Lue keskustelun säännöt.
Köyhäilyruoka onkin ihan törkeän hyvää!
Keitin kokonaista ohraa, sekoitin siihen currytahnaa ja lopuksi paistettua uunilenkkiä. Hyvää!
Kommentit (1264)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
kastisks kirjoitti:
Kyllä pelkkä ruskea kastike, makaroni ja ketsuppi, nam. Samoin perunoiden kanssa. Tämä ehkä sellaiselle putoaa, joka harvoin sai lapsuudessa sitä ruskeaa kastiketta. Muuten voi olla, että pitäiskin olla siellä jotain jauhelihaa tai makkaraa.
Juu. 70-luvulla makkara oli harvinainen kotiruoka, jos lauantaimakkaraa ei lasketa.
Ruskeassa kastikkeessa oli lihanpaloja. Ei lihapullia, nakkeja, makkaraa eikä jauhelihaa, vaan lihanpaloja antamassa sille makua. Sellaisia puolikkaan sokeripalan kokoisia pieniä kovia ja sitkeitä lihabiittejä.
Silloin myytiin lenkkimakkaraa irtotavarana lihatiskillä. Meille sitä ainakin ostettiin ja kissalle annettiin makkarankuoret. Nyt ei tulisi mieleenkään syöttää kissalle sellaista. Toki se kuori oli lehmänsuolta silloin. Ei se voinut kovin kallista olla kun meillekin, köyhään perheeseen, sitä ostettiin.
Ei silloin puhuttu ravintoarvoista, kun ei niistä joko tiedetty, vai oliko liian köyhää väkeä, että siitä olisi kannattanut puhua? Nyt puhutaan, ja myös tuosta mitä saa kissalle syöttää. Moni on niin tyhmä, että syöttää kissalle parempaa mitä itse syö, ja monen mielestä tämä nykyinen meno on ihan ok. Suuta vaan säkkiä myöden, puhutaan, jopa työssä käyville ilkeillään. Useampi on näitä "minäkin säästän, niin mikä oikeus sinulla on, jne" tyyppejä.
Työssä käyvät joutuvat kuun lopussa elämään kaurapuurolla, ja tämän kansa hyväksyy. Osin tyhmyyttään, osin kateuttaan. Mutta ei nähdä kokonaiskuvaa. Miten työssä käyvät jaksaa jollain kaurapuurolla montaa päivää? Miten jaksavat henkisesti sitä säästävää elämää, kun ei ole mitään muuta kuin työ ja koti? Miten yrittäjät elää, kun ei ole niitä jotka kuluttaa? Ennen työttömänkin perustarpeeksi laskettiin harrastaminen yms. Nyt suuri osa ihmisistä on ihan sitä mieltä, että matalapalakka-alojen työntekijöiden pitää vaan pitää paänsä kiinni ja tyytyä siihen mitä on. "Olisit kouluttautunut", on helppo heittää ilmoille, kun on itsekin ihan tyhjäpää ja kokemus melkein pelkästään tukipapereiden täyttämisestä.
Moni kyselee nykyään, että kannattaako käydä töissä. Eihän se kannata, ja suuntaus on lähinnä sellainen, että jopa ei ole kohta varaa. Olen itse ainakin niin kyllästynyt säästämään, että ihan kohta jään vaan sairauslomalle keittelemään puuroa. Eipähän tarvitse olla skarppina missään asiakastilanteessa tai herätä huonojen yöunien jälkeen liian aikaisin. Sitä samaa puuroa voi keitellä työttömänä levänneenä. Ehtii säästää sähkölaskussa lämmittämällä puilla ja ostamalla punalapputuotteita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo, Koskenlaskija napsitaan sellaisenaan aika sukkelaan. Tai sitten tuoreen sämpylän tai ruisleivän päällä. Tehkäähän ihmiset soppaa! Ostakaa potaatteja, porkkanoita, sipulia, maustepippuria ja laakerinlehtiä. Sitten vielä punajuurta, naurista, selleriä tai lanttua. Kyllä tulee oivallinen soppa.
Vierailija kirjoitti:
kastisks kirjoitti:
Juu. 70-luvulla makkara oli harvinainen kotiruoka, jos lauantaimakkaraa ei lasketa.
Sain kaverin luona ranskanleipää ja lauantaimakkaraa, kun lauantaiaamuisin kävin hakemassa kaveria ulos. Maistui tosi hyvältä kahvin kanssa. 70-luvulla kymmenvuotiaatkin joivat sujuvasti kahvia aamiaisella. Vasta aikuisena ymmärsin, että se oli paljon halvempaa ja epäterveellisempää ruokaa kuin mitä meillä kotona.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ostaa sen Koskenlaskijapaketin silloin kun se on tarjouksessa, voi sitä käyttää leivän päällä, sydä perunan kanssa, käyttää sosekeittoon...eiköhän sen yksin asuvakin saa viikossa syötyä.
Kymmenessä minuutissa paketin syö. Eihän siitä riitä kuin parille voileivälle.
Koskenlaskijaa VOIleivälle, siis ensin voita leivälle ja sitten Koskenlaskijapaketti keskeltä poikki ja kummallekin siivulle se juustopuolikas. Taidat olla aito suomalaiskulinaristi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omituista nälvintää ruskeasta kastikkeesta. Minä olen vasta vauvapalstalla oppinut, että ruskeaa kastiketta on syöty sellaisenaan. Meillä se tarkoitti yleensä jauhelihakastiketta, ja oli myös liha- tai nakkikastiketta, joiden pohjana oli "ruskea kastike". En ole tiennyt, että sitä on syöty myös sellaisenaan. En kuitenkaan ole ollut missään uutispimennossa - tuskinpa minua lasta/nuorta olisi tuolloin 70-80 -luvuilla moiset uutiset tai artikkelit kiinnostaneetkaan.
Jos ollaan käyty jossain kylässä niin ilmeisesti kukaan ei ole halunnut tarjota meille ruskeaa kastiketta ilman "sattumia", koska en muista sitä missään syöneeni. Koulussa ei ollut tarjolla.
Olen ihan tavallisesta keskiluokkaisesta perheestä missä molemmat vanhemmat kävivät töissä (tekivät uraa) ja muistaakseni korostetun hetero-lihaasyövä isäni halusi että ruualla syödään lihaa. Niin sitä sitten oli, kun ei mitään estettä asialle ollut.
Ei tarvitse kiihtyä siitä että elämämme ovat olleet erilaisia ja olemme nähneet ja kokeneet erilaisia asioita. Onhan se nyt outoa jos ei jossain vauvapalstalla voi keskustella avoimesti tällaisesta asiasta.
Ja ennen kuin kukaan alkaa motkottaa: ei, en hämmästele, tuomitse tai naura. Totean vain neutraalisti tosiasian. Vm 71
Synnyin -72 melko köyhiin oloihin. Minulle perusruokaa oli ns. peruna ja soosi. Siihen ruisleipää, maitoa ja kahvia. Kesällä silliä uusien perunoiden kanssa. Muuta ruokaa saatiin harvoin.
Koulussa oli ihmeellistä, kun joka päivä oli eri ruokalaji.Tuo oli juuri tyypillistä 70-80 luvuille. Kouluruoka oli kotiruokaa parempaa, ja ennen kaikkea se vaihtelu.
Ei kotiruokakaan huonoa ollut, mutta usein aina sitä samaa, niitä 3-5 eri ruokalajia jatkuvasti.
Koulussa oli paljon laajempi lista, ja keittäjät tekivät ruuat aina koulussa, kaikki oli just tuoretta. Keskuskeittiöt eivät toimittaneet ruokia kouluihin, monilla työpaikoillakin oli omat keittäjät.
Kaipa se riippui perheen ruokakulttuurista.
Meillä oli silakkalaatikkoa, makaronilaatikkoa, perunoita jauhelihakastikkeen/läskisoosin/kyljysten/lihapullien/jauhelihapihvien/makkarakastikkeen/kalapuikkojen/kaalikääryleiden/sein/silakoiden/sillin kanssa, pyttipannua, munakasta, keitettyjä tai paistettuja kananmunia, kaalilaatikkoa, vetilettuja, pinaattilettuja, karjalanpaistia, palvikylkeä, maksalaatikkoa,herne/makkara/jauheliha/kalakeittoa, oikeaa kanaa. Perunoiden tilalla oli joskus perunamuusia tai paistettuja perunoita, makaronia tai spagettia.
Syötiin puuroja, pannukakkua, lättyjä, itse tehtyä hiivaleipää, pullaa, talkkunaa, ruisleipää, näkkäriä, kurkkua, punajuurta, tomaattia, lanttua, naurista, kiisseleitä, viiliä, appelsiinia, banaania, ananasta, viinirypäleitä, mansikoita, mustikoita ja puolukoita.
Sienikastiketta, peruna- tai makaronivelliä, kanaviillokkia tai tillilihaa ei jostain syystä ollut koskaan.
Kokeiltiin aina myös uutuushedelmiä, eikä me oltu hyvätuloisia. Äiti oli monipuolinen ruuanlaittaja. Kouluruuista tykkäsin vain risotosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nimeltään Chili sin carne (chili ilman lihaa) tuo lihaton versio.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan ehkä ollut köyhä mutta haluaisin köyhäillä. Ruskea kastike tuntuu kuitenkin liian hard corelta. Kaikella kunnioituksella niille, jotka sitä olette syöneet, mutta en oikein tykkää ajatuksesta, että pitäis syödä rasvassa paistettuja jauhoja.
Perunat kyllä menee ihan helposti, keitetyt perunat menee kylminä jopa ilman kastikettakin. Tai niistä voi tehdä kevyen perunasalaatin, lisää vaan vähän oliiviöljyä, sipulia, suolaa ja pippuria.
Olet pihalla. Ruskea kastike ei ole rasvassa paistettuja jauhoja. Ymmärrätkö, että useita kastikkeita suurustetaan vähäisellä määrällä jauhoa. Se ei ole sama kuin että jauhoja paistetaan.
Ruskea kastike nimenomaan on rasvassa paahdettua jauhoa ja nesteeksi laitetaan vettä ja mausteeksi suola. Ruskeaan kastikkeeseen ei laiteta edes pippuria. Se on pippurikastike sitten. Jauhelihalla se on jauhelihakastike ja lihapullilla lihapullakastike. Ruskea kastike on keittiökiekessä espanjalainen kastike.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
kastisks kirjoitti:
Juu. 70-luvulla makkara oli harvinainen kotiruoka, jos lauantaimakkaraa ei lasketa.
Sain kaverin luona ranskanleipää ja lauantaimakkaraa, kun lauantaiaamuisin kävin hakemassa kaveria ulos. Maistui tosi hyvältä kahvin kanssa. 70-luvulla kymmenvuotiaatkin joivat sujuvasti kahvia aamiaisella. Vasta aikuisena ymmärsin, että se oli paljon halvempaa ja epäterveellisempää ruokaa kuin mitä meillä kotona.
Jospa se oli kaverisi kotona lauantaiaamun rituaali. Isäni laittoi sunnuntaiaamuna tuoreen, siis lauantaina leivotun rusinapitkon palasen päälle pari sentin paksuista lauantaimakkarasiivua. Lauantaimakkaraa ostettiin puolen kilo pätkä lauantaina juuri tätä varten. En tykännyt itse ja laitoinkin siivun ruisleivän päälle, mutta isälle oli nautinto. Kahvia maidon kanssa aloitin juomaan noin kaksivuotiaana. Ilman sokeria kylläkin. Äidillä oli ystävätär joka oli laivakokki ja maissa ollessaan kävi meillä ja ihmetteli eikös lapselle kaffetta anneta, tulepa tänne niin minä annan. Tykästyin maitokahviin ja juon sitä jo seittemän vuosikymmentä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ostaa sen Koskenlaskijapaketin silloin kun se on tarjouksessa, voi sitä käyttää leivän päällä, sydä perunan kanssa, käyttää sosekeittoon...eiköhän sen yksin asuvakin saa viikossa syötyä.
Kymmenessä minuutissa paketin syö. Eihän siitä riitä kuin parille voileivälle.
Koskenlaskijaa VOIleivälle, siis ensin voita leivälle ja sitten Koskenlaskijapaketti keskeltä poikki ja kummallekin siivulle se juustopuolikas. Taidat olla aito suomalaiskulinaristi.
Voi sen siivuttaa useampaankin osaan. 70-luvulla koskenlaskijaleivät olivat ihan tavallisia mökkieväitä kesäisin. Juusto kun säilyi hyvin. Hoitotäti teki leivänpäällistä Olympiajuustosta ja voista suunnilleen 50:50 suhteella ja sitä laitettiin ranskanleivän päälle hampaan paksuudelta. Oli hyvää. Siihen aikaan voita sai laittaa myös pitkopullasiivulle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä, leipäjonon viimeinen paahtoleipäpussi on nannaa! Vähän kun mikrossa käyttää. Ja kaurapuuro on herkkua myös. Veteen keitettynä. Mä niin rakastan tätä köyhäilyä! Nythän se on trendi ja huippumuodikasta.
T. Leipäjonossakaan ei juuri mitään enää.
On se. Tänään h1n_tt1_m0de hype_raktiiv1nen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
kastisks kirjoitti:
Juu. 70-luvulla makkara oli harvinainen kotiruoka, jos lauantaimakkaraa ei lasketa.
Sain kaverin luona ranskanleipää ja lauantaimakkaraa, kun lauantaiaamuisin kävin hakemassa kaveria ulos. Maistui tosi hyvältä kahvin kanssa. 70-luvulla kymmenvuotiaatkin joivat sujuvasti kahvia aamiaisella. Vasta aikuisena ymmärsin, että se oli paljon halvempaa ja epäterveellisempää ruokaa kuin mitä meillä kotona.
tuli tuosta ranskanleivästä mieleen,että saako mistään enää sellaista ranskanleipää,mikä oli tuoreena ostettuna aivan ihanan pehmeää ja rapea kuori? tätä olen syönyt joskus 80- ja 90-luvuilla
Vierailija kirjoitti:
70-luvulla syntyneet pilaa keskustelun kuin keskustelun.
En ole kyllä tuota huomannut. Sinä itse kyllä yrität pilata ainakin tämän keskustelun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
kastisks kirjoitti:
Juu. 70-luvulla makkara oli harvinainen kotiruoka, jos lauantaimakkaraa ei lasketa.
Sain kaverin luona ranskanleipää ja lauantaimakkaraa, kun lauantaiaamuisin kävin hakemassa kaveria ulos. Maistui tosi hyvältä kahvin kanssa. 70-luvulla kymmenvuotiaatkin joivat sujuvasti kahvia aamiaisella. Vasta aikuisena ymmärsin, että se oli paljon halvempaa ja epäterveellisempää ruokaa kuin mitä meillä kotona.
tuli tuosta ranskanleivästä mieleen,että saako mistään enää sellaista ranskanleipää,mikä oli tuoreena ostettuna aivan ihanan pehmeää ja rapea kuori? tätä olen syönyt joskus 80- ja 90-luvuilla
Prismasta löysin, mutta ennen niitä oli tarjouksessa 4 kpl kymmenellä markalla. Opiskelijana tein usein sellaisen patongin. Että ranskis halki, levitettä pohjapuolelle, purkillinen tonnikalaa päälle ja kanteen sinappia ja ketsuppia. Lähti nälkä yhdellä.
On hienoa kuulla, että köyhäilyruoka on osoittautunut törkeän hyväksi! Monilla ihmisillä on tapana kuvitella, että köyhäilyruoka on yksinkertaista ja mautonta, mutta tämä ei ole todellisuudessa aina tilanne. Kokkaamalla raaka-aineita, jotka ovat saatavilla ja sopivat budjettiin, voi syntyä erittäin maistuvia ja terveellisiä aterioita.
Ohran ja currytahnan yhdistelmä kuulostaa hyvältä ja uunilenkkien lisääminen antaa sille vielä lisää makua. Tämän kaltaiset ruoat ovat erinomaisia vaihtoehtoja ihmisille, jotka haluavat säästää rahaa ja syödä terveellisesti.
On tärkeää muistaa, että ruoan laatu ei riipu sen hinnasta tai laadusta, vaan siitä, miten se on valmistettu ja miten se maistuu. Jokainen voi luoda maittavia aterioita halvemmalla hinnalla ja edelleen nauttia siitä, mitä he syövät.
En suosittele lisäämään roskia tai epäpuhtauksia ruokaan. Tämä ei ole terveellistä eikä hyväksyttävää. Pidä huolta siitä, että syöt puhtaita ja turvallisia ruokia, jotta voit säilyttää terveytesi ja hyvinvointisi. Huolehdi myös siitä, että valmistat ruoan hyväksyttävissä olosuhteissa ja noudatat hygienia- ja turvallisuusmääräyksiä.
Jos olet valmistellut ruoan, jossa on jotain epäpuhtauksia, suosittelen hävittämään se välittömästi ja valmistamaan uuden, puhtaan aterian. Huolehdi myös hygieniasta ja pestä kätesi ennen ruoanlaittoa ja syömistä.
Penninvenyttäjän keittokirjan mukaan nopea makkara-makaronipata:
8dl vettä
Liemikuutio
3dl makaronia
Sipuli silputtuna
300g makkaraa tai nakkeja palasteltuna
Pussillinen pakasteherneitä
Tomaattisosetta töräys
Mustapippuria ja jotain yrttejä.
Koko arvostettu Italian keittiö on köyhäilyruokaa. Hyvin halpoja aineksia ja vain nimellisesti pääraaka-ainetta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan ehkä ollut köyhä mutta haluaisin köyhäillä. Ruskea kastike tuntuu kuitenkin liian hard corelta. Kaikella kunnioituksella niille, jotka sitä olette syöneet, mutta en oikein tykkää ajatuksesta, että pitäis syödä rasvassa paistettuja jauhoja.
Perunat kyllä menee ihan helposti, keitetyt perunat menee kylminä jopa ilman kastikettakin. Tai niistä voi tehdä kevyen perunasalaatin, lisää vaan vähän oliiviöljyä, sipulia, suolaa ja pippuria.
Olet pihalla. Ruskea kastike ei ole rasvassa paistettuja jauhoja. Ymmärrätkö, että useita kastikkeita suurustetaan vähäisellä määrällä jauhoa. Se ei ole sama kuin että jauhoja paistetaan.
Ruskea kastike tosin ON paistettuja jauhoja (siitä saavat värinsä ja makunsa). Eikä siinä ole mitään pahaa. Jauhoja ja rasvaa pannulle sama määrä, sekaisin ja paistellaan hetki. Joukkoon vettä tai lientä osissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä laitatte ruskeaan kastikkeeseen sekaan? Ei kai pelkkää kastiketta ja perunaa? Jauhelihaa, makkaraa tai jotain?
Täällä nää meinaa, että syövät pelkkää ruskeeta kastiketta ja perunaa. Oli mulle aivan täysin uusi juttu, että piti jututtaa äitiäkin, kun en omasta lapsuudesta tuommoista muista.
Äitikin oli samaa mieltä, että kyllä ruskeeseen kastikkeeseen tuli aina lihaa tai makkaraa/nakkia. Nauroi vielä päälle, eihän kukaan niin ravintoköyhää ole syönyt, että tosiaan pelkkää ruskeeta kastiketta ja perunaa?
vm -72
" Kyllä tehtiin ihan vaan ruskeeta kastiketta (voita ja vehnäjauhoa) ja kylkeen keitettyä perunaa. Sitä syötiin maalla, kun lapsena 1970-luvulla kesiä sukulaisissa vietin. Minä toimin nuorena kotiapulaisena ja samaa ihmettelin ettei mitään sekaan laiteta ja kävin kasvimaalta ruohosipulia siihen lisukkeeksi."
Oletko kokeillut tehdä vielä lämpimistä perunoista perunasalaattia? Pilkotaan perunat ja kaadetaan päälle kuumaa kasvis- tai lihalientä senverran, että imeytyvät perunaan, sipulit voi myös laittaa sinne likoon. Annetaan olla 20 min. Lisätään pippuria jos lihaliemi/ kasvisliemi olikin jo suolattu ja oliiviöljyä. Kesällä voi lisätä myös tuoreen kurkun siivuja joukkoon.