Köyhäilyruoka onkin ihan törkeän hyvää!
Keitin kokonaista ohraa, sekoitin siihen currytahnaa ja lopuksi paistettua uunilenkkiä. Hyvää!
Kommentit (1264)
Vierailija kirjoitti:
Joo, Koskenlaskija napsitaan sellaisenaan aika sukkelaan. Tai sitten tuoreen sämpylän tai ruisleivän päällä. Tehkäähän ihmiset soppaa! Ostakaa potaatteja, porkkanoita, sipulia, maustepippuria ja laakerinlehtiä. Sitten vielä punajuurta, naurista, selleriä tai lanttua. Kyllä tulee oivallinen soppa.
Mainitsemiesi juuresten lisäksi mä olen ihastunut raitajuuriin ja keltajuuriin. Cittarissa hinta 3,98€/kg, Prismassa varmasti halvempaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omituista nälvintää ruskeasta kastikkeesta. Minä olen vasta vauvapalstalla oppinut, että ruskeaa kastiketta on syöty sellaisenaan. Meillä se tarkoitti yleensä jauhelihakastiketta, ja oli myös liha- tai nakkikastiketta, joiden pohjana oli "ruskea kastike". En ole tiennyt, että sitä on syöty myös sellaisenaan. En kuitenkaan ole ollut missään uutispimennossa - tuskinpa minua lasta/nuorta olisi tuolloin 70-80 -luvuilla moiset uutiset tai artikkelit kiinnostaneetkaan.
Jos ollaan käyty jossain kylässä niin ilmeisesti kukaan ei ole halunnut tarjota meille ruskeaa kastiketta ilman "sattumia", koska en muista sitä missään syöneeni. Koulussa ei ollut tarjolla.
Olen ihan tavallisesta keskiluokkaisesta perheestä missä molemmat vanhemmat kävivät töissä (tekivät uraa) ja muistaakseni korostetun hetero-lihaasyövä isäni halusi että ruualla syödään lihaa. Niin sitä sitten oli, kun ei mitään estettä asialle ollut.
Ei tarvitse kiihtyä siitä että elämämme ovat olleet erilaisia ja olemme nähneet ja kokeneet erilaisia asioita. Onhan se nyt outoa jos ei jossain vauvapalstalla voi keskustella avoimesti tällaisesta asiasta.
Ja ennen kuin kukaan alkaa motkottaa: ei, en hämmästele, tuomitse tai naura. Totean vain neutraalisti tosiasian. Vm 71
Synnyin -72 melko köyhiin oloihin. Minulle perusruokaa oli ns. peruna ja soosi. Siihen ruisleipää, maitoa ja kahvia. Kesällä silliä uusien perunoiden kanssa. Muuta ruokaa saatiin harvoin.
Koulussa oli ihmeellistä, kun joka päivä oli eri ruokalaji.Tuo oli juuri tyypillistä 70-80 luvuille. Kouluruoka oli kotiruokaa parempaa, ja ennen kaikkea se vaihtelu.
Ei kotiruokakaan huonoa ollut, mutta usein aina sitä samaa, niitä 3-5 eri ruokalajia jatkuvasti.
Koulussa oli paljon laajempi lista, ja keittäjät tekivät ruuat aina koulussa, kaikki oli just tuoretta. Keskuskeittiöt eivät toimittaneet ruokia kouluihin, monilla työpaikoillakin oli omat keittäjät.
Kaipa se riippui perheen ruokakulttuurista.
Meillä oli silakkalaatikkoa, makaronilaatikkoa, perunoita jauhelihakastikkeen/läskisoosin/kyljysten/lihapullien/jauhelihapihvien/makkarakastikkeen/kalapuikkojen/kaalikääryleiden/sein/silakoiden/sillin kanssa, pyttipannua, munakasta, keitettyjä tai paistettuja kananmunia, kaalilaatikkoa, vetilettuja, pinaattilettuja, karjalanpaistia, palvikylkeä, maksalaatikkoa,herne/makkara/jauheliha/kalakeittoa, oikeaa kanaa. Perunoiden tilalla oli joskus perunamuusia tai paistettuja perunoita, makaronia tai spagettia.
Syötiin puuroja, pannukakkua, lättyjä, itse tehtyä hiivaleipää, pullaa, talkkunaa, ruisleipää, näkkäriä, kurkkua, punajuurta, tomaattia, lanttua, naurista, kiisseleitä, viiliä, appelsiinia, banaania, ananasta, viinirypäleitä, mansikoita, mustikoita ja puolukoita.
Sienikastiketta, peruna- tai makaronivelliä, kanaviillokkia tai tillilihaa ei jostain syystä ollut koskaan.
Kokeiltiin aina myös uutuushedelmiä, eikä me oltu hyvätuloisia. Äiti oli monipuolinen ruuanlaittaja. Kouluruuista tykkäsin vain risotosta.
Meillä lapsuudenkodissa 60- ja 70-luvuilla samanlainen ruokavalio. Tosin joskus oli kanaviillokkia ja tillilihaakin.
Keitetyt perunat, kovaksi keitetyt munat, porkkanaraaste tai kurkkuraaste. Vähän sormisuolaa ja voita perunalle. Hyvää!
posket lommolla kirjoitti:
Tuo sanan "köyhäily" käyttö on herjaa niitä kohtaan, joilla joka päivä on taistelua hengissäpysymisestä köyhyyden keskellä. Ei niin, että se köyhyys heti tappaa, vaan lyhentää elinaikaa huonontaen tervyettä mm halvan, epäterveellisen, laaduttoman ruuan takia.
1960-luvun lopulla mun piti aina syödä lautanen tyhjäksi, koska biafralaisilla lapsilla ei ollut ruokaa. Joskus olisin ihan mielelläni ollut syömättä ja lähettänyt ateriani biafralaisille lapsille. Näin aikuisena ajattelen, että oli aika herjaavaa biafralaisia lapsia kohtaan.
[/quote]
tuli tuosta ranskanleivästä mieleen,että saako mistään enää sellaista ranskanleipää,mikä oli tuoreena ostettuna aivan ihanan pehmeää ja rapea kuori? tätä olen syönyt joskus 80- ja 90-luvuilla[/quote]
" Olen nähnyt ainakin K-supermarketissa myynnissä leipäpisteessä " kauppiaan ranskanleipää", se taitaa olla sellainen oikeanlainen rapeakuorinen ja pehmeä sisus. " ( En raaskinut ostaa, hinta noin 4 euroa.)
posket lommolla kirjoitti:
Tuo sanan "köyhäily" käyttö on herjaa niitä kohtaan, joilla joka päivä on taistelua hengissäpysymisestä köyhyyden keskellä. Ei niin, että se köyhyys heti tappaa, vaan lyhentää elinaikaa huonontaen tervyettä mm halvan, epäterveellisen, laaduttoman ruuan takia.
" Täysin samaa mieltä. Toiset esim. omat läheiseni, joutuvat aina tarkkaan miettimään mitä ruokaa voi ostaa. Ei ole asiallista puhua "köyhäilyruuista". Nyt, kun kauppa on saanut hintojen korotukset alkuun, niin ei loppua näy. Tuskin koskaan aletaan hintoja laskemaan. Pakko vaan yrittää selvitä. Syödä täytyy joka päivä. Totta on, että lihat ja lohet jää nykyisin kaupan tiskiin. Täytyy olla luova. Tein juureksista ja tomaattimurskasta hyvää lasagnea. Valkokastikkeen siihen ostin purkissa. "
Omimme köyhien ruokakulttuurin, anteeksi.
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
posket lommolla kirjoitti:
Tuo sanan "köyhäily" käyttö on herjaa niitä kohtaan, joilla joka päivä on taistelua hengissäpysymisestä köyhyyden keskellä. Ei niin, että se köyhyys heti tappaa, vaan lyhentää elinaikaa huonontaen tervyettä mm halvan, epäterveellisen, laaduttoman ruuan takia.
1960-luvun lopulla mun piti aina syödä lautanen tyhjäksi, koska biafralaisilla lapsilla ei ollut ruokaa. Joskus olisin ihan mielelläni ollut syömättä ja lähettänyt ateriani biafralaisille lapsille. Näin aikuisena ajattelen, että oli aika herjaavaa biafralaisia lapsia kohtaan.
Meitä uhkailtiin Biafralla ja Kamputsealla (vielä) 1980-luvulla ihan peruskoulussakin. Olen syntynyt 1974.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perunaröstejä ja porkkanaraastetta appelsiininpaloilla meen nyt tekemään, appelsiinikeikauskakku on uunissa. Näkkileipälasagne tuli just ulos. Viikonlopun ruuat valmiina.
Porkkanaraaste appelsiininpaloilla.. minun peruskoulun ajatus salaatista. Onkohan tuota vielä nykyäänkin kouluissa tarjolla? 😂
Meidän koulussa sen nimi oli aurinkosalaatti.
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
70-luvulla syntyneet pilaa keskustelun kuin keskustelun.
Luultavasti noi 70-luvun ihannoijat on 50-luvun lopun boomereita, jotka muistaa 70-luvun jonkinlaisena nuoruutensa onnellisena kulta-aikana.
Kyllä 70-luku oli kaikkee muuta kuin nuoruuteni kulta-aikaa.
Silloin just, ja sitä ennen 60-luvulla syötiin köyhästi ruskeaa soosia ja perunoita.
Olen kaupunkilainen.Oliko ruskea soosi siis jo silloin 70-luvulla köyhästi syömistä? Vai onko siitä tullut vasta nyt myöhemmin köyhäilyruokaa?
Mä luulin että me oltiin aika köyhiä 70-luvulla, kun meillä oli mm. itse neulottuja vaatteita joissakin kuvissa, mutta ei me ehkä sen ajan mittapuun mukaan sit oltukaan. Tai ei me ainakaan siis syöty ruskeaa kastiketta ja perunoita. Kaupunkilainen myös. Mun lempiruokaa lapsena oli herneillä täytetyt makkarakupit.
Me ei oltu köyhä (ei tosin varakkaitakaan) edes 60-luvulla eikä koskaan syöty vain perunaa ja ruskeaa kastiketta. Aina oli kastikkeessa joko makkaraa, jauhelihaa, sianlihaa, naudanlihaa tai ainakin kastikkeen lisänä vielä lihapullia tai jauhelihapihvejä. Mutta oletan, että on ollut köyhiä, joilla ei ollut varaa laittaa ruskea kastikkeen sekaan eikä sen lisäksikään mitään vaan perunan kanssa ovat sitä syöneet. 60- ja 70-luvuilla Suomessa oli lapsiperheitä, joilla ei ollut vielä juoksevaa vettä eikä sisävessaa. Jopa sellaisia, joilla ei ollut vielä sähköjäkään. Sen ajan köyhyys ei ollut verrattavissa nykypäivä köyhyyteen.
Tässä on hyvin tiivistetty mitä oli olla köyhä 60-70 -luvuilla. Meillä oli kyllä sähköt, vesi ja vessa, eli vielä kurjemmissa oloissa oli joidenkin elettävä. Luokallani oli oppilas joka eli kaupungissa kantoveden ja ulkohuussin varassa. Sähköt heillä oli. Ruoka varmasti sitä samaa kuin meillä.
Eli ruskeata soosia ja perunaa.
Koppia juotiin koska se oli halvinta maitoa. Nykyään sitä kutsutaan rasvattomaksi maidoksi.
Kaupassa ei myyty, vaan haettiin meijeristä suoraan.
Vierailija kirjoitti:
Koppia juotiin koska se oli halvinta maitoa. Nykyään sitä kutsutaan rasvattomaksi maidoksi.
Kaupassa ei myyty, vaan haettiin meijeristä suoraan.
Joppi oli tuo maito. Tää kone sotkee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä laitatte ruskeaan kastikkeeseen sekaan? Ei kai pelkkää kastiketta ja perunaa? Jauhelihaa, makkaraa tai jotain?
Täällä nää meinaa, että syövät pelkkää ruskeeta kastiketta ja perunaa. Oli mulle aivan täysin uusi juttu, että piti jututtaa äitiäkin, kun en omasta lapsuudesta tuommoista muista.
Äitikin oli samaa mieltä, että kyllä ruskeeseen kastikkeeseen tuli aina lihaa tai makkaraa/nakkia. Nauroi vielä päälle, eihän kukaan niin ravintoköyhää ole syönyt, että tosiaan pelkkää ruskeeta kastiketta ja perunaa?
vm -72
" Kyllä tehtiin ihan vaan ruskeeta kastiketta (voita ja vehnäjauhoa) ja kylkeen keitettyä perunaa. Sitä syötiin maalla, kun lapsena 1970-luvulla kesiä sukulaisissa vietin. Minä toimin nuorena kotiapulaisena ja samaa ihmettelin ettei mitään sekaan laiteta ja kävin kasvimaalta ruohosipulia siihen lisukkeeksi."
Tuli kyllä erikoinen olo (paha mieli) kun jonkun äitikin on kehdannut nauraa meille köyhille. Kertoo paljon äidistä. Kuinka joku voi olla niin julma että käyttäytyy noin.
Toivottavasti tämä äitinsä tytär ei enää tule pahoittamaan meidän oikeasti lapsena asiasta kärsineitä kärsineitä. Sietäisi hänen pyytää anteeksi. Jatketaan asiallisena keskustelua tai lopetetaan kokonaan.
Maitokalapotut. Keitetään perunalohkoja ja sipulisilppua suolalla ja kokonaisilla maustepippureilla maustetussa vedessä puolikypsiksi.
Lisätään sopiva määrä seitipaloja.
Keitetään vettä vielä pois tai kaadetaan vähemmäksi. Lisätään kokomaitoa. Suolaa voi lisätä itsekukin syödessään.
Kyllä vieläkin parhaimmat makkarat tehdään nimenomaan siansuoleen. Ja paras ruskeakastke ei ole vain köyhänruokaa, vaan taidolla ja sipulilla huolella tehtyä monen maan perinneruokaa. Voi isi, kunpa vielä saisin sun tekemää makkarakastiketta! Mysi Lahtisen kuuluisa kolmen tunnin soosi kalpenisi! Älkää ny hyvät immeiset halveksuko mitään ruokaa. Eihän se ole koskaan ollut itsestäänselvää, paitsi viime aikoina. 70-luvulla meni paljon suurempi osuus ruokaan kuin nyt, ja silloin ruokailutottumukset olivat paljon yksinkertaisempia. Hyvää ruokahalua niin rikkaille, siksi haluaville ja köyhille, jos haluavia löytyy. Parhaimmat ruoat ovat yksinkertaisia.
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
posket lommolla kirjoitti:
Tuo sanan "köyhäily" käyttö on herjaa niitä kohtaan, joilla joka päivä on taistelua hengissäpysymisestä köyhyyden keskellä. Ei niin, että se köyhyys heti tappaa, vaan lyhentää elinaikaa huonontaen tervyettä mm halvan, epäterveellisen, laaduttoman ruuan takia.
1960-luvun lopulla mun piti aina syödä lautanen tyhjäksi, koska biafralaisilla lapsilla ei ollut ruokaa. Joskus olisin ihan mielelläni ollut syömättä ja lähettänyt ateriani biafralaisille lapsille. Näin aikuisena ajattelen, että oli aika herjaavaa biafralaisia lapsia kohtaan.
Eihän sitä herjaksi tarkoitettu. Ne kuvat biafralaisista lapsista nälän turvottamine vatsoineen ja vitsanohuine raajoineen järkyttivät kaikkia.
Eri asia, oliko se järkevä tapa kasvattaa lapsia syömään.
T. 60-luvulla syntynyt
posket lommolla kirjoitti:
Tuo sanan "köyhäily" käyttö on herjaa niitä kohtaan, joilla joka päivä on taistelua hengissäpysymisestä köyhyyden keskellä. Ei niin, että se köyhyys heti tappaa, vaan lyhentää elinaikaa huonontaen tervyettä mm halvan, epäterveellisen, laaduttoman ruuan takia.
Ei ole herjaa. Opetelkaahan olemaan loukkaantumatta joka asiasta. Nyt on kova inflaatio ja monet joutuvat miettimään arkeaan uusiksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten peruskastikkeesta on tehty köyhäilyruokaa?
Uusavuttomatko tätä ihmettelee?Yksi sadasta osaa tehdä hyvän ruskean kastikkeen. Hyvin harva kokkikaan osaa. Loput joutuvat lisäämään lihalientä, soijaa tai vaikka sitä makkaraa.
Helpointa tehdä näin, ruskistettu liha pataan, kun on kypsää, jauhot liemeen ja keitä 10 min.
N.s. ruskea kastike, joko vehnä tai ruisjauhoihin tehtynä on oikeaa ja aitoa kasvis ja lähiruokaa.
Valkokastike silakoille.
Ennen tehtiin joskus myös ruisjauhoja ja suolaa pannulla paahtamalla sen aikuista "sormisuolaa".
Leivän päälle ripottelemalla siitä sai ruokaisamman.
Kesäkeittokin on muuten ihan harvinaista nykyisin.
Aika vähillä lihatuotteilla sitä ennen kaupungeissa elävät duunariperheet elivät.
Onneksi ihmiset osasivat kalastaa.
Tuo sanan "köyhäily" käyttö on herjaa niitä kohtaan, joilla joka päivä on taistelua hengissäpysymisestä köyhyyden keskellä. Ei niin, että se köyhyys heti tappaa, vaan lyhentää elinaikaa huonontaen tervyettä mm halvan, epäterveellisen, laaduttoman ruuan takia.