paremmin. 

Miksi kriteerit voitiin muuttaa naisille mutta ei nyt tasapainottaa toiseen suuntaan?

Mitä nämä muutokset ovat olleet ja miten ne eivät sovi pojille?

Vierailija kirjoitti:

Miten tästäkin saadaan miehet vs naiset keskustelu? Tai tytöt vs pojat.

Tälle ilmiölle voisi olla pari syytä:

1. Pojat eivät halua mennä lukioon

2. Poikia ei kannusteta koulussa valitsemaan lukiota

3. Lukion tärkeyttä yliopistoon hakiessa ei painoteta tarpeeksi peruskoulussa

Minua kiinnostaa myös miksi yliopisto on joku perusoletus nykyään.

Näyttä olevan aika ankeaa opinnot yleensä ää poivänä, netistä kaikki tieto ja vihreän agendan ynnä seksuaalivallankumouksen pakoitusta opiskelun lomassa....

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei koulutus mitään takaa todellisuudessa. Elon Muskilla ei ole ylempää korkeakoulututkintoa. Bill Gatesilla ja edesmenneellä Steve Jobsilla ei ollut mitään korkeakoulututkintoa suoritettuna. 

Nykyään teknologissa nörtit ovat itseoppineita eli autodidaktiivisia guruja, esim. softa-alalla alle kolmanneksella on tutkinto suoritettuna. 

Suomessa samaa on hankalampi toteuttaa, kun täällä ei ole löysää yksityistä rahaa startupeille ja autotallifirmoille. Muutamaa onnistujaa kohden on myös 10 000 epäonnistujaa. Näitä kukaan ei tunne.

Onhan näitä autodidaktiivisia guruja Suomessakin, esim. Linux-käyttöjärjestelmän kehittäjä Linus Torvalds, jolla ei ole mitään korkeakoulututkintoa. Hyvin on pärjännyt ilman koulutusta. 

Tuota.... jos et tiedä niin älä viitsi keksi...

Torvalds attended the University of Helsinki from 1988 to 1996, graduating with a master's degree in computer science from the NODES research group. His academic career was interrupted after his first year of study when he joined the Finnish Navy Nyland Brigade in the summer of 1989, selecting the 11-month officer training program to fulfill the mandatory military service of Finland.

His MSc thesis was titled Linux: A Portable Operating System.

Sinänsä mielenkiintoista, mutta suomenkielisen wikipedian mukaan: "Torvalds aloitti yliopisto-opinnot Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa tietojenkäsittelytieteen laitoksella. Hänen pääaineekseen tuli tietojenkäsittelytiede. Hän opiskeli ensimmäisenä vuotena aktiivisesti, mitä ei hänen mukaansa enää tämän jälkeen tapahtunut."

Ei mainintaa lainkaan tutkinnon suorittamisesta.

Ilmeisesti tiedonhaku ei kuulu vahvuuksiisi jos et osaa hakea sitä muualta kuin suomenkielisestä Wikipediasta.

Ei se ollut se pointsi, vaan se, että LT on suomalainen, ja tällöin suomenkielisen wikipedian tulisi tietää asia niinkuin se todellisuudessa on. 

Elon Musk ja Bill Gates ovat molemmat rikkaan perheen lapsia. Rahalla saa ja hevosella pääsee. Gates osti Microsoftin proton sen suunnittelijalta. Häikäilemätön bisnesmies.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Syrjäytyvät, mutta en usko että kyse on siitä etteivät pääsisi lukioon tai muualle jatko-opiskelemaan, eivät vain viitsi/jaksa/halua. Parin vuoden päästä pleikkarin pelaaminen kiinnostaa yhä enemmän kuin mikään muu, mutta myös harmittaa kun töitä ei ole tai palkka on pieni, irl kaverisuhteet jäi sinne yläasteelle ja koostuu nykyään vain muista online pelaajista jotka vain haukkuu homoksi jos yrität luoda syvempää ystävyyttä, eikä tytötkään tule kotoa hakemaan. Pahimmillaan sekoavat uusnasujen, Antero Taatelin tms. aivopesusta siellä netin syövereissä.

Miehuus on kriisissä, mutta siihen ei auta oikein muu kuin se että miehet ns. keksivät sen uudelleen. Sellaiseksi mikä on kestävää heidän jaksamisen kannalta, eikä sodi todellisuuden realiteetteja vastaan.

Moni poika paskoo mahdollisuutensa jo peruskoulussa. Mitä alemmista yhteiskuntaluokista on lähtöisin sen varmimmin. Lähes luku- ja laskutaidottomia typeryyksiä viedään kuin kuoriämpäriä.

Aika rankkaa sanoa että mahdollisuutensa voi itse pascoa jo peruskouluikäisenä. Lukutaidottomana ei pitäisi voida edes päästä peruskoulua läpi, siinä on mennyt jokin täysin pieleen opetuksen osalta. Itse näen asian ennemmin niin että miehet eivät osaa ottaa vastuuta itsestään sitten kun he ovat siitä oikeasti vastuussa eli aikuisina, ja koska nuoruus on menty riman ali niin on helpompi vain lyödä hanskat tiskiin ja pistää loppuelämäkin plörinäksi.

Eli miten korjata poikien ja miesten velttous, miten tehdä se ryhtiliike. Se on varmaa että sen pitää lähteä heistä itsestään ja heidän halustaan, kukaan ei voi sitä ulkopuolelta korjata.

Jännä, miten alaikäisten poikien on itse korjattava tilanne, mutta aikuiset naiset kiljuvat, miten yhteiskunnan on päästettävä kiintiöillä heidät pörssiyhtiöiden hallituksiin.

No enpä ole ikinä kuullut kenenkään vaatineen tuollaista. Olkinukke.

Ihan oikein että sortavia yhteiskunnallisia rakenteita rikotaan. Mutta tässä poikien ja miesten kohdalla ei ole kyse sellaisesta. Lukioon pääsee jos hakee, mutta ongelma on poikien viitsimisessä ja sen kulttuurin muuttaminen on pääasiassa miesten vastuulla.

Ai että ei ole sortava rakenteellinen ongelma, että pojat eivät pääse lukioon ja syrjäytyvät helpommin? Kyllä varmasti on. Teidän feministien on vain vaikea myöntää sitä, koska haluatte syyllistää alaikäisiä lapsia.

Pojat pääsevät lukioon jos vain hakisivat, mutta kun ei kiinnosta. Henkilökohtaiset valinnat eivät ole yhteiskunnan rakenteellinen ongelma. Miehillä ja pojilla on sosiaalinen ja kulttuurillinen ongelma, joka ilmenee mm. opiskeluvastaisuutena, ja joillakin näköjään myös naisten syyttelynä siitäkin.

Käytät termiä "sosiaalinen ja kulttuurillinen ongelma"

Miksi se on "ongelma" ?  Koska se on naisten mielestä parempi mutta ei miesten? Naisetko määrittelevät mikä on hyvää ja oikein?

Voi v ttu. Se on ongelma koska miehet ja pojat kärsii! Siitähän tämä keskustelu on syntynyt kun miehet parahtaa että elämä on heille niin näköalatonta, ettei elämän yksinkertaisimmatkaan asiat kuten opiskelu nappaa.

Ei miehet tai pojat mitään parahda.

(nais)tutkijat tuossa ulísee kun naisilla ei ole riittävästi valinnanvaraa parisuhteita varten.

Pitääkö kaikkien olla yliopiston tai korkeakoulun käyneitä? Nekö avaa putket, leipoo leivän, ajaa laitosta prosessioperaattorina jne?

Vierailija kirjoitti:

Lukion kautta päädyt opiskelemaan ja 3kymppisenä valmistut työttömäksi. Onhan Suomessa paljon akateemisia työttömiä joilla kovat paperit mutta kun niitä virkoja on niin vähän.

Muualla maailmassa yliopistoista mennään yrityksiin. Suomessa se polku on harvinaisempi koska meillä yritysten määrä on pienempi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lukio on läpikotaisin, alusta loppuun, räätälöity sopimaan naisille kaikkein parhaiten. Tai sitten se on vain semmoiseksi muodostunut kun valtaosa opettajistakin taitaa olla naisia.

Itsellä ainakin puhti lopahti novellianalyysien ja allatiivien ja illlatiivien pänttäämisen kanssa, vaikka paikoitellen sain erinomaisiakin arvosanoja. Muualla maailmassa lukiota vastaaviin oppilaitoksiin saadaan mahdutettua jotain poikiakin kiinnnostavia aiheita, joissa heidän omanlaisensa nerous pääsee paremmin esille kuin lukemalla ja puhki analysoimalla Häräntappoasetta tahi muuta paskaa.

Pakko(suomen)ruotsi on toinen juttu jonka opiskelemisen tytöt hyväksyvät silmät innosta loistaen mutta pojille motivaation löytäminen tuollaiseen Itä-Saksa tier indoktrinaatioon on aika nihkeätä.

Tuli minusta nyt sitten kuitenkin Aallon KTM ja opinnot sujuivat kun pääsin lukion mielenkiinnottomasta pakkopullasta ylitse ja opiskelemaan jotain hyödyllistä. Että ei se ikävystyminen nyt sitten kuitenkaan tainnut olla pelkkä tyhmyyden merkki.

Poikien omanlainen nerous :D. Miessukupuoli ei kenestäkään neroa tee ja suurin osa ihmisistä molemmissa sukupuolissa on ihan taviksia eikä todellakaan mitään neroja.

Niissä ulkomaisissa lukioissa vaatimustaso on usein paljon kovempi kuin Suomessa ja esimerkiksi jossain Ranskassa joutuu vihaamaasi kirjallisuutta opiskelemaan paljon enemmän kuin meillä.

Huutia, en minä sanonut että nerous on jotenkin pelkkä miesten piirre. Luetunymmärtäminen. Jokaisessa lukio-opiskelijassa on sitä ainakin tietty määrä oli henkilö sitten tyttö tai poika. Poika voi olla huippuhyvä vaikka koodaamisessa mutta lukion opettajia ei semmoisen lahjakkuuden kultivointi juuri kiinnosta.

Ranskassa voi olla sitä ja sitten siellä voi olla tätä, tai sitten ei ole. Jenkkilässä kyllä löytyy vaikka mitä vaihtoehtoja tekniikan alan kursseista lähtien. Ja kaunokirjallisuuskin voi olla poikia kiinnostavaa eikä mitään suomiroskaa.

Kuule kyllä ne huippulahjakkuudet pärjäävät ja pääsevät esille, pojat vielä paremmin kuin tytöt. Heidän takiaan on turha olla lukiokoulutuksesta huolissaan. Sitä koodaustakin opetellaan nykyään kouluissa ja ne jotka sitä tosissaan harrastavat ovat tähänkin mennessä hankkineet siihen oppinsa.

Ja nyt juuri paljastit tuolla "voi olla sitä tai tätä tai olla olematta" -lällättelyllä, että et oikeasti tiedä muiden maiden kouluista juuri mitään, kävitpä vain heittämässä keksityn väitteesi niistä koska halusit senkin kautta päästä parjaamaan naisia.

Entä nitä se on se poikia kiinnostava kaunokirjallisuus jota ulkomailla kouluissa luetaan mutta ei Suomessa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aloitus on pötyä. Luku koskee helsinkiläisiä lukioita, ei kaikkia. Kaikissa lukioissa noin 40 prosenttia opiskelijoista on poikia. Luku on ollut samankaltainen jo kymmeniä vuosia.

Eli Helsingissä (ja pk-seudulla yleensä), missä on varmaan muuhun Suomeen verrattuna tiheimmin lukioita, poikia on lukiossa vaan kolmasosa opiskelijoista ja osassa erikoislukioista (taisi olla joku taidelukio) vaan 10% opiskelijoista on poikia. Muualla maassa neljä kymmenestä opiskelijasta on poikia. Onko tuo 40% sinusta koko maan tasolla hyväkin saavutus? Sekö on ihan ok, että 60% lukiolaisista koko maassa on tyttöjä jotka suurin osa pyrkii jatkamaan yliopistoon? Se 10% ero väestötasolla on aika merkittävä loppupeleissä ja ihan niin kuin amiskin, lukio avaa ovia myös ammatillisiin oppilaitoksiin, jos yliopisto ei tunnu omalta. Yliopistoon tai AMK:iin on aika monelle helpompi päästä lukion käyneenä, kuin amiksen käyneenä, sen verran eroa on opintojen laajuudessa.

Ideaali tilanne varmaan olisi, että lukioihin menisi yhtä paljon tyttöjä ja poikia. Se vaatisi sitä, että pojat menestyisivät koulussa yhtä hyvin kuin tytöt. Näin ei kuitenkaan ole ollut enää aikoihin jos koskaan sinä aikana, kun tytöillä on ollut aidosti mahdollisuus opiskella kuten pojilla.

Ei poikia voi päästää helpotetuilla kriteereillä koulussa.

Koululaitosta piti muuttaa jotta se soveltuu tytöille poikia paremmin. 

Miksi kriteerit voitiin muuttaa naisille mutta ei nyt tasapainottaa toiseen suuntaan?

Mitä nämä muutokset ovat olleet ja miten ne eivät sovi pojille?

Vastaa itse miten yhteiskunta suosii poikia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tulevaisuudentutkimus on jo vuosia ennakoinut, että koulutuksen arvo häviää. Sama osaaminen tietty pitää olla, mutta siihen ei tutkintoa tarvita.

Tämä kehitys osoittaa, että ennakointi on ollut oikeassa.

Minulla on kaksi aikuista poikaa. Kumpikaan ei ole käynyt lukiota, vaikka minä itse olen kolmannen polven akateeminen.

Toinen valitsi ammattikoulun, ja hän sanoo menevänsä sieltä samalle alalle yliopistoon.

Toinen vain koodaa ja tietää tekoälystä kaiken.

Korjattu Amiksesta yliopistoon on mahdollista päästä, mutta eipä ole helppo tie pärjätä. Vaikka amiksessa jauhetaan niitä yto-aineita niin kyllä se tietotaso jää ohueksi lukiopohjaan verrattuna. Jos siellä amiksessa sattuu jotain käytännöntaitoja oppimaan, niin niistä ei ole amkissa ja yliopistossa mitään hyötyä.korjattu

Miksi amispohjalta ei ole helppoa pärjätä yliopistossa?

Eri

Koska amiksessa on hyvin vähän ns. yleissivistäviä aineita kuten äidinkieltä, vieraita kieliä, luonnontieteitä ja matematiikkaa. Vaatimustaso niissä on alhainen. Läksyjä ei käytännössä tule juuri ikinä.

Lukio antaa paljon paremman pohjan yliopisto-opintoihin.

En vieläkään ymmärrä. Tietty amispohjalla ei opita kirjoittamaan, mutta kirjoittaminen on mekaaninen taito. Esseen rakenne, Lähdemerkinnät, perustelut ja argumentointi, on opittavissa.

Luonnontieteitä tai matikkaa ei tarvita läheskään kaikilla aloilla. Myös sen ruotsin voi opiskella.

Ja englanninhan kaikki nuoret osaa.

Ei ole kyse siitä, etteikö osaa kirjoittaa, vaikka senkin oppiminen tuntuu nykyään olevan kyseenalaista. Lukiossa on myös sellainen puoli, että kun kolme vuotta opiskelee, kirjoittaa ja lukee laajasti, niin siinä sivussa oppii myös ajattelemaan ja hahmottamaan maailmaa vähän laajemmin. Olen lukenut noita "mekaanisesti oikein" tehtyjä esseitä, joissa ei ole mitään huomionarvoista sisältöä eikä kirjoittajan ajatuksessa tai argumentaatiossa ole mitään pohdintaa tai huomioita, jotka osoittavat että aihe on sisäistetty.

Luonnontieteissä matematiikka tulee esiin yllättävissä paikoissa. Biologiassa pitää opetella tilastotiedettä ja -matematiikkaa ja osata muodostaa ja ratkaista yhtälöitä ja tavallisen matikan osaamisen on oltava vahvalla tasolla (luin sivuaineena biologian), matikkaa on myös kemiassa vaikka kuinka paljon.

Yliopistotasolla ei oikein riitä se, että alkaa vasta silloin opiskelemaan ruotsia. Ne vähäiset ruotsin opinnot yliopistossa rakentuvat sille pohjalle, että on suorittanut lukion ruotsin oppimäärän ja meillä vaadittiin lukioruotsin loppuarvosanaksi vähintään 7, jotta edes pääsi kurssille ilman kertauksia ja lisäopintoja.

Englannin osaaminen arkikäytössä ja youtubea katsellessa ei ole sama, kuin lukea lähes kaikki oppimateriaali omalta alalta englanniksi. Hyvälläkin englannin taidolla eteen tulee paljon sanoja, joita ei ole ikinä kuullut. Vähän köykäisemmällä taidolla saattaa jäädä koko asiasisältö ymmärtämättä.

Muuten en ole erityisen eri mieltä, mutta virkamiesruotsin kyllä oppii parissa kuukaudessa jos se pitää suorittaa. Kaverini, joka kävi koulunsa ulkomailla eikä siten ollut ikinä opiskellut päivääkään ruotsia, opiskeli lukion kirjat parissa kuukaudessa muiden opintojen ohella, ja läpäisi ruotsin paremmin kuin moni periaatekieltäytyjä, joka ei varmaan ollut lukio-opinnoista huolimatta edes avannut kirjoja.

Ystäväsi onkin sitten ollut melkoinen poikkeus ja hänellä varmaan on myös kohtalaisen hyvä kielipää, koska uuden kielen sisäistäminen muutamassa kuukaudessa onnistui.