Köyhäilyruoka onkin ihan törkeän hyvää!
Keitin kokonaista ohraa, sekoitin siihen currytahnaa ja lopuksi paistettua uunilenkkiä. Hyvää!
Kommentit (1264)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tomaattipastaa tein tänään.
Laitoin ensin puoli pussillista pennepastaa kattilaan kiehumaan suolalla maustettuun veteen.
Sitten lorautin kasarin pohjalle vähän öljyä, 2 sipulia, 4 valkosipulin kynttä, pienen pätkän silputtua salamimakkaraa, lusikallisen mustapippurirouhetta ja pari desilitraa soijarouhetta.
Kun olivat pehmenneet ja vähän jo ruskistuneetkin, lisäsin 4 pieneksi pilkottua tomaattia, purkillisen paseerattua tomaattia, lusikallisen kuivattua basilikaa, desilitran kermaa ja desilitran vettä. Lopuksi maistoin ja lisäsin vielä vähän suolaa.
Kun pasta oli kypsää, kaadoin veden pois ja lisäsin tomaattikastikkeen kattilaan pastan sekaan.
Tätä söin tänään, riittää myös huomiseksi ja vielä ylihuomisen lounaaksi. On tosi hyvää!
Onko tämä köyhäilyä. Tuohan maksaa pitkästi yli kympin annos.
Miten saat tuohon menemään yli kympin? Lähinnä käytin tuohon mitä kaapissa oli valmiina, kuten sipulia, tomaattimurskaa ja kermapurkin jämät. Salamia käytin tuohon noin sentin siivun, mutta sen tilalle voi laittaa jotain muutakin voimakkaan makuista, mikä antaa makua, kuten oliiveja tai kaprista tai vaikka suolakurkkuja tai chiliä. Ja tuosta satsistahan tulee 4-5 isoa annosta, monen päivän ruoat.
Kaikki eivät ole niin onnekkaita, että ne raaka-aineet ilmestyvät sinne kaappiin ihan ilmaiseksi.
Taitaa olla suhteellista, mikä kenenkin mielestä on köyhäilyä ja halpaa. Suhteellista taitaa olla myös millaista ruokaa kukin pitää riittävän monipuolisena. Jos syö lounaaksi pelkkää makaronia ja voita, tai perunaa ja ruskeaa kastiketta, voi varautua että elinikä ja sairastavuuskin on sitten samanlainen kuin 70-luvulla. Suomalaisen miehen elinajanodote oli 70-luvulla 65 vuotta ja nyt 79 vuotta.
Onko nykyinen keinoruoka sitten parempaa? Sitä syömällä voi elää pitempään, mutta sairaana.
Mitähän keinoruokaa mahdat tarkoittaa? Nykyään ihmiset syövät huomattavasti terveellisemmin kuin vielä 1970-luvulla, mm. vihanneksia ja hedelmiä käytetään paljon enemmän ja rasvojen laatu on parantunut. Se näkyy mm. niin, että suomalaisten sairastavuus sydän- ja verisuonitauteihin on vähentynyt todella paljon. Ennen olimme Euroopan kärkikastia ja nykyään enää ihan vaan keskivaiheilla. Ja myös elinikä on pidentynyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tomaattipastaa tein tänään.
Laitoin ensin puoli pussillista pennepastaa kattilaan kiehumaan suolalla maustettuun veteen.
Sitten lorautin kasarin pohjalle vähän öljyä, 2 sipulia, 4 valkosipulin kynttä, pienen pätkän silputtua salamimakkaraa, lusikallisen mustapippurirouhetta ja pari desilitraa soijarouhetta.
Kun olivat pehmenneet ja vähän jo ruskistuneetkin, lisäsin 4 pieneksi pilkottua tomaattia, purkillisen paseerattua tomaattia, lusikallisen kuivattua basilikaa, desilitran kermaa ja desilitran vettä. Lopuksi maistoin ja lisäsin vielä vähän suolaa.
Kun pasta oli kypsää, kaadoin veden pois ja lisäsin tomaattikastikkeen kattilaan pastan sekaan.
Tätä söin tänään, riittää myös huomiseksi ja vielä ylihuomisen lounaaksi. On tosi hyvää!
Onko tämä köyhäilyä. Tuohan maksaa pitkästi yli kympin annos.
Miten saat tuohon menemään yli kympin? Lähinnä käytin tuohon mitä kaapissa oli valmiina, kuten sipulia, tomaattimurskaa ja kermapurkin jämät. Salamia käytin tuohon noin sentin siivun, mutta sen tilalle voi laittaa jotain muutakin voimakkaan makuista, mikä antaa makua, kuten oliiveja tai kaprista tai vaikka suolakurkkuja tai chiliä. Ja tuosta satsistahan tulee 4-5 isoa annosta, monen päivän ruoat.
Kaikki eivät ole niin onnekkaita, että ne raaka-aineet ilmestyvät sinne kaappiin ihan ilmaiseksi.
Eikös tuota makaronia ja tomaattisäilykettä saa ruokajakelusta ihan ilmaiseksikin?
EU-ruokajakelua ei ole enää. Korvaava järjestelmä ei ole valmis. Ruokajakeluista saa ainoastaan kauppojen ylijäämää.
Vierailija kirjoitti:
Nyt tekis mieli hk sinistä uunissa niin että se kuori hieman kutistuu. En vain ole ostanut sitä yli 10 vuoteen.
Saatat pettyä. Minusta reseptistä on vähennetty suolaa ja rasvaa.
Todella halpa, mutta ravitseva ja kylläisenä hyvin pitävä ateria on kaurapuuro voisilmällä ja 1-2 keitettyä kananmunaa. Kuulostaa aamiaiselta, mutta sopii pääateriaksikin. Pidän välillä päiviä, jolloin syön vain näitä. Puuroon saa lisää energiaa tekemällä sen vaikka täysmaitoon.
Blogini: https://ilouutinen.blogspot.fi/
Vierailija kirjoitti:
Pikanuudelit on halpoja ja helppo kuumentaa mikrossa, säästää aikaa eikä vie paljon sähköäkään. Niistä saa ruokaisempia kun lisää liemeen vähän pekonimurua ja sekavihanneksia.
Nuudelit on kivaa vaihtelua, mutta kallista verrattuna esim. spagettiin tai makaroniin.
Ruskea makkarakastike ja pottuja
Aivan taivaallusta herkkya
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuorehernesoseen kun lisää kalapuikoille ja perunamuusille niin nam. Puikkojen päälle pari tippaa suosikkietikkaasi ja vielä enempi nam.
Suosikkietikkasi? Onko tämä yleistäkin, että ihmisillä on suosikkietikka?
Itsehän ei juuri etikan makua siedä, joten lähinnä tulee ostettua pyykkiä ja siivoamista varten.
Itseasiassa on. Tykkään etikasta ja käytän paljon ruuanlaitossa omenaviini-, riisiviini-, puna- ja valkoviinietikkaa, vaaleata balsamicoa sekä olutetikkaa joka on se jota briteissä vakkarina fish n'chipsien päälle laitetaan. Väkiviinaetikkaan taas tehdään pikkelöidyt vihannekset.
Brittien fish and chips etikka on nimeltään malt vinegar ei mikään olutetikka.
No malt on mallas ja jos joku olutetikaksi nimittää, niin onko niin väliä, varsinkaan kun Suomessa ei edes myydä tuota etikkaa.
Suomessa myydään Prismoissa mallasviinietikkaa, että oliskohan se oikeampi tuote?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
70-80 luvuilla syötiin makeita puuroja. Esimerkiksi kaurapuuroon laitettiin marjoja ja sokeria. Mannapuuro ja kiisseli oli aika usein viikonloppuna jälkiruokaa, tai välipalaruoka. Riisi- ja helmipuuro myös. Ne eivät kalliita ole vieläkään.
Mitä on helmipuuro?
Se on puuro, joka on tehty perunasuurimoista ja maidosta. Ne suurimot ovat kuin helmiä.
Mä söin ekan kerran elämässäni helmipuuroa parikuukautta sitten. Työkaveri teki duuniin aamiaiselle. Hän oli sitä paljon lapsuudessaan syönyt ja nyt halusi meille tehdä. Niitä helmiähän saa ihan vastaavasta pakkauksesta kuin muitakin puuroja. Multa on mennyt tämmöinenkin ohi koko elämäni.
Kovasti jengi kehui, että olipa hyvää, just niinkuin lapsuudessa.
Ekakertalaisena söin kiltisti ja maistelin. Sehän oli perunajauhoklönttejä rasvaisessa maidossa. Eihän se missään tapauksessa pahaa ollut, muttei mitenkään hyvääkään. Se oli klönttejä maidossa. Maku kokemuksena ei häävi. En välttämättä palaa helmipuuron pariin enää koskaan.
Nostalgia taitaa tuoda runsaasti lisämakua ruokaan kuin ruokaan.
Vierailija kirjoitti:
Aikoinaan anoppilassa ensimmäisellä vierailulla aamiaiseksi oli paistettua kaurapuuroa. Mutta sehän olikin hyvää! Edellisenä päivänä keitetään puuroa isompi määrä ja paistetaan voissa paistinpannulla puuron viipaleita (on jäähtyessään jähmettynyt sellaiseen viipaloitavaan muotoon). Lisukkeeksi vaikka kiisseliä tai hilloa, maitoa.
Skotlannissa päälle viskataan viskitilkka.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
70-80 luvuilla syötiin makeita puuroja. Esimerkiksi kaurapuuroon laitettiin marjoja ja sokeria. Mannapuuro ja kiisseli oli aika usein viikonloppuna jälkiruokaa, tai välipalaruoka. Riisi- ja helmipuuro myös. Ne eivät kalliita ole vieläkään.
Mitä on helmipuuro?
Se on puuro, joka on tehty perunasuurimoista ja maidosta. Ne suurimot ovat kuin helmiä.
Mä söin ekan kerran elämässäni helmipuuroa parikuukautta sitten. Työkaveri teki duuniin aamiaiselle. Hän oli sitä paljon lapsuudessaan syönyt ja nyt halusi meille tehdä. Niitä helmiähän saa ihan vastaavasta pakkauksesta kuin muitakin puuroja. Multa on mennyt tämmöinenkin ohi koko elämäni.
Kovasti jengi kehui, että olipa hyvää, just niinkuin lapsuudessa.
Ekakertalaisena söin kiltisti ja maistelin. Sehän oli perunajauhoklönttejä rasvaisessa maidossa. Eihän se missään tapauksessa pahaa ollut, muttei mitenkään hyvääkään. Se oli klönttejä maidossa. Maku kokemuksena ei häävi. En välttämättä palaa helmipuuron pariin enää koskaan.
Nostalgia taitaa tuoda runsaasti lisämakua ruokaan kuin ruokaan.
Siihen pitää tehdä kiisseli lisukkeeksi, tai sitten syödä niin kuin riisipuuro. Voinokarekin tekee ihmeitä.
Vierailija kirjoitti:
Pikanuudelit on halpoja ja helppo kuumentaa mikrossa, säästää aikaa eikä vie paljon sähköäkään. Niistä saa ruokaisempia kun lisää liemeen vähän pekonimurua ja sekavihanneksia.
Mä teen pikanuudelit yleensä orthex kipossa. Murustan nuudelit, vähän pakkasvihanneksia, yhden raa´an kananmunan rikon ja laitan pari desiä kiehuvaa vettä vedenkeittimestä. Kansi päälle ja kymmenen minsan päästä valmis.
Kun ei ehdi kotona kokata. Eihän tuo hääviä ole, mutta saa tarpeeksi energiaa, että jaksaa lähtee treeneihin.
Pilkoin leivänkannikoita pienehköiksi kuutioiksi. Vispasin kolme munaa ja 2,5dl maitoa sekaisin, maustoin ripauksella suolaa ja mustapippuria. Raastoin juustonkannikat jääkaapista. Paistoin puoli pakettia pekonia.
Kokosin uunivuokaan kerroksittain leipäkuutioita ja juustoraastetta, kaadoin päälle munamaidon, päälle murustin pekonit. Paistoin uunissa 200-225 asteessa kunnes kiva väri. En ole lämpötilasta ihan varma, kun leivinuuni on vähän eri kuin sähköuuni ominaisuuksiltaan.
Olen kehitellyt tällaisen halpareseptin, mutta on maukasta. Kaupan kuumatiskistä -60% mustamakkaraa. Eurolla saa jo pariin annokseen. Paketti saa yön yli levätä ja aamulla sitten ohuita siivuja ja ne paistetaan rapeiksi voissa ja sekaan pari munaa paistumaan. Alle eurolla tuhti annos. Voihan sekaan laittaa sipulia, chiliä ym.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
70-80 luvuilla syötiin makeita puuroja. Esimerkiksi kaurapuuroon laitettiin marjoja ja sokeria. Mannapuuro ja kiisseli oli aika usein viikonloppuna jälkiruokaa, tai välipalaruoka. Riisi- ja helmipuuro myös. Ne eivät kalliita ole vieläkään.
Mitä on helmipuuro?
Se on puuro, joka on tehty perunasuurimoista ja maidosta. Ne suurimot ovat kuin helmiä.
Mä söin ekan kerran elämässäni helmipuuroa parikuukautta sitten. Työkaveri teki duuniin aamiaiselle. Hän oli sitä paljon lapsuudessaan syönyt ja nyt halusi meille tehdä. Niitä helmiähän saa ihan vastaavasta pakkauksesta kuin muitakin puuroja. Multa on mennyt tämmöinenkin ohi koko elämäni.
Kovasti jengi kehui, että olipa hyvää, just niinkuin lapsuudessa.
Ekakertalaisena söin kiltisti ja maistelin. Sehän oli perunajauhoklönttejä rasvaisessa maidossa. Eihän se missään tapauksessa pahaa ollut, muttei mitenkään hyvääkään. Se oli klönttejä maidossa. Maku kokemuksena ei häävi. En välttämättä palaa helmipuuron pariin enää koskaan.
Nostalgia taitaa tuoda runsaasti lisämakua ruokaan kuin ruokaan.
Siihen pitää tehdä kiisseli lisukkeeksi, tai sitten syödä niin kuin riisipuuro. Voinokarekin tekee ihmeitä.
Kyllä. Söin ensin vähän ilman mitään lisukkeita, sitten otin voi nokareen ja vielä sen jälkeen hilloa lusikallisen. Että maisteltua tuli erilaisista näkökulmista, sitä mukaan, kun joku jotain muisti lapsuudestaan. Joku oli käyttänyt myös kanelisokeria ja tosiaan sitä kiisseliä.
Totta. En ennen hintojen nousua ostanut juuri koskaan makkaraa. Nyt olen ja itsetehty pyttipannu on hyvää!
Olen lisäksi alkanut pitkästä aikaa käyttämään jälleen tonnikalaa ruuissa, kun löysin hyvän ja edullisen tonnikalan, ja kylläpä vaikka uunissa paistettu tonnikalapastavuoka on hyvää!
Täytyy alkaa katsella jos jossakin kaupassa olisi oikeanlaista kastikelihaa, niin teen oikein vanhan ajan kunnon läskisoosia. En ole koskaan tehnyt sitä, mutta se on juuri se ruoka, joka silloin tällöin tuoksuu jostain ulos saakka kun kävelee ulkona, ja on sellainen herkullinen suolainen vähänmaustetun ruuan tuoksu. Oikeanlainen kastikeliha on ohuita siivuja, joissa puolet on ihraa raitoina ja puolet lihaa. Ne ruskistetaan pannulla oikein ruskeiksi ja tehdään siihen ruskeakastike. Täyttä makua, vähän lihaa.
Lisäksi olen miettinyt, että täytyy viimeinkin valmistaa itse parasta perunaruokaa, jota olen koskaan syönyt. Siinä on paistettu pieniä perunakuutioita voissa pannulla, ja ne lisätään itse tehtyyn, voita tihkuvaan perunamuusiin ja sekoitetaan sinne sekaan. Uskomattoman hyvää ja lähinnä pelkkää perunaa!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pikanuudelit on halpoja ja helppo kuumentaa mikrossa, säästää aikaa eikä vie paljon sähköäkään. Niistä saa ruokaisempia kun lisää liemeen vähän pekonimurua ja sekavihanneksia.
Nuudelit on kivaa vaihtelua, mutta kallista verrattuna esim. spagettiin tai makaroniin.
Paitsi jos ostaa fiksuruuasta pahvilaatikollisen niitä.
Vierailija kirjoitti:
Ruskea makkarakastike ja pottuja
Aivan taivaallusta herkkya
Isän ehdoton suosikki, jota äiti ei osannut mielestään valmistaa.
Kerran isän viimeisinä vuosinaan yllätimme hänet, ja teimme tätä taivaan mannaa hänelle yllätys-synttärilahjaksi. Kyllä kelpasi.
Toisen kerran tein rusinasoppaa, joka oli isän toinen herkku.
Juuri äsken ihmiset äänestivät muusin ja makkarakastikkeen suosikkiruuakseen, kun kysyttiin mitä sinisestä lenkistä tehdään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pikanuudelit on halpoja ja helppo kuumentaa mikrossa, säästää aikaa eikä vie paljon sähköäkään. Niistä saa ruokaisempia kun lisää liemeen vähän pekonimurua ja sekavihanneksia.
Nuudelit on kivaa vaihtelua, mutta kallista verrattuna esim. spagettiin tai makaroniin.
Paitsi jos ostaa fiksuruuasta pahvilaatikollisen niitä.
Uppopaistettuna niissä on paljon rasvaa.
Älyttömän hyvä ja halpa työlounas: pussi kananuudelia, pari keitettyä kananmunaa, reilusti vihreää salaattia ja esim. puolikas punasipuli.
Tai edullisista aineksista salaatti ja joukkoon voimakkaasti salsalla maustettu tummaksi paistettu jauheliha.
Pikanuudelit on halpoja ja helppo kuumentaa mikrossa, säästää aikaa eikä vie paljon sähköäkään. Niistä saa ruokaisempia kun lisää liemeen vähän pekonimurua ja sekavihanneksia.