Lue keskustelun säännöt.
Köyhäilyruoka onkin ihan törkeän hyvää!
Keitin kokonaista ohraa, sekoitin siihen currytahnaa ja lopuksi paistettua uunilenkkiä. Hyvää!
Kommentit (1264)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan ehkä ollut köyhä mutta haluaisin köyhäillä. Ruskea kastike tuntuu kuitenkin liian hard corelta. Kaikella kunnioituksella niille, jotka sitä olette syöneet, mutta en oikein tykkää ajatuksesta, että pitäis syödä rasvassa paistettuja jauhoja.
Perunat kyllä menee ihan helposti, keitetyt perunat menee kylminä jopa ilman kastikettakin. Tai niistä voi tehdä kevyen perunasalaatin, lisää vaan vähän oliiviöljyä, sipulia, suolaa ja pippuria.
Olet pihalla. Ruskea kastike ei ole rasvassa paistettuja jauhoja. Ymmärrätkö, että useita kastikkeita suurustetaan vähäisellä määrällä jauhoa. Se ei ole sama kuin että jauhoja paistetaan.
Täällä jotkut kirjoitti niin, että pitää olla valurautapannu, koska pinnoitetut ei kestä sitä kuumuutta, ja että kunnolla pitää tummaksi asti, ja että vesi sihisee kun lisätään sinne paistettujen jauhojen sekaan. Ja että jos ei paista kunnolla, niin tulee liian vaaleaa siitä kastikkeesta.
Onko tässä nyt sitten eri koulukuntia? Toiset sanoo että pitää paistaa kunnolla ja toiset että vain suurustaa kastikkeen vähäiselä määrällä jauhoja ja että on pihalla jos luulee, että pitää paistaa. Ketä pitäisi uskoa?
Ruskea kastike saa värin paahtamisesta. Sitä ei tarvitse polttaa, vaan miedohkolla lämmöllä pitkän aikaa. Valurautapannu on hyvä, mutta kyllä samaan pääsee teflonillakin. Jos veden vaan suurustaa jauhoilla, niin ei kastike ole ruskea, vaan litkua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten peruskastikkeesta on tehty köyhäilyruokaa?
Uusavuttomatko tätä ihmettelee?Yksi sadasta osaa tehdä hyvän ruskean kastikkeen. Hyvin harva kokkikaan osaa. Loput joutuvat lisäämään lihalientä, soijaa tai vaikka sitä makkaraa.
Helpointa tehdä näin, ruskistettu liha pataan, kun on kypsää, jauhot liemeen ja keitä 10 min.
Ruskeaan soosiin ei tule lihaa. Lihan kanssa se on lihakastike.
Niin ja sokeriviini on erittäin hyvää ,sanotaan kiljuksi vanhemmalla nimellään.🥳
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten peruskastikkeesta on tehty köyhäilyruokaa?
Uusavuttomatko tätä ihmettelee?Yksi sadasta osaa tehdä hyvän ruskean kastikkeen. Hyvin harva kokkikaan osaa. Loput joutuvat lisäämään lihalientä, soijaa tai vaikka sitä makkaraa.
Helpointa tehdä näin, ruskistettu liha pataan, kun on kypsää, jauhot liemeen ja keitä 10 min.
Ruskeaan soosiin ei tule lihaa. Lihan kanssa se on lihakastike.
Ennen sen nimi oli läskisoosi. Nykyään sianlihasipatti. Nimeä vaihtamalla uppoaa nirsoilevaankin sakkiin paremmin.
naudasta tehtynä tietty lihakastike.
Nää nimityksetkin vaihtelee murteen mukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Säästöä tulee myös kun valmistaa viiniä kaupasta saatavilla aineksilla ja neuvoilla. Nuorena tuli kokeiltua. Kova päänsärkyhän siitä sitten tuli aamuksi viimeistään. Ensikokeilu oli kun kotikaljaan sekoitti mukaan sokeria ja hiivaa vähän reilummin, antoi käydä noin viikon. Siitä vasta pääkipu tuli, kuin vasaralla olisi hakattu päätä sydämenlyöntien tahtiin. Onneksi seuraavaksi siirryttiin "parempiin" alkon juomiin.🤭Omppuviini ja Ruska sekä Minttulikööri, tuli kokeiltua riittämiin, oli sen ajat suosikit halpoina mutta oksennus lensi silloinkin. Nykyään alkoholi on jäänyt pois lähes kokonaan. En saa siitä enää sitä mukavaa tunnetta, nostoa. Tissuttelusta en välitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiinnostaisi tietää mitä se köyhäilyruoka sitten EI ole? avokadoa, graavilohta? Meillä on ainakin ihna normaalia ruokaa joku jauhelihakastike perunoilla tai makaronilaatikko, tai kesäkeitto, hernekeitto, kananmunakastike. Toki noiden kanssa on aina salaattia/raastetta/leipää, mikä nyt minkäkin kanssa sopii, joten ehkä se sitten tekee ruuasta "rikkaiden ruokaa".
Tuopa onkin jännä asia tuo köyhän/rikkaan ruoka. Postasin kerran someen kuvan ruoka-annoksestani ja ulkomaalainen ystäväni kommentoi sitä rikkaan ateriaksi. Minä siis elän minimituella. Annokselle tuli hintaa noin 1€ kun oli sesonkituotteita ja alelihaa. Perus tuoresalaatti (tomaatti, kurkku, jäävuorisalaatti), perunaa ja pieni lihanpala. Ystäväni asuu maassa jossa hintataso suunnilleen sama kuin meillä. Heillä ei vihannekset ole yhtä kalliita kuin Suomessa.
Salaatti tekee siitä rikkaan aterian. Köyhät ei välttämättä syö vihanneksia niissäkään maissa, missä vihannekset on halpoja.
Kirjoittelen Aasiasta, täällä köyhät syö itse viljelemäänsä riisiä, ja jos asuvat rannikolla, onkivat kaloja riisin lisukkeeksi, sisämaassa melkein joka mökin pihalla on kanala, eli syövät munia ja joskus kanaa. Todella köyhät kaupunkien slummeissa kerää ruokansa talojen roska-astioista. Sademetsät olisi täynnä syötäviä vihanneksia, mutta harva köyhä niitä ymmärtää, kykenee tai jaksaa käyttää ravinnoksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiinnostaisi tietää mitä se köyhäilyruoka sitten EI ole? avokadoa, graavilohta? Meillä on ainakin ihna normaalia ruokaa joku jauhelihakastike perunoilla tai makaronilaatikko, tai kesäkeitto, hernekeitto, kananmunakastike. Toki noiden kanssa on aina salaattia/raastetta/leipää, mikä nyt minkäkin kanssa sopii, joten ehkä se sitten tekee ruuasta "rikkaiden ruokaa".
Tuopa onkin jännä asia tuo köyhän/rikkaan ruoka. Postasin kerran someen kuvan ruoka-annoksestani ja ulkomaalainen ystäväni kommentoi sitä rikkaan ateriaksi. Minä siis elän minimituella. Annokselle tuli hintaa noin 1€ kun oli sesonkituotteita ja alelihaa. Perus tuoresalaatti (tomaatti, kurkku, jäävuorisalaatti), perunaa ja pieni lihanpala. Ystäväni asuu maassa jossa hintataso suunnilleen sama kuin meillä. Heillä ei vihannekset ole yhtä kalliita kuin Suomessa.
Salaatti tekee siitä rikkaan aterian. Köyhät ei välttämättä syö vihanneksia niissäkään maissa, missä vihannekset on halpoja.
Kirjoittelen Aasiasta, täällä köyhät syö itse viljelemäänsä riisiä, ja jos asuvat rannikolla, onkivat kaloja riisin lisukkeeksi, sisämaassa melkein joka mökin pihalla on kanala, eli syövät munia ja joskus kanaa. Todella köyhät kaupunkien slummeissa kerää ruokansa talojen roska-astioista. Sademetsät olisi täynnä syötäviä vihanneksia, mutta harva köyhä niitä ymmärtää, kykenee tai jaksaa käyttää ravinnoksi.
Jossain siellä päin, Mekong-joen varrella, ne söi sellaista vihreää vesikasvia, pinaattielämänlankaa. Kun aamulla leikkaa, niin yöllä kasvaa uudet tilalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiinnostaisi tietää mitä se köyhäilyruoka sitten EI ole? avokadoa, graavilohta? Meillä on ainakin ihna normaalia ruokaa joku jauhelihakastike perunoilla tai makaronilaatikko, tai kesäkeitto, hernekeitto, kananmunakastike. Toki noiden kanssa on aina salaattia/raastetta/leipää, mikä nyt minkäkin kanssa sopii, joten ehkä se sitten tekee ruuasta "rikkaiden ruokaa".
Tuopa onkin jännä asia tuo köyhän/rikkaan ruoka. Postasin kerran someen kuvan ruoka-annoksestani ja ulkomaalainen ystäväni kommentoi sitä rikkaan ateriaksi. Minä siis elän minimituella. Annokselle tuli hintaa noin 1€ kun oli sesonkituotteita ja alelihaa. Perus tuoresalaatti (tomaatti, kurkku, jäävuorisalaatti), perunaa ja pieni lihanpala. Ystäväni asuu maassa jossa hintataso suunnilleen sama kuin meillä. Heillä ei vihannekset ole yhtä kalliita kuin Suomessa.
Salaatti tekee siitä rikkaan aterian. Köyhät ei välttämättä syö vihanneksia niissäkään maissa, missä vihannekset on halpoja.
Kirjoittelen Aasiasta, täällä köyhät syö itse viljelemäänsä riisiä, ja jos asuvat rannikolla, onkivat kaloja riisin lisukkeeksi, sisämaassa melkein joka mökin pihalla on kanala, eli syövät munia ja joskus kanaa. Todella köyhät kaupunkien slummeissa kerää ruokansa talojen roska-astioista. Sademetsät olisi täynnä syötäviä vihanneksia, mutta harva köyhä niitä ymmärtää, kykenee tai jaksaa käyttää ravinnoksi.
Ei Suomessakaan köyhät syö paljon vihanneksia. Monesti kuulee, että ei ole varaa vihanneksiin, että vihannekset on kalliita. Mutta meilläkin on metsät täynnä ilmaista ruokaa, sieniä, marjoja ja vihreitä villivihanneksia. Esimerkiksi nokkosia voisi kerätä keväällä ja pakastaa koko vuodeksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä laitatte ruskeaan kastikkeeseen sekaan? Ei kai pelkkää kastiketta ja perunaa? Jauhelihaa, makkaraa tai jotain?
Täällä nää meinaa, että syövät pelkkää ruskeeta kastiketta ja perunaa. Oli mulle aivan täysin uusi juttu, että piti jututtaa äitiäkin, kun en omasta lapsuudesta tuommoista muista.
Äitikin oli samaa mieltä, että kyllä ruskeeseen kastikkeeseen tuli aina lihaa tai makkaraa/nakkia. Nauroi vielä päälle, eihän kukaan niin ravintoköyhää ole syönyt, että tosiaan pelkkää ruskeeta kastiketta ja perunaa?
vm -72
Varmaan suurin osa Suoman kansasta on syönyt perunaa ja ruskeeta kastiketta; ihan perusruokaa monella vuosikymmenellä! On surullista, että äitisi on nauranut kyseisen ruoan ravintoköyhyyttä. Aiemmin ihmiset söivät RUOKAA, joka oli maukasta, täytti vatsan ja sitä söi hyvillämielin. Nykyisin syödään proteiineja, hiilareita, ravintoarvoja -ruoasta menee nautinto, kun porukka ei nauti ei ruoasta eikä ruokailusta. Kannattaa kokeilla tavan safkaa, esim. soseutettu juureskeitto juustovoileivän kera on kerrassaan kiva kylmän päivän ruoka.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
70-luvulla syntyneet pilaa keskustelun kuin keskustelun.
Luultavasti noi 70-luvun ihannoijat on 50-luvun lopun boomereita, jotka muistaa 70-luvun jonkinlaisena nuoruutensa onnellisena kulta-aikana.
Kyllä 70-luku oli kaikkee muuta kuin nuoruuteni kulta-aikaa.
Silloin just, ja sitä ennen 60-luvulla syötiin köyhästi ruskeaa soosia ja perunoita.
Olen kaupunkilainen.
En kokenut 60-70-lukuja ruoan suhteen köyhäksi mutta muuten, etenkin 70-luvun yhteiskunnallinen henki oli ankea ja elettiin vielä tilanteessa, missä haluttiin länsimaistua ja kehittyä itsenäisenä valtiona, samalla Neuvostoliitto hengitti vielä niskaan ja oli pakko kehittää suhteita heihin. Tuohon aikaan liittyi toki paljon positiivista, täysin uudenlaista länsimaista musiikkia, suuntauksia, uudet ilmiöt mm. punk, disco, tekno, rockabilly jne. jotain mainitakseni. Elettiin todellista murrosaikaa. 70- lukuun sijoittui kohdallani niin lapsuus, kuin nuoreksi varttuminen. Suomessa ei tietääkseni nälkää nähty ainakaan saatavuuden takia, kauppojen hyllyt pursusi täysinä ja mitä ei ollut sillä hetkellä, niin laitettiin tilaukseen ja se tuli luvatusti. Toisin oli Neukuilla. Kaupan hyllyt kuvattuina näyttivät tyhjiltä ja sitä tyhjyyttä välillä peitettiin feikkimakkaroin ja hedelmin ja tavaroin, antamaan vääristeltyä kuvaa. Moni elintarvike oli kuulemma siellä vielä kortilla. Näin on kertoneet siellä asuneet ja vierailleet. Oli jokunen kuvakin niiltä ajoilta salaa napattu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä laitatte ruskeaan kastikkeeseen sekaan? Ei kai pelkkää kastiketta ja perunaa? Jauhelihaa, makkaraa tai jotain?
Täällä nää meinaa, että syövät pelkkää ruskeeta kastiketta ja perunaa. Oli mulle aivan täysin uusi juttu, että piti jututtaa äitiäkin, kun en omasta lapsuudesta tuommoista muista.
Äitikin oli samaa mieltä, että kyllä ruskeeseen kastikkeeseen tuli aina lihaa tai makkaraa/nakkia. Nauroi vielä päälle, eihän kukaan niin ravintoköyhää ole syönyt, että tosiaan pelkkää ruskeeta kastiketta ja perunaa?
vm -72
Varmaan suurin osa Suoman kansasta on syönyt perunaa ja ruskeeta kastiketta; ihan perusruokaa monella vuosikymmenellä! On surullista, että äitisi on nauranut kyseisen ruoan ravintoköyhyyttä. Aiemmin ihmiset söivät RUOKAA, joka oli maukasta, täytti vatsan ja sitä söi hyvillämielin. Nykyisin syödään proteiineja, hiilareita, ravintoarvoja -ruoasta menee nautinto, kun porukka ei nauti ei ruoasta eikä ruokailusta. Kannattaa kokeilla tavan safkaa, esim. soseutettu juureskeitto juustovoileivän kera on kerrassaan kiva kylmän päivän ruoka.
En ole tuo jolle vastasit, mutta ei minunkaan lapsuudessani syöty pelkkää perunaa ja ruskeaa kastiketta. Enkä tiedä ketään, kenen perheessä olisi niin tehty. Kastikkeen seassa oli aina jotain makkaraa, nakkia tai lihaa - halvinta varmaan, mutta kuitenkin. Ruskeassa kastikkeessa on rasvaa ja jauhoja - siis rasvaa ja hiilihydraatteja. Perunoista tulee lähes pelkästään hiilihydraatteja. En siis sanoisi peruna-ruskeakastike -komboa erityisen ravintorikkaaksi. Toki nälkä sillä varmaan lähtee kun tarpeeksi vetää, ja nälkä myös pysyy rasvan ansiosta jonkin aikaa pois. Mutta ravintoaineita tuosta "ateriasta" saa kyllä etsiä, perunan vitamiinitkin kun kiehuessa vähenevät reilusti.
tuo mitään risottoa ole nähnytkään...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiinnostaisi tietää mitä se köyhäilyruoka sitten EI ole? avokadoa, graavilohta? Meillä on ainakin ihna normaalia ruokaa joku jauhelihakastike perunoilla tai makaronilaatikko, tai kesäkeitto, hernekeitto, kananmunakastike. Toki noiden kanssa on aina salaattia/raastetta/leipää, mikä nyt minkäkin kanssa sopii, joten ehkä se sitten tekee ruuasta "rikkaiden ruokaa".
Tuopa onkin jännä asia tuo köyhän/rikkaan ruoka. Postasin kerran someen kuvan ruoka-annoksestani ja ulkomaalainen ystäväni kommentoi sitä rikkaan ateriaksi. Minä siis elän minimituella. Annokselle tuli hintaa noin 1€ kun oli sesonkituotteita ja alelihaa. Perus tuoresalaatti (tomaatti, kurkku, jäävuorisalaatti), perunaa ja pieni lihanpala. Ystäväni asuu maassa jossa hintataso suunnilleen sama kuin meillä. Heillä ei vihannekset ole yhtä kalliita kuin Suomessa.
En ajattelisi, että tässä keskusteltu köyhäily riippuisi syöjän omaisuudesta tai tuloista vaan annoshinnoista. Tuo euron annos menee hyvin määritelmään, yli kahden euron ateria sitten on jo enemmän tavallista kotiruokaa kuin köyhäilyä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten peruskastikkeesta on tehty köyhäilyruokaa?
Uusavuttomatko tätä ihmettelee?Yksi sadasta osaa tehdä hyvän ruskean kastikkeen. Hyvin harva kokkikaan osaa. Loput joutuvat lisäämään lihalientä, soijaa tai vaikka sitä makkaraa.
Helpointa tehdä näin, ruskistettu liha pataan, kun on kypsää, jauhot liemeen ja keitä 10 min.
Ruskeaan soosiin ei tule lihaa. Lihan kanssa se on lihakastike.
Ennen sen nimi oli läskisoosi. Nykyään sianlihasipatti. Nimeä vaihtamalla uppoaa nirsoilevaankin sakkiin paremmin.
naudasta tehtynä tietty lihakastike.Nää nimityksetkin vaihtelee murteen mukaan.
Yhä edelleenkään ruskea kastike ja läskisoosi/sapatti on ihan eri ruuat. Ruskeaan kastikkeeseen tulee jauhoa, rasvaa, vettä ja suolaa. Maustepippuri on jo vähän hiinä ja hiinä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
70-luvulla syntyneet pilaa keskustelun kuin keskustelun.
Luultavasti noi 70-luvun ihannoijat on 50-luvun lopun boomereita, jotka muistaa 70-luvun jonkinlaisena nuoruutensa onnellisena kulta-aikana.
Kyllä 70-luku oli kaikkee muuta kuin nuoruuteni kulta-aikaa.
Silloin just, ja sitä ennen 60-luvulla syötiin köyhästi ruskeaa soosia ja perunoita.
Olen kaupunkilainen.Oliko ruskea soosi siis jo silloin 70-luvulla köyhästi syömistä? Vai onko siitä tullut vasta nyt myöhemmin köyhäilyruokaa?
Mä luulin että me oltiin aika köyhiä 70-luvulla, kun meillä oli mm. itse neulottuja vaatteita joissakin kuvissa, mutta ei me ehkä sen ajan mittapuun mukaan sit oltukaan. Tai ei me ainakaan siis syöty ruskeaa kastiketta ja perunoita. Kaupunkilainen myös. Mun lempiruokaa lapsena oli herneillä täytetyt makkarakupit.
Me ei oltu köyhä (ei tosin varakkaitakaan) edes 60-luvulla eikä koskaan syöty vain perunaa ja ruskeaa kastiketta. Aina oli kastikkeessa joko makkaraa, jauhelihaa, sianlihaa, naudanlihaa tai ainakin kastikkeen lisänä vielä lihapullia tai jauhelihapihvejä. Mutta oletan, että on ollut köyhiä, joilla ei ollut varaa laittaa ruskea kastikkeen sekaan eikä sen lisäksikään mitään vaan perunan kanssa ovat sitä syöneet. 60- ja 70-luvuilla Suomessa oli lapsiperheitä, joilla ei ollut vielä juoksevaa vettä eikä sisävessaa. Jopa sellaisia, joilla ei ollut vielä sähköjäkään. Sen ajan köyhyys ei ollut verrattavissa nykypäivä köyhyyteen.
Tässä on hyvin tiivistetty mitä oli olla köyhä 60-70 -luvuilla. Meillä oli kyllä sähköt, vesi ja vessa, eli vielä kurjemmissa oloissa oli joidenkin elettävä. Luokallani oli oppilas joka eli kaupungissa kantoveden ja ulkohuussin varassa. Sähköt heillä oli. Ruoka varmasti sitä samaa kuin meillä.
Eli ruskeata soosia ja perunaa.Sisävessan ja juoksevan veden puute ei yksistään kerro 60- ja 70-lukujen köyhyydestä. On huomioitava että tuolloin ei vielä infra yksinkertaisesti ollut vielä kehittynyt niinkuin nyt ja oli paljon taloja, joissa ei ollut vielä sisävessoja tai vesijohtoja tuolloin. Tämä ei koskenut ainoastaan maaseutua vaan myös kaupunkalueita. Ihmisiä asui paljon sodan jälkeen rakennetuissa rintamamiestaloissa, eikä niissä ollut sisävessoja ja juoksevaa vettä. Vasta myöhemmin kun taloja alettiin peruskorjaamaan 80-90- luvuilla, tuli niihin nämä mukavuudet.
Huolimatta sisävessojen puutteesta, perheillä kyllä oli varaa ruokaan. Toki oli varmasti niitäkin joilla ei varaa ollut. Mutta siihen aikaan osattiin elää metsän antimilla, leivottiin, ruoka valmistettiin itse peruselintarvikkeista.
Olen lapsuudessani asunut kaupunkialueella ilman sisävessaa ja kaivovedellä. Ruokaa meillä aina oli pöydässä monipuolisesti emmekä koskaan nälkää nähneet vaikka iso perhe.
Vaatteet valmistettiin pitkälti itse eikä sekään mistään köyhyydestä kertonut, vaan siitä että tuohon aikaan oli yleistä, että vaatteita valmistettiin itse. Kaupoissa ei edes ollut tarjolla sellaista valikoimaa, mitä nykypäivänä.
Nykypäivänä monista on tullut niin mukavuudenhaluisia, että kaikki pitää saada valmiina, ruokaa ei viitsitä tai osata laittaa ja nykypäivä nuoret hassaavat rahaa jopa siihen että ruoka tilataan Woltin tmv kautta suoraan kotiin lähes päivittäin. Tämä ei kerro millään tavalla varakkuudesta vaan avuttomuudesta. Ja köyhyys on muutakin kuin vähävaraisuutta, se on myös osaamattomuutta ja sitä ettei pysty huolehtimaan itsestään vaikka rahaa olisi.
Voiko Suomessa olla noin eri kokemuksia. Olen maalta kotoisin, 60-luvun alussa syntynyt ja samana vuonna meille EI rakennettu rintamamiestaloa, vaan nykyaikainen kotitalo sisävessoineen ja vesiputkistoineen, sen rakensi omin käsin isäni yhdessä sukuun kuuluvan kahden rakennusammattilais nuoren miehen kanssa. Puhelin ja televisio hankittiin myös niihin aikoihin. Väritelevisio 70-80 luvun taitteissa. Tuon allekirjoitan, että vaatteita valmistettiin itse ja monet farkut kavensin teininä, kun en löytänyt sopivan kokoisia itselleni. Neuloin usein jotain niin itselleni, kuin sisaren lapsille. Käsityöt oli pakko oppia, sillä se oli myös mukavaa ajankulua. Ruoanlaitto, leipominen, ketä sattui kiinnostamaan, kotona opittua. 4H-kerhossa maanviljelyä.
Työtön mies kirjoitti:
Itsetehdyt sämpylät ja juustoa väliin. On todella hyvää. Teen usein sämpylöitä.
AAH! Tehdään itse joskus sämpylöitä, mutta meidän 80v naapurin mummeli tekee usein ja kiikuttaa meillekin, ja on niin hyvää!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiinnostaisi tietää mitä se köyhäilyruoka sitten EI ole? avokadoa, graavilohta? Meillä on ainakin ihna normaalia ruokaa joku jauhelihakastike perunoilla tai makaronilaatikko, tai kesäkeitto, hernekeitto, kananmunakastike. Toki noiden kanssa on aina salaattia/raastetta/leipää, mikä nyt minkäkin kanssa sopii, joten ehkä se sitten tekee ruuasta "rikkaiden ruokaa".
Tuopa onkin jännä asia tuo köyhän/rikkaan ruoka. Postasin kerran someen kuvan ruoka-annoksestani ja ulkomaalainen ystäväni kommentoi sitä rikkaan ateriaksi. Minä siis elän minimituella. Annokselle tuli hintaa noin 1€ kun oli sesonkituotteita ja alelihaa. Perus tuoresalaatti (tomaatti, kurkku, jäävuorisalaatti), perunaa ja pieni lihanpala. Ystäväni asuu maassa jossa hintataso suunnilleen sama kuin meillä. Heillä ei vihannekset ole yhtä kalliita kuin Suomessa.
Salaatti tekee siitä rikkaan aterian. Köyhät ei välttämättä syö vihanneksia niissäkään maissa, missä vihannekset on halpoja.
Kirjoittelen Aasiasta, täällä köyhät syö itse viljelemäänsä riisiä, ja jos asuvat rannikolla, onkivat kaloja riisin lisukkeeksi, sisämaassa melkein joka mökin pihalla on kanala, eli syövät munia ja joskus kanaa. Todella köyhät kaupunkien slummeissa kerää ruokansa talojen roska-astioista. Sademetsät olisi täynnä syötäviä vihanneksia, mutta harva köyhä niitä ymmärtää, kykenee tai jaksaa käyttää ravinnoksi.
Ei Suomessakaan köyhät syö paljon vihanneksia. Monesti kuulee, että ei ole varaa vihanneksiin, että vihannekset on kalliita. Mutta meilläkin on metsät täynnä ilmaista ruokaa, sieniä, marjoja ja vihreitä villivihanneksia. Esimerkiksi nokkosia voisi kerätä keväällä ja pakastaa koko vuodeksi.
Juurekset ja kaalit eivät ole kalliita, mutta ovat ravintorikkaita. Syksyllä ja talvella juureksia saa parhaimmillaan 0,50 euron kilohintaan, kun ostaa kahden kilon pusseissa. Säilyvätkin hyvin jääkaapin vihanneslokerossa useamman viikon, jos ei kaikki kerralla mene. Kahden kilon pusseista riittää monelle aterialle, ja niistä voi valmistaa myös lämmintä ruokaa, ei ole pakko raakana syödä. Mutta saa niistä raakanakin raasteita ja voi syödä sellaisenaan esim välipaloina.
Tokihan tomaatit ja kurkut ovat kalliita kun kasvihuoneessa läpi talven viljellään, mutta kesällä niilläkään ei juuri hintaa ole. Eli vihanneksia saa kyllä edullisesti, kun valitsee vuodenajan mukaan. Monipuolista ruokaa kyllä saa Suomessa edullisesti, jos viitsii valmistaa peruselintarvikkeista, tekee suunnitelmallisesti ja hyödyntää kaiken eli heitä ylijäämää roskiin vaan hyödyntää sen toisena päivänä. Ja jos mahdollisuus on kerätä marjoja ja sieniä talven varalle, kannattaa hyödyntää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten peruskastikkeesta on tehty köyhäilyruokaa?
Uusavuttomatko tätä ihmettelee?Yksi sadasta osaa tehdä hyvän ruskean kastikkeen. Hyvin harva kokkikaan osaa. Loput joutuvat lisäämään lihalientä, soijaa tai vaikka sitä makkaraa.
Helpointa tehdä näin, ruskistettu liha pataan, kun on kypsää, jauhot liemeen ja keitä 10 min.
Ruskeaan soosiin ei tule lihaa. Lihan kanssa se on lihakastike.
Ennen sen nimi oli läskisoosi. Nykyään sianlihasipatti. Nimeä vaihtamalla uppoaa nirsoilevaankin sakkiin paremmin.
naudasta tehtynä tietty lihakastike.Nää nimityksetkin vaihtelee murteen mukaan.
Yhä edelleenkään ruskea kastike ja läskisoosi/sapatti on ihan eri ruuat. Ruskeaan kastikkeeseen tulee jauhoa, rasvaa, vettä ja suolaa. Maustepippuri on jo vähän hiinä ja hiinä.
Niin ovatkin. Tuossa viitattattiinkin nimen omaan lihakastikkeeseen/läskisoosin/sipattiin, joilla on eri murteissa eri nimitykset.
No ei kai se pelkkää ruskeaakastiketta ollut vaan läskisoosia, eli omassa ihrassaa paistettua sianlihaa ja sekaan jauhoilla suurustamalla saatu kastike.
varmasti tymäkkä energiapommi, jolla tämä maa on saatu sodan jälkeen pystyyn.
joka tapauksessa niin "perusruokaa" kuin vain olla voi